Oppimisratkaisut: Kansainvälisten oppimisverkostojen työpaja 28.3.2011, Pasi Sahlberg, CIMO. Siirretty toiselta tililtä 21.11.2013, jolloin katsojia oli 828 (views).
Oppimisratkaisut: Kansainvälisten oppimisverkostojen työpaja 28.3.2011, Pasi Sahlberg, CIMO. Siirretty toiselta tililtä 21.11.2013, jolloin katsojia oli 828 (views).
Fujitsu Finland tarjoaa SLES-alustalta asiakkailleen laadukkaita ja kustannus...Finceptum Oy
Fujitsulla on useista konesaleista koostuva korkealuokkainen ja maantieteellisesti hajautettu konesali-infrastruktuuri sekä suorituskykyiset tietoliikenneyhteydet. Suomen suurimpiin tietotekniikan palvelu- ja laitetoimittajiin lukeutuvan Fujitsun it-palvelussa on noin tuhat SLES-käyttöjärjestelmän palvelinta, joista suurin osa on virtuaalikoneita.
Miten muotoillaan tulevaisuuden työpäivän käyttöliittymä? Esityksemme Neljä tapaa tarttua tulevaisuuteen -tilaisuudesta 8.5.2018.
Alla linkki esityksen alussa näytettyyn Kohina Oy:n esittelyvideoon
https://www.youtube.com/watch?v=PoGg-hByRwM
Kestävän kehityksen kolme näkökulmaa, muuttuva tietotyö ja uudet työtavat, tilojen käyttöasteet, monitilatoimisto, työympäristöjohtaminen, konseptisuunnittelu, kestävän työympäristön mittarit. Päivi Hietanen Coresma 2012
Granlund webinar 5.10. ei kuulu mulle energiansaasto tyopaikallaGranlund Oy
Granlund ja Granlund Consulting järjestivät 5-9.10. energiatehokkuus-webinaareja Energiansäästöviikon kunniaksi.
Ensimmäisen webinaarin puhuja oli toimialajohtaja Piia Sormunen Granlund Consultingilta ja aiheena työpaikan energiansäästö. Esityksen pääkysymyksenä oli, voiko yksilö vaikuttaa energiansäästöön työpaikalla. Kerroimme myös, mitä Granlund on tehnyt aktivoidakseen työntekijöitään energiapiheksi.
Uudenlainen tapa tehdä töitä tarkoittaa näkökulman muuttamista yksilötyöstä kohti yhteistyötä ja pysyvistä rakenteista kohti joustavia ratkaisuja. Lue lisää uusia työn teon tapoja tukevasta työympäristöjohtamisesta Senaatin Asiantuntija-artikkelista.
Did you know that you use space technology every day? And that stellar space know-how comes from Finland? We got microsatellite-data based maritime and forestry services plus hardcore space components and much more. See for yourself.
https://www.businessfinland.fi/en
http://spacefinland.fi/
Tiesitkö että käytät avaruusteknologiaa joka päivä ja että Suomessa on merkittävä määrä avaruusalan osaamista? Tutustu muun muassa satelliittidataa hyödyntävään merenkulkuun, avaruuskaupunki Sodankylään sekä suomalaisiin yrityksiin ja avaruustutkimukseen.
https://www.businessfinland.fi
http://spacefinland.fi/
Virtual and Augmented Reality are promising but the consumer market has not yet met initial expectations. However both B2B and B2C markets are seen practically without any growth limits in the future.
The document provides an overview of the virtual reality (VR), augmented reality (AR), and mixed reality (MR) ecosystem in Finland in 2017. It details the types of companies involved, including their sizes, years founded, locations, revenues, funding stages, and platforms used. The majority of Finnish XR companies have less than 10 employees, were founded after 2010, and are located in Helsinki or Oulu. Their combined revenues grew significantly between 2015-2016, though most generate less than €100k annually. Many companies rely on grants and angel funding. Key platforms include HTC Vive, Oculus Rift, smartphones, and HoloLens. A total of 60 companies are profiled that represent the diversity of the
The document provides information about Business Finland's research funding services beginning in 2018. It outlines three main funding services - Co-Creation, Co-Innovation, and New Business from Research Ideas. Co-Creation funding supports developing research ideas and building cooperative networks between research organizations and companies. Co-Innovation funding supports joint R&D projects between companies and research organizations. New Business from Research Ideas funding helps research organizations prepare research ideas for commercialization. The document explains the eligibility and evaluation criteria for each funding service.
