Muotoilu ja käyttäjälähtöisyys palvelujen, työympäristöjen ja rakentamisen kehittämisessä. Monialaisuus, muutosjohtaminen ja muotoilun hankinta julkisella sektorilla. Case-esimerkkejä yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Päivi Hietanen 2013.
Kari Mikkelä
Urban Mill Innovation Platform
Innostava elinvoimainen Espoo -kehitysohjelma
Ohjausryhmän kokous 27.11.2019
"Hanke jatkaa kolmea aiemmin käynnistettyä prosessia
CLiC! -hankkeessa käynnistettyjen hiilineutraaliutta edistävien toimien jatkaminen ja kestävän toimintamallin kehitys
Alueen kansainvälisen tarjoutumisen ja innovaatioyhteistyön kehittäminen erityisesti CLiC! -hankkeessa 2018-19 käynnistetyn työn pohjalta.
Käynnistettyä yhteistyötä jatkavan ja edelleen kehittävän Espoo Innovation Garden -ohjelman valmistelu
Hanke edistää 'UN 25+5 SDG Cities' -toimia - fokus SDG17 (Yhteistyö ja kumppanuus)
tukien Uudenmaan hiilineutraaliustavoitteiden toteuttamista monitoimijayhteistyönä useiden teema-alueiden toimien kautta (mm. oppiminen, hyvinvointi, ruoka, energia, ympäristö ja vaikuttavuusyrittäjyys) ja
vahvistaen metropolialueen TKI-toimijoiden kansainvälisten yhteyksiä ja verkostoja sekä tukien kansainvälisten TKI-hankkeiden valmistelua.
Kesällä 2019 määritetty vuoden 2025 tavoiteltava innovaatiotoiminnan tulevaisuustila, jonka toteutumista hanke tukee:
- Espoo Innovation Garden (EIG) pohjoismaiden kiinnostavin ulkomaalaisten osaajien yhteistyö/opiskelu/tutkimis/työllistymisalue.
- Otaniemi Euroopan paras varhaisen vaiheen innovatiivisten SDG yritysten hautomo ”Where the Innovation Grows”.
Espoo maailman paras Sustainability Living Lab.
- Helsingin metropolialueelle 5 kertaa nykyistä enemmän yksityistä kansainvälistä innovaatiorahoitusta.
- Uudenmaan alueen sisäinen innovaatioyhteistyö moninkertaistuu.
Esitelmä metodikehityksestä, joka on tehty potilaiden osallistamiseksi sairaalaympäristöjen suunnitteluun. Pahvisairaalasta löytyy myös video osoitteessa http://vimeo.com/juhak/pahvisairaala
Kestävän kehityksen kolme näkökulmaa, muuttuva tietotyö ja uudet työtavat, tilojen käyttöasteet, monitilatoimisto, työympäristöjohtaminen, konseptisuunnittelu, kestävän työympäristön mittarit. Päivi Hietanen Coresma 2012
Organisaation oppimista tuetaan digitaalisesti - Suomalaisilla asiakkailla ja...Kari Mikkelä
Kari Mikkelä, EDISTY-lehti, 2/2003
"Adam Smithin kuuluisaksi tekemä käsi
ei ole pelkästään näkymätön,
se näyttää olevan myös sokea.
Markkinat eivät vielä tarjoa läpinäkyvää
ikkunaa digitaalisten oppimispalveluiden
maailmaan vaan ennemminkin
vääristävän peilin, josta näkee vain
osia kokonaisuudesta. Suomessa on
toteutettu jo tuhansia pieniä ja suuria
teknologialla tuettuja oppimistapahtumia,
mutta ei niitä tunneta. Hiljan
perustettu digitaalisten oppimispalveluiden
osaamiskeskus pyrkii helpottamaan
mm. tätä ongelmaa."
"Suomalaisissa yrityksissä ja julkisyksiköissä
on toteutettu runsaasti digitaalisesti
tuetun oppimisen hankkeita. Niiden puitteissa
on järjestetty tuhansia oppimistapahtumia.
