Kotimaista lähiruokaa pakkasesta - Mikko Merisaari Vastuulliset Viestijät -fo...Apetit Oyj
Vastuullisuusaiheet ovat korostuneet elintarvikealalla viime aikoina. Esityksessä sivutaan Apetitin tapaa huolehtia tuotteidensa vastuullisuudesta, laadusta ja jäljitettävyydestä mm. tiiviin viljelijäyhteistyön avulla.
Taustaa
Hyönteistutkimus Lukessa
Mitkä ovat varteenotettavimpia hyönteisiä kasvatettavaksi?
Kuluttajanäkökulma hyönteisiin
Mitä hyönteisten kasvatus vaatii?
Haasteet ja mahdollisuudet
Kotimaista lähiruokaa pakkasesta - Mikko Merisaari Vastuulliset Viestijät -fo...Apetit Oyj
Vastuullisuusaiheet ovat korostuneet elintarvikealalla viime aikoina. Esityksessä sivutaan Apetitin tapaa huolehtia tuotteidensa vastuullisuudesta, laadusta ja jäljitettävyydestä mm. tiiviin viljelijäyhteistyön avulla.
Taustaa
Hyönteistutkimus Lukessa
Mitkä ovat varteenotettavimpia hyönteisiä kasvatettavaksi?
Kuluttajanäkökulma hyönteisiin
Mitä hyönteisten kasvatus vaatii?
Haasteet ja mahdollisuudet
Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä. Pirjo Kivijärvi ja Sari Iivonen, Luonnonvarakeskus (Luke). Esitetty Puutarhatilojen maan kasvukunto -teemapäivässä maaliskuussa 2017.
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
The document summarizes several presentations given at a seminar on forest and plant health held on November 11th, 2022 at the Natural Resources Institute Finland in Helsinki.
The first presentation summarized a 20-year study on the effects of restoration treatments including prescribed burning, dead wood creation, and retention trees on dead wood diversity and epixylic communities in boreal spruce forests. Preliminary findings showed long-term benefits of these treatments for maintaining dead wood and wood-inhabiting diversity.
The second presentation discussed a study on intraspecific growth variation in Norway spruce, finding that soil variation and genetic factors significantly influence functional trait variation, but specific soil agents causing environment-specific growth patterns require more research
Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä. Pirjo Kivijärvi ja Sari Iivonen, Luonnonvarakeskus (Luke). Esitetty Puutarhatilojen maan kasvukunto -teemapäivässä maaliskuussa 2017.
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
The document summarizes several presentations given at a seminar on forest and plant health held on November 11th, 2022 at the Natural Resources Institute Finland in Helsinki.
The first presentation summarized a 20-year study on the effects of restoration treatments including prescribed burning, dead wood creation, and retention trees on dead wood diversity and epixylic communities in boreal spruce forests. Preliminary findings showed long-term benefits of these treatments for maintaining dead wood and wood-inhabiting diversity.
The second presentation discussed a study on intraspecific growth variation in Norway spruce, finding that soil variation and genetic factors significantly influence functional trait variation, but specific soil agents causing environment-specific growth patterns require more research
This document summarizes a seminar on forest and plant health held on April 6th, 2022 at the Natural Resources Institute Finland in Helsinki. It includes summaries of several presentations:
1. Tord Snäll presented research on evaluating forest management scenarios and their impacts on biodiversity indicators and ecosystem services over 100 years. The green infrastructure scenario optimized environmental indicators while the economy scenario had the most negative impacts.
2. Juha Tuomola discussed research assessing the likelihood of pine wood nematode causing pine wilt disease or establishing in Finnish forests under current and future climate scenarios. Results found the climate is currently too cool and may only become suitable by 2080 under the worst-case climate scenario.
3.
Luken webinaarissa kerrotaan, mitkä ovat Ukrainan sodan akuutit vaikutukset Suomen ruokamarkkinoilla sekä metsäsektorilla ja miten sota vaikuttaa pitkällä aikavälillä vihreän siirtymän toteutumiseen.
