Kyky-projektin työpaja ylioppilaskuntien järjestö- ja kulttuurisektorien tapaamisessa Tampereella 12.5.2011. Esitys sisältää alustuspuheenvuorojen lisäksi muistiinpanot keskusteluista ja ryhmätöistä. Työpajan aiheina olivat Kyky-projektin esittely, opiskelukyky, yhteisöllisyys ja niiden edistäminen järjestötoiminnassa, saavutettava järjestö- ja kulttuuritoiminta sekä järjestötoiminnassa jaksaminen.

1. Opiskelukyvyn edistäminen järjestö- ja kulttuurisektoreilla 12.5.2011 1 Ylioppilaskuntien järjestö- ja kulttuurisektorien tapaaminen 12.5.2011, Tampere Laura Heinonen, SYL Ann-Marie Norrgrann, Tamy

2. Esityksen sisältö 3-12 Kyky-projekti, opiskelukyvyn ja yhteisöllisyyden edistäminen järjestö- ja kulttuurisektoreilla 13-27 Saavutettava järjestö- ja kulttuuritoiminta 28-34 Järjestötoiminnassa jaksaminen 2

3. Opiskelukyvyn edistäminen 2011-2013:Campus Conexus II - Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä korkeakouluopintoihin

4. Toimijat Tampereen yliopisto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tampereen teknillinen yliopisto Aalto yliopisto Aalto yliopiston ylioppilaskunta Suomen ylioppilaskuntien liitto 4

5. Yhteisöjen ja opiskelijatoiminnan kehittäminen -osaprojekti(SYL, Aalto, AYY ja Tamy)

6. Opiskelukyky ja Kyky-hanke 2009-2010: ”opiskelukyky on yhteydessä oppimis-tuloksiin ja opintojen etenemiseen” ”opiskelukyky on opiskelijan työkykyä” ”oppilaitos voi tukea opiskelu-kykyä monin eri tavoin” ”opiskelukyvyltään hyvä opiskelija on tuleva osaava ja hyvinvoiva työntekijä”

8. Opiskeluorientaatio

9. Oppimistyylit ja -tavat

10. Kriittinen ajattelu

11. Ongelmanratkaisukyvyt

12. Sosiaaliset taidot

13. Opintosuunnitelman teko

14. Ajankäytön suunnittelu

15. Persoonallisuus

16. Identiteetti

17. Elämänhallinta

18. Elämäntilanne ja olosuhteet

19. Sosiaaliset suhteet

20. Fyysinen ja psyykkinen terveys

22. Oppilaitosten opiskeluyhteisöt

23. Opiskelijoiden omat yhteisöt-Opetus ja ohjaus -Pedagoginen osaaminen -Tuutorointi

24. Materiaalia opiskelukyvyn edistämiseen Opiskelukykykäytännöt koottiin kyselyillä opiskelukykyä edistäviä hyviä käytäntöjä yliopistoista ja ylioppilaskunnista sisältää noin tuhat hyvää käytäntöjä aihepiireittäin jaoteltuna (esim. opintojen aloittaminen) Opiskelukykysuositukset valtakunnalliset suositukset yliopistoyhteisöille opiskelukyvyn edistämiseksi laadittiin kokoamalla hyviä käytäntöjä Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä –raportti Käytännöt ja suositukset löytyvät osoitteesta http://www.syl.fi/materiaalit/opiskelukyky/ 8

25. Opiskelukykysuositukset 1 Opiskelukyvyn edistäminen on suunnitelmallista ja organisoitua koko yliopistossa ja sen kaikissa yhteisöissä 2 Opiskelutaitojen ja opiskelukunnon edistäminen kuuluu opintoihin 3 Opiskelu on esteetöntä ja opiskelijoiden erilaiset tarpeet huomioivaa 4 Opiskelijoita arvostetaan, kannustetaan aktiivisuuteen ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan edistetään 5 Tukea, ohjausta ja kannustusta annetaan koko opintopolun ajan 6 Työelämävalmiuksien ja työelämään siirtymisen edistäminen kuuluu opintoihin 7 Yhteisöllisyydellä edistetään koko yhteisön hyvinvointia - opiskelijoiden opiskelukykyä ja henkilöstön työkykyä 9

