SlideShare a Scribd company logo
Inklusiivinen
ammatillinen koulutus
-miksi?
                   Kohti inkluusiota
                   Kehitysohjelma



                   Hanna Ilola
                   KL, erityisopettaja
                   Tampereen ammatillinen
          opettajakorkeakoulu
Esityksen sisältö:


Erityisen tuen käytänteiden kehittämisen taustatekijät

Oppilaitoksen esteettömyys, saavutettavuus,
inklusiivisuus

Opiskelijoiden erityinen tuki ammatillisissa oppilaitoksissa
1. Kehittämisen taustatekijät
Kansainväliset linjaukset ja julistukset

  • YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
    vuodelta 1948,
    pohja kymmenille muille julistuksille, ohjelmille ja
    sopimuksille
  • YK:n Yleissopimus lasten oikeuksista vuodelta 1989,
    Suomessa voimaan 1991
  • Euroopan unionin perusoikeusasiakirja
Vammaispoliittiset linjaukset
 YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista vuodelta 2006
    syrjinnän kielto ja kohtuullisten mukautusten ajatus (=
       yksittäistapauksissa toteutettavat tarpeelliset ja asianmukaiset
       muutokset ja järjestelyt, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai
       kohtuutonta rasitetta, ja joilla varmistetaan vammaisten
       henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia
       ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa)
     universaali suunnittelu eli Design for All
 Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma, taustalla
  vammaispoliittinen julistus ”Kohti täyttä kansalaisuutta” ja siihen
  liittyvä strategia vuodelta 2006
 Suomen vammaispoliittinen selonteko 2006
Erityisopetukseen liittyvät
linjaukset
• Salamancan julistus vuodelta 1994, koskee
  erityisopetuksen periaatteita, toimintatapoja ja
  käytäntöjä (YK ja UNESCO),
  inkluusion käsite
• Luxemburgin peruskirja vuodelta 1996,
  A School for All
• Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen
  suositukset erityisopetuksen pääperiaatteiksi
Esteettömyys-ajattelu
Esteettömyys EU:ssa (Euroopan neuvosto):
Achieving full participation through Universal Design
Design for all, accessible design, integral accessibility,
 inclusive design, barrier-free design,
 transgenerational design, accessibility for all
Different environments, products, communication, IT
 – preferably without the need for adaptation or
 specialised solutions
Mihin esteettömyys-ajattelu
perustuu?
     Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1.2.2004.


       Lain tarkoituksena on edistää ja turvata
            yhdenvertaisuuden toteutumista sekä
          tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen
                                   oikeussuojaa.

                      www.yhdenvertaisuus.fi
                        www.ihmisoikeudet.fi
Mihin esteettömyys-ajattelu
perustuu?
    Yhteiskunnallisen osallistumisen edellytys on
     tasa-arvo
    Syrjintäkielto kohdistuu koulutuksen
     järjestäjään. Lakia sovelletaan mm.
     opiskelijavalintaan, valintamenettelyihin ja
     opintosuoritusten arviointiin.
Mihin esteettömyys-ajattelu
perustuu?
    Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai
     kansallisen alkuperän, kansalaisuuden,
     kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,
     terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen
     suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän
     syyn perusteella. Sekä välitön että välillinen
     syrjintä on kielletty. Myös häirintä sekä ohje
     tai käsky syrjiä on kielletty.
2. Inkluusio – esteettömyys?
segregaatio
integraatio
inkluusio
ekskluusio


inklusiivinen oppilaitos ~ esteetön oppilaitos
Esteetön yhteiskunta
Esteetön työelämä
Esteetön koulutus
Esteetön rakennettu ympäristö
Esteetön liikenne
Esteetön tietoyhteiskunta
Esteetön kulttuuri
Esteetön koulu
 ottaa toiminnassaan ja oppimisympäristöissään suunnitelmallisesti huomioon
                         opiskelijoiden monenlaisuuden

                             fyysinen ympäristö
      rakennuksissa, oppimateriaaleissa, opetusmenetelmissä ja -välineissä
                 huomioidaan kaikkien opiskelijoiden tarpeet

                           sosiaalinen ympäristö
    yhteisön jäsenten tiedot, taidot ja asenteet edistävät jokaisen opiskelua ja
                                  osallistumista

