Hannu Linturi, profile picture
Uploaded byHannu Linturi
PPTX, PDF472 views

Humak 2016

Humak-delfoi: viisi autenttista tulevaisuusmatkaa 12.2.2016

Embed presentation

Download to read offline
https://www.slideshare.net/oraakkeli/ Oona-Tikkaoja-Hyvinvoinninvalitystoimisto-Humak.jpg Humak-Delfoit 2016 Delfoi-paja 12.2.2016 Antti Kauppi & Hannu Linturi
Ohjelma AIKA ASIA TOIMIJA eDELFOI (manag.) 09.45-10.00 Orientaatio, ryhmittyminen Humak, Kauppi & Linturi Orientaatio-Delfoin tarkastelu 10.00-11.15 Tutkimustoimeksiannot ja metodien työstö Tilaajat, metodi- ohjaajat 11.15-12.00 Delfoi-kyselyn luonti ja testaus, backcasting- tulevaisuuskuvien teko (“alaikäiset”) Tutkimusryhmät Teemaryhmille oma kyse- ly Humak2016-paneeliin 12.00-13.00 Lounastauko, kyselyihin vastaaminen Asiantuntijat, ryhmät Kyselyt aktiivisiksi, kutsut ja vastaaminen 13.00-13.45 Ryhmäkatselmointi, eDelfoi-opastus Kauppi & Linturi eDelfoi-tarkastelu 13.45-15.15 Lopullisten kyselyiden laatiminen, paneelin työstäminen (matriisi, panelistit) Ryhmät Luodaan teemapaneelit ja viedään paneelit niihin 15.15-16.00 “Sisäpaneelin” vastaaminen ja “ulkopaneelin”aktivointi (kutsu, aikataulu) Asiantuntijat, ryhmät Uudet paneelit käyttöön (kutsu ja vastaus) 16.00-16.15 Tulosten ryhmätarkastelu ja korjaukset Ryhmät Paneelien viimeistely: sisällöt, materiaalit 16.15-16.45 Ryhmien raportointi Ryhmät eDelfoi-esittely 16.45-17.00 Arviointi ja jatkotoimet Kaikki Delfoi-kierros 15.-28.2.
1 2 3 4
1 2 3 4 5 5
Työpajan ohjaavat ideat ... • Tulevaisuudentutkimuksesta tulevaisuudentekemiseen • Anonyymisyys: parhaan argumentin lähtökohta • Iteratiivisuus: vaiheittaisuus, prosessi ja oppiminen • Asiantuntijuus: tiedolliset (kognitiiviset) näkökulmat • Asianosaisuus: (emotionaaliset) intressinäkökulmat • Argumenttien diversiteetistä tulevaisuuksien moneuteen
Futures are
Asiantuntijamatriisi: case työnohjaus asiantuntijuus - asianosaisuus TUTKIMUS TYÖ- HALLINTO TALOUS- JA TYÖELÄMÄ POLITIIKKA (yhteiskunta) VALTIO KUNTA X X TYÖNANTAJA X TYÖNHAKIJA Vastaajana yrittäjä, joka on myös aktiivinen kunnallispoliitikko.
NYKYHETKI Kaikki mitä voimme kuvitella (science fiction, myytit, sadut, tarinat, unet, jne.) Kaikki mikä on mahdollista (rajoina mm. luonnonlait jne.) Kaikki mikä on todennäköistä Toivottavat asiat Vältettävät asiatNeutraalit asiat
AIKA E = ennakointi S = skenaariot 5 v. 10 v. E S 15 v. 20 v. Trendit Monitorointi Megatrendit Driverit Heikot signaalit Ennakoinnista skenarointiin 1 tulevaisuuskuvat
 Tulevaisuusvoimia ≈ ILMIÖ TILANNE TRENDI HEIKKO SIGNAALI DRIVER MEGA- TRENDI        
Tulevaisuuden nuorisojärjestö 2020-2025? Minkälainen on tulevaisuuden nuorisojärjestö vuonna 2020-25? NÄKÖKULMIA/ALATEEMOJA: 1.1. Asiakkaat: Minkälainen on nuorisojärjestö vuonna 2025 nuorten kokemana? (nuorten delfoi, vrt. Kalevankangas) 1.2. Allianssi: Mitä palveluja nuorisojärjestöt tarvitsevat vuonna 2025? (nykyiset palvelut nousevat-laskevat, muuntuvat, uudet) 1.3. Järjestöt: Mitä palveluja nuorisojärjestöt tuottavat ja tarjoavat vuonna 2025? (nousee, laskee, uusia) • Toimeksiantajan esittely ja kontekstointi • Toimeksianto: tutkimuskysymys, -rajaus, tavoitteet ja vaiheistus • Metodinen asemointi: metodologia (ennakoinnista skenaarioihin) • Optiona havainnollistava tai mallintava aikaisempi tutkimus tai case
Tulevaisuuden nuorisojärjestö v. 2025? TAUSTAA: Vuoden alusta Allianssissa käynnistyy palvelujen kehittämisprojekti. Palveluja uudistetaan, palveluvalikkoa päivitetään ja palveluista muodostetaan kokonaisuuksia jäsenjärjestöjen tarpeiden pohjalta. Meidän visiomme olisi, että eDelfoi osuisi juuri tuohon tulevaisuuden nuorisojärjestö –teemaan. Eli minkälainen järjestötoiminta houkuttelee mukaan? Mitä toiminta pitäisi olla? Minkälaiset tehtävät ja vastuut tai osallistumismahdollisuudet kiinnostavat? Mitä palveluita nuorisojärjestöjen kattojärjestöltä halutaan? Vastauksia toivomme tietysti nuorisojärjestöjen aktiiveilta, niin työntekijöiltä kuin osallistujiltakin, mutta myös potentiaalisilta osallistujilta eli henkilöiltä, jotka eivät vielä ole mukana toiminnassa. Merkitystä on myös sillä, miten toiminta tulevaisuudessa rahoitetaan? PROSESSI: trendimonitorointi Delfoin avulla: (1) tulevaisuusmaasto (driverit), (2) olemassaolevien/tulevien trendien suunta, (3) uudet palveluehdokkaat signaalien ja ympäristöanalyysin pohjalta, (4) avoin kysymys (heikot signaalit) TULOS: yhden kierroksen Delfoi (R-T Delphi) aidolla paneelilla 15.-29.2., tuki Delfoi-yhteisöltä (työpajat 19.-20.2. ja 18.-19.3.) Avaininformantiksi Sini Salmenjoki (järjestöjen tulevaisuus-delfoi)?
1 1 3 4 5
… on tulevaisuuksientutkimuksen soveltavaa toimintaa (praxista) päätöksenteon tueksi. • Ennakointiprojekteissa pyritään löytämään tulevaisuuksientutkimuksen menetelmiä soveltamalla toimijalle (alue, organisaatio, yritys) yhteinen päämäärä (visio) ja strategia (keinot, taktiikat, toimenpiteet, välitavoitteet) • Ennakoinnin aikaperspektiivi on 2-5 v; tulevaisuuksientutkimuksessa 5- 50 vuotta tai jopa enemmän. • Ennakoiva lähestymistapa paras silloin, kun painopiste asetetaan tulevaisuuteen, joka ei ole nykyhetkestä ajallisesti kovin kaukana ja jossa kuvattavaan tilanteeseen ei ole vaikuttamassa kovin paljon erilaisia muuttujia. • Välineellinen ajattelu — tulevaisuuksientutkimuksen avulla pyritään löytämään työkaluja tulevaisuuden muokkaamiseksi ja oman toiminnan suuntaamiseksi. – aikasarjat – matemaattinen mallintaminen – trendiennakointi, BAU, ym. Ennakoiva lähestymistapa eli foresight
Tulevaisuusorientaatiot Roberto Poli (Unesco) asemoi kolme erilaista tulevaisuudentutkimuksen (futures studies) tulevaisuusorientaatiota: 1. Forecast on tilastollisten menetelmien perusteella tapahtuvaa trendien jatkuvuuden arviointia (aikasarjojen jatkamista). 2. Foresight on mahdollisten tulevaisuuksien (esim. skenaarioiden) analyyttistä tutkimista (exploration). 3. Anticipation (antisipaatio, ennakkoaavistus, -toimenpide) on prosessi, joka käyttää tulevaisuutta nykyisyydessä. Siinä on kaksi osaa (1) eteenpäin katsova prosessi, ja (2) tämän prosessin tulosten hyödyntäminen tämän päivän toiminnassa. Ennakoiva käyttäytyminen on malli-perustaista. Mallit voivat olla systeemille ulkoisia tai sisäisiä. Sisäiset ovat kiinnostavimpia, koska niissä malli on osa toimivaa systeemiä oli se sitten ihminen, organisaatio tai yhteiskunta. Antisipaatio-teorian mukaan ennakoiva käyttäytyminen on ihmiselle keskeisempää kuin reaktiivinen. Mika Mannermaa (1991) on käyttänyt antisipaation tavoin termiä evolutionaarinen tulevaisuudentutkimus, jonka nykytieteilijöistä vahvimmin on omaksunut toinen Mika eli Pantzar “Suunnittelu ’kolonialisoi’ tulevaisuuden!” (Polo, Miller) - by Antti Hautamäki http://www.anthauta.blogspot.fi/