26. Yhteisöllisyys Koostuu:sosiaalisista suhteista ja verkostoista, sosiaalisista normeista ja arvoista sekä luottamuksesta ja voimavaroista. Edellyttää: toimintakulttuuria, joka suosii vuorovaikutteisuutta, neuvottelua ja sallii erilaisuuden. 10

27. Miksi yhteisöllisyys on tärkeää yliopisto-opiskelijan opiskelukyvyn kannalta? Lisää yhteisön jäsenten hyvinvointia ja terveyttä Vahvistaa kiinnittymistä opintoihin Mahdollistaa ryhmään kuulumisen ja hyväksynnän saamisen kokemukset Vuorovaikutteiset ja osallistavat opetusmuodot 11

28. Muistiinpanoja keskustelusta: Miten järjestö- ja kulttuuritoiminta edistää opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä? yhteisöllisyyttä pystytään lisäämään sillä, että madalletaan eri ihmisten kynnystä osallistua tapahtumiin osoitetaan, että vähemmistöt ovat tervetulleita järjestötoimintaan on sisään kirjattua, että yhteisöllisyys lisääntyy, opiskelukyky kasvaa ja syrjäytymisriski vähenee kulttuuri osallistaa ja tuottaa elämyksiä  opiskelukyky lisääntyy kuinka järjestöihin pääsee mukaan? miten toimintakulttuurista saadaan sellainen, että kaikki pääsee mukaan? vahva tietyllä vanhalla tavalla tekemisen kulttuuri ainejärjestöissä miten yhteisöön mukaan niitä, jotka ei valmiiksi kiinnostuneita? huomion kiinnittäminen erilaisuuden hyväksymiseen muuttaa jo sellaisenaan normeja ja arvoja ainejärjestöjen lisäksi harrastusjärjestötoiminnan tukeminen, harrastejärjestöistä voi löytyä itsevarmuutta, uusia kokemuksia, omanlaista kaveriporukkaa ainejärjestöjen pitää olla kaikille ko. alan opiskelijoille, mutta onko se mahdollista? ainejärjestön vahva profiloituminen ja perinteikkyys voi olla yhteisöllisyyden kannalta sekä heikkous että vahvuus varianssia ainejärjestöjen välillä – oma pieni järjestö ei profiloidu mihinkään muuhun kuin tietyn alan opiskelijoihin vapaaehtoisuudessa voima, pitää olla vapaaehtoista myös muokata toimintaa omanlaiseksi, kärsiikö saavutettavuus silloin? kuuluvuuden tunne voi olla köykäisempi kuin järjestössä toimiminen, teekkarit esim. hyviä yhteisön luomisessa, samoin taiteilijaidentiteetti, miten hyödynnetään tätä (kuuluvuuden tunne voi syntyä pelkkään Facebook-yhteisöön kuulumalla)? 12

29. Saavutettava järjestö- ja kulttuuritoiminta Ylioppilaskuntien järjestö- ja kulttuurivastaavien tapaaminen Tampereella 12.5.2011 Laura Heinonen, SYL Ann-Marie Norrgrann, Tamy Kyky-projekti, Campus Conexus II 13

30. Saavutettavuus, esteettömyys ja yhdenvertaisuus Hyvä saavutettavuus kertoo erilaisten tarpeiden huomioimisesta ja toiminnan helposta lähestyttävyydestä. Saavutettavuus tarjoaa mahdollisuuden osallistumiseen ja elämyksiin yksilöiden erilaisista ominaisuuksista riippumatta. Saavutettavuus merkitsee osallistumisen mahdollisuutta kaikille ilman kiusaamisen, häirinnän tai syrjinnän pelkoa. Saavutettavuutta voidaan parantaa poistamalla osallistumisen esteitä. Esteet voivat liittyä aisteihin, tiedotukseen, ymmärtämisen vaikeuteen, asenteisiin, fyysisiin tai taloudellisiin tekijöihin sekä päätöksenteossa oleviin puutteisiin. Hyvän saavutettavuuden edellytyksenä on tietoisuus esteistä ja keinoista niiden poistamiseksi. Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. 14

