Luovimo on kansainvälistymisohjelma luoville aloille, joka aktivoi eri toimialojen ja yritysten välistä yhteistyötä ja tukee kansainvälistä kasvua. Luovimon pääpaino on konsepti-, tuote- tai palvelumyynnin valmiuksien kehittämisessä. Ohjelma tarjoaa mukana oleville räätälöidyn kehitysohjelman sekä mahdollisuuden yhdessä oppimiseen kansainvälisten asiantuntijoiden vetämissä työpajoissa.
Tekesin kansainvälistymisen kasvupaketti koostuu kuudesta rahoituspalvelusta: Innovaatioseteli, Team Finland Explorer, Messuavustus, Digiboosti, Tempo ja Kiito. Väliarvioinnin mukaan digiboosti, Innovaatioseteli ja Team Finland Explorer laajentavat Tekesin palvelutarjontaa uusille kohdeyrityksille
Luovimo on kansainvälistymisohjelma luoville aloille, joka aktivoi eri toimialojen ja yritysten välistä yhteistyötä ja tukee kansainvälistä kasvua. Luovimon pääpaino on konsepti-, tuote- tai palvelumyynnin valmiuksien kehittämisessä. Ohjelma tarjoaa mukana oleville räätälöidyn kehitysohjelman sekä mahdollisuuden yhdessä oppimiseen kansainvälisten asiantuntijoiden vetämissä työpajoissa.
Tekesin kansainvälistymisen kasvupaketti koostuu kuudesta rahoituspalvelusta: Innovaatioseteli, Team Finland Explorer, Messuavustus, Digiboosti, Tempo ja Kiito. Väliarvioinnin mukaan digiboosti, Innovaatioseteli ja Team Finland Explorer laajentavat Tekesin palvelutarjontaa uusille kohdeyrityksille
Julkaisimme 2019 ja 2020 yhdessä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa Kaupallistamisen Tila -selvityksen. Ensimmäisessä (2019) paneuduimme yleisiin kaupallistamisen menestystekijöihin ja toisessa selvityksessä painotimme erityisesti kansainvälistymistä. Sarjan kolmas julkaisu keskittyi yritysverkostoihin ja kumppanuuksiin. Se löytyy erillisenä täältä myös.
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?Business Arena Oy
Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön.
- Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen
- Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen
- Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Suomen Digimenestyjät 2014 -tutkimus paljastaa kuinka Suomen menestyneimpien yritysten digitaalinen osaaminen on kehittynyt vuodesta 2013. Tutkimus keskittyy analysoimaan miten 39 suomalaisyritystä sijoittuvat digitaalisuuden eri alueilla sekä nostaa esiin mitkä toimialat ovat digitaalisuuden alueilla edistyksellisimpiä.
Jaani Heinonen, TEM & Team Finland, Esitys Uusi koulutus -foorumissa 21.1.2015Uusi koulutus -foorumi
Jaani Heinonen, TEM & Team Finland, "Miten ratkaisemme tuotteistamisen, myynnin ja markkinoinnin haasteet koulutusviennissä?" Esitys Uusi koulutus -foorumissa 21.1.2015
Julkaisimme 2019 ja 2020 yhdessä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa Kaupallistamisen Tila -selvityksen. Ensimmäisessä (2019) paneuduimme yleisiin kaupallistamisen menestystekijöihin ja toisessa selvityksessä painotimme erityisesti kansainvälistymistä. Sarjan kolmas julkaisu keskittyi yritysverkostoihin ja kumppanuuksiin. Se löytyy erillisenä täältä myös.
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?Business Arena Oy
Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön.
- Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen
- Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen
- Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen
ja työllisyys -verkosto.
Yrittäjyysstrategian valmistelua esiteltiin
Neuvotteleva virkamies Jaana Lappi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta esitteli tilaisuudessa hallituksen uuden Yrittäjyysstrategian valmisteluprosessia.
Lähes valmiista strategiasta ollaan järjestämässä myös 10.3. keskustelutilaisuus. Tärkeänä lähtökohtana strategialle Lappi piti mahdollisuutta luoda luottamusta kentälle ja tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi maa yritysten luontia ja yrittäjänä toimimista varten sekä sijoituskohteena.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Suomen Digimenestyjät 2014 -tutkimus paljastaa kuinka Suomen menestyneimpien yritysten digitaalinen osaaminen on kehittynyt vuodesta 2013. Tutkimus keskittyy analysoimaan miten 39 suomalaisyritystä sijoittuvat digitaalisuuden eri alueilla sekä nostaa esiin mitkä toimialat ovat digitaalisuuden alueilla edistyksellisimpiä.