Työttömien ohjauspalvelut 2020- 2025? Mitkä ovat työttömien ohjauspalvelut v. 2020-25? ALATEEMOJA/NÄKÖKULMIA: 1.1. TE-toimistot: työttömien työhönohjaus ja tuki 1.2. Ulkoistetut palvelut: työttömien työhönohjaus ja tuki 1.3. “Sosiaalinen vaihtotalous”: työttömien vertaisohjaus ja tuki
Työttömien ohjauspalvelut v. 2025? TAUSTAA: Mikä on tulevaisuuskuva työttömästä asiakkaasta ja hänen saamistaan palveluista? Onko TE-toimistoja 10 vuoden päästä? Ongelmana on valtava ja kasvava työttömien määrä. Työpaikkojakin on, mutta ne eivät kohtaa tarjontaa. Tarjolla on osa- aikaisia työsuhteita, provisiopalkattuja töitä ja nollasopimuksia. Työntekijöitä vähennetään. Automaatio syö työpaikkoja. Moni uupuu ja joutuu jättämään työnsä. Uudelleenkouluttautuminen on yleistä. Työttömien ohjaus tapahtuu yhä enemmän verkossa. Maahanmuuttajat ja oppimisvaikeuksiset eivät pärjää sähköisten palvelujen kanssa. Löytyykö tasapaino ajan myötä? Mitä tapahtuu asiakaspalvelulle? Miten käy vanhan "työkkärin” työn tarjonnalle? Pitkällä tulevaisuusjänteellä suhde työhön muuttuu? Sitä indikoivat ns. Davosin “paperi” (neljäs teollinen vallankumous) ja perustulokokeilu. PROSESSI: trendimonitorointi Delfoin avulla: (1) tulevaisuusmaasto (driverit), (2) palvelutrendien suunta ja voima, (3) uudet palveluehdokkaat driverien ja ympäristöanalyysin pohjalta, (4) avoin kysymys (heikot signaalit) TULOS: yhden kierroksen Delfoi (R-T Delphi) oikealla paneelilla 15.-29.2., tuki Delfoi-yhteisöltä (työpajat 19.-20.2. ja 18.-19.3.). Toimeksiantaja on keskustellut muutamien avaininformanttien käytöstä.
1 2 2 2 2
Tulevaisuusreagointi TULEVAISUUSASENTEET TULEVAISUUSKUVAT STRATEGIAT Passiivinen Puuttuvat Virran vietävänä Reaktiivinen eli sopeutuva BAU Sopeuttavat Preaktiivinen eli ennakoiva Perustuvat trendeille Ennaltaehkäisevät Proaktiivinen eli luova Yllättävät vaihtoehdot Innovatiiviset Tulevaisuuden nuorisojärjestö TE-palvelut Alaikäiset turvapaikanhakijat Humak-ammatit Sosiaalinen vaihtotalous
Alaikäiset maahanmuuttajat 2025? Mihin paikkoihin ja asemiin nykyiset alaikäiset maahanmuuttajat ovat sijoittuneet vuonna 2025? 1.1. Tulevaisuuskuvat/roolit: Minkälaisia “tulevaisuusooleja” alaikäisillä maahanmuuttajilla on tarjolla? (backcasting) 1.2. Tulevaisuuspolut: millaisia polkuja tulevaisuusrooleihin johtaa? (skenaariopolut) 1.3. Ohjaus: miten polkuliikennettä voidaan ohjata kohti positiiviisia tulevaisuusrooleja?
Alaikäiset maahanmuuttajat 2025? TAUSTAA: Miten hyödynnämme Suomeen ilman huoltajaa tulevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden resurssin tulevaisuuden monikulttuurisuustyössä Suomessa kuin myös mahdollisesti aikanaan myös heidän omissa lähtömaissaan? Keskeistä kysymyksessä on tämän ryhmän erityisyys, jonka aiheuttaa yksin tehty pakomatka, ero läheisistä, yksin tuleminen Suomeen sekä tänne myös jääminen yksin, ilman läheisiä. Yhteiset lapsemme ry odottaa eDelfoilta näkemyksiä hankerahoituksen hakemisen näkökulmasta. Millainen hanke/työskentely edesauttaisi tämän ryhmän hyvinvoinnin vahvistamista? Hyötyjinä ovat myös hankekumppanit (esim. opetustoimi, nuorisotoimi, järjestöt jne.) PROSESSI: tulevaisuuskuvien/skenaarioiden luonti Delfoin tuella: (1) tulevaisuusmaasto (driverit), (2) 2-5 backcasting-tulevaisuudentilaa (terroristi- mallikansalainen), (3) polku tulevaisuudentilasta nykyhetkeen – apuna Peste- analyysi (skenaariot), (4) Skenaario-Delfoi (autenttinen paneeli arvioi tulevaisuuspolkujen ja -roolien yhteydet ja painotukset) TULOS: yhden kierroksen Delfoi (R-T Delphi) oikealla paneelilla 15.-29.2., tuki Delfoi-yhteisöltä (työpajat 19.-20.2. ja 18.-19.3.). Jatko tilaajan arvioinnin ja tarpeen mukaan (projektisuunnitelma).
1 2 2 4 5 5
AIKA E = ennakointi S = skenaariot 5 v. 10 v. E S 15 v. 20 v. Trendit Monitorointi Megatrendit Driverit Heikot signaalit Ennakoinnista skenarointiin 2 BAU KAT MUU ENT tulevaisuuskuvat
AIKA E = ennakointi S = skenaariot 5 v. 10 v. E S 15 v. 20 v. Trendit Monitorointi Megatrendit Driverit Heikot signaalit Ennakoinnista skenarointiin 2 BAU KAT MUU ENT 1 2 3 4 5 1-5 Humakin Delfoi-tilaukset tulevaisuuskuvat
Jokin tulevaisuudentila oletetaan toteutuneeksi ja sitten lähdetään hahmottamaan loogista ja johdonmukaista polkua siitä takaisinpäin kohti nykyhetkeä. Päämääränä on selvittää sitä, millaisia mahdollisia vaikutuksia eri tapahtumakäänteillä ja päätöksillä on kelaamalla tapahtumia ja niiden suoria seuraamuksia auki. • Ennakoivat eli tulevaisuudesta nykyhetkeen suuntautuvat skenaariot • Tavoitteena tarkastella käsityksiä todennäköisimpinä pidettyjen tapahtumakulkujen seuraamuksista ja niiden aiheuttamista (sivu)vaikutuksista sekä niistä päätöksenteon ketjuista, joiden avulla määrättyyn tulevaisuudentilaan voidaan päätyä. • Tutkimuskysymys: millaisten toimintojen, päätösten ja yhteisvaikutusten tuotoksena skenaariossa kuvailtuun lopputulokseen päädytään (normatiivisuus). Induktiivinen skenaariotyö (backcasting)
Ennusteen suunta: Päätös 1 * tulokset, seuraukset Päätös 2 * tulokset, seuraukset Päätös n-2 * tulokset, seuraukset Jatkuvan kasvun skenaario Katastrofi- skenaario Paluu menneeseen -skenaario Muutos- mahdollisuus- skenaario Päätös n-1 * tulokset, seuraukset Päätös n * tulokset, seuraukset Back- casting Fore- casting Tulevaisuuspyramidi NYT-hetki
PESTE Apumenetelmä, jolla selvitetään ilmiön tai organisaation poliittista, ekonomista, sosiaalista, teknologista ja ekologista tilaa ja tulevaisuutta. Monitoroituja muutosvoimia voidaan hyödyntää eri tavoin esim. yhteiskunnallisia skenaarioita laadittaessa ne voivat toimia tulevaisuustaulukon muuttujina tai taustamateriaalina organisaation laatiessa skenaarioita toiminnalleen. Muutosvoimia avataan tarkoitukseen sopivalla tavalla, kuten esimerkiksi: • Poliittisia: lainsäädännön rajoitukset, kansainväliset sopimukset, rikollisuus, yhdentyminen esim. EU, tutkimus-, kehittämis-, alue-, matkailu-, yms. politiikka; • Ekonomisia: maailman, Euroopan, alueen talouskehitys, talouskriisit ja lamat, kilpailurajoitukset, julkinen rahoitus ja tuet, ostovoima; • Teknologisia: informaatio- ja tietoliikenne, bio-, nano-, energiateknologiat, verkkokauppa, virtuaalimaailma; • Sosiaalisia: arvot, kulutuskäyttäytyminen, ikärakenne, muuttoliike, syntyvyys ja • Ekologisia: kasvihuoneilmiö, ilmaston muutos, saastuminen, jäteongelmat, liikarakentaminen, ympäristötietoisuus, infrastruktuurin muutos.