The Finnish game industry saw slower growth in 2016 compared to previous years. The number of new studios founded decreased to 16 in 2016 from 30-55 annually from 2012-2015. While the number of active studios declined slightly, the industry turnover remained similar to 2015 and the number of large studios increased. Competition in mobile markets and a shortage of experienced talent have contributed to the slowing growth. However, the future remains promising for areas like VR, mobile esports, and PC downloadable games.
Fujitsu Finland tarjoaa SLES-alustalta asiakkailleen laadukkaita ja kustannus...Finceptum Oy
Fujitsulla on useista konesaleista koostuva korkealuokkainen ja maantieteellisesti hajautettu konesali-infrastruktuuri sekä suorituskykyiset tietoliikenneyhteydet. Suomen suurimpiin tietotekniikan palvelu- ja laitetoimittajiin lukeutuvan Fujitsun it-palvelussa on noin tuhat SLES-käyttöjärjestelmän palvelinta, joista suurin osa on virtuaalikoneita.
Miten muotoillaan tulevaisuuden työpäivän käyttöliittymä? Esityksemme Neljä tapaa tarttua tulevaisuuteen -tilaisuudesta 8.5.2018.
Alla linkki esityksen alussa näytettyyn Kohina Oy:n esittelyvideoon
https://www.youtube.com/watch?v=PoGg-hByRwM
Kestävän kehityksen kolme näkökulmaa, muuttuva tietotyö ja uudet työtavat, tilojen käyttöasteet, monitilatoimisto, työympäristöjohtaminen, konseptisuunnittelu, kestävän työympäristön mittarit. Päivi Hietanen Coresma 2012
Granlund webinar 5.10. ei kuulu mulle energiansaasto tyopaikallaGranlund Oy
Granlund ja Granlund Consulting järjestivät 5-9.10. energiatehokkuus-webinaareja Energiansäästöviikon kunniaksi.
Ensimmäisen webinaarin puhuja oli toimialajohtaja Piia Sormunen Granlund Consultingilta ja aiheena työpaikan energiansäästö. Esityksen pääkysymyksenä oli, voiko yksilö vaikuttaa energiansäästöön työpaikalla. Kerroimme myös, mitä Granlund on tehnyt aktivoidakseen työntekijöitään energiapiheksi.
Uudenlainen tapa tehdä töitä tarkoittaa näkökulman muuttamista yksilötyöstä kohti yhteistyötä ja pysyvistä rakenteista kohti joustavia ratkaisuja. Lue lisää uusia työn teon tapoja tukevasta työympäristöjohtamisesta Senaatin Asiantuntija-artikkelista.
Did you know that you use space technology every day? And that stellar space know-how comes from Finland? We got microsatellite-data based maritime and forestry services plus hardcore space components and much more. See for yourself.
https://www.businessfinland.fi/en
http://spacefinland.fi/
Tiesitkö että käytät avaruusteknologiaa joka päivä ja että Suomessa on merkittävä määrä avaruusalan osaamista? Tutustu muun muassa satelliittidataa hyödyntävään merenkulkuun, avaruuskaupunki Sodankylään sekä suomalaisiin yrityksiin ja avaruustutkimukseen.
https://www.businessfinland.fi
http://spacefinland.fi/
Virtual and Augmented Reality are promising but the consumer market has not yet met initial expectations. However both B2B and B2C markets are seen practically without any growth limits in the future.
The document provides an overview of the virtual reality (VR), augmented reality (AR), and mixed reality (MR) ecosystem in Finland in 2017. It details the types of companies involved, including their sizes, years founded, locations, revenues, funding stages, and platforms used. The majority of Finnish XR companies have less than 10 employees, were founded after 2010, and are located in Helsinki or Oulu. Their combined revenues grew significantly between 2015-2016, though most generate less than €100k annually. Many companies rely on grants and angel funding. Key platforms include HTC Vive, Oculus Rift, smartphones, and HoloLens. A total of 60 companies are profiled that represent the diversity of the
The document provides information about Business Finland's research funding services beginning in 2018. It outlines three main funding services - Co-Creation, Co-Innovation, and New Business from Research Ideas. Co-Creation funding supports developing research ideas and building cooperative networks between research organizations and companies. Co-Innovation funding supports joint R&D projects between companies and research organizations. New Business from Research Ideas funding helps research organizations prepare research ideas for commercialization. The document explains the eligibility and evaluation criteria for each funding service.