31. Saavutettavuus palvelee kaikkia Esteettömyys ja saavutettavuus ovat fyysisen ja sosiaalisen ympäristön ominaisuuksia, eivät yksilön Erityisryhmien tarpeiden huomioimisesta usein hyötyä kaikille (hyvät opasteet, tiedon saatavuus, selkeä kieli) Kenen tahansa mahdollisuus osallistua voi olla hetkellisesti toiminnan esteettömyyden varassa (jalka paketissa, vieraalla paikkakunnalla, masentunut) Järjestöjen toimintaa ja tapahtumia suunniteltaessa tulisi lähtökohtana olla saavutettavuus, esteettömyyden huomiointi yksittäistapauksessa erikseen on hankalaa 15

32. Monenlaiset opiskelijat perheelliset eri ikäiset eri vakaumukset sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt sosioekonomiset erot etninen tausta muualla asuvat persoonallisuus sairaudet tai vammat 16

33. Fyysinen esteettömyys hissi, luiska, inva-wc, leveät oviaukot induktiosilmukka, valaistus, selkeät opasteet saapuminen eri kulkuvälineillä Lepotilat, lastenhoito Sukupuolineutraalit wc-tilat ja mahdollisuudet valita miten majoittuu Yhteystiedot: mahdollisuus esittää toiveita ja kysyä 17

35. Toiminnan monipuolisuus Erilaisia tapahtumia, kaikille jotain keskustelutilaisuudet, seminaarit, kulttuuri, liikunta, juhlat, tutustumiskäynnit Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon verkossa, työryhmissä ja toimikunnissa palautteenanto ja avoin keskustelukulttuuri Luottamustehtäviin hakeutuminen avointa kaikille Tapahtumien sijoittaminen erilaisiin ajankohtiin päivä- ja iltatapahtumia, viikonlopputoimintaa muualta muuttaneille ainakin alkuun Alkoholittomia tapahtumia, alkoholittomat vaihtoehdot, ei painostusta alkoholin käyttöön Kaikilla tapahtumilla on hyvä olla jokin sisältö tai tarkoitus niin, että selvin päinkin voi viihtyä 19

36. Suvaitseva ja avoin ilmapiiri oikeus kertoa tai olla kertomatta yksityisasioita asiallinen suhtautuminen erilaisiin ihmisiin avoin ilmapiiri jonne kaikki ovat tervetulleita saavutettavuuden lisääminen ei ole vaikeaa tervehtiminen ja kuulumisten kysyminen tai "voinko auttaa" lisäävät saavutettavuutta. ei tarvita erityistä osaamista, ainoastaan tiedostamista, huomioon ottamista ja avoimuutta tieto ja asioista puhuminen lisäävät suvaitsevaisuutta aktiivit voivat esimerkillään rohkaista muita sanomaan ei ja olemaan omana itsenään 20

38. Ei kannustamista tai painostamista

39. Tapahtumien ei tarvitse aina olla täysin alkoholittomia

40. Viinin juominen ruokajuhlissa, snapsi tai kaksi sitseillä tai bisseillä käynti futispelin jälkeen

41. Tähän helpompi sitoutua kuin nollatoleranssiin?

42. Tärkeää on, että raskaana olevan, alkoholistin, känniräyhääjän tai muuten vaan absolutistin tai harvoin juovan ei tarvitse jäädä kotiin juomattomuutensa takiaAlkoholiton vaihtoehto aina saatavilla, myös alkoholia käyttäville Mahdollisuus valita alkoholiton vaihtoehto huomaamattomasti 21

