Paper presented at the National Instt for training professionals in vocational rehab of persons with multiple disabilities (PWMD) Paper concerns mainly an introduction and ways to identify jobs in relation to residual abilities of PWMD. Different characteristics of job, how to match job with abilities and different types of employment. Community based vocational training & rehab. Visit www.aidthedisabled.org for more
All hospitals should be disability friendly, to ensure easy movement of disable patients. The presentation arrives at a solution to the all above disability issues to serve as a guide line.
Opetuksen saavutettavuus ja esteettömyys antavat kaikille opiskelijoille mahdollisuuden osallistua koulutukseen, kehittää itseään ja harrastaa mieluisia asioita.
Paper presented at the National Instt for training professionals in vocational rehab of persons with multiple disabilities (PWMD) Paper concerns mainly an introduction and ways to identify jobs in relation to residual abilities of PWMD. Different characteristics of job, how to match job with abilities and different types of employment. Community based vocational training & rehab. Visit www.aidthedisabled.org for more
All hospitals should be disability friendly, to ensure easy movement of disable patients. The presentation arrives at a solution to the all above disability issues to serve as a guide line.
Opetuksen saavutettavuus ja esteettömyys antavat kaikille opiskelijoille mahdollisuuden osallistua koulutukseen, kehittää itseään ja harrastaa mieluisia asioita.
Suomen Latu, Latunen-verkostotapaaminen, 15.10.-16, HelsinkiMaarit Marttila
Esitys Erilaisista liikkujista. Tarkastelunäkökulmana monikulttuuriset ryhmät ja erityistä tukea tarvitsevat lapset. Mukana myös tietoa väitöskirjani tuloksista.
Esityksessä tarkastellaan oppimisen tulevaisuutta oppimistutkimuksen näkökulmasta. Siinä hahmotellaan myös pedagogisia malleja, joiden soveltaminen edistää oppilaisssa 21. vuosisadan taitojen oppimista. Esitys pidetty Kuopiossa 29.1.2014
Kyky-projektin työpaja ylioppilaskuntien järjestö- ja kulttuurisektorien tapaamisessa Tampereella 12.5.2011. Esitys sisältää alustuspuheenvuorojen lisäksi muistiinpanot keskusteluista ja ryhmätöistä. Työpajan aiheina olivat Kyky-projektin esittely, opiskelukyky, yhteisöllisyys ja niiden edistäminen järjestötoiminnassa, saavutettava järjestö- ja kulttuuritoiminta sekä järjestötoiminnassa jaksaminen.
Campus Conexus II Kyky -projektin (2011-2013) kokoava tuotos Innolla opiskelukykyä -materiaalipaketti sisältää tietoa ja virikkeitä opiskelukyvyn ja opiskeluinnon edistämiseen yliopistoyhteisössä. Tässä tiedostossa materiaalin vihko, virikekortit, juliste ja tarrat koottuna.
More Related Content
Similar to Inklusiivinen ammatillinen koulutus miksi
Suomen Latu, Latunen-verkostotapaaminen, 15.10.-16, HelsinkiMaarit Marttila
Esitys Erilaisista liikkujista. Tarkastelunäkökulmana monikulttuuriset ryhmät ja erityistä tukea tarvitsevat lapset. Mukana myös tietoa väitöskirjani tuloksista.
Esityksessä tarkastellaan oppimisen tulevaisuutta oppimistutkimuksen näkökulmasta. Siinä hahmotellaan myös pedagogisia malleja, joiden soveltaminen edistää oppilaisssa 21. vuosisadan taitojen oppimista. Esitys pidetty Kuopiossa 29.1.2014
Kyky-projektin työpaja ylioppilaskuntien järjestö- ja kulttuurisektorien tapaamisessa Tampereella 12.5.2011. Esitys sisältää alustuspuheenvuorojen lisäksi muistiinpanot keskusteluista ja ryhmätöistä. Työpajan aiheina olivat Kyky-projektin esittely, opiskelukyky, yhteisöllisyys ja niiden edistäminen järjestötoiminnassa, saavutettava järjestö- ja kulttuuritoiminta sekä järjestötoiminnassa jaksaminen.
Campus Conexus II Kyky -projektin (2011-2013) kokoava tuotos Innolla opiskelukykyä -materiaalipaketti sisältää tietoa ja virikkeitä opiskelukyvyn ja opiskeluinnon edistämiseen yliopistoyhteisössä. Tässä tiedostossa materiaalin vihko, virikekortit, juliste ja tarrat koottuna.