The Finnish game industry saw slower growth in 2016 compared to previous years. The number of new studios founded decreased to 16 in 2016 from 30-55 annually from 2012-2015. While the number of active studios declined slightly, the industry turnover remained similar to 2015 and the number of large studios increased. Competition in mobile markets and a shortage of experienced talent have contributed to the slowing growth. However, the future remains promising for areas like VR, mobile esports, and PC downloadable games.
ECSEL Joint Undertaking is the Public-Private Partnership keeping Europe at the forefront of technology development. Electronic components and systems (ECS) are a pervasive Key Enabling Technology, impacting all industrial branches and almost all aspects of life.
www.ecsel.eu
Ensimmäinen kysely Research Benefit -kärkihankerahoitusta saaneille projekteille osoittaa, että rahoitus on vahvistanut tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Rahoituksella vauhditetaan tutkimusyhteisöjen lähes valmiiden tutkimustulosten hyödyntämistä yritystoiminnassa.
The Industrial Internet programme by Tekes aims to encourage Finnish companies to renew their business models through new technologies. It will provide €100 million in funding over 5 years to networks combining ICT and other industries. This supports competitiveness by creating new business partnerships and models. Examples show potential for optimizing waste removal and ship operations through sensors and data analysis. However, Finland still lags in industrial ICT usage, so international cooperation is needed to develop areas like big data analytics and innovative business models leveraging new technologies. The objectives are opening new multidisciplinary networks, extracting value from meaningful data, and supporting business growth through digital transformation.
Tekes Learning Solutions Programme 2011–2015 delivered a number of interesting projects. Here's a selection of case studies.
Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelman tuloksia 2011–2015.
Mikä on kasvun merkitys? Miten ennustaa startup-yritysten menestystä? Tekes seuraa tarkasti myöntämänsä innovaatiorahoituksen vaikutuksia kansantalouteen ja yritysten liiketoimintaan. Näkökulma innovaatiorahoitukseen -katsaus tarkastelee muun muassa Tekesin asiakasyritysten kasvua ja startup-yritysten menestystekijöitä.
Digitalisoituminen uudistaa prosesseja ja helpottaa työmaiden arkea
Fujitsu 29 11 2012 ekskursio
1. Fujitsu Oy:ssä tilat ja työvälineet toimivan työskentelyn tukena
Tulevaisuuden Työympäristöt -verkoston vierailu Fujitsun ja tämän tytäryhtiön
Isoworksin uusittuihin toimitiloihin 29.11.2012 muistutti työviihtyvyyden
moniulotteisuudesta. Vierailun aikana paneuduttiin kokonaisvaltaisesti työn
tekemisen muutokseen, mikä heijastuu niin työtiloihin kuin työn tekemisen
välineisiin. Yhdessä etsittiin vastausta kysymykseen, miten sovittaa toimitilat,
tekniikka ja tekeminen toimivasti, tietoturvallisesti ja työviihtyvyyttä edistävästi.
Fujitsu Finland Oy on tietotekniikan palvelu- ja laitetoimittaja, jossa työskentelee noin 2 900
ihmistä. Fujitsu huolehtii asiakkaidensa tieto- ja viestintätekniikasta sekä sovellusten
tukipalveluista, toiminnasta ja kehittämisestä. Yrityksen teknologiatuotteiden valikoima on
laaja kattaen tietokoneiden koko kirjon kannettavista päätelaitteista konesaliratkaisuihin.
Fujitsu pyrkii palvelemaan asiakkaitaan turvaamalla työntekijöilleen hyvät toiminta- ja
työskentelyolosuhteet. Useana vuonna Fujitsu onkin saavuttanut valtakunnallista tunnustusta
tällä saralla ollessaan yksi Suomen parhaista työpaikoista (Great Place to Work -listaus)
suurten organisaatioiden sarjassa.