Jaani Heinonen, TEM & Team Finland, Esitys Uusi koulutus -foorumissa 21.1.2015Uusi koulutus -foorumi
Jaani Heinonen, TEM & Team Finland, "Miten ratkaisemme tuotteistamisen, myynnin ja markkinoinnin haasteet koulutusviennissä?" Esitys Uusi koulutus -foorumissa 21.1.2015
Similar to hyteairo seuranta syyskuu 2018 päivitetty (20)
Hyteairo Kick-off 20.11.28 Dr. Eduard Fosch Villaronga Iterative learning gov...airoisland
The document proposes an iterative learning model for robot governance that includes:
1) Robot impact assessments to check compliance with regulations and identify risks
2) A shared data repository to store impact assessment data and other robot-related decisions to inform policy
3) Regulatory development of guidelines supported by evidence in the data repository
4) Regulatory impact assessments and ex-post evaluations to incorporate new information into regulations over time, closing the loop of the iterative process.
Somnox is a Dutch startup that is developing a soft robotic companion called Somnox to help address the global sleep crisis. Their robotic device uses proven breathing exercises, meditation, and white noise to help users fall asleep 33% faster in a natural, non-medicinal way. The founders are robotics engineers from Delft University of Technology with expertise in sleep science, entrepreneurship, and marketing. Somnox has gained significant global media attention and traction, raising over 200% of their funding goal on Kickstarter with 500 pre-orders. They have partnerships with a major mattress company and contracts with care facilities and hotels.
Pia Hytönen, FinFami Ry: Ihmisen ja robotin työnjako mielenterveyden lisäämis...airoisland
#hyteairo Hyvinvointivalmennus seminaarissa pidetty esitys.
Pia Hytönen, toiminnanjohtaja, FinFami Ry
Ihmisen ja robotin työnjako mielenterveyden lisäämisessä.
#hyteairo Hyvinvointivalmennus seminaarissa pidetty esitys.
Helinä Melkas, professor, Lappeenranta University of Technology
Robotit hyvinvoinnin tukena
Marko Muukka, HUS, Etäpalveluiden merkitys hyvinvoinnin edistäjinäairoisland
#hyteairo Hyvinvointivalmennus seminaarissa pidetty esitys.
Marko Muukka, projektipäällikkö, IT Psykiatria HUS
Etäpalveluiden merkitys hyvinvoinnin edistäjinä
2. #HYTEAIRO – TILANNEKUVA Q3/2018
Kokonaisuus
Arvioitavat tavoitteet
Tilannekuvaus
Yhteistyön toimintamallit
Eri osapuolien kansallisen yhteistyön toimivuus, toiminnan
haittatekijöiden poistaminen ja edellytysten luominen
Lainsäädännössä rajoitteita, mutta ei tiedetä missä
määrin.
Ei kansallisia suosituksia. Pirstaloitunutta kehitystä.
Rahoituskanavia on, mutta sote rahoitusmallit eivät
välttämättä tue vaikuttavankaan ratkaisun laajamittaista
käyttöönottoa.
Tietoisuus AiRon mahdollisuuksista
Kansalaisten ja ammattilaisten tietoisuus hyvinvoinnin
AiRo-ratkaisujen mahdollisuuksista. Alan osaaminen,
tutkimus ja koulutus.
Tiedon jakamisessa puutteita, ei selkeää omistajaa eikä
kanavaa.
Osaamisen kehittäminen pirstaleista, kuitenkin
henkilöillä tarve täydennyskoulutukseen.
Liiketoimintamahdollisuudet ja vienti
Kansalliset toimenpiteet liiketoimintamahdollisuuksien ja
viennin kehittämiseksi. Kotimarkkinoiden arvon ja viennin
kehitys.
Positiivista terveysteknologiavienti yleensä, Airo –alan
toimijat vasta tulossa. Kansalliset markkinat vasta
syntymässä yksittäisiä ratkaisuja lukuunottamatta.
Markkinoiden tai viennin kokoa ei tiedetä. Hardware
osaaminen vähäistä.
AiRon hyödyntämisen laajuus
Robotiikan ja tekoälyn hyödyntämisen laajuus
hyvinvointialan palveluissa ja palvelujärjestelmän osana.
Hyödyntämisen leviäminen ja kehitys.
Kuntouksessa ja logistiikassa jo valmiita ratkaisuja, joita
voitaisiin ottaa käyttöön, samoin lääkehuollossa.
Hyödyntäminen kodeissa vähäistä.
Tarvitaan faktatietoa hyödyntämisen laajuudesta.
Q3/18 Q1/19 Q1/20 Q1/21 Q1/22 Q1/23 Q1/24 Q/25
OHJELMAN
YHTEENVETO
3. #HYTEAIRO – YHTEISTYÖN
TOIMINTAMALLIT
3
Kokonaisuus
- Erikseen arvioitavat alakohdat
Tilannekuvaus
Lainsäädäntö • Lainsäädännössä on rajoitteita. Ei kuitenkaan tiedetä miten laajasti
näitä rajoitteita on alan lainsäädännössä.
• Toissijaisen tiedon käytön laki tulee mahdollistamaan datan
hyödyntämisen uudella tavalla.