Suomessa toimii toista sataa digitaalisuutta
hyödyntävää yritystä, jotka
tarjoavat palveluita, koulutussisältöjä ja
teknologioita oppimisen tueksi. Artikkeliin
on koottu muutamia asiakasesimerkkejä,
jotka kuvaavat alan moninaisuutta ja
erilaisia teknologioiden sovellusalueita."
Digitaalisen median, sisältötuotannon ja
oppimispalveluiden osaamiskeskus
Hämeentie 153 A, FIN-00560 Helsinki
http://www.uudenmaanosaamiskeskus.fi/digibusiness
Kari Mikkelä
Urban Mill Innovation Platform
Innostava elinvoimainen Espoo -kehitysohjelma
Ohjausryhmän kokous 27.11.2019
"Hanke jatkaa kolmea aiemmin käynnistettyä prosessia
CLiC! -hankkeessa käynnistettyjen hiilineutraaliutta edistävien toimien jatkaminen ja kestävän toimintamallin kehitys
Alueen kansainvälisen tarjoutumisen ja innovaatioyhteistyön kehittäminen erityisesti CLiC! -hankkeessa 2018-19 käynnistetyn työn pohjalta.
Käynnistettyä yhteistyötä jatkavan ja edelleen kehittävän Espoo Innovation Garden -ohjelman valmistelu
Hanke edistää 'UN 25+5 SDG Cities' -toimia - fokus SDG17 (Yhteistyö ja kumppanuus)
tukien Uudenmaan hiilineutraaliustavoitteiden toteuttamista monitoimijayhteistyönä useiden teema-alueiden toimien kautta (mm. oppiminen, hyvinvointi, ruoka, energia, ympäristö ja vaikuttavuusyrittäjyys) ja
vahvistaen metropolialueen TKI-toimijoiden kansainvälisten yhteyksiä ja verkostoja sekä tukien kansainvälisten TKI-hankkeiden valmistelua.
Kesällä 2019 määritetty vuoden 2025 tavoiteltava innovaatiotoiminnan tulevaisuustila, jonka toteutumista hanke tukee:
- Espoo Innovation Garden (EIG) pohjoismaiden kiinnostavin ulkomaalaisten osaajien yhteistyö/opiskelu/tutkimis/työllistymisalue.
- Otaniemi Euroopan paras varhaisen vaiheen innovatiivisten SDG yritysten hautomo ”Where the Innovation Grows”.
Espoo maailman paras Sustainability Living Lab.
- Helsingin metropolialueelle 5 kertaa nykyistä enemmän yksityistä kansainvälistä innovaatiorahoitusta.
- Uudenmaan alueen sisäinen innovaatioyhteistyö moninkertaistuu.
Esitelmä metodikehityksestä, joka on tehty potilaiden osallistamiseksi sairaalaympäristöjen suunnitteluun. Pahvisairaalasta löytyy myös video osoitteessa http://vimeo.com/juhak/pahvisairaala
Kestävän kehityksen kolme näkökulmaa, muuttuva tietotyö ja uudet työtavat, tilojen käyttöasteet, monitilatoimisto, työympäristöjohtaminen, konseptisuunnittelu, kestävän työympäristön mittarit. Päivi Hietanen Coresma 2012
Organisaation oppimista tuetaan digitaalisesti - Suomalaisilla asiakkailla ja...Kari Mikkelä
Kari Mikkelä, EDISTY-lehti, 2/2003
"Adam Smithin kuuluisaksi tekemä käsi
ei ole pelkästään näkymätön,
se näyttää olevan myös sokea.
Markkinat eivät vielä tarjoa läpinäkyvää
ikkunaa digitaalisten oppimispalveluiden
maailmaan vaan ennemminkin
vääristävän peilin, josta näkee vain
osia kokonaisuudesta. Suomessa on
toteutettu jo tuhansia pieniä ja suuria
teknologialla tuettuja oppimistapahtumia,
mutta ei niitä tunneta. Hiljan
perustettu digitaalisten oppimispalveluiden
osaamiskeskus pyrkii helpottamaan
mm. tätä ongelmaa."
"Suomalaisissa yrityksissä ja julkisyksiköissä
on toteutettu runsaasti digitaalisesti
tuetun oppimisen hankkeita. Niiden puitteissa
on järjestetty tuhansia oppimistapahtumia.