Toimitilan tulee mahdollistaa hyvän arjen sujuminen
Fujitsun lähtökohtana on, että työtilan tulee tukea työn tekemistä, ei häiritä sitä. Työpaikka
viestii henkilöstölle päivittäin työnantajayrityksen arvoista ja toimintakulttuurista. Hyvästä
työpaikasta löytyy sekä sydäntä että älyä.
Koska työtehtäviä ja työtekijöitä on erilaisia, tarvitaan erilaisia työpisteitä. Toimitilojen tulee
tukea yrityksen, sen työntekijöiden sekä sidosryhmien käyttötarkoituksia – sekä henkiä
samalla yrityksen strategiaa ja tavoitteita.
Luonnollisesti työnantajan tavoitteena on työn tuottavuuden maksimointi, missä erilaiset
työajat, työn tekemisen paikat sekä työvälineet näyttelevät omaa rooliaan – työviihtyisyyttä
kuitenkaan unohtamatta. Onkin havaittu, että tehokkain työpanos syntyy usein sopivalla
joustolla.
Toimitilojen muutoksessa keskeinen kysymys Fujitsulla oli, mitä muutoksella tavoitellaan?
Muutoksessa huomioitiin erityisesti käytännöllisyys sekä työntekijöiden erilaiset roolit ja työn
tekemisen tavat työpäivän aikana.
2. .
Uusissa neuvottelutiloissa on läsnä yrityksen japanilainen tausta, mutta suomalaisia juuria ei
kokonaisuudessa ole unohdettu.
Työtila mielletään Fujitsussa sekä työn tekemisen mahdollistajana että tunnelman luojana.
Työskentelytilat ja viihtyvyys ovat keskeisiä yrityskulttuurin rakennuspalikoita. Nämä
lähtökohdat huomioitiin myös tänä vuonna aloitetussa muutoksessa, joka käsitti sekä Valimon
että Konalan toimitiloja. Noin 700 työntekijän toimitalo Valimossa on rakennettu vuonna 1996
alun perinkin avokonttoriajatuksella, mutta muutoksen myötä tilat kokivat osittaisen
faceliftauksen. Konalan toimitiloissa muutos oli osittain radikaalimpikin; 1–4 henkilön
huoneista siirryttiin avokonttorikäytäntöön. Muutosten taustalla oli työn tekemisen
muuttuminen.
Toiminnallisuus muutoksen taustalla – pienen askelin suuriin tuloksiin
Valimon toimistorakennuksen 7. kerros oli jäänyt jostain syystä lähes varastokäyttöön, jolloin
sen täysipainoinen hyödyntäminen oli sivuutettu. Kerroksen pohjaratkaisu koettiin hankalaksi
ja erilaisia työskentelytiloja tarvittiin. Muutoksessa kerrokseen luotiin kolme erityyppistä
tilakokonaisuutta: hiljaisen työskentelyn alue, neuvottelutila pikkukokouksille ja puheluille sekä
yhteinen työtila avainasiakkuusvastaaville. Samalla luotiin yhteiset pelisäännöt eri
työskentelytiloille.
Ulkoisesti muutos on toteutettu suhteellisen pienillä teoilla, esimerkiksi seinä- ja
lattiapintaratkaisuilla. Aiemmin hankittuja kalusteita on hyödynnetty mahdollisuuksien
mukaan. Neuvottelutilat, ravintolat ja muut kohtaamispaikat pyrittiin muovaamaan niin, että
niiden käyttötarkoitusta kartoitettiin tarkemmin ja tarve myös työntekijöiden kaipaamille
epävirallisille kohtauspaikoille huomioitiin.
Henkilöstö oli vahvasti mukana määrittelemässä, mitä työskentelytilalta tänään ja
tulevaisuudessa tarvitaan: mikä on olennaista yksilö-, ryhmä- tai asiakkaan kanssa tehtävää
työskentelyä ajatellen. Tilojen visuaalista ilmettä keskustelut eivät juuri sivunneet, vaan
henkilöstön toiveet ja tarpeet kohdistuivat tilojen toiminnallisuuteen.
2
3. Pintamateriaaliratkaisut ovat suhteellisen Henkilökunnan kahvitila tarjoaa vihreän tuulahduksen
kustannustehokkaita toteuttaa, mutta niillä on merkittävä työpäivään.
vaikutus työviihtyvyyteen.