This document summarizes a study analyzing 123 texts written by Finnish high school students aged 15-18 describing their visions of sustainable food systems in Finland in 2050. Through qualitative analysis, the students' visions were condensed into 6 alternative futures: 1) Slow change 2) Domestic and local production 3) Conscious consumer 4) Regulation 5) Technology 6) Dystopia. The visions highlighted big changes to diets and food sources, concerns about plastic packaging, and ensuring social and economic sustainability through eating together and valuing producers. The students proposed technological solutions and ideas to reduce packaging waste through better recycling, less packaging, new materials, and reuse.
The document summarizes research on how emotions play a role in strategic packaging decisions for sustainability. It discusses how packaging development requires balancing usability, saleability, environmental friendliness and production effectiveness. Managers face dilemmas in balancing these factors as sustainability targets change. The research examines how emotions like satisfaction, frustration, and worry influence how managers evaluate opportunities and make decisions. It proposes that understanding emotions can help managers commit to responsible packaging solutions and navigate uncertainties when sustainability goals are evolving.
This document discusses sustainability decisions for businesses. It notes that sustainability can provide competitive advantages like efficiency, reputation benefits, and avoiding future regulations. However, sustainability orientation does not always lead to improved firm performance and may require large trade-offs. Studies discussed found that willingness to switch to more sustainable materials depends on factors like a product or process's dependency on existing materials and environmental friendliness as a predictor of change. The document advocates making sustainability decisions by responding to and anticipating stakeholder needs and feelings, including others' perspectives, and considering one's responsibilities.
This document discusses sustainability transitions in food packaging from the perspective of companies. It defines sustainability transitions as long-term transformations to more sustainable production and consumption. For food packaging, this involves innovations that meet changing societal values around policy, media, consumer and supply chain demands. However, barriers like complexity, uncertainty and competition exist. Collaboration is seen as key to overcoming barriers by creating shared understanding and multi-party problem solving. Currently, companies collaborate through associations, but different roles in relation to change exist, from maintaining the status quo to facilitating change. Ongoing and upcoming facilitated dialogues and the PackageHeroes transition arena aim to further cross-system collaboration for deciding concrete transition pathways.
The document presents visions for sustainable food packaging in Finland by 2050. It describes workshops and interviews conducted with stakeholders to develop these visions. The visions are categorized based on their depth of change and breadth of involvement across different systems and actors. Example visions include a future with intelligent delivery systems and limited reusable packaging, as well as standardized packaging that improves recyclability. The document concludes that continued cooperation across food packaging systems and levels of government and industry is needed to realize these visions and transform the packaging system for sustainability by 2050.
This document discusses consumer cultures and food packaging from an ethnographic research perspective. It defines consumer culture and argues that qualitative research is needed to understand how identities are shaped by consumption and how consumption habits are molded by identities. The roles of food packaging in consumer choices and everyday lives are examined. The document also outlines the history of food packaging from industrialization to today's single-use plastic culture and takeaway trends. It reflects on stakeholders' differing views of responsibility in transitioning to sustainable packaging and consumers' challenges with sorting and recycling.
This document discusses several topics related to fibre-based packaging materials, forests, and sustainability:
1) The global market for paperboard packaging is expected to grow steadily reaching over $200 billion by 2026, driven by changing consumer preferences for more sustainable options. Growth is highest for stand-up pouches and liquid cartons.
2) As pulp use in paper decreases, surplus pulp could be allocated to increasing production of paperboards, food and beverage packaging, or new pulp-based products. However, price and EU policies will influence these allocation decisions.
