Tässä esityksessä paneudutaan suomalaiseen kirjastohistoriaan ja erityisesti yleisten kirjastojen historiaan. This presentation concentrates in Finninsh library history (in Finnish).

1. Kirjastohistorian taitekohtia Suomessa
Maisa Hopeakunnas 15.8.2014
1700-luku: Lainaaminen
1600-luku: Lukutaito
1860 Kansankirjasto
2010-luku: E-kirjasto
1961 Kirjastolaki

2. Sisältö
2. Sisältö
3. Kirjastojen historia
4. Varhainen historia
5. Varhainen keskiaika 1200-1500
6. 1600-luku
7. 1700-luku: lainaaminen alkaa
8. 1700-luku: yleinen kirjasto
9. 1800-luku: kohti kansankirjastoa
10. 1800-luku: kohti kansankirjastoa
11. Kansankirjasto 1860
12. 1900-luvun alussa
13. Toisen maailmansodan ajat
14. 1950-luku
15. 1960-luku
16. Huimaa kehitystä 60-80 –luvuilla
17. Tekninen kehitys kiihtyy
18. Kirjavarastosta olohuoneeksi
19. Tietotekniikka tulee kirjastoon
20. 1990: internet
21. 2000-luku: itsepalvelu
22. 2000-luku: uusia rooleja
23. 2010-luku: e-kirjasto
24. 2010-luku: perinteinen kirja
25. Tekijästä
26. Lähteet

3. Kirjastojen historia
• liittyy läheisesti lukemisen ja
kirjoittamisen sekä kirjan historiaan
• yleisten kirjastojen historia liittyy myös
kansakoulun ja kansanvalistuksen
historiaan sekä yhteiskunnallisiin
päätöksiin ja julkiseen rahoitukseen

4. Varhainen historia
• kalliomaalaukset: olivatko
ensimmäinen muinaisssuomalainen
kirjasto?
• Esimerkiksi Hossan kalliomaalaukset
kuvineen ja merkkeineen

5. Varhainen keskiaika 1200-1500
• Luostarikirjastot, Turun Tuomiokapitulin
kirjastot:
– ei laajoille kansankerroksille
– kirjojen kopiointia
– uskonnollisia tekstejä
– uskonpuhdistus ja kirkon valta
– eurooppalainen kulttuuri
– Missale Aboense 1488, Abckiria 1543

6. 1600-luku: lukutaito
• lukutaidon opetus alkaa Suomessa
• yliopistokirjastoja perustetaan
– Kuninkaallinen Turun Akatemia 1640
– Kirjanpainaja Pietari Wald alkoi painaa
kirjoja Suomessa 1642

7. 1700-luku: lainaaminen alkaa
• kansankirjaston esiasteita
– kirkkojen kirjastoista lainaan raamattuja ja
uskonnollisia kirjoja
• lukuseurat yleistyvät
• lukemisesta tulee osa säätyläisten
elämäntapaa

8. 1700-luku: yleinen kirjasto
• Vaasan lukukirjasto – Wasa Läse-
Bibliothek 1794
• Anjalan Regina-koulun kirjasto n. 1804
Suomen yleisen kirjaston tarina
alkaa

9. 1800-luku: kohti kansankirjastoa
• kansanvalistus
– rahvaan tiedontason nostaminen
– fennomaanit
• kansakoululaitos
– Kansakouluasetus 1866

10. 1800-luku: kohti kansankirjastoa
• rahvaankirjastoja
• kylä- ja pitäjäkirjastoja
• koulujen kirjastoja
• työväen kirjastoja
• ammatillinen kirjastonhoitaminen
– kirjastoammattilaisuus ja tietopalvelu

11. Kansankirjasto 1860
• Helsingin
kansankirjasto 1860
– Helsingin
kaupunginkirjasto
1910
• kansankirjaston talo
1880 – nykyinen
Rikhardinkadun
kirjasto

12. 1900-luvun alussa
• kaupungistuminen alkaa ja
paikallispalveluita kehitetään
• kansankirjastot kunnankirjastoiksi