Sitoutumisesta muutokseen kieli se, että muutto seitsemänteen kerrokseen tehtiin osittain
työntekijöiden omin voimin. Avainasiakkuuksien kanssa työskentelevät henkilöt kantoivat
innokkaina tavaroitaan uusiin tiloihin.
Muutosprosessi osoitti kuitenkin, että muutoksesta ei voi koskaan viestiä liikaa. Organisaatiolle
täytyy antaa aikaa muutokselle; työntekijöille täytyy luoda mahdollisuuksia, kanavia ja ryhmiä,
joissa he voivat kertoa, miltä muutos tuntuu. Lisäksi esimiehen toimiminen esimerkkinä,
johtajana muutokseen, on olennainen.
Hyvistä suunnitelmista huolimatta ei Fujitsussakaan virheiltä täysin vältytty: Sateenvarjolle ei
löytynytkään säilytystilaa ja vaalea, trendikäs ja yrityksen ilmettä kuvaava kokolattiamatto
jouduttiin vaihtamaan, koska sen siisteyttä ei voitu ylläpitää. Käytössä syntyviä kurajälkiä ei
ollut huomioitu suunnittelupöydällä. Yrityksessä korostetaankin, että siisteys on paras sisustus.
Moderni työtila tarvitsee modernit työvälineet
Fujitsun toiminnassa on huomioitu työvälineisiin kohdistunut, viimevuosikymmenien aikana
tapahtunut muutos. Oman kannettavan tietokoneen rinnalle yhä useammalla työntekijällä
kulkee mukana älypuhelin ja tabletti, jotka vapauttavat työn tekemisen ajasta ja paikasta
riippumattomaksi. It-talon omat sovellukset huolehtivat tästä yhä tehokkaammin ja
tietoturvallisemmin.
Vierailulla kurkistettiin myös tulevaan. ”Ubiikki toimisto 2020”oli osittain kuvitteellinen tarina,
jossa paneuduttiin yhden työpäivän aikana kohdattaviin ja hyödynnettäviin sovelluksiin, jotka
mahdollisesti auttavat työskentelyämme tulevaisuudessa. Esimerkiksi rfid- ja
kämmentunnistus auttavat työntekijän kulkua toimiston sisätiloissa sekä kertovat vaikkapa
kollegoille, missä osassa rakennusta kukin liikkuu tai työskentelee. Virtuaaliratkaisut takaavat
toimivat yhteydet asiakkaisiin ja kollegoihin, vaikka fyysistä välimatkaa olisi tuhansia
kilometrejä. Palavereissa voidaan puolestaan pöytäpintaa hyödyntää kosketusnäyttönä
esimerkiksi dokumenttien yhteistyöstämiseen, ja digitaaliset ratkaisut elävöittävät myös tilojen
3
4. ilmettä. Valo- ja värimaailmaa muuttamalla saadaan tiloista eri käyttötarkoitusta paremmin
palvelevia.
Tulevaisuudessa ympäristö voidaan rakentaa enemmän myös mielikuvituksen mukaan –
ergonomisia ja ekologisia seikkoja unohtamatta. Työpisteet mukautuvat toiminnalliseksi
henkilökohtaisten parametrien mukaan, ja yleisvalaistus on riippuvainen muun muassa siitä,
ovatko tilat käytössä vai eivät.
Tulevaisuuden ratkaisut palvelevat paremmin myös toimitiloissa vierailevaa asiakasta.
Etätunnistuksen avulla asiakkaalle varataan paikoitus, opastetaan häntä sisätiloissa,
profiloidaan esimerkiksi aulatiloissa olevien näyttöjen sisältöä asiakasta palvelevksi sekä
hyödynnetään erilaisia työskentelyjärjestelmiä kokoustilanteessa. Tapaamisen jälkeen asiakas
vastaanottaa automaattisesti laaditut, sähköiset muistiinpanot tapaamisesta.
Vaikka teknologia ei estä älykästä ja joustavaa työskentelyä tälläkään hetkellä, ratkaisuja ei
kannata tarjota jokaiselle työntekijälle. Työtehtävistä riippuu, mikä ratkaisumalli on kullekin
työntekijälle sopivin.
Tulevaisuustoimistosta saa jo nykysovelluksilla .
reaaliaikaisen yhteyden yrityksen Turun toimistoon.
Kuvat ja teksti Hanna Koskela
4