Tuoreita näkökulmia metsien monimuotoisuuden turvaamiseen – METSO-tutkimusseminaari Helsingissä 16.11.2016

1. Paahdeympäristöjen hoito
auttaa harjusinisinisiipeä
Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus
YM:n rahoittama PUTTE-hanke (2015-2016)
METSO-tutkimusseminaari, 16.11.2016

2. ● Lyhyesti Säkylänharjusta ja harjusinisiivestä
● Alueella tehdyt hoitotoimet ja perhoskannan seuranta
● Harjusinisiiven kannankehitys vuodesta 1996
● Vuosien 1990 ja 2015 tarkemmat kannanarviot
● Hoitotoimien vaikuttavuus harjusinisiiven kannalta
● Päätelmät ja näkymiä tulevaan
2
Esityksen sisältö

3. 3
Harjusinisiiven esiintymä Säkylänharjulla

4. 4
Pari maisemadiaa

5. 5

6. 6
Umpeenkasvu on alituinen uhkatekijä

7. ● Paahteisten harjualueiden perhonen.
● Vaatii avointa maastoa ja paljasta
maanpintaa.
● Elinympäristöt lähes kadonneet nyky-
Suomesta.
● Korvaavina voisivat osin toimia
hiekkakuopat, lentokentät jne.
● Ravintokasvina kangasajuruoho.
7
Lyhyesti harjusinisiivestä
Kuva: Teemu Rintala

8. ● Parasta lentoaikaa yleensä kesäkuun
alkupuoli.
● Naaraita voin nähdä heinäkuussakin.
● Koirailla reviirit, naaraat liikkuvampia.
● Toukilla läheinen suhde muurahaisiin,
joilta saavat suojaa petoja vastaan.
● Talvehtii mitä ilmeisimmin kotelona.
8
Harjusinisiiven elinkierto
KOIRAS NAARAS

9. ● Pienaukot hakattiin harjun rinteille 1993 (PorPr & WWF).
● Niitä laajennettiin ja vesakko raivattiin 2003, jolloin raivauksia
myös KRH-maalialueilla.
● Osa raivauskohteista kulotettiin 2005.
● Täydentäviä raivauksia mm. 2007, 2011 ja 2012.
● Lisäksi ammunnat sytyttäneet maastopaloja lähes vuosittain.
9
Alueen hoitohistoria 1990-luvulta lähtien

10. 10
Ammunnoissa syntyy tärkeitä maanpaljastumia

11. 11
…ja niistä syntyneet maastopalot luovat
laajemminkin uutta elinpiiriä

12. 12
Maan paljastaminen
tavalla kuin tavalla
lisää ajuruohoa ja
parantaa perhosen
elinoloja
Varvikkoa revitty pois ns. Kivääriradalta
Raskailla maastoajoneuvoilla
rikottu tarkoituksella maanpintaa
Ammunnat

13. ● Erkki Kallion vuosien työ!
 Tiedot analysoitiin nyt
osana PUTTE-hanketta
● Vuosien välinen vaihtelu
suurta, kuten tyypillistä
● Perhoskanta oli pohjalla
1998-2003
 Riittämätön peruskunnostus?
● Sitten runsastui selvästi
 Hoitotoimet 2004-2005
● Kanta huipussaan 2013
● 2014-2015 sääoloiltaan
kurjia kesiä; selvä lasku.
13
Havaintomäärien kehitys 1996-2015

14. ● Laajimmilla KRH-maalialueilla ei trendiä, joskin suurta
vuosien välistä vaihtelua
● V.1993 raivattujen pienaukkojen perhosmäärät olivat ensin
alhaisia; nousseet selvästi 2000-luvulla
● Kivääriradan aiemmin vahva kanta laski (mutta toipui 2016)
● Kunnostettu ns. Klopin monttu on ollut viime vuosien tähti
14
Osa-alueiden välillä eroja kehityksessä

15. 15
Raivattujen uusien ympäristölaikkujen
merkitys perhoskannalle noussut rajusti
UUDET ALUEET
2013 ja 2015 jo yli
puolet havainnoista
uusilta alueilta!

16. ● Pienaukkojen perhos-
kannat lähtivät rajuun
nousuun.
● Kontrollina tässä KRH-
radat, joilla ei trendiä.
● ’Klopin montussa’ myös
jatkotoimia, jotka nostivat
sen omaan luokkaansa.
● V.2015 perhosta löydettiin
myös viereisestä supasta,
joka kunnostettiin samaan
aikaan.
16
2003-2005 tehdyt hoitotoimet
tuottivat hyvää tulosta

17. ● Tarkka kuva alueen perhoskannan koosta
● Vuosien mahdollisimman hyvä vertailtavuus
● Samat menetelmät
● Sama aluerajaus
● Mahdollisimman vakioitu pyyntiteho
● Toteutus 2015 (ja 2016) PUTTE-rahoituksella
17
Merkintä-jälleenpyynnit 1990 ja 2015
Kuva: Tuomo Hurme

18. ● 1990 ja 2015 otantateho oli
jokseenkin sama
● Kesä 1990 oli helteinen,
2015 taas hyvin kolea
● Sekä yksilöitä että jälleen-
pyyntejä silti nyt enemmän
● 2016 merkinnät vähemmän
kattavia, mutta yksilöitä
lähes 2x verrattuna 2015!
● 1990 vs. 2015 perhoset
runsastuneet enemmistössä
50x50 m otantaruutuja.
18
Merkintä-jälleenpyynnit 1990 ja 2015 (+2016)
Vuosi 1990 2015 2016
Havainnointipäiviä 10 9 5
Merkittyjä yksilöitä 294 409 727
- koiraita 211 264 607
- naaraita 83 145 120
- naaraiden osuus (%) 28 35 17
Jälleenpyydettyjä
yksilöitä
127 205 276
- koiraita 114 146 264
- naaraita 13 59 12
Jälleenpyyntejä yht. 231 379 387

19. 19
Koiraiden esiintyminen 1990 ja 2015
sekä alueelliset runsausmuutokset
VIELÄ RAIVAAMATTA
VUONNA 1990!

20. ● Säkylänharjun kanta on kehittynyt 2000-luvulla suotuisasti
● Kolea kesä 2014 aiheutti notkahduksen, joka jäi tilapäiseksi
● Kanta on edelleen vahva, ja sopivaa habitaattia nyt enemmän
kuin 1990-luvulla
● Tehdyt kunnostustoimet ovat olleet oikeanlaisia ja tehokkaita
● Vuonna 2015 alueen paahdeympäristöjen tila oli edelleen
pääosin hyvä, mutta monin paikoin oli kunnostustarvetta
● Parannusta kesällä 2016, kun Metsähallituksen Paahde-LIFE
–hankkeessa tehtiin laajamittaisia kunnostustoimia
● Armeijan harjoitustoiminta alueella jatkuu, ehkä laajentuukin
 Harjusinisiiven tulevaisuus Säkylässä näyttää lupaavalta!
20
Harjusinisiiven nykytila - ja tulevaisuus?

21. 21
Kiitokset!
Kuva: Erkki Kallio