Suomessa toimii toista sataa digitaalisuutta
hyödyntävää yritystä, jotka
tarjoavat palveluita, koulutussisältöjä ja
teknologioita oppimisen tueksi. Artikkeliin
on koottu muutamia asiakasesimerkkejä,
jotka kuvaavat alan moninaisuutta ja
erilaisia teknologioiden sovellusalueita."
Digitaalisen median, sisältötuotannon ja
oppimispalveluiden osaamiskeskus
Hämeentie 153 A, FIN-00560 Helsinki
http://www.uudenmaanosaamiskeskus.fi/digibusiness
Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on, että Suomi on osaavin ja vetovoimaisin kehitysympäristö yrityksille. Tästä ympäristöstä yritysten on mahdollista tavoitella harppaamista maailmanluokan toimijaksi.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra kartoitti lokakuussa 2010 Maamerkit-ohjelmassaan innovaatioita maaseudulta ja haja-asutusalueilta. Tavoitteena on ollut tuoda esille innovaatiojärjestelmästä paitsiossa olevien innovaatioiden syitä ja syntyprosesseja. Kymmenestä esimerkin omaisesti valitusta innovaatiosta on tehty lyhyet case study-kuvaukset.
Tarvekartoitus kunnan päättäjien keskuudessa rakentamaan pohjaa ekotehokkaiden lähienergiaratkaisujen, biotalouden hybridien sekä vihreän paikallistalouden suunnittelutyön edistämiseen.
Ihmisten tekemä kaupunki - Läpi elinkeinojen, kuluttamisen ja suunnittelun su...Demos Helsinki
Talentum Events ja YIT järjestivät joulukuussa 2013 Asuminen ja lähiöt SUMMITin, jossa Aleksi Neuvonen piti oheisen esityksen. Esitys esittelee viime vuosien tärkeimpiä kokeiluja, joissa kaupunkilaiset on saatu mukaan kehittämään uudenlaista, elinvoimaista kaupunkia. Kalvoissa esitellään myös useita Demos Helsingin aloitteita: HOASLab, Peloton ja Proof of Concept.
Paljonko tilaa organisaatio tarvitsee? Työympäristökehittämisen ympärist...Päivi Hietanen
Toimitilojen ympäristövaikutukset. Työympäristökehittämisen prosessi ja metodit. Työympäristön eri osa-alueiden kehittäminen ja niiden ympäristövaikutukset. Kiinko, Kiinteistö- ja palveluliiketoiminnan perusteet, 2009
Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on, että Suomi on osaavin ja vetovoimaisin kehitysympäristö yrityksille. Tästä ympäristöstä yritysten on mahdollista tavoitella harppaamista maailmanluokan toimijaksi.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra kartoitti lokakuussa 2010 Maamerkit-ohjelmassaan innovaatioita maaseudulta ja haja-asutusalueilta. Tavoitteena on ollut tuoda esille innovaatiojärjestelmästä paitsiossa olevien innovaatioiden syitä ja syntyprosesseja. Kymmenestä esimerkin omaisesti valitusta innovaatiosta on tehty lyhyet case study-kuvaukset.
Tarvekartoitus kunnan päättäjien keskuudessa rakentamaan pohjaa ekotehokkaiden lähienergiaratkaisujen, biotalouden hybridien sekä vihreän paikallistalouden suunnittelutyön edistämiseen.
Ihmisten tekemä kaupunki - Läpi elinkeinojen, kuluttamisen ja suunnittelun su...Demos Helsinki
Talentum Events ja YIT järjestivät joulukuussa 2013 Asuminen ja lähiöt SUMMITin, jossa Aleksi Neuvonen piti oheisen esityksen. Esitys esittelee viime vuosien tärkeimpiä kokeiluja, joissa kaupunkilaiset on saatu mukaan kehittämään uudenlaista, elinvoimaista kaupunkia. Kalvoissa esitellään myös useita Demos Helsingin aloitteita: HOASLab, Peloton ja Proof of Concept.