13. Toisen maailmansodan ajat
• sota-aikana kirjastot eivät pysty
vastaamaan kansan lukemisen ja
tiedon tarpeisiin
– kirjastojen toiminta hiipuu
– kirjastoja tuhoutuu pommituksissa
– kirjastonhoitajia kaatuu rintamalla

14. 1950-luku
• kirjastot alkavat elpyä
• lainaus lisääntyy
• kunnankirjastojen
merkitys kasvaa
• lasten- ja nuorten
kirjastopalvelut
paranevat oleellisesti
Kallion kirjasto

15. 1960-luku
• televisio tulee Suomeen
– peloista huolimatta ei lopeta kirjastoja,
lukemista tai lainausta
• uusi kirjastolaki 1961
– mahdollistaa nykykehityksen alkamisen
– maakuntakirjastot ja niiden omat
alueelliset tehtävät

16. Huimaa kehitystä 60-80-luvuilla
• lainaus
kaksinkertaistuu joka
vuosikymmenellä
• kirjastojen määrä
vähenee
• kirjastoautot
yleistyvät ja
korvaavat
sivukirjastojaKirjastoauto

17. Tekninen kehitys kiihtyy
• kameralainaus
alkaa
• ATK:n edeltäjä
• luettelot edelleen
kortistoina
Rikhardinkadun kirjasto

18. Kirjavarastosta olohuoneeksi
• kirjastot alkavat
muuttua
kansalaisten
olohuoneiksi
Laajasalon kirjasto

19. Tietotekniikka tulee kirjastoon
• ATK:sta arkipäivää
– tietokoneet
lainaukseen
– ensimmäiset
kirjastojärjestelmät ja
tiedonhakupäätteet
– kortistoista atk-
luettelointiin
– digitaaliset aineistot,
kuten CD- ja DVD-levyt
Kirjakaapeli

20. 1990-luku: internet
• talouslama nostaa
lainausta melko pysyvästi
• internet alkaa mullistaa
sisältöjä ja palveluja
• integroidut
kirjastojärjestelmät
kehittyvät
• asiakastietokoneet
tulevat kirjastoihinKohtaamispaikka, Lasipalatsi

21. 2000-luku: itsepalvelu
• Helsingin kaupungin-
kirjaston lainausennätys
2004
• asiakkaat voivat selata
aineistoa verkossa ja
tehdä varauksia
• itsepalvelut: lainaus- ja
palautusautomaatit

22. 2000-luku: uusia tuulia
• kirjastojen roolin löytyminen
digitaalisessa toiminta-
ympäristössä vasta alussa
– kirjavarastosta olohuoneeksi,
tapahtumatilaksi, työtilaksi, ja
kulttuurikeskukseksi
– kirjastojen omaehtoinen
käyttö aukiolojen ulkopuolella
– keskustakirjasto-hanke
Helsingissä: tulevaisuuden
kirjastoALA Architects

23. 2010-luku: e-kirjasto
• e-kirjasto
– kirjoja
– lehtiä
– musiikkia
– elokuvia
– kielikursseja
– mobiilikirjasto
– jotain muuta, mitä?

24. 2010-luku: perinteinen kirja
• Kirja (koodeksi) on
pari tuhatta
vuotta vanha
käyttöliittymä:
se jatkaa
olemassaoloaan.

25. Tekijästä
• Maisa Hopeakunnas on viestinnän ja
informaation asiantuntija. Hän
työskentelee tiedottajana Helsingin
kaupunginkirjastossa.

26. Lähteet
• Aaltonen, Hanna: The Finnish library space :from stacks to living room : a history of
the development of public library spaces in Finland. Avain, 2012.
• Kansalliskirjasto.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kirjastotietoutta/historia.html
• keskustakirjasto.fi
• kirjastot.fi
• Helsingin kaupunginkirjasto
http://www.hel.fi/hki/Kirjasto/fi/Tietoa+meista/Historiaa+lyhyesti
• Laakso, Mikko: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi. Helsingin
kaupunginkirjasto 1940-2005. Gummerus 2010.
• Mäkinen, Ilkka: Suomen yleisten kirjastojen historia. BTJ 2009.
• Kuvat: Helsingin kaupunginkirjasto ja Maisa Hopeakunnas