Kokemuksia liemiruokinnasta sikaloista Vastuullinen Sikatalous -hankkeen kuluessa

1. Liemiruokinnan
mahdollisuudet ja haasteet
Tuottajatilaisuus
3.10.2013
Johanna Daka

2. Hankkeen ruokintaosion tavoite
Hinta Kehityssuunta
-vaatii
enemmän
ammattitaitoa
-työmäärä
kasvaa
-riski seoksen
vaihtelusta
kasvaa
- Rehun
hinta
nousee
täysrehuun
mentäessä

3. • Selvitettiin tilakäynnein lihasikaloiden ruokintaan liittyviä
käytäntöjä
• Otettiin liemirehunäytteitä joiden avulla selvitettiin
rehuseosten koostumus
• Annettiin suosituksia
• MTT teki tilastolliset analyysit aineistosta
Hankkeen alkukartoitus lihasikaloissa 2011

4. Merkittävimmät havainnot:
• Lihasikaloiden liemiruokinnan hallinnassa ongelmia, mm.
seosten tasaisuudessa, kuiva-aineen määrässä, viljojen
jauhatuskarkeudessa
• Ruokinnan hallinnalla on väliä; tarkkuudella päästään hyviin
päiväkasvuihin ja parempaan katetasoon
• Ruokintakonsultaatiot liitettiin hankkeen palveluihin

5. Ruokintakonsultaatio
• Raaka-aineet, reseptit
• Laitteiston asetukset
(mm. tiedot raaka-aineista, kuiva-ainetavoite,
ruokintakertojen määrä jne.)
• Sikojen kunto, käyttäytyminen, onko kaukaloissa
rehua
• Rehunäytteiden analysointi linjan alusta ja lopusta
• Tuotantotulokset ja katelaskelmat!

6. Vain tilakäynnin avulla kokonaiskuva!
- Päiväkasvu
- RHS
- kiertonopeus
- kate €/ sika
- kate €/ sikapaikka

7. Miten sika kasvaa?
• Päiväkasvutasossa laaja ”haitari” esim. v. 2012
– Paras neljännes 936 g/päivä
– Huonoin neljännes 751 g/päivä

8. Miten paljon rehua kuluu?
• Rehuhyötysuhde 2,50-3,20 ry/ lisäkasvukilo
– Tämän merkitys rehukustannuksiin 14,50 €/sika (kun
rehuseoksen keskihinta 0,23 €/ry)
• Rehunkulutustiedot saatavissa
liemiruokkijalta
• Tieto ehdottoman tärkeä tuotannon
taloudellisen tuloksen laskennassa!

9. Miten paljon rehua?
• Tietokoneelle oikeanlainen rehukäyrä
• Suositeltavaa on käyttää rehuyksikköpohjaista
käyrää, joka säätää annokset raaka-aineiden
muuttuessa
• Jos rehukäyrä on rehukiloihin tai ka-kiloihin
perustuva, on tiedettävä seoksen energia-arvo/kg ka!
• Sekä aliruokinta että yliruokinta heikentävät
rehuhyötysuhdetta

10. Rehukäyrä
Imisät Leikot + Sekakasvatus
Viikko Ry/pv Elopaino Ry/pv Elopaino
1 1,40 25,0 1,40 25,0
2 1,60 30,5 1,60 30,5
3 1,80 37,0 1,80 37,0
4 2,00 43,5 2,05 43,5
5 2,20 50,0 2,30 50,5
6 2,40 57,0 2,55 58,0
7 2,60 64,0 2,80 65,5
8 2,80 71,0 3,00 73,0
9 3,00 78,0 3,00 80,0
10 3,00 85,0 3,00 87,0
11 3,00 92,0 3,00 94,0
12 3,00 98,5 3,00 101,0
13 3,00 105,0 3,00 107,5
14 3,00 111,0 3,00 114,0
15 3,00 117,0 3,00 120,0

11. Annosten säätö
• Säätö syönnin mukaan ja syöntiaikaa seuraamalla!
– alle 60-kiloisilla syöntiaika 2 tuntia, yli 60-kiloisilla
kaukalo tyhjä puolessa tunnissa
– alle 60-kiloisten rehukäyrä kannattaa säätää
mahdollisimman runsaaksi -> 20-30 % venttiileistä
joudutaan vähentämään
• Pitkässä kaukalossa sensorit toimivat usein huonosti

12. Rehuannokset syönnin mukaan alussa!

13. Millaista rehua?
• Analysoituihin raaka-aineisiin perustuva
rehuoptimointi!
• 2 tai 3 ruokintavaihetta -> kasvuvaiheen
mukainen rehuseos
• Alkukasvatuksessa korkea kuiva-aine, energia ja
valkuainen
• Loppukasvatuksessa riittää alhaisempi
valkuaistaso ja energia-arvo = halvempi rehuseos

14. Ravintoaineiden oikea tasapaino tärkeää!
Energia
- Liikaa energiaa suhteessa
aminohappoihin -> liha-% laskee,
RHS heikkenee
- Liikaa aminohappoja suhteessa
energiaan -> kallis rehuseos, RHS
heikkenee hieman
Aminohapot