                           psyykkinen ympäristö
                   monenlaisuutta arvostetaan voimavarana

                                                       ESOK -hanke
3. Opiskelijoiden erityinen tuki
ammatillisissa oppilaitoksissa
            Erilaisia tarinoita
        Oppilaitoksen esteettömyys
            Mahdollistaminen
           Yhteisön osaaminen
            Yksilön osaaminen
            Esteetön työelämä
Koulun rooli esteettömän
yhteiskunnan muovaajana?
   Kuka voi opiskella?
   Opiskelussa tukeminen
   Oppimisessa tukeminen
   Ammatillisen polun löytämisen tukeminen
   Kokonaisvaltainen tukeminen (= caring
    schools)
Koulutuksen erilaiset
järjestämismuodot – eri käsitteet?
     Erityisopetus
     Erityisohjaus
     Erityisen tuen järjestäminen
     Tuen järjestäminen
     Lisäohjaus
     Tukiopetus
     Henkilökohtaistaminen
     Yksilöllistäminen
Organisaation taso
Esteettömyys –näkökulma kaikkeen toimintaan ja
 kehittämiseen (strategiat, suunnitelmat, ohjeet)
Joustavien pedagogisten toimintamallien
 mahdollistaminen
Erityisopetuksen, lisäohjauksen tms.
 tarkoituksenmukainen organisoiminen
Riittävän asiantuntijuuden turvaaminen
Seudullinen verkostoituminen
Yhteisön taso
Joustavat toimintakäytänteet
Yhteiset periaatteet
Avoin keskustelu ja tiedonkulku
Erilaisia oppimisen tapoja tukevien menetelmien
 käyttö
Vaihtoehtoisten suoritustapojen
 mahdollistaminen
Opettajan taso
Opiskelijan vahvuuksien hyödyntämienn –
 tutkiva työote
Yhteistyöhakuisuus
Opiskelijan kuunteleminen
Arviointitapojen monipuolistaminen
Omien materiaalien analysointi
Ajan variointi

More Related Content

Similar to Inklusiivinen ammatillinen koulutus miksi

150915 osallisuus osana opsia
150915 osallisuus osana opsia150915 osallisuus osana opsia
150915 osallisuus osana opsia
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri
 
Ayy opintoneuvosto 9.5.2011
Ayy opintoneuvosto 9.5.2011Ayy opintoneuvosto 9.5.2011
Ayy opintoneuvosto 9.5.2011SYL
 
Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030 ISO-verstas
Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030 ISO-verstasOppimisen tulevaisuusbarometri 2030 ISO-verstas
Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030 ISO-verstasanita rubin
 
Verkonkutojan strategiaa
Verkonkutojan strategiaaVerkonkutojan strategiaa
Verkonkutojan strategiaa
Hannu Linturi
 
Suomen Latu, Latunen-verkostotapaaminen, 15.10.-16, Helsinki
Suomen Latu, Latunen-verkostotapaaminen, 15.10.-16, HelsinkiSuomen Latu, Latunen-verkostotapaaminen, 15.10.-16, Helsinki
Suomen Latu, Latunen-verkostotapaaminen, 15.10.-16, Helsinki
Maarit Marttila
 
Oppimisen tulevaisuus
Oppimisen tulevaisuusOppimisen tulevaisuus
Oppimisen tulevaisuus
Jorma Enkenberg
 
Kulttuurinen moninaisuus, globaalikasvatus, kansainvälisyys ja ops2016
Kulttuurinen moninaisuus, globaalikasvatus, kansainvälisyys ja ops2016Kulttuurinen moninaisuus, globaalikasvatus, kansainvälisyys ja ops2016
Kulttuurinen moninaisuus, globaalikasvatus, kansainvälisyys ja ops2016
Tiina Sarisalmi
 
Internetixin tulevaisuus 2000
Internetixin tulevaisuus 2000Internetixin tulevaisuus 2000
Internetixin tulevaisuus 2000
Hannu Linturi
 
Kyky järjestö ja kulttuuri 12.5.2011
Kyky järjestö ja kulttuuri 12.5.2011Kyky järjestö ja kulttuuri 12.5.2011
Kyky järjestö ja kulttuuri 12.5.2011
SYL
 