ILMIÖ TILA 1 TILA 2 TILA 3 TILA 4 1. Toiminta- ympäristö Mediayhteiskunta Tiukentuva talous Turvallisuus- yhteiskunta Vuorovaikutus- yhteiskunta 2. Median tehtävä Tiedotus Valistus Kasvatus Mallinnus 3. Median ajuri (driver) Talous (tehokkuus, tuottavuus) Teknologia (digitaalisuus, robotiikka) Sosiaalinen struktuuri (jakaminen) Arvot (merkitys- orientaatio) 4. Koulutus- järjestelmä Kilpailukoulu Tutkintokoulu Autonomiakoulu Oppimiskeskus 5. Koulutuksen mediamarkkina Jenkkimarkkina Kotimaiset mediat “Pedanet” “Edunet” 6. MKS:n suhde systeemiin Paikkaa (puutteita) Täydentää (tarjontaa) Vaihtoehtoistaa Kyseenalaistaa 7. MKS:n pääsponsori Valtio, EU Kunta/maakunta Järjestö/omistaja Asiakas/yritys TULEVAISUUSTAULUKKO A (MEDIA)
Tavoitteet sisältä Skenaariot Tavoitteet ulkoa AvoinHierarkkia Teho Tekno Turva Tori
Antisipaatioteorian kulmakivet Antisipaatio-teorian kolme kulmakiveä ovat Riedel Millerin mukaan: 1. Kyky tuottaa kertomuksia (narrative capacity) 2. Yhteisöäly (collective intelligence) 3. Kyky asettaa asioita uusiin puitteisiin ja konteksteihin (capacity to reframe) Toimivaan tulevaisuuskarttaan voi sijoittaa havaintoja, joiden pohjalta on mahdollista – mielellään yhteisöalyä käyttäen – tuottaa (monia) tulevaisuustarinoita (tulevaisuusväitteitä), jotka asettavat asioita, ilmöitä ja toimijoita uusiin puitteisiin ja konteksteihin. Antisipaatio on Millerin kuvaamana antisuunnittelua ja improvisaatiota. Ks. http://www.projectanticipation.org/ !
Arvioidaan ilmiöiden, tapahtumien/heikkojen signaalien seuraamuksia, vaikutuksia seuraaviin päätöksiin, yllättäviä yhteisvaikutuksia ja tulevaisuusvaikutuksia : • Tavoitteena mahdollisimman todennäköisten vaihtoehtojen löytäminen • Tutkiva eli eksploratiivinen skenaariomenetelmä • Tutkimuskysymys: kuvaillaan objektiivisesti keskenään erilaisia todennäköisiä tulevaisuuksia, joihin yhteiskunnassa tai organisaatiossa nykyhetkellä vallitsevat tilanteet, käytettävissä olevat resurssit ja ulkoiset edellytykset antavat mahdollisuuksia. Deduktiivinen skenaariotyö
Humak-ammatit 2025? Mitä osaamista järjestö- ja nuorisotyöala tarvitsee tulevaisuudessa 2020 - 2025? 1.1. Mitkä ovat työ- ja kansalaiselämän muutostarpeet ja -piirteet, 1.2. Miten “toimiala” (horisontaalinen professio?) asemoituu (proaktiivisesti) työelämän tulevaisuudessa? 1.3. Mitkä ovat uusien professioiden vaatimat osaamiset (kompetenssiteesit)?
Humak-ammatit 2025? TAUSTAA: Humak aloittaa keväällä 2016 opetussuunnitelmauudistuksen, jonka tavoitteena on päivittää perustutkinnot ja ylemmät tutkinnot tulevaisuuden haasteita vastaaviksi. Uuden opetussuunnitelmat otetaan käyttöön vuoden 2018 alusta. Yhteisöpedagogikoulutukseen kohdistuu kasvuodotuksia mm. ennakointitutkimusten valossa. Humakin yhteisöpedagogikoulutuksen kysyntä on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana 2,5-kertaiseksi. Opiskelijaseurannan perusteella tärkeimmät työhönsijoittumisalueet ovat edelleen nuorisotyön moninaiset kentät sekä kunnissa että järjestöissä mukaan lukien lastensuojelutyö sekä kouluissa tehtävä työ. Valmistuneet sijoittuvat myös erilaisiin kuntouttavan toiminnan tehtäviin. Ylemmän tutkinnon suorittaneet sijoittuivat selkeästi enemmän johtamis-, kehittämis- ja esimiestehtäviin. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa kehityshakuisia ja uudistumiskykyisiä pedagogisia osaajia sekä yhteiskuntakriittisiä toimijoita yhteiskunnan kaikille sektoreille. Yhteisöpedagogit sijoittuvat ohjaus-, kasvatus-, koulutus-, aktivointi-, organisointi-, suunnittelu- ja kehittämistehtäviin järjestö- ja nuorisotyön moninaisille työkentille. Ammatillisuus perustuu humanistiseen ihmiskäsitykseen ja inhimillisen työn arvostamiseen. Tälle perustalle rakentuva yhteisöpedagogin tutkinto on laaja-alaisesti nuoriso- ja järjestötyön ammatillista asiantuntijuutta kehittävä kokonaisuus. Ammatillisen asiantuntijuuden kompetenssiperusta rakentuu (1) yhteisöllisestä, (2) pedagogisesta, (4) yhteiskunnallisesta ja (4) kehittämisosaamisesta. PROSESSI: OPS-Delfoi (epäjatkuvuus): (1) tulevaisuusympäristö, tarveanalyysi (driverit), (2) trendianalyysi, (3) epäjatkuvuusväitteet (murrosdialektiikka), (4) avoin kysymys (heikot signaalit) TULOS: Argument Delphi (2-3 kierrosta) autenttisella paneelilla 01.03.-31.05., tuki Delfoi-yhteisöltä (kevään työpajat). Jatko tilaajan arvioinnin ja tarpeen mukaan (projektisuunnitelma). Avaininformantiksi ja –vieraaksi Katriina Huttunen.
1 1 3 4 4
Buurtzorgin malli
Tiekartta Barometrista opetussuunnitelmiin ja takaisin 2030 Kaukotulevavaisuus, jolloin vuonna 2016 koulutiensä alkavat oppilaat pääsevät soveltamaan oppimaansa. 2016 Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan esi- ja perusopetuksessa sekä lukioissa. 2009 Opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja oppimisen tulevaisuuden barometri käynnistetään.
Mitä, miksi ja miten? Argumentteja haluttavan ja mahdollisen tulevaisuuden puolesta Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen ennakointi) Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita kukaan ei kerro haluavansa Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja vipuvaikutuksia Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat) Delfoi-metodi: asiantuntijuus, asianosaisuus, anonyymisyys ja iteratiivisuus eDelfoi-työkalu: internet (pääsy, saavutettavuus), reaali- aikaisuus (kohtaaminen, dialogi), kumulatiivisuus (aikasarja, paneelit) Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open argument”
Analyyttinen lähestymistapa • ”Perinteinen” tulevaisuuksientutkimus: tutkitaan mahdollisia, todennäköisiä, ehdollisesti mahdollisia, toivottavia ja pelottavia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja kehitetään työkaluja tulevaisuuden muokkaamiseksi ja oman toiminnan suuntaamiseksi jollain määrätyllä aikavälillä • Normatiivisen näkökulman lisäksi välineellinen ja metodin ajattelu, jossa annetaan tilaa prosessiin osallistuvien määrittää tulevaisuutta
Yhteisöpedagogin Mentaalimalli v. ?
Sosiaalinen vaihtotalous 2030? Minkälaisen roolin sosiaalinen vaihtotalous saa tulevaisuudessa markkinatalouden rinnalla täydentäjänä tai jopa korvaajana, jolloin koko järjestelmän ohjaava idea vaihtuu? 1.1. Sosiaalisen vaihtotalouden signaalit (yhteisöjen skaalautumispotentiaali) asiantuntijoiden arvioimana? 1.2. Skenaroinnin soveltaminen backcasting –tyyppisesti (vrt. Demos/Aleksi Neuvonen) 1.3. CLA-analyysin soveltaminen aineistoon (Inayatullah)