3) Finnish forests can sustain current wood harvest levels through 2035 but increased harvesting risks failing to meet biodiversity and climate targets unless additional conservation measures
More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)
2. Työpaketit ja niiden tavoitteet:
1. Raaka-aineen saatavuus ja laatu
• Vähäarvoisen kalan ja silakan saaliin, kalastuksen ja jalostuksen sivuvirtojen
saatavuus, laatu ja logististen mahdollisuuksien kartoittaminen
2. Raaka-aineen fraktiointi
• Laadukkaiden ja elintarvikekelpoisten öljy- ja proteiinijakeiden erotus energia-
ja kustannustehokkaasti huomioiden raaka-aineiden saatavuus ja logistiset
haasteet
3. Proteiini- ja öljyjakeen elintarvikesovellukset
• Nopeasti ja kannattavasti kaupallistettavissa olevat jalostetun kalamassan ja
TP2:ssa tehtyjen jakeiden elintarvikesovellukset ja tuotantoteknologia
4. Korkean lisäarvon tuotteet
• Merkittävän lisäarvon luominen raaka-aineille erikoistuotesovellusten kautta
Lisäarvotuotteita silakasta, vähäarvoisista
kalalajeista ja niiden sivuvirroista
Kalastuksen innovaatio-ohjelma, Blue Products
Konsortio:
Österbottens Fiskarförbund (koordinaattori), Aktion Österbotten (hallinnoija),
Teknologian tutkimuskeskus (VTT), Turun yliopisto (UTU) ja Luonnonvarakeskus (Luke)
Yhteystiedot: Guy Svanbäck, guy.svanback@fishpoint.net, +358 50 086 0566
Aikataulu ja rahoitus:
2017-2019, Budjetti: 1 milj. €
Varsinais-Suomen elinkeino-,
liikenne-, ja ympäristökeskus
(ELY-keskus); EU:n rahoitus:
Euroopan meri ja kalastus
rahasto (EMKR)
Ohjelman tavoitteet:
• Aikaansaada taloudellista kasvua Suomen kalastuselinkeinolle kehittämällä
lisäarvotuotteita silakasta ja vähäarvoisista kalalajeista ja niiden sivuvirroista
• Raaka-aineen saatavuuden ja laadun varmistaminen jatkokehitykselle
(logistiikan kehittäminen, yhteistyöverkoston laajentaminen ja syventävien
pilottihankkeiden käynnistäminen).
3. Blue Products, johtoryhmä
• Mathias Högbacka Aktion Österbotten
• Baoru Yang UTU
• Asmo Honkanen LUKE
• Raija Lantto VTT
• Piia Moilanen TEKES
• Merja Rehn SITRA
• Anna Vainikainen ETL
• Guy Svanbäck Österbottens Fiskarförbund
4. Blue Products, työryhmä
Anssi Ahvonen
Hanna-Leena Alakomi
Jaakko Hiidenhovi
Kaisu Honkapää
Anu Hopia
Mathias Högbacka
Raija Lantto
Pirjo Mattila
Sari Mäkinen
Anni Nisov
Nora Pap
Anne Pihlanto
Jari Setälä
Guy Svanbäck
Saska Tuomasjukka
Anna-Liisa Välimaa
Baoru Yang
Katja Marttunen
Susanna Ihanus
Annelie Damerau
Marjut Suomalainen
Tanja Seppälä
Saila Kivijärvi
5. Blue Products, yritysverkosto
• n. 20 kalanjalostajaa
• n. 20 muuta yritystä
Lääke
Lisäravinto
Kosmetiikka
Pet food
Lannoite
• Järjestöt ym
• Uutiskirje sähköpostitse n. 2/vuosi
6. Rannikko- ja sisävesikalastuksen
sivuvirrat
• Saaliista sisävesiltä n. 6 milj. kg ja merestä n. 5 milj. kg
• 2/3 saaliista muikkua, kuoretta ja särkikaloja
• Kalastajat myyvät näistä lajeista pääosan kokonaisena
kalatukkuun, jalostajalle tai rehusekoittamoon
• Kuore ja särkikaloja pakastetaan jalostamoissa pääosin kokonaisena
• Muikulla koneperkuuta, muikusta ja siiasta otetaan mätiä talteen joko
koneella tai käsin, särkikalojen massaus lisääntynyt
Saalis n. 11 milj. kg
Silakka
55 %
Kilohaili
5 %
Muu
kotimainen
luonnonkala
4 %
Kasvatus kotimaa
5 %
Tuontilohikalat
18 % Muu tuonti
13 %
240 milj. kg
Merialueen kaupallinen saalis i 2015 ja sisävesialueen kaupallinen saalis 2014. Jari Setälä Luke