Paljonko tilaa organisaatio tarvitsee? Työympäristökehittämisen ympärist...Päivi Hietanen
Toimitilojen ympäristövaikutukset. Työympäristökehittämisen prosessi ja metodit. Työympäristön eri osa-alueiden kehittäminen ja niiden ympäristövaikutukset. Kiinko, Kiinteistö- ja palveluliiketoiminnan perusteet, 2009
3. MUOTOILLUT RATKAISUT 2012
›
›
›
›
›
Poliisiauto työympäristönä
LOFT Helsinki – yhteisöllinen työtila yrittäjille
Kouluruokailu rokkaamaan
Kadotetut paikat näkyviksi nuorille
Hyvän mielen pihapolku palvelutaloon
4. Aalto-vaasi, Fiskarsin sakset ja Marimekko – näitä vahva teollisen
muotoilun perinteemme ohjaa meitä ajattelemaan, kun
muotoilusta puhutaan. Tänä päivänä muotoilua käytetään
kuitenkin yhä enemmän palvelujen, vuorovaikutuksen,
informaation, työympäristöjen ja kaupungin muotoiluun.
Pelkästään designvuoden “Muotoillut ratkaisut”–ohjelman viisi
hanketta osoittavat, miten erilaisissa ympäristöissä
muotoilua voidaan hyödyntää. Esimerkiksi Satakunnassa
pohdittiin, miten unohdettuja kulttuurikohteita voitaisiin elävöittää
muotoilun keinoin - Vantaalla taas muotoiltiin kouluruokailua
yhdessä koululaisten kanssa.
Näitä muotoilun uusia teemoja ja käyttöalueita esitykseni
käsittelee.
9. Muotoilussa käyttäjä tuodaan suunnitteluprosessin keskiöön.
Ilman käyttäjätarpeen ymmärrystä emme voi suunnitella
toimivia palveluja ja ympäristöjä.
Osallistavaa suunnittelua on ollut Pohjoismaissa 70-luvulta asti,
mutta muotoilussa on nyt siirrytty “osallistamisesta”
“osallistumiseen”. Kansalainen ei ole enää pelkkä suunnittelun
kohde tai tarpeidensa kertoja, vaan aktiivinen toimija ja
sisällöntuottaja. Parhaimmillaan käyttäjät osallistuvat itse
tiedonkeruuseen ja oman ympäristönsä havainnointiin.
Osallistava suunnittelu tuo käyttäjän äänen kuuluviin – se
innostaa ja voimauttaa. Se myös mahdollistaa vuoropuhelun
palvelun käyttäjän ja tarjoajan välillä: tämä on avain parempien
palvelujen ja ympäristöjen luomiseen.
Muotoilijan rooli muuttuu suunnittelijasta fasilitaattoriksi, joka
ohjaa käyttäjiä ja yhteiskehittelyprosessia kohti ratkaisua.
12. Proof Points – What do our customers say
Installed base survey-100 customers interviewed - 27 countries
(excl.NA) in September 2011
76% see increase in staff satisfaction
– 2 out of 3 say staff find it easier to focus
on the patient
– 3 out of 5 say staff prefers to work in
Ambient Experience room.
4% (3min/hr) overall decrease in procedure
duration
– 1 out of 8 saw a reduction of procedure
time, as less repeat exams are needed.
6% (5 patients/week) overall patient
increase
– 1 out of 5 saw an increase in the number
of patients since Ambient Experience was
installed. (For those respondents only,
patient increase is 29%.)
13. Muotoilussa uutta luodaan kyseenalaistamalla nykyinen.
Tästä esimerkki on Philipsin KittenScanner, jonka muotoilijat
kehittivät lasten magneettikuvaukseen. Lapsi voi sairaalan
odotustilassa valitsemansa lelun avulla tutkia, mitä
magneettikuvauksessa tapahtuu, ja leikki hälventää
toimenpiteeseen liittyviä pelkoja ja epätietoisuutta. Tämän
kokeilun tuloksena sairaalat ovat pystyneet käsittelemään
enemmän pieniä potilaita päivän aikana, hoitoprosessi on
nopeutunut ja lasten lääkityksen tarve vähentynyt. Tutkimusten
mukaan myös henkilökunnan työtyytyväisyys on parantunut.