Sosiaalinen vaihtotalous 2030? TAUSTAA: Modernin ajan taloutta on hallinnut maailmankuva, jossa on kaksi rinnakkaista toimijaa, valtio ja markkinat. Valtio takaa järjestyksen ja mahdollistaa näin markkinoiden toiminnan. Viime aikoina talouden järjestämisen vaihtoehtoihin kohdistuva mielenkiinto on kohdistunut paitsi tulonjakoon markkinoilla, myös itse tämän maailmankuvan haastamiseen. Erilaiset erityisesti internetin avulla toimivat vaihtoyhteisöt ovat haastaneet markkinoiden arvokäsitystä (esimerkiksi aikapankit lähtevät siitä, että kaikkien aika on yhtä arvokasta) ja valtion roolia talouden toiminnan takaajana (useimpia järjestelmiä kannattelevat vain ihmisten verkostot). Onko luultavaa, että tulevaisuudessa talous ei toimi enää valtion ja markkinoiden muodostaman kokonaisuuden varassa, vaan ihmiset hankkivat tavarat (tai pikemmin yhteisomistettujen tavaroiden käyttöoikeudet) spontaanisti organisoituvista yhteisöistä, joilla on valtion rahasta eroavat kirjanpitosysteeminsä? Jos näin käy, miten tällaiset yhteisöt toimivat, kun niiden koko kasvaa esimerkiksi tuhannesta ihmisestä sataan tuhanteen? Kirjoitin toimeksiannon siis tutkimusryhmän johtajan ominaisuudessa. Meillä on alkamassa tutkimushanke (2016-17), jonka teemana ovat uudet raha- ja vaihtojärjestelmät sosiaalisesta näkökulmasta. Hanke on paitsi poikkitieteellinen, myös jokseenkin spekulatiivinen ja tulevaisuussuuntautunut. Meidän ajatuksena on pohtia mahdollisuuksia, skenaarioita ja niin edespäin varsinaisen empirian ohella; koko tutkimuskenttää ei voi tavoittaa empiirisellä tutkimuksella. PROSESSI: Delfoi (epäjatkuvuus): (1) tulevaisuusympäristö, tarveanalyysi (driverit), (2) signaalit (sosiaaliset vaihtoyhteisöt), (3) epäjatkuvuusväitteet (murrosdialektiikka, logiikan vaihto), (4) skenaariot (Peste tms) TULOS: Policy/Argument Delphi (2-3 kierrosta) autenttisella paneelilla 01.03.-31.05., tuki Delfoi- yhteisöltä (kevään työpajat). Tukena CLA-prosessi (Causal Layered Analysis by Inayatullah). Yhtenä avaininformanttina Liisa Haapanen, jonka väitöstutkimuksessa pyritään selvittämään, voitaisiinko talouskasvuttomissakin tilanteissa ratkaista ympäristöongelmia ja tukea ihmisten hyvinvointia. Aiheesta on tarkoitus rakentaa useita skenaarioita. Toinen on Jere Rinne “Uusi talous”-ryhmä.
1 1 3 3 5 5
• Tulevaisuus muodostuu erilaisista vaihtoehdoista. • Selvitetään osapuolten erilaiset arvot, traditiot ja kulttuuriset käytännöt. • Tärkeintä ei ole ennusteiden laatiminen vaan näkemys  totuus on siten aina suhteellista. • Menetelmät hermeneuttisia (ymmärtävän tiedekäsityksen pohjalta kehitettyjä) • Tärkeää päämäärän asettelu • Selvitetään erilaisten kulttuuristen tai sosiaalisten tekijöiden vaikutusta päätöksentekoon ja sitä kautta toteutuvaan tulevaisuuteen. Kulttuurinen (tulkitseva) lähestymistapa
• Päämääränä on kyseenalaistaa, ja tutkia niitä oletuksia ja alkuasetelmia, joista tulevaisuutta lähdetään hahmottamaan • Painotus ei ole ennusteiden tai skenaarioiden laatimisessa • Painotus on ihmisten osallistumisessa: motivaatio ja aktivoiminen sosiaaliseen toimintaan • Kriittinen tulevaisuuksientutkimus on tulevaisuutta koskevien oletusten, hypoteesien ja paradigmojen vertailevaa analyysiä, jonka tarkoituksena problematisoida vallitsevat tulevaisuudenkuvat. • Pyrkii paljastamaan ne syvään juurtuneet asenteet, järjestelmät (systeemit) ja valtasuhteet, jotka vaikuttavat päätöksentekoon ja valintoihin. • Menetelminä Causal Layered Analysis (CLA), Storytelling jne. Kriittinen lähestymistapa
Delfoiden relaatiot Allianssi TE-palvelut Alaikäiset maahan- muuttajat Humak- ammatit Sosiaalinen vaihto- talous
DELFOI
eDELFOI
ULKOISTETTU OPETUS ”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.” Selite Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt. 2010Tulevaisuusteesi (Delfoi)
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030 2010Kiistakysymys
Puolesta Vastaan Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet. Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita". Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva! En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa! Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja- oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita. Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem. 2010Argumentaatio
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030 2010Nelikenttä
Teesien kolmijako Teesien tilat KIISTA ▪ Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta tärkeässä asiassa usein tunnepitoiseksi kiistakysymykseksi. DIALOGI ▪ Käsitykset tulevasta kehi- tyksestä jakautuvat moniksi näkökulmiksi ja tulevaisuus- poluiksi, jotka on mahdollis- ta ja tarpeen ottaa yhteiseen keskusteluun. RATKAISU ▪ Panelistit ovat tulevaisuus- väitteestä suhteellisen yksimielisiä. Pääkysymyk- seksi muodostuukin se, milloin ja miten muutos tapahtuu. 2011
TEESI- ARVIOINTI MUOTO 1 MUOTO 2 MUOTO 3 MUOTO 4 MUOTO 5 MUOTO 6 MUOTO 7 SISÄLTÖ 7 --- ei sisällä väitettä +++ tunteita herättävä teesi -- tulkinnan varainen +++ tunteita herättävä teesi - tulkinnallinen kaksoisväite +++ tunteita herättävä teesi +- selite dominoi teesiä +++ tunteita herättävä teesi + vakioidut käsitteet +++ tunteita herättävä teesi ++ indikatiivi- väite +++ tunteita herättävä teesi +++ yhden lauseen väite +++ tunteita herättävä teesi SISÄLTÖ 6 --- ei sisällä väitettä ++ paradig- maattinen teesi -- tulkinnan varainen ++ paradig- maattinen teesi - tulkinnallinen kaksoisväite ++ paradig- maattinen teesi +- selite dominoi teesiä ++ paradig- maattinen teesi + vakioidut käsitteet ++ paradig- maattinen teesi ++ indikatiivi- väite ++ paradig- maattinen teesi +++ yhden lauseen väite ++ paradig- maattinen teesi SISÄLTÖ 5 --- ei sisällä väitettä + asiantuntijoita jakava väite -- tulkinnan varainen + asiantuntijoita jakava väite - tulkinnallinen kaksoisväite + asiantuntijoita jakava väite +- selite dominoi teesiä + asiantuntijoita jakava väite + vakioidut käsitteet + asiantuntijoita jakava väite ++ indikatiivi- väite + asiantuntijoita jakava väite +++ yhden lauseen väite + asiantuntijoita jakava väite SISÄLTÖ 4 --- ei sisällä väitettä +- t-horisontti puuttuu -- tulkinnan varainen +- t-horisontti puuttuu - tulkinnallinen kaksoisväite +- t-horisontti puuttuu +- selite dominoi teesiä +- t-horisontti puuttuu + vakioidut käsitteet +- t-horisontti puuttuu ++ indikatiivi- väite +- t-horisontti puuttuu +++ yhden lauseen väite +- t-horisontti puuttuu SISÄLTÖ 3 --- ei sisällä väitettä - väite ei osu ilmiön ytimeen -- tulkinnan varainen - väite ei osu ilmiön ytimeen - tulkinnallinen kaksoisväite - väite ei osu ilmiön ytimeen +- selite dominoi teesiä - väite ei osu ilmiön ytimeen + vakioidut käsitteet - väite ei osu ilmiön ytimeen ++ indikatiivi- väite - väite ei osu ilmiön ytimeen +++ yhden lauseen väite - väite ei osu ilmiön ytimeen SISÄLTÖ 2 --- ei sisällä väitettä -- väite ei erottele -- tulkinnan varainen -- väite ei erottele - tulkinnallinen kaksoisväite -- väite ei erottele +- selite dominoi teesiä -- väite ei erottele + vakioidut käsitteet -- väite ei erottele ++ indikatiivi- väite -- väite ei erottele +++ yhden lauseen väite -- väite ei erottele SISÄLTÖ 1 --- ei sisällä väitettä --- ei selkeää sisältöä -- tulkinnan varainen --- ei selkeää sisältöä - tulkinnallinen kaksoisväite --- ei selkeää sisältöä +- selite dominoi teesiä --- ei selkeää sisältöä + vakioidut käsitteet --- ei selkeää sisältöä ++ indikatiivi- väite --- ei selkeää sisältöä +++ yhden lauseen väite --- ei selkeää sisältöä TEESIKRITEERISTÖ