7. 2009
Sivuvirtojen syntypaikat hyvin hajallaan
• Kuha, ahven, hauki menevät kokonaisena, siika ja
muut lohikalat perattuna fileointiin tai muuhun
jalostukseen
• Kalastuksesta syntyy yllä mainituista lajeista
perkuujäännöstä n. 500 tn
• Perkuujäännös on hyvin hajallaan eri puolella
rannikkoa ja sisävesiä
• Kalastajien oma jalostus yleistymässä, osa fileointi-
jäännöksistäkin täten hajallaan
• Erityisesti kuoreessa ja särkikaloissa paljon
lisäpyyntipotentiaalia sekä meressä että järvillä
• Vaikka kalaa oli vesissä paljon, kaupallisten kalastajien
vähäisyys muodostaa ongelman
• Sisävesillä toimii joitakin hoitokalastusyrityksiä,
jotka kiertävät järvillä pyytämässä kalaa, kalan
laatu ei hoitokalastuksissa yleensä vastaa
elintarvikelaatua
2009
Jari Setälä Luke
9. Miksi eristää proteiinia silakasta ja särjestä?
• Ekologinen proteiinilähde, terveellinen kala monipuolisemmin
ruokakäyttöön, kalaketjun toimijoille lisää tuloja
• Tavoitteena hyödyntää koko kala (silakka, vähäarvoiset kalat) ja siitä
saadut fraktiot
• Fraktiointi mahdollistaa uudenlaisten tuotteiden kehittelyn ja
sivuvirtojen hyödyntämisen
Hyvinvointi
- ja erikois-
tuotteet
Elintarvike-
tuotteet
Kala- ja eläinrehu
Energia
Lannoitteet
www.mnn.com/health/
Tuotteenarvo(€/kg)
Volyymi (kg)
shandongtaixiang.com/products
istock photo
Kaisu Honkapää ja Anni Nisov, VTT
10. 10.12.2018 10
Kalaproteiinin käyttökohteita elintarvikkeissa
• Kalatuotteiden rakenteen ja vedensidonnan
parantaminen (kuten lihaproteiini
lihatuotteissa)
– Käyttömäärä ~ 0,5 – 5 % raaka-aineista
• Surimi-tyyppiset tuotteet
• Proteiinijauhe urheilijoille
• Liemet ja kastikkeet
• Uudenlaiset tuotteet
– Ekstruusiolla valmistettu ”nyhtökala”,
helppokäyttöinen, kypsä puolivalmiste
ruuanlaittoon
– Kalaproteiini-smoothie ja muut juomat (mikäli
maku riittävän neutraali)
Kaisu Honkapää ja Anni Nisov, VTT
11. 10.12.2018 11
Alustava teknis-taloudellinen tarkastelu fraktioinnin
kannattavuudesta: Johtopäätökset
• Alustavien arvioiden perusteella raaka-aineen ja tuotteiden hinnalla on
merkittävin vaikutus toiminnan kannattavuuteen
– Jos tuotteesta saadaan selvästi parempi hinta kuin kalajauhosta ja
rehuöljystä, voidaan raaka-aineesta maksaa enemmän kuin
rehusilakasta
• Elintarvikelaatuinen raaka-aine arvokkaampaa
– Kalliimpi raaka-aine -> tuotteen oltava arvokas ja saannon suuri
– Mahdollisimman arvokas tuote parantaa kannattavuutta
– Aivan pienen mittakaavan tuotanto ei kannattavaa
• Käytännössä:
– Silakka potentiaalinen raaka-aine (volyymiä tarpeeksi, hinta riittävän
alhainen)
– Pelkän särjen yms. prosessointi ei realistista (volyymiä vähän, hinta
korkeampi)
• Mahdollinen lisäraaka-aineena silakkaa tai sivuvirtoja prosessoivassa
laitoksessa
– Kalat fraktioitava kokonaisina, sillä perkaaminen nostaa raaka-aineen
hintaa liikaa
Kaisu Honkapää ja Anni Nisov, VTT
12. Koko kala suoraan elintarvikekäyttöön?
Jos fraktiointi vaatii liian isot investoinnit ja raaka-aine
on liian kallista erotusprosessiin, voisiko koko kalan
ottaa käyttöön muulla tavalla?