Muotoilu voi tuoda hyvinvointia ja iloa arkeen - jopa pelottavasta
toimenpiteestä saadaan elämyksellinen. Samalla syntyy
mahdollisuus toiminnan tehostumiseen ja taloudellisiin
säästöihin. Muotoilu voi myös tarjota alustan julkisen ja yksityisen
sektorin yhteistyölle, synnyttäen uutta liiketoimintaa.
19. Tyypillinen ongelma organisaatioissa on osaoptimointi. Yritys tilaa
esimerkiksi graafisen ilmeen päivityksen ja uudistaa nettisivut ja
lomakkeet, mutta uutta ilmettä ei viedä tilaan tai toimintaan – tai
prosesseja kehitetään miettimättä tilaa. Kun vain yhtä kulmaa
katsotaan, jää brändi tai palvelu keskeneräiseksi.
Muotoilu katsoo kokonaisuutta. Esimerkiksi kouluruokahankkeessa tunnistettiin palvelupolku ja sen kontaktipisteet ja
kehitettiin yhtäaikaisesti tilaa, kalustusta, ilmettä ja viestintää.
Kokkien rooli ja koko ruokailun arvoketju tuotiin näkyviin.
Tuloksena syntyi kouluruokamanuaali, joka on monistettavissa
muihinkin kouluihin.
Ratkottavat kysymykset ympäristössämme ovat monimutkaisia:
meidän pitää ymmärtää kokonaisuus ja eri tekijöiden
riippuvuussuhteet. Tällainen lähestymistapa edellyttää
monialaisuutta ja eri alojen yhteistyötä: moniammatillista
suunnittelua pitää osata myös ostaa.
23. Kiehtovimmillaan muotoilu ratkoo sosiaalisia haasteita ja
globaaleja kysymyksiä, kuten ikääntyminen tai ilmastonmuutos.
Nämä teemat ovat nyt vahvasti nousussa, ja designvuodenkin
monet hankkeet pohtivat ikääntymiseen liittyviä haasteita.
Kestävän kehityksen saralla tutkitaan jätteiden käyttöä raakaaineena. Droog Design muotoilee kauppojen ylijäämätavaroista
uusia tuotteita: näin niihin sitoutuneet luonnonvarat saadaan
uudelleen kiertoon, ja kaupat löytävät kenties uusia asiakkaita.
Daan Roosegaardin älytie-konseptissa tien pinta lataa
sähköautoa. Tällaiset innovaatiot voivat muuttaa elinympäristöämme radikaalisti, jos esimerkiksi sähköautoilun tieltä
poistuu esteitä niin, että puhtaat kaupungit ovat ulottuvillamme.
Olemme siirtymässä massakulutuksen maailmasta
elämystalouteen, jossa ihmissuhteet ja aika ovat tavaraa
tärkeämpiä. Tätä muutosta muotoilu voi tukea.
26. Käyttäjälähtöisyys ei ole suomalaisen rakentamisen vahvuus.
Insinööreillä ja arkkitehdeilla ei ole työkaluja osallistavaan
suunnitteluun, eikä heitä myöskään kouluteta siihen. Usein
asiakas joutuu kuvaamaan tarpeensa itse ja laatimaan jopa
tilaohjelman. Koska käyttäjä ei ole tilasuunnittelun ammattilainen,
päädytään helposti kopioimaan vanhaa.
Kiinnostavinta on se, mitä tapahtuu ennen rakennushanketta:
miten asiakkaan todellinen tarve selvitetään? Muotoilu tarjoaa
työkalut uusien sisältöjen konseptointiin sekä mahdollisuuden
testata prototyyppien avulla ratkaisuja ennen rakentamista.
Koska rakennukset tehdään kestämään vuosikymmeniä,
kannattaa puolen vuoden aikalisä sisällön konseptointiin ottaa.
Siihen kannattaa myös investoida: suunnittelukulut ovat isossa
rakennushankkeessa muutaman prosentin luokkaa, joten
muotoiluhanke uppoaa investointikuluihin helposti.