Asiantuntijamatriisi: case työnohjaus asiantuntijuu s - intressi TUTKIMUS TYÖ- HALLINTO TALOUS- JA TYÖELÄMÄ YHTEIS- KUNTA (POLITIIKKA) VALTIO KUNTA X X TYÖNANTAJA X TYÖNHAKIJA Vastaajana yrittäjä, joka on myös aktiivinen kunnallispoliitikko.
Mitä tehdään? eDelfoi 1. Kysely: 3-9 tulevaisuusväitetta tai muuta kysymystä (testaus, kohennus) 2. Paneeli: asiantuntijamatriisin luominen 3. Panelistien valinta: sisä- ja ulkopaneeli 4. eDelfoi-operaatiot 5. Managerointi: panelistien kutsu, motivointi ja informointi 6. Analyysit ja raportit Skenaario 1. Lopputilat vuonna 2030 2. Alkutilanne 2016: typologiat ja määrät 3. Elämänpolun virtanpylväät: koti, koulu, tuki, työ 4. Peste/Steep tms 5. Tulevaisuustaulukointi/vaihtoehtona hyppäys Delfoi-metodiin 6. Skenaariot 7. Skenaarioiden kirjoittaminen 8. Skenaarioiden testaus: eDelfoi
SKENAARIOISTA LISÄÄ
SKENAARIO 1 SKENAARIO 2 SKENAARIO 3 SKENAARIO 4 SKENAARIO n. VAIHE 1: Taustatiedon analyysi VAIHE 2: Tulevaisuuskuvien rakentaminen VAIHE 3: Skenaariot Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Kuva n. Kuva 4 VAIHE 4: Vision ja mission luominen VAIHE 5: Strategian rakentaminen Selvitys tarpeista, toiveista, odotuksista, peloista Selvitys käytössä olevista resursseista Hiljaisen tiedon ja osaamisen kartoitus Selvitys heikoista signaaleista ja villeistä korteista Muu tieteellinen ja taloudellinen taustatieto Selvitys oman organisaation arvoista, luonteesta ja ominaisuuksista (SWOT tms.) Selvitys toimintaympäristön haasteista (PESTE etc.) Aikasarjat, trendianalyysit, tilastollinen data VAIHE 6: Skenaarioiden korjaaminen ja uudistaminen muuttuneiden olosuhteiden vaatimusten mukaan  paluu prosessin alkuun Askel 1 Askel 3 Askel 2 nykytila Visio … Ajan myötä muuttuvat olo- suhteet ja toimintaympäristö
MAHDOLLISIA • objektiivisesti siten, että asioiden kehitys ja tapahtumajärjestys ovat uskottavia ja perustuvat tällä hetkellä käytettävissä olevaan viimeisimpään tietoon; • psykologisesti siten, että toimijoiden valinnat ovat ymmärrettäviä ja selitettävissä sekä heidän henkilöhistoriansa että yleisten käyttäytymistä koskevien teorioiden avulla. LOOGISIA • Tapahtumat voidaan selittää myös johdonmukaisesti syyn ja seurauksen lain avulla. SOSIAALISESTI USKOTTAVIA • Jotta ne voisivat tapahtua, skenaariot sisältävät täsmälliset kuvaukset välttämättömistä toimista ja toimijoista, valinnoista, taustoista, asioiden välisistä suhteista ja käytettävissä olevista resursseista. Oletukset inhimillisestä käyttäytymisestä ja valinnoista voidaan selittää myös kulttuuristen tekijöiden kuten arvojen, asenteiden, traditioiden ja historian avulla. MIELENKIINTOISIA • Skenaariot sisältävät kaikki joitain täysin uusia näkökulmia; • Ne toimivat hyvinä työkaluina päätöksenteossa. Hyvän skenaarion ominaisuudet 1
• tukee strategista ajattelua ja päätöksentekoa organisaatiossa; • auttaa välttämään yhden (vaihtoehdottoman) ennusteen harhaa; • auttaa muokkaamaan strategiasta joustavamman ja älykkäämmän; • tehostaa ja rohkaisee luovaa ajattelua ja toimintaa organisaatiossa; • valmistaa organisaatioita yllätysten varalle; • luo pohjaa epäjatkuvuuksien havaitsemiseksi ajoissa; • tuo esiin ns. heikot signaalit ja muutosta ennakoivat vihjeet; • auttaa jäljittämään organisaation toimintaan vaikuttavat avainmuuttujat, ja • tuo näkyviin ns. hiljaista tietoa. Hyvä skenaarion ominaisuuksia 2
Skenaariot eivät ole • Ennusteita • Epäselviä utopioita • Epäloogisia kuvauksia • Variointia yksittäisen trendin ympärillä • Epäolennaisiin yksityis- kohtiin pureutuvia • Strategiset peruskysymykset ohittavia • Pelkkiä ajatusleikkejä Skenaariot ovat • Perusteltuja tarinoita tulevaisuudesta • Selkeitä ja johdonmukaisia • Sisäisesti loogisia • Keskenään erilaisia • Olennaisia asioita käsitteleviä • Strategisiin peruskysymyksiin liittyviä • Haastavia ja mielekkäitä kuvauksia tulevaisuudesta
KAUKOTULEVAISUUS
4. teollinen vallankumous
1. Oppimisen tulevaisuus 2030: perusopetus ja lukio • Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011) Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. ISBN 978-952-249- 060-5. TuY http://ffrc.utu.fi/julkaisut/tutu-sarja/. • Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus, Toinen koulu, toinen maailma. ISSN-L 2242- 1297 (Otavan Opiston Osuuskunta), ISSN 2242-1297 (verkkojulkaisu) http://www.oph.fi/julkaisut/2011/lukion_tulevaisuus_2030. • Barometriympäristö http://www.ebarometri.fi • eDelfoi http://edelfoi.fi • Oppimisen tulevaisuus 2030 https://edelfoi.fi/oppimisen-tulevaisuus-2030 • Futura 3/2014 (Futura 2/2015) ks. http://www.tutuseura.fi/ • Google + https://plus.google.com/u/1/communities/114237887240873085448?cfem=1 • Facebook https://www.facebook.com/groups/oppimisentulevaisuus/ 2. Ammatillinen koulutus ja työelämä • Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaamisalueet http://www.osaavaopettaja.fi ja http://www.edelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja/ (Paaso, Oamk) • Koulun johtaminen ja toimintakulttuuri http://www.kaikkialla.fi/2013/09/20/johtajuudella-toimintakulttuurin-muutokseen/ • Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3/2013: Verkko-oppiminen ja uudet oppimisympäristöt http://www.okka- saatio.com/aikakauskirja/arkisto.php?nro=2013-3 • Tyyne – työelämä oppimisympäristönä http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1508/1432 3. Autenttiset ympäristöt • Metodix http://www.metodix.com (Internetix Campus) • Kalvot http://www.slideshare.net/oraakkeli • Tulevaisuuden tutkimuskeskus http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/Sivut/home.aspx • TVA http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tva/Sivut/home.aspx • Tulevaisuuden tutkimuksen seura http://www.tutuseura.fi • Tulevaisuusvaliokunta http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-tuv01/index.htx Tulevaisuuksientutkimus ja oppiminen