Eheyttävä oppiminen koulun toimintakulttuurissa
Eheyttävä oppiminen koulun toimintakulttuurissaEheyttävä oppiminen koulun toimintakulttuurissa
Eheyttävä oppiminen koulun toimintakulttuurissa
Riikka Kuusisto-Kajander
 
Perusopetuksen uudistuksen mahdollisuudet
Perusopetuksen uudistuksen mahdollisuudetPerusopetuksen uudistuksen mahdollisuudet
Perusopetuksen uudistuksen mahdollisuudet
MTK ry
 
Lapsilähtöinen oppiminen
Lapsilähtöinen oppiminenLapsilähtöinen oppiminen
Lapsilähtöinen oppiminenJorma Enkenberg
 
Case Forest-pedagogiikan tausta
Case Forest-pedagogiikan taustaCase Forest-pedagogiikan tausta
Case Forest-pedagogiikan tausta
Jorma Enkenberg
 
Design-suuntautunut pedagogiikka 2.1
Design-suuntautunut pedagogiikka 2.1Design-suuntautunut pedagogiikka 2.1
Design-suuntautunut pedagogiikka 2.1
Henriikka Vartiainen
 
Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...
Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...
Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...
Aki Luostarinen
 
Erityisliikunnan opetus: kirjallisuuskatsaus. Ks. lisätietoa https://seikkail...
Erityisliikunnan opetus: kirjallisuuskatsaus. Ks. lisätietoa https://seikkail...Erityisliikunnan opetus: kirjallisuuskatsaus. Ks. lisätietoa https://seikkail...
Erityisliikunnan opetus: kirjallisuuskatsaus. Ks. lisätietoa https://seikkail...
Maarit Marttila
 
Globaalikasvatus osana koulun toimintakulttuuria
Globaalikasvatus osana koulun toimintakulttuuriaGlobaalikasvatus osana koulun toimintakulttuuria
Globaalikasvatus osana koulun toimintakulttuuria
Kestäväelamantapa.fi
 
Kohteesta voimavaraksi, Oppilaat ja oppijat kv-toiminnassa
Kohteesta voimavaraksi, Oppilaat ja oppijat kv-toiminnassaKohteesta voimavaraksi, Oppilaat ja oppijat kv-toiminnassa
Kohteesta voimavaraksi, Oppilaat ja oppijat kv-toiminnassa
Arja Kemppainen
 
Kasvatustieteen päivät 2017, lapin yliopisto
Kasvatustieteen päivät 2017, lapin yliopistoKasvatustieteen päivät 2017, lapin yliopisto
Kasvatustieteen päivät 2017, lapin yliopisto
Maarit Marttila
 
Innolla opiskelukykyä - materiaali
Innolla opiskelukykyä - materiaaliInnolla opiskelukykyä - materiaali
Innolla opiskelukykyä - materiaali
SYL
 

Similar to Inklusiivinen ammatillinen koulutus miksi (20)

150915 osallisuus osana opsia
150915 osallisuus osana opsia150915 osallisuus osana opsia
150915 osallisuus osana opsia
 
Ayy opintoneuvosto 9.5.2011
Ayy opintoneuvosto 9.5.2011Ayy opintoneuvosto 9.5.2011
Ayy opintoneuvosto 9.5.2011
 
Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030 ISO-verstas
Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030 ISO-verstasOppimisen tulevaisuusbarometri 2030 ISO-verstas
Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030 ISO-verstas
 
Verkonkutojan strategiaa
Verkonkutojan strategiaaVerkonkutojan strategiaa
Verkonkutojan strategiaa
 
Suomen Latu, Latunen-verkostotapaaminen, 15.10.-16, Helsinki
Suomen Latu, Latunen-verkostotapaaminen, 15.10.-16, HelsinkiSuomen Latu, Latunen-verkostotapaaminen, 15.10.-16, Helsinki
Suomen Latu, Latunen-verkostotapaaminen, 15.10.-16, Helsinki
 
Oppimisen tulevaisuus
Oppimisen tulevaisuusOppimisen tulevaisuus
Oppimisen tulevaisuus
 
Kulttuurinen moninaisuus, globaalikasvatus, kansainvälisyys ja ops2016
Kulttuurinen moninaisuus, globaalikasvatus, kansainvälisyys ja ops2016Kulttuurinen moninaisuus, globaalikasvatus, kansainvälisyys ja ops2016
Kulttuurinen moninaisuus, globaalikasvatus, kansainvälisyys ja ops2016
 