Similar to Inklusiivinen ammatillinen koulutus miksi (20)
2. Esityksen sisältö:
Erityisen tuen käytänteiden kehittämisen taustatekijät
Oppilaitoksen esteettömyys, saavutettavuus,
inklusiivisuus
Opiskelijoiden erityinen tuki ammatillisissa oppilaitoksissa
3. 1. Kehittämisen taustatekijät
Kansainväliset linjaukset ja julistukset
• YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
vuodelta 1948,
pohja kymmenille muille julistuksille, ohjelmille ja
sopimuksille
• YK:n Yleissopimus lasten oikeuksista vuodelta 1989,
Suomessa voimaan 1991
• Euroopan unionin perusoikeusasiakirja
4. Vammaispoliittiset linjaukset
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista vuodelta 2006
syrjinnän kielto ja kohtuullisten mukautusten ajatus (=
yksittäistapauksissa toteutettavat tarpeelliset ja asianmukaiset
muutokset ja järjestelyt, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai
kohtuutonta rasitetta, ja joilla varmistetaan vammaisten
henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia
ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa)
universaali suunnittelu eli Design for All
Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma, taustalla
vammaispoliittinen julistus ”Kohti täyttä kansalaisuutta” ja siihen
liittyvä strategia vuodelta 2006
Suomen vammaispoliittinen selonteko 2006
5. Erityisopetukseen liittyvät
linjaukset
• Salamancan julistus vuodelta 1994, koskee
erityisopetuksen periaatteita, toimintatapoja ja
käytäntöjä (YK ja UNESCO),
inkluusion käsite
• Luxemburgin peruskirja vuodelta 1996,
A School for All
• Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen
suositukset erityisopetuksen pääperiaatteiksi
6. Esteettömyys-ajattelu
Esteettömyys EU:ssa (Euroopan neuvosto):
Achieving full participation through Universal Design
Design for all, accessible design, integral accessibility,
inclusive design, barrier-free design,
transgenerational design, accessibility for all
Different environments, products, communication, IT
– preferably without the need for adaptation or
specialised solutions
7. Mihin esteettömyys-ajattelu
perustuu?
Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1.2.2004.
Lain tarkoituksena on edistää ja turvata
yhdenvertaisuuden toteutumista sekä
tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen
oikeussuojaa.
www.yhdenvertaisuus.fi
www.ihmisoikeudet.fi
8. Mihin esteettömyys-ajattelu
perustuu?
Yhteiskunnallisen osallistumisen edellytys on
tasa-arvo
Syrjintäkielto kohdistuu koulutuksen
järjestäjään. Lakia sovelletaan mm.
opiskelijavalintaan, valintamenettelyihin ja
opintosuoritusten arviointiin.
9. Mihin esteettömyys-ajattelu
perustuu?
Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai
kansallisen alkuperän, kansalaisuuden,
kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,
terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen
suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän
syyn perusteella. Sekä välitön että välillinen
syrjintä on kielletty. Myös häirintä sekä ohje
tai käsky syrjiä on kielletty.
12. Esteetön koulu
ottaa toiminnassaan ja oppimisympäristöissään suunnitelmallisesti huomioon
opiskelijoiden monenlaisuuden
fyysinen ympäristö
rakennuksissa, oppimateriaaleissa, opetusmenetelmissä ja -välineissä
huomioidaan kaikkien opiskelijoiden tarpeet
sosiaalinen ympäristö
yhteisön jäsenten tiedot, taidot ja asenteet edistävät jokaisen opiskelua ja
osallistumista
psyykkinen ympäristö
monenlaisuutta arvostetaan voimavarana
ESOK -hanke
13. 3. Opiskelijoiden erityinen tuki
ammatillisissa oppilaitoksissa
Erilaisia tarinoita
Oppilaitoksen esteettömyys
Mahdollistaminen
Yhteisön osaaminen
Yksilön osaaminen
Esteetön työelämä
14. Koulun rooli esteettömän
yhteiskunnan muovaajana?
Kuka voi opiskella?
Opiskelussa tukeminen
Oppimisessa tukeminen
Ammatillisen polun löytämisen tukeminen
Kokonaisvaltainen tukeminen (= caring
schools)
15. Koulutuksen erilaiset
järjestämismuodot – eri käsitteet?
Erityisopetus
Erityisohjaus
Erityisen tuen järjestäminen
Tuen järjestäminen
Lisäohjaus
Tukiopetus
Henkilökohtaistaminen
Yksilöllistäminen
16. Organisaation taso
Esteettömyys –näkökulma kaikkeen toimintaan ja
kehittämiseen (strategiat, suunnitelmat, ohjeet)
Joustavien pedagogisten toimintamallien
mahdollistaminen
Erityisopetuksen, lisäohjauksen tms.
tarkoituksenmukainen organisoiminen
Riittävän asiantuntijuuden turvaaminen
Seudullinen verkostoituminen