More Related Content

PPTX
Mamk 2016
byHannu Linturi
 
PPTX
Tulevaisuuskarttoja oppimisesta
byHannu Linturi
 
PDF
Xamk 2017-avaus
byHannu Linturi
 
PDF
Delfoi-yhteisö 2022
byHannu Linturi
 
PDF
Tutuinfo 2011
byTutuseura
 
PPT
Delfoi-työpaja 15.4.32016
byHannu Linturi
 
PPTX
Delfoi-yhteisö 2022
byHannu Linturi
 
PPT
Mamk Delphi
byHannu Linturi
 
Mamk 2016
byHannu Linturi
 
Tulevaisuuskarttoja oppimisesta
byHannu Linturi
 
Xamk 2017-avaus
byHannu Linturi
 
Delfoi-yhteisö 2022
byHannu Linturi
 
Tutuinfo 2011
byTutuseura
 
Delfoi-työpaja 15.4.32016
byHannu Linturi
 
Delfoi-yhteisö 2022
byHannu Linturi
 
Mamk Delphi
byHannu Linturi
 

Similar to Humak 2016

PPT
Delfoi-menetelmän suomalainen koulukunta - Osmo kuusi
byOtavan Opisto
 
PPT
Työelämän tulevaisuuden ennakointia Turun malliin (EU-palkittua ennakointia) ...
byOtavan Opisto
 
PPT
Skenaariotyöskentelystä 2 eDelfoi-työpajassa
byanita rubin
 
PPTX
Skenaariotyöskentely ja tulevaisuustaulukkomenetelmä
byanita rubin
 
PPTX
Tulevaisuusverstas
byHannu Linturi
 
PDF
Tulevaisuudentutkimus - alihyödynnetty voimavara yritysten resilienssin ja so...
byPaula Ylisassi
 
PPTX
Skenaariotyöskentely taulukoiden avulla
byanita rubin
 
PPTX
eDelfoi ja ennakointi (OPH)
byHannu Linturi
 
PDF
Delfoi-koulutus OPH:ssa
byHannu Linturi
 
PDF
Delfoi Oph
byHannu Linturi
 
PPTX
Humak: Organisaation tulevaisuus 2015
byHannu Linturi
 
PPTX
Mamk Delphi
byHannu Linturi
 
PPTX
Mamk Delfoi
byHannu Linturi
 
PDF
mahdollistaja_lukukirja_responseprojekti
bya1tiki00
 
PPTX
Yamk Delphi
byHannu Linturi
 
PPTX
Tulevaisuusverstas Mamk 2014
byHannu Linturi
 
PDF
Akillisiin rakennemuutoksiin-varautuminen-11-2013
byHanna
 
PPTX
Mamk Delphi
byHannu Linturi
 
PPTX
Tulevaisuus 4.0
byHannu Linturi
 
PDF
Millainen on tulevaisuuden työelämä ja mitä se tekijältään vaatii?
byDemos Helsinki
 
Delfoi-menetelmän suomalainen koulukunta - Osmo kuusi
byOtavan Opisto
 
Työelämän tulevaisuuden ennakointia Turun malliin (EU-palkittua ennakointia) ...
byOtavan Opisto
 