44. Muistiinpanoja keskustelusta:alkoholinkäyttökulttuurista opiskelijatoiminnassa Saa myös kännätä jos haluaa, sen lisäksi myös sisällöllisempiä tapahtumia Sisältö tapahtumissa toisi jouhevasti mahdollisuuden olla juomatta Yo-kunnasta lähtevää, leviäisi sitä kautta järjestöihin Toisaalta olisiko parempi että lähtisi järjestöiltä, ei ”ylhäältä linjattuna”? Olisi hyvä, jos ylioppilaskunta ei kannattaisi tapahtumia joihin liittyy selkeästi liiallista alkoholin käyttöä Onko ylioppilaskuntien linjaukset alkoholipolitiikassa liian järeä ja ylhäältä annettu Alkoholittoman vaihtoehdon tulisi olla hyvä, ei vain vesi Alkoholiton vaihtoehto on samanarvoinen valinta ilmoittautumisen yhteydessä esim. vuosijuhliin (lähtökohtana usein alkoholillinen, alkoholiton valitaan erikseen) 23

46. Tiedotteen perään ”lisätiedot ja yhteydenotot” + yhteyshenkilö ja yhteisytiedot

47. Tiedotetaan tapahtumasta eri järjestöille (myös mm. Seta, vammaisjärjestöt jne.)

48. Flyerit myös pistekirjoituksella

49. Tiedottaminen mahdollisimman monta eri kanavaa käyttäen (FB ym. Sosiaalinen media, sähköposti, julisteet, nettisivut jne.)

50. Tiedottaminen tapahtumien lapsiystävällisyydestä

51. Tehokas & monipuolinen tiedotus

52. Nettisivujen toimivuus kaikilla selaimilla

53. Tiedotuskanavien selkeyttäminen (esim. että opiskelijalle olisi selkeämpää, mistä hän lähtee etsimään tietoa tapahtumasta tms.)

54. Annetaan/kerrotaan esimerkkejä hyvistä kokemuksista ja siten houkutellaan ihmisiä

56. Paremmat palautekanavat, opiskelijan pitäisi pystyä antamaan helposti palautetta missä vaan

57. Tapahtumasta tms. tiedottaminen myös muilla kuin opiskelijakulttuurin kanavalla, muut sähköpostilistat, kokonaisvaltainen yhteinen tiedottaminen

58. Tiedotteet tapahtumista myös englanniksi (vaihto- ja kansainvälisten opiskelijoiden huomiointi)

59. Selkeitä tiedotuskanavia, tapahtumakalenteri tms.

60. Kielimuurien huomioiminen  paitsi että mainostetaan englanniksi, myös kieli itse tapahtumassa (juonnot, sitsien veto jne.)

61. Linkitetään kaikki viestintäkanavat

62. Selkeät säännöt sähköpostilistojen/tiedotuksen käyttöön (sisäpiirivitsien yms. Poistaminen)24

64. Järjestön hallituksessa tapahtumissa päätettäessä käydään päätöksenyhteydessä aina läpi kohdat ”esteettömyys”, ”ympäristö”, ”monipuolisuus”

65. Pyörätuolissa istuvan avustaja mukaan ilmaiseksi

66. Pelastus- ja turvallisuus suunnitelmat12.5.2011 25

68. Live-facebook-seuranta esim. liittokokouksista ja vaalipaneeleista jne.

69. avoimet hakukuulutukset tehtäviin

70. Kampus-päivystykset (ylioppilaskunnan hallituksen)

71. avoimuuden lisääminen päätöksenteossa (esim. kaikki pöytäkirjat ja muistiot nettiin, palautekoonnit)26

73. Edullinen pääsymaksu tai ei pääsymaksua ollenkaan

74. Ainejärjestökilpailu, jonka avulla kiinnitetään huomio saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen

75. Erilaisten ruokavalioiden huomiointi tapahtumien ym. Tarjoiluissa

76. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa (esim. ainejärjestöt) tapahtumissa tuo erilaisia näkökulmia

77. Sekä ylioppilaskunnan väelle että järjestöille voisi järjestää koulutusta yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden huomioimisesta toiminnassa