Internetixin tulevaisuus 2000
Internetixin tulevaisuus 2000Internetixin tulevaisuus 2000
Internetixin tulevaisuus 2000
 
Kyky järjestö ja kulttuuri 12.5.2011
Kyky järjestö ja kulttuuri 12.5.2011Kyky järjestö ja kulttuuri 12.5.2011
Kyky järjestö ja kulttuuri 12.5.2011
 
Eheyttävä oppiminen koulun toimintakulttuurissa
Eheyttävä oppiminen koulun toimintakulttuurissaEheyttävä oppiminen koulun toimintakulttuurissa
Eheyttävä oppiminen koulun toimintakulttuurissa
 
Perusopetuksen uudistuksen mahdollisuudet
Perusopetuksen uudistuksen mahdollisuudetPerusopetuksen uudistuksen mahdollisuudet
Perusopetuksen uudistuksen mahdollisuudet
 
Lapsilähtöinen oppiminen
Lapsilähtöinen oppiminenLapsilähtöinen oppiminen
Lapsilähtöinen oppiminen
 
Case Forest-pedagogiikan tausta
Case Forest-pedagogiikan taustaCase Forest-pedagogiikan tausta
Case Forest-pedagogiikan tausta
 
Design-suuntautunut pedagogiikka 2.1
Design-suuntautunut pedagogiikka 2.1Design-suuntautunut pedagogiikka 2.1
Design-suuntautunut pedagogiikka 2.1
 
Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...
Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...
Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...
 
Erityisliikunnan opetus: kirjallisuuskatsaus. Ks. lisätietoa https://seikkail...
Erityisliikunnan opetus: kirjallisuuskatsaus. Ks. lisätietoa https://seikkail...Erityisliikunnan opetus: kirjallisuuskatsaus. Ks. lisätietoa https://seikkail...
Erityisliikunnan opetus: kirjallisuuskatsaus. Ks. lisätietoa https://seikkail...
 
Globaalikasvatus osana koulun toimintakulttuuria
Globaalikasvatus osana koulun toimintakulttuuriaGlobaalikasvatus osana koulun toimintakulttuuria
Globaalikasvatus osana koulun toimintakulttuuria
 
Kohteesta voimavaraksi, Oppilaat ja oppijat kv-toiminnassa
Kohteesta voimavaraksi, Oppilaat ja oppijat kv-toiminnassaKohteesta voimavaraksi, Oppilaat ja oppijat kv-toiminnassa
Kohteesta voimavaraksi, Oppilaat ja oppijat kv-toiminnassa
 
Kasvatustieteen päivät 2017, lapin yliopisto
Kasvatustieteen päivät 2017, lapin yliopistoKasvatustieteen päivät 2017, lapin yliopisto
Kasvatustieteen päivät 2017, lapin yliopisto
 
Innolla opiskelukykyä - materiaali
Innolla opiskelukykyä - materiaaliInnolla opiskelukykyä - materiaali
Innolla opiskelukykyä - materiaali
 