Skenaariotyöskentelystä 2 eDelfoi-työpajassa
byanita rubin
 
Skenaariotyöskentely ja tulevaisuustaulukkomenetelmä
byanita rubin
 
Tulevaisuusverstas
byHannu Linturi
 
Tulevaisuudentutkimus - alihyödynnetty voimavara yritysten resilienssin ja so...
byPaula Ylisassi
 
Skenaariotyöskentely taulukoiden avulla
byanita rubin
 
eDelfoi ja ennakointi (OPH)
byHannu Linturi
 
Delfoi-koulutus OPH:ssa
byHannu Linturi
 
Delfoi Oph
byHannu Linturi
 
Humak: Organisaation tulevaisuus 2015
byHannu Linturi
 
Mamk Delphi
byHannu Linturi
 
Mamk Delfoi
byHannu Linturi
 
mahdollistaja_lukukirja_responseprojekti
bya1tiki00
 
Yamk Delphi
byHannu Linturi
 
Tulevaisuusverstas Mamk 2014
byHannu Linturi
 
Akillisiin rakennemuutoksiin-varautuminen-11-2013
byHanna
 
Mamk Delphi
byHannu Linturi
 
Tulevaisuus 4.0
byHannu Linturi
 
Millainen on tulevaisuuden työelämä ja mitä se tekijältään vaatii?
byDemos Helsinki
 