78. Viittomakielen tulkin hankkiminen esim. järjestökoulutuksiin ja keskustelutilaisuuksiin27

79. Järjestötoiminnassa jaksaminen Ann-Marie Norrgrann 12.5.2011 28

81. Työsi tuntuu liian vaativalta

82. Joudut herkästi ristiriitatilanteisiin

83. Työpäiväsi ovat pidentyneet, palautuminen työstä on vaikeutunut

84. Myöhästelet enemmän, sairauslomat ja poissaolot lisääntyvätLisätietoja: http://www.mastdo.fi/

85. Pohdintaa: Mitkä olosuhteet tai tilanteet heikentävät jaksamista? Ratkaisuehdotuksia

87. Ei koe työtä merkitykselliseksi

88. En koe työtä palkitsevaksi

89. Työilmapiiri

90. Luottamuksen puute

91. Työmäärän epätasainen jakautuminen ( aika &määrä)

92. Epäselvä työnkuva

93. Konfliktit

94. Eriävät intressit

95. KiireKeskustelut Positiivinen palaute Hyvä esimiestyö ja panostus Delegointi Avoimuus ja rehellisyys Priorisointi!

97. Motivaation puute

98. Kiire

99. Ylityöt

100. Projektiluontoinen työ

101. Monta projektia samaan aikaan

102. Työn ja vapaa-ajan tasapaino

103. Yksin puurtaminen ( delegoimisen vaikeus)

104. Jatkuva neuvottelu, jonka takia tehtävän Eteneminen epävarmaa.

105. Ei jaksaisi jatkuvasti sosialisoida. Miten kohdata? Heijastuu kotiin ja ystäviin väsymyksenä.Pidä vapaapäivä ja varaa aikaa levolle Pohdi syitä , juttele esimiehesi kanssa. Oletkohan saanut riittävästi palautetta työstäsi? Yhteiset palautekeskustelut Hyväksy ajoittainen kiire. Onko aina kiire? Priorisoi! Suunnittele ajankäyttösi Ylityöt ovat lähtökohtaisesti vapaaehtoisia, delegoi ja suunnittele. Jos jatkuvaa, juttele pomosi kanssa työmääristä.

107. Selän takana puhuminen

108. Haaliminen

109. Kuppikuntaisuus

110. Priorisoimattomuus

111. Tavoitteen puute/ hukkuminen

112. Vapaamatkustajuus

113. Projektien/ tilanteiden kasautuminen

114. Tiukka taloudellinen tilannePalautekanavat kuntoon Lisätä tilaisuuksia avoimiin keskusteluihin Työnohjaus, koulutus omaan työnkuvaan Mahdollisuus avoimeen viestintään Selkeä työnohjaus: kirjatut linjaukset ja tavoitteet YO-kunnan yhteinen visio – viestintä Sitouttaminen (palkitseminen) Työnohjaus ja työnjako, auki puhuminen Yritysyhteistyö, apuraha

116. Henkilöristiriidat

117. Liian henkilökohtaisesti ottaminen

118. Liian laaja työnkuva/ kuormitus

119. Työn ja vapaa-ajan epäselvä raja

120. Haalii liikaa hommia

121. Yllättävät ja nopeasti muuttuvat tilanteet

122. Työn tulos ei näy heti

123. Kehityskekustelujen puute

124. Työhyvinvoinnin puuteKehityskeskustelut, avun pyytäminen ja selkeät työnjaot Henkilöristiriidat selvitettävä ja puhuttava Pitää opetella suodattamaan asiat asioina Vastapainona työlle vapaa-aika Delegointi Asian tuominen esille Vapaa-ajan suunnittelu -varaa vapaaksi Työ ei ikinä lopu, ei huonoa omatuntoa tekemättömistä töistä – aina vapaa-ajan arvoinen Oman työtaakan tunnistaminen Opettele sanomaan ei, muutkin voi tehdä. Mitkä tärkeimpiä asioita? Priorisointi Mieti mitä olet jo saavuttanut, pienetkin jutut tulosta! Lisää kehityskeskusteluja, virkistäytymistoimintaa ja ”yhteistä kivaa”.