15. Miksi siat kannattaa lähettää ajoissa teuraaksi?
Elopaino kg RHS ry/lisäkilo
30-60 2,2
60-120 3,1
• sian kasvaessa yhä isompi osa lisäkasvusta
on rasvaa -> rehuhyötysuhde heikkenee
Fineli-tietokanta kJ/100 g
Selkäsilava 3621
Paisti, vähärasvainen 504

16. ”Hävikistä herkuksi”
eli sivutuotteilla kustannustehokkaita seoksia

17. Kotiseoksella kustannustehokkuutta
Rehutehdas
Vilja,
valkuaisrehu
Tärkkelys- ja
etanolituotanto,
meijeri
Sivutuote
Tiiviste

18. Etanoli- ja tärkkelysteollisuuden sivutuotteet
• Valkuaisliemet ja leipomorankit
Tuote Kuiva-aine % Raakavalk. %
ka:sta
Tähkä-OVR (Altia) 17 38
ST 1 ohrarankki 17 31
Leipomorankki 11-15 22-28

19. Meijeriteollisuuden sivutuotteet
• Hera
– Kuiva-ainetta n. 6 %, tiivistetyssä herassa 25-27 %
– energiarehu
• Maitohuuhde
– Kuiva-ainepitoisuus ja koostumus vaihtelee paljon

20. Sivutuotteita käytettäessä muistettavaa
• Varaudu katkoksiin ajoissa:
– Korvaavat raaka-aineet
– Korvaavat reseptit pidempiin katkoksiin
– Riittävä määrä kuivarehusiiloja
• Pidä liemisäiliön sekoittaja toimintakuntoisena
• Kuiva-aineen muuttuessa päivitä tieto ruokkijalle

21. • Optimointi perustuen
– analysoituihin raaka-ainetietoihin
– tilakohtaisiin raaka-ainehintoihin
– tilan tuotantotavoitteisiin
• Seosten hinnat esille (€/1000 ry)
• Reseptin syöttö ruokkijalle oikeissa yksiköissä!
• Jos otat käyttöön uuden rehun, teetä uusi laskelma
Rehuresepti

22. Esimerkki rehukustannuksista
raaka-aineet % ka:sta 30-55 kg 55-80 kg 80-120 kg
Ohra, yli 67 hlp 63 71 77
OVR-tiiviste 12 9 8
ST1 Jokioinen 25 20 15
€/1000 ry 225 208 198
Ohra –sivutuote- OVR-tiiviste
raaka-aineet % ka:sta 30-55 kg 55-80 kg 80-120
Ohra, yli 67 kg/hl 75 80 83
Tiiviste 25 20 17
€/1000 ry 250 229 215
Ohra – tiiviste
30-55 kg 55-80 kg 80-120 kg Yhteensä
Hintaero €/1000 ry 25 21 17
Ry-kulutus/sika 54 80 100 234
Kustannusero €/sika 1,36 1,71 1,73 4,80

23. Raaka-ainetiedot liemiruokkijalle!
• Kuiva-ainepitoisuus
– Erityisesti sivutuotteissa kuiva-aine-% vaihtelee ->
kuormakirjasta eräkohtainen tieto koneelle
• Energia-arvo
– Tarkista, että syötät tiedon oikeissa yksiköissä
– esim. ohra n. 1,00 ry/kg tai 1,16 ry/kg ka
• Raaka-ainehinnat rahteineen -> sikaerän
ruokintakustannus suoraan koneelta

24. Rehunäytteillä selville mitä siat todella syövät!

25. Liemiseoksen tasaisuus

26. Liemiseoksen tasaisuus

27. • Kuiva-ainepitoisuus
• Viljojen jauhatuskarkeus
• Haudutusaika
• Erityisesti rakeiset täysrehut ja tiivisteet vaativat pitkän
haudutusajan
Liemiseoksen tasaisuuteen vaikuttaa:

28. Haudutusaika
Rehuseoksen tyyppi Min haudutusaika
Vilja-tiivisteseos (mureinen tiiviste) 30 min
Mureinen täysrehu 30 min
Rakeinen täysrehu > 60 min

29. • Alkukasvatuksessa sian vatsan tilavuus rajoittaa syöntiä ->
1-rehun sopiva kuiva-ainepitoisuus 26-28 %
• Loppukasvatuksessa kuiva-ainepitoisuutta alentamalla
voidaan helpottaa energian saannin rajoittamista ja
ehkäistä levottomuutta -> kuiva-aine 22-25 %
• Alhainen kuiva-ainepitoisuus johtaa helposti myös
lajittumiseen putkistossa
• Riittävän vahvat pumput, ei liian pitkiä linjoja!
Kuiva-ainepitoisuus

30. Jauhatuskarkeus
• Sopiva jauhatuskarkeus parantaa raaka-aineiden
sulavuutta, rehun maittavuutta ja seoksen tasaisuutta

31. Bygholm-seula

32. Hygienia
• Sekoitussäiliöiden puhdistusautomatiikka hyvä asia,
mutta ei korvaa viikoittaista pesua painepesurilla
• pH:n säätely tärkeää: alhainen pH suosii
maitohappobakteereita ja rajoittaa pahojen
bakteerien kasvua
• Erityisesti huuhtelevissa järjestelmissä pesuohjelmat
virhekäymisten varalle!
• Käyttövedelle erillinen säiliö, joka puhdistetaan
säännöllisesti

34. Mikrobiologiset analyysit

36. Kiitos!
Kiitos!