→Ajatus: jauhetaan tuore kala aivan hienoksi ja
käytetään massa uusilla tavoilla
Esim. hienojauhatus + ekstruusio = ”nyhtökala”
Kaisu Honkapää ja Anni Nisov, VTT
13. 10.12.2018 13
Mutta miten käy mikrobiologisen laadun, jos
kalat laitetaan prosessiin perkaamatta?
• Koesarjoja raaka-ainekalojen ja lopputuotteiden mikrobiologista laadusta
• Päätelmät tähän mennessä:
• Suolistamaton tuore silakka ja särki hieman perattua kalaa heikompaa,
mutta hyvin fraktiointiin ja kuumennuksen sisältävään
elintarvikeprosessointiin sopivaa
• kalojen pinta voi olla suurempi mikrobikontaminaation lähde kuin
suolisto
• kalojen pinnan pesu kylmällä vedellä vähentää mikrobeja
• Tulosten varmentamiseksi jatkossa analysoidaan näytteitä eri
vuodenaikoina
Käytännössä: Kokonainen tuore kala + prosessi jossa kuumennus =
Kaisu Honkapää ja Anni Nisov, VTT
14. Kala jauhetaan soseeksi ja rakenteistetaan märkäekstruusiolla
uudeksi tuotteeksi / ”nyhtökalakonsepti”
raaka-aineet: jauhettu kala ja herneproteiini
Kaisu Honkapää ja Anni Nisov, VTT
15. Ideoita nyhtökalan käyttökohteiksi
Nyhdetty ”suikalekala”
Ekstrudaatille paneeraus ja
uppopaisto -> ”silakkapuikko”
Kypsä
”kalajauheliha”
Reseptivariaatiot:
• Perusversiossa raaka-
aineena jauhettu silakka tai
muu kala ja herneproteiini
• Kala + viljat (kaura, ruis,
ohra)
• Kala + kalaproteiini
(täyskalaversio)
• Kala + muut proteiini
• Mausteet yms.
Koiran ja kissan
herkkunamit
Kaisu Honkapää ja Anni Nisov, VTT
16. Jatkosuunnitelmia
• Proteiinien eristys isommassa mittakaavassa
– esim. Luken ja VTT:n laitteet + vuokrattu trikantteri
– sovelluskokeita proteiineilla (kaikki partnerit)
• Kokonaisen kalan mikrobiologisen laadun seuranta
jatkuu
• Nyhtökalan jatkokehitys
Kaisu Honkapää ja Anni Nisov, VTT
17. Luke - mitä tehty?
Raaka-aineet
Mädit (silakka, kuore, lahna, ahven ja hauki)
Silakan sivuvirrat (päät, nahat, selkäruodot ja perkeet)
Suomut (silakka, särki, siika ja lahna)
VTT:n fraktiot
Arvojakeiden analysointi
Peruskoostumus, rasvahapot, aminohapot ja mineraalit
Bioaktiiviset ominaisuudet
Saanto-%, DH%, kalvojen ominaisuudet, proteiiniprofiilit
Prosessimenetelmät: arvojakeiden tuotto (laboratoriotaso)
Mädit
- Masukointi (VTT) + entsymaattinen hydrolyysi
Silakan sivuvirrat
- Entsymaattinen hydrolyysi, hapotus ja fermentointi
- Rasvan poisto (separointi/celite-suodatus)
Suomut
- Entsymaattinen hydrolyysi
- Kuumavesiuutto (gelatiini)
Raaka-aineiden analysointi
Peruskoostumus, rasvahapot, aminohapot ja mineraalit
Kuva: Jari Setälä
Jaakko Hiidenhovi Luke
18. Potentiaalisia sovelluksia
Hydrolysaatit; proteiinilisä (lisäravinteet, välipalapatukat, lemmikkien ruuat ja elintarvikkeet)
Bioaktiiviset peptidit; DDP4-estäjät (diabetes), antioksidatiiviset ja antimikrobiset