31. Otaniemessä käynnistyvää kirjaston peruskorjausta tuetaan
muotoilulla. Hankesuunnittelussa on mukana sisustusarkkitehti ja
palvelumuotoilija, joka auttaa kirjastoa ja sen käyttäjiä luomaan
uudenlaisen palvelu- ja toimintakonseptin. Tätä monialaista
verkostoa meidän pitää osata johtaa.
Myös Aallon tulevaa uudishanketta suunnitellaan osallistaen.
ARTSissa konseptoidaan toimistotiloja ja etsitään työpajojen,
benchmarkkauksen ja joukkoistamisen keinoin tulevaisuuden
tapaa tehdä tietotyötä. Tässä työympäristömuotoilussa tullaankin
mielenkiintoisille rajapinnoille – käytetään muotoilun menetelmiä
muttei välttämättä muotoilijoita. Onko tämä silloin muotoilua? Ja
kuka ylipäätään omistaa muotoilun menetelmät?
Muotoilun pitäisi tulla osaksi kaikkia isoja julkisia hankkeita:
esimerkiksi sote-sektorilla olisi tässä valtavat mahdollisuudet.
Tervetullut oli siksi uutinen Lastensairaalan suunnittelusta
käyttäjälähtöisesti. Jäämme odottamaan maailman parasta
lastensairaalaa.
34. Miksei muotoilua sitten laajasti käytetä? Julkishallinnossa
muotoilun hyötyjä ei nyt tunneta eikä palveluja osata ostaa.
Muotoilijat taas eivät tunne julkista hankintaa. Muotoilun viestiä
pitäisi viedä sinne, missä päättäjät liikkuvat, ja tarvitaan
pilottihankkeita, joissa veroeurojen säästöt voidaan osoittaa.
Britanniassa Design Council tukee julkishallintoa muotoilun
hankinnassa: tällainen elin tarvittaisiin Suomeenkin.
Muotoilijat taas tarvitsevat hankintakoulutusta ja tukea
verkottumiseen, jotta voivat tarjota monialaista osaamista isoihin
hankkeisiin.
Keskeistä on myös se, miten muotoilua myydään. Ostaako
kassakriisissä painiva virkamies muotoilua vai esimerkiksi
“käyttäjälähtöistä toiminnan kehittämistä”, jolla voidaan tehostaa
palveluja tai tehdä ne jopa tarpeettomiksi? Meidän pitää löytää
oikeat argumentit lähestyä hallintoa.
37. Muotoilu tuo mukanaan muutoksen. Se pyrkii etsimään
ongelman ja löytämään siihen ratkaisun - siten se ravistelee
totuttua. Asiakkaan näkökulma muuttaa palvelun tarjoajan
toimintaa ja voi tuoda radikaalinkin muutoksen, jos jokin palvelu
jää tarpeettomaksi tai viedään digitaaliseen muotoon. Lisäksi
asiakkaan palvelupolku ylittää usein virastojen rajat. Siksi
hallinnossa tarvitaan poikkialaista yhteistyötä ja halua siilojen
murtamiseen.
Myös monet luovan alan toimijat vastustavat muotoilua. Itseään
ilmaisevasta taiteilijasta yhteiskehittely ja muiden ideat voivat
tuntua vieraalta - suunnittelija taas haluaa päästä suoraan
konkretiaan ilman konseptoinnin vaivaa.
Kääntäen on kuitenkin niin, että muotoilu tarjoaa työkalut sille,
joka haluaa uudistua ja pyrkiä parempaan.
39. Maailma hukkuu tavaraan. Emme tarvitse sitä enää lisää.
Sen sijaan voimme muotoilla paremmaksi toimintaa ja palveluja,
ja rakentaa parempaa elinympäristöä ottamalla käyttäjät ja
kansalaiset mukaan.
Tähän lauseeseen kiteytyy muotoilun uusi rooli.
KIITOS!
40. Lue lisää
Muotoillut Ratkaisut 2012
http://muotoillutratkaisut.fi/
INDEX
http://designtoimprovelife.dk/
Design Council
http://www.designcouncil.org.uk/
MindLab
http://www.mind-lab.dk/en
Kouluruokailun hankinta
http://www.ptcs.fi/