Inklusiivinen ammatillinen koulutus miksi

  • 1. Inklusiivinen ammatillinen koulutus -miksi? Kohti inkluusiota Kehitysohjelma Hanna Ilola KL, erityisopettaja Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu
  • 2. Esityksen sisältö: Erityisen tuen käytänteiden kehittämisen taustatekijät Oppilaitoksen esteettömyys, saavutettavuus, inklusiivisuus Opiskelijoiden erityinen tuki ammatillisissa oppilaitoksissa
  • 3. 1. Kehittämisen taustatekijät Kansainväliset linjaukset ja julistukset • YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus vuodelta 1948, pohja kymmenille muille julistuksille, ohjelmille ja sopimuksille • YK:n Yleissopimus lasten oikeuksista vuodelta 1989, Suomessa voimaan 1991 • Euroopan unionin perusoikeusasiakirja
  • 4. Vammaispoliittiset linjaukset  YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista vuodelta 2006  syrjinnän kielto ja kohtuullisten mukautusten ajatus (= yksittäistapauksissa toteutettavat tarpeelliset ja asianmukaiset muutokset ja järjestelyt, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta, ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa)  universaali suunnittelu eli Design for All  Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma, taustalla vammaispoliittinen julistus ”Kohti täyttä kansalaisuutta” ja siihen liittyvä strategia vuodelta 2006  Suomen vammaispoliittinen selonteko 2006
  • 5. Erityisopetukseen liittyvät linjaukset • Salamancan julistus vuodelta 1994, koskee erityisopetuksen periaatteita, toimintatapoja ja käytäntöjä (YK ja UNESCO), inkluusion käsite • Luxemburgin peruskirja vuodelta 1996, A School for All • Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen suositukset erityisopetuksen pääperiaatteiksi
  • 6. Esteettömyys-ajattelu Esteettömyys EU:ssa (Euroopan neuvosto): Achieving full participation through Universal Design Design for all, accessible design, integral accessibility, inclusive design, barrier-free design, transgenerational design, accessibility for all Different environments, products, communication, IT – preferably without the need for adaptation or specialised solutions
  • 7. Mihin esteettömyys-ajattelu perustuu? Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1.2.2004. Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. www.yhdenvertaisuus.fi www.ihmisoikeudet.fi
  • 8. Mihin esteettömyys-ajattelu perustuu? Yhteiskunnallisen osallistumisen edellytys on tasa-arvo Syrjintäkielto kohdistuu koulutuksen järjestäjään. Lakia sovelletaan mm. opiskelijavalintaan, valintamenettelyihin ja opintosuoritusten arviointiin.
  • 9. Mihin esteettömyys-ajattelu perustuu? Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sekä välitön että välillinen syrjintä on kielletty. Myös häirintä sekä ohje tai käsky syrjiä on kielletty.
  • 10. 2. Inkluusio – esteettömyys? segregaatio integraatio inkluusio ekskluusio inklusiivinen oppilaitos ~ esteetön oppilaitos
  • 11. Esteetön yhteiskunta Esteetön työelämä Esteetön koulutus Esteetön rakennettu ympäristö Esteetön liikenne Esteetön tietoyhteiskunta Esteetön kulttuuri
  • 12. Esteetön koulu  ottaa toiminnassaan ja oppimisympäristöissään suunnitelmallisesti huomioon opiskelijoiden monenlaisuuden  fyysinen ympäristö rakennuksissa, oppimateriaaleissa, opetusmenetelmissä ja -välineissä huomioidaan kaikkien opiskelijoiden tarpeet  sosiaalinen ympäristö yhteisön jäsenten tiedot, taidot ja asenteet edistävät jokaisen opiskelua ja osallistumista  psyykkinen ympäristö monenlaisuutta arvostetaan voimavarana ESOK -hanke
  • 13. 3. Opiskelijoiden erityinen tuki ammatillisissa oppilaitoksissa Erilaisia tarinoita Oppilaitoksen esteettömyys Mahdollistaminen Yhteisön osaaminen Yksilön osaaminen Esteetön työelämä
  • 14. Koulun rooli esteettömän yhteiskunnan muovaajana? Kuka voi opiskella? Opiskelussa tukeminen Oppimisessa tukeminen Ammatillisen polun löytämisen tukeminen Kokonaisvaltainen tukeminen (= caring schools)
  • 15. Koulutuksen erilaiset järjestämismuodot – eri käsitteet? Erityisopetus Erityisohjaus Erityisen tuen järjestäminen Tuen järjestäminen Lisäohjaus Tukiopetus Henkilökohtaistaminen Yksilöllistäminen
  • 16. Organisaation taso Esteettömyys –näkökulma kaikkeen toimintaan ja kehittämiseen (strategiat, suunnitelmat, ohjeet) Joustavien pedagogisten toimintamallien mahdollistaminen Erityisopetuksen, lisäohjauksen tms. tarkoituksenmukainen organisoiminen Riittävän asiantuntijuuden turvaaminen Seudullinen verkostoituminen
  • 17. Yhteisön taso Joustavat toimintakäytänteet Yhteiset periaatteet Avoin keskustelu ja tiedonkulku Erilaisia oppimisen tapoja tukevien menetelmien käyttö Vaihtoehtoisten suoritustapojen mahdollistaminen
  • 18. Opettajan taso Opiskelijan vahvuuksien hyödyntämienn – tutkiva työote Yhteistyöhakuisuus Opiskelijan kuunteleminen Arviointitapojen monipuolistaminen Omien materiaalien analysointi Ajan variointi