ominaisuudet (säilyvyyden parantaminen)
Kollageenihydrolysaatti; lisäravinteet ja kosmetiikka
Gelatiini; geelit
Elintarvikkeiden rakenteen muokkaus
Gelatiini; kapselointi
Kovakapselit (lääkkeet, vitamiinit)
Pehmeäkapselit (öljyt)
Mikrokapselointi (lääkkeiden, bioaktiivisten yhdisteiden päällystys)
Gelatiini; aktiiviset kalvot (syötävät, biohajoavat)
pakkausmateriaalina (säilyvyyden parantaminen)
haavanhoito
Kalsium ja fosfori; lannoitteet
Kalsium; lisäravinteet
Hydroksiapatiitti; hammas- ja luusiirteet
https://www.tokmanni.fi/suppilo-9cm-93170-6416061003173
YRITYKSET
Jaakko Hiidenhovi Luke
19. Tutkimukselliset nostot
Tuotettu uutta tietoa kalasivuvirtojen koostumuksista
Lahnan ja ahvenen mädit sisältävät runsaasti D3-vitamiinia
Kehitetty yksinkertaisia, ympäristöystävällisiä ja helposti skaalattavia prosesseja
arvokomponenttien eristämiseksi/tuottamiseksi
Tuotettu uusia arvokomponentteja kotimaisista kalaraaka-aineista
Silakan sivuvirrat potentiaalisia DPP4-estäjien lähteitä
Suomut hyviä gelatiinin/kollageenihydrolysaatin lähteitä (aktiiviset, biohajoavat kalvot)
Suomut myös hyviä kalsiumin lähteitä (hyvin imeytyvät kalsiumvalmisteet)
Jaakko Hiidenhovi Luke
21. Silakkamassapihvi, johon on lisätty luontaista antioksidanttia pidentämään
säilyvyyttä pakastuksessa.
Kalamassapihvit / -puikot
Saska Tuomasjukka Turun Yliopisto
23. Surimipuikko eli raputikku
Silakkaproteiinista valmistettu ravunlihan kaltainen aineosa
käytettäväksi salaateissa, wokeissa, kastikkeissa jne.
Lähes valmis tuote...
Saska Tuomasjukka Turun Yliopisto
24. Kohti yhteistä tavoitetta
•Kuluttajapalaute
tuotekehityksen eri
vaiheissa
•Kokreettinen yhteinen tavoite,
maksimoitu julkisuus, projektin
viimeistely ja
kuluttajapalautteen keruu
•TKI-
kohdennettu
tiedonsiirto ja
vuoropuhelu
yritysten ja
tutkijoiden
kesken
•Lähtökohtana yrittäjien
TKI-hankkeet
Yritykset Tutkijat
Ruoka-
harrastajat
Lanseeraus
Anu Hopia Turun Yliopisto
25. Yritys X
• Osallistui 3-4 työpajaan
• Sai 3 väliarviota kehitteillä
olevasta tuotekonseptistaan
• Osallistui 3-4
lanseeraustilaisuuteen
Suomessa ja Ruotsissa
• Sai 7-henkisen
ammattilaisraadin palautteen
tuotteestaan
• Sai noin 200 kuluttajapalautetta
tuotteestaan
• Sai merkittävän määrän
julkisuutta tuotteelleen
• Vaikutti tulevien työpajojen
sisältöön
• Laajensi verkostoaan tutkijoiden,
yrittäjien ja ruokaharrastajien
suuntaan
Anu Hopia Turun Yliopisto
26. Lisäarvoa kalalle
Hydrolysoitu kalakollageeni
hiuksien, nivelten ja ihon hyvinvointiin.
93 €/kg
https://www.fitnessfirst.fi
Kalsiumravintolisä ihmisille.
325-405 €/kg
http://www.kalsio.com/
Kollageenia sisältävä
virvoitusjuoma / olut
https://www.puhdasplus.fi/
Kalsiumravintolisä
koirille ja hevosille.
260/242 €/kg
http://www.kalsytech.com