Ratkaisujen arviointi • Yhteiskunnallisen ison vaikuttavuuden arviointi puuttuu.
• Yksittäisiä arviointeja tehty.
• Johdonmukainen toimintamalli ratkaisujen arviointiin puuttuu. Ei
tiedetä miten arviointeja pitäisi arvioida.
Suositusten toteutuminen • Usein edes pilottihankkeissa ei tehdä suosituksia – vieminen osaksi
normaalia toimintaa jää puuttumaan.
• Kansallisia suosituksia ei ole, eikä tahoa, joka niitä tekisi tekisi.
Rahoitustoimenpiteet • Rahoituskanavia on.
• Sote rahoitusmallit eivät välttämättä tue vaikuttavankaan ratkaisun
käyttöönottoa.
• Ei osata suunnitella/hyödyntää rahoitusta ekosysteeminä.
4. #HYTEAIRO – TIETOISUUS AIRON
MAHDOLLISUUKSISTA
4
Kokonaisuus
- Erikseen arvioitavat alakohdat
Tilannekuvaus
Viestintä • Tiedon jakamisessa selkeitä puutteita (siiloutuminen, minäi itse),
sattumanvaraisuus.
• Sopiva viestintäkanava puuttuu.
• Omistajuuden puute.
Opetus • Sirpaleisuus, ei valtakunnallisesti yhtenäistä/yhtenäisiä käytänteitä.
• Hyvien käytänteiden jakaminen.
• Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa.
Osaaminen • Ei riittävästi poikkitieteellistä korkeakoulutason osaamista.
• Henkilöillä tarve täydennyskoulutukseen.
• Uudenlaista osaamista omaavia henkilöitä toimialalle.
Tutkimus • Alalta tehtyjen julkaisujen määrä.
• Haettavan rahoituksen määrä – kansallinen/kv.
• Vaikuttavuus/merkittävyys kansainvälisesti.
5. #HYTEAIRO – LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET
JA VIENTI
5
Kokonaisuus
- Erikseen arvioitavat alakohdat
Tilannekuvaus
AiRo-palveluiden kansallinen konseptointi Kansalista konseptia (Suomen Airo-tuotteiden myyntiportfoliota) ei
ole. Meillä on kuitenkin hyviä yksittäisiä palvelu- ja
ratkaisukonsepteja sekä vientituotteita.
Yhteiset vienninedistämisen ponnistelut Vienninedistämiseen on olemassa toimiva (Business Finlandin)
prosessi. Yksittäiset toimijat ovat sitä käyttäneet, mutta kaikki alan
toivat eivät osaa sitä vielä hyödyntää. Kansallisen
palvelukonseptoinnin puuttuminen ja alan hajanaisuus
hankaloittavat toimintaa. Vientiä ei osata toteuttaa ekosysteeminä.
Kansallisten markkinoiden arvon kehitys Kansalliset Airo-markkinat alalla vielä yleisetsi pienet ja hajanaiset.
Markkinoilla lähinnä yksittäisiä ratkaisuja ja yksittäisiä pieniä
firmoja. Alan arviolta noin sadasta suomalaisesta yrityksestä n. 10
tekee core AI:ta, muut kehittävät palveluita. Ei ole tietoa kuinka
suuri osa näistä on sosiaali- ja terveysalla. Merkittävämmin
hyödynnetään lähinnä kohdennetuissa palveluissa
erikoissairaanhoidossa. Airo hardwarea ei tehdä Suomessa juuri
lainkaan.
Viennin kehitys Terveysteknologian vienti kokonaisuutena antaa hyvän pohjan
AiRo-ratkaisujen viennin kehittämiselle. AiRo-vienti on vielä
yksittäisiä ratkaisuja. Tilannekuvaa alan AiRo-viennin laajuudesta ei
tiedetä. Osaaminen on pirstaloitunut. Arvioidaan että noin sadasta
yrityksestä n. 10 tekee core AI:ta, muut kehittävät palveluita. ei
tietoa kuinka suuri osa näitä on hyteä. Keskittyy Suomeen.
6. #HYTEAIRO – AIRON HYÖDYNTÄMISEN
LAAJUUS
6
Kokonaisuus
- Erikseen arvioitavat alakohdat
Tilannekuvaus
Kotona • Erittäin vähäistä.
• Yksityismarkkinat puuttuvat.
Hyvinvointivalmennuksessa
Kuntoutuksessa • Kaikkia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty.
• Kehittyvä alue (enemmän kuin kotona)
• Kappalehintojen kalleus esteenä (pienet markkinat)
• Investointiosaamisen puute.
Sairaaloissa • Leikkaus- ja logistiikkarobotit (lukumäärä) mittarit.
• Tekoälykokeilut (lukumäärä) (HUS, TAYS, TYKS)
• Terveyskylä.
Lääkehuollossa • Lääkehuoltorobotit (sairaalat, apteekit)
• Robottiannostelijat kotona.