More from Hannu Linturi

PPTX
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
byHannu Linturi
 
PDF
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessa
byHannu Linturi
 
PDF
OEF-skenaariot 2035
byHannu Linturi
 
PDF
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018
byHannu Linturi
 
PDF
Delfoi-pedagogiikka
byHannu Linturi
 
PDF
TVA-paja 24.03.2017
byHannu Linturi
 
PDF
Humak 2017
byHannu Linturi
 
PPTX
TVA-paja 24.03.2017
byHannu Linturi
 
PDF
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
byHannu Linturi
 
PPTX
Delfoi-pedagogiikka
byHannu Linturi
 
PDF
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
byHannu Linturi
 
PDF
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissa
byHannu Linturi
 
PPTX
TVA: eDelphi 2017
byHannu Linturi
 
PDF
TVA: eDelphi 2017
byHannu Linturi
 
PPTX
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
byHannu Linturi
 
PDF
XAMK-delfoi 3.2.2017
byHannu Linturi
 
PDF
TVA: teesi, paneeli ja manageri
byHannu Linturi
 
PPTX
TVA: teesi, paneeli ja manageri
byHannu Linturi
 
PDF
TVA: Dynamo-case
byHannu Linturi
 
PPTX
TVA: Dynamo-case
byHannu Linturi
 
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
byHannu Linturi
 
eDelphi-prosessi neljässä vaiheessa
byHannu Linturi
 
OEF-skenaariot 2035
byHannu Linturi
 
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018
byHannu Linturi
 
Delfoi-pedagogiikka
byHannu Linturi
 
TVA-paja 24.03.2017
byHannu Linturi
 
Humak 2017
byHannu Linturi
 
TVA-paja 24.03.2017
byHannu Linturi
 
TVA: oppimisen tulevaisuuksissa-opintojakso
byHannu Linturi
 
Delfoi-pedagogiikka
byHannu Linturi
 
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
byHannu Linturi
 
DARE 2030 - oppimisen tulevaisuusksissa
byHannu Linturi
 
TVA: eDelphi 2017
byHannu Linturi
 
TVA: eDelphi 2017
byHannu Linturi
 
TVA: Oppimisen tulevaisuus 2030-case
byHannu Linturi
 
XAMK-delfoi 3.2.2017
byHannu Linturi
 
TVA: teesi, paneeli ja manageri
byHannu Linturi
 
TVA: teesi, paneeli ja manageri
byHannu Linturi
 
TVA: Dynamo-case
byHannu Linturi
 
TVA: Dynamo-case
byHannu Linturi
 

Humak 2016

  • 1.
  • 2.
    Ohjelma AIKA ASIA TOIMIJAeDELFOI (manag.) 09.45-10.00 Orientaatio, ryhmittyminen Humak, Kauppi & Linturi Orientaatio-Delfoin tarkastelu 10.00-11.15 Tutkimustoimeksiannot ja metodien työstö Tilaajat, metodi- ohjaajat 11.15-12.00 Delfoi-kyselyn luonti ja testaus, backcasting- tulevaisuuskuvien teko (“alaikäiset”) Tutkimusryhmät Teemaryhmille oma kyse- ly Humak2016-paneeliin 12.00-13.00 Lounastauko, kyselyihin vastaaminen Asiantuntijat, ryhmät Kyselyt aktiivisiksi, kutsut ja vastaaminen 13.00-13.45 Ryhmäkatselmointi, eDelfoi-opastus Kauppi & Linturi eDelfoi-tarkastelu 13.45-15.15 Lopullisten kyselyiden laatiminen, paneelin työstäminen (matriisi, panelistit) Ryhmät Luodaan teemapaneelit ja viedään paneelit niihin 15.15-16.00 “Sisäpaneelin” vastaaminen ja “ulkopaneelin”aktivointi (kutsu, aikataulu) Asiantuntijat, ryhmät Uudet paneelit käyttöön (kutsu ja vastaus) 16.00-16.15 Tulosten ryhmätarkastelu ja korjaukset Ryhmät Paneelien viimeistely: sisällöt, materiaalit 16.15-16.45 Ryhmien raportointi Ryhmät eDelfoi-esittely 16.45-17.00 Arviointi ja jatkotoimet Kaikki Delfoi-kierros 15.-28.2.
  • 3.
  • 5.
  • 7.
    Työpajan ohjaavat ideat... • Tulevaisuudentutkimuksesta tulevaisuudentekemiseen • Anonyymisyys: parhaan argumentin lähtökohta • Iteratiivisuus: vaiheittaisuus, prosessi ja oppiminen • Asiantuntijuus: tiedolliset (kognitiiviset) näkökulmat • Asianosaisuus: (emotionaaliset) intressinäkökulmat • Argumenttien diversiteetistä tulevaisuuksien moneuteen
  • 8.
  • 9.
    Asiantuntijamatriisi: case työnohjaus asiantuntijuus - asianosaisuus TUTKIMUSTYÖ- HALLINTO TALOUS- JA TYÖELÄMÄ POLITIIKKA (yhteiskunta) VALTIO KUNTA X X TYÖNANTAJA X TYÖNHAKIJA Vastaajana yrittäjä, joka on myös aktiivinen kunnallispoliitikko.
  • 10.
    NYKYHETKI Kaikki mitä voimme kuvitella(science fiction, myytit, sadut, tarinat, unet, jne.) Kaikki mikä on mahdollista (rajoina mm. luonnonlait jne.) Kaikki mikä on todennäköistä Toivottavat asiat Vältettävät asiatNeutraalit asiat
  • 11.
    AIKA E = ennakointiS = skenaariot 5 v. 10 v. E S 15 v. 20 v. Trendit Monitorointi Megatrendit Driverit Heikot signaalit Ennakoinnista skenarointiin 1 tulevaisuuskuvat
  • 12.
  • 13.
    Tulevaisuuden nuorisojärjestö 2020-2025? Minkälainen ontulevaisuuden nuorisojärjestö vuonna 2020-25? NÄKÖKULMIA/ALATEEMOJA: 1.1. Asiakkaat: Minkälainen on nuorisojärjestö vuonna 2025 nuorten kokemana? (nuorten delfoi, vrt. Kalevankangas) 1.2. Allianssi: Mitä palveluja nuorisojärjestöt tarvitsevat vuonna 2025? (nykyiset palvelut nousevat-laskevat, muuntuvat, uudet) 1.3. Järjestöt: Mitä palveluja nuorisojärjestöt tuottavat ja tarjoavat vuonna 2025? (nousee, laskee, uusia) • Toimeksiantajan esittely ja kontekstointi • Toimeksianto: tutkimuskysymys, -rajaus, tavoitteet ja vaiheistus • Metodinen asemointi: metodologia (ennakoinnista skenaarioihin) • Optiona havainnollistava tai mallintava aikaisempi tutkimus tai case
  • 14.
    Tulevaisuuden nuorisojärjestö v.2025? TAUSTAA: Vuoden alusta Allianssissa käynnistyy palvelujen kehittämisprojekti. Palveluja uudistetaan, palveluvalikkoa päivitetään ja palveluista muodostetaan kokonaisuuksia jäsenjärjestöjen tarpeiden pohjalta. Meidän visiomme olisi, että eDelfoi osuisi juuri tuohon tulevaisuuden nuorisojärjestö –teemaan. Eli minkälainen järjestötoiminta houkuttelee mukaan? Mitä toiminta pitäisi olla? Minkälaiset tehtävät ja vastuut tai osallistumismahdollisuudet kiinnostavat? Mitä palveluita nuorisojärjestöjen kattojärjestöltä halutaan? Vastauksia toivomme tietysti nuorisojärjestöjen aktiiveilta, niin työntekijöiltä kuin osallistujiltakin, mutta myös potentiaalisilta osallistujilta eli henkilöiltä, jotka eivät vielä ole mukana toiminnassa. Merkitystä on myös sillä, miten toiminta tulevaisuudessa rahoitetaan? PROSESSI: trendimonitorointi Delfoin avulla: (1) tulevaisuusmaasto (driverit), (2) olemassaolevien/tulevien trendien suunta, (3) uudet palveluehdokkaat signaalien ja ympäristöanalyysin pohjalta, (4) avoin kysymys (heikot signaalit) TULOS: yhden kierroksen Delfoi (R-T Delphi) aidolla paneelilla 15.-29.2., tuki Delfoi-yhteisöltä (työpajat 19.-20.2. ja 18.-19.3.) Avaininformantiksi Sini Salmenjoki (järjestöjen tulevaisuus-delfoi)?
  • 15.
  • 16.
    … on tulevaisuuksientutkimuksensoveltavaa toimintaa (praxista) päätöksenteon tueksi. • Ennakointiprojekteissa pyritään löytämään tulevaisuuksientutkimuksen menetelmiä soveltamalla toimijalle (alue, organisaatio, yritys) yhteinen päämäärä (visio) ja strategia (keinot, taktiikat, toimenpiteet, välitavoitteet) • Ennakoinnin aikaperspektiivi on 2-5 v; tulevaisuuksientutkimuksessa 5- 50 vuotta tai jopa enemmän. • Ennakoiva lähestymistapa paras silloin, kun painopiste asetetaan tulevaisuuteen, joka ei ole nykyhetkestä ajallisesti kovin kaukana ja jossa kuvattavaan tilanteeseen ei ole vaikuttamassa kovin paljon erilaisia muuttujia. • Välineellinen ajattelu — tulevaisuuksientutkimuksen avulla pyritään löytämään työkaluja tulevaisuuden muokkaamiseksi ja oman toiminnan suuntaamiseksi. – aikasarjat – matemaattinen mallintaminen – trendiennakointi, BAU, ym. Ennakoiva lähestymistapa eli foresight
  • 17.
    Tulevaisuusorientaatiot Roberto Poli (Unesco)asemoi kolme erilaista tulevaisuudentutkimuksen (futures studies) tulevaisuusorientaatiota: 1. Forecast on tilastollisten menetelmien perusteella tapahtuvaa trendien jatkuvuuden arviointia (aikasarjojen jatkamista). 2. Foresight on mahdollisten tulevaisuuksien (esim. skenaarioiden) analyyttistä tutkimista (exploration). 3. Anticipation (antisipaatio, ennakkoaavistus, -toimenpide) on prosessi, joka käyttää tulevaisuutta nykyisyydessä. Siinä on kaksi osaa (1) eteenpäin katsova prosessi, ja (2) tämän prosessin tulosten hyödyntäminen tämän päivän toiminnassa. Ennakoiva käyttäytyminen on malli-perustaista. Mallit voivat olla systeemille ulkoisia tai sisäisiä. Sisäiset ovat kiinnostavimpia, koska niissä malli on osa toimivaa systeemiä oli se sitten ihminen, organisaatio tai yhteiskunta. Antisipaatio-teorian mukaan ennakoiva käyttäytyminen on ihmiselle keskeisempää kuin reaktiivinen. Mika Mannermaa (1991) on käyttänyt antisipaation tavoin termiä evolutionaarinen tulevaisuudentutkimus, jonka nykytieteilijöistä vahvimmin on omaksunut toinen Mika eli Pantzar “Suunnittelu ’kolonialisoi’ tulevaisuuden!” (Polo, Miller) - by Antti Hautamäki http://www.anthauta.blogspot.fi/
  • 18.
    Työttömien ohjauspalvelut 2020- 2025? Mitkäovat työttömien ohjauspalvelut v. 2020-25? ALATEEMOJA/NÄKÖKULMIA: 1.1. TE-toimistot: työttömien työhönohjaus ja tuki 1.2. Ulkoistetut palvelut: työttömien työhönohjaus ja tuki 1.3. “Sosiaalinen vaihtotalous”: työttömien vertaisohjaus ja tuki
  • 19.
    Työttömien ohjauspalvelut v.2025? TAUSTAA: Mikä on tulevaisuuskuva työttömästä asiakkaasta ja hänen saamistaan palveluista? Onko TE-toimistoja 10 vuoden päästä? Ongelmana on valtava ja kasvava työttömien määrä. Työpaikkojakin on, mutta ne eivät kohtaa tarjontaa. Tarjolla on osa- aikaisia työsuhteita, provisiopalkattuja töitä ja nollasopimuksia. Työntekijöitä vähennetään. Automaatio syö työpaikkoja. Moni uupuu ja joutuu jättämään työnsä. Uudelleenkouluttautuminen on yleistä. Työttömien ohjaus tapahtuu yhä enemmän verkossa. Maahanmuuttajat ja oppimisvaikeuksiset eivät pärjää sähköisten palvelujen kanssa. Löytyykö tasapaino ajan myötä? Mitä tapahtuu asiakaspalvelulle? Miten käy vanhan "työkkärin” työn tarjonnalle? Pitkällä tulevaisuusjänteellä suhde työhön muuttuu? Sitä indikoivat ns. Davosin “paperi” (neljäs teollinen vallankumous) ja perustulokokeilu. PROSESSI: trendimonitorointi Delfoin avulla: (1) tulevaisuusmaasto (driverit), (2) palvelutrendien suunta ja voima, (3) uudet palveluehdokkaat driverien ja ympäristöanalyysin pohjalta, (4) avoin kysymys (heikot signaalit) TULOS: yhden kierroksen Delfoi (R-T Delphi) oikealla paneelilla 15.-29.2., tuki Delfoi-yhteisöltä (työpajat 19.-20.2. ja 18.-19.3.). Toimeksiantaja on keskustellut muutamien avaininformanttien käytöstä.
  • 20.
  • 21.
    Tulevaisuusreagointi TULEVAISUUSASENTEET TULEVAISUUSKUVAT STRATEGIAT PassiivinenPuuttuvat Virran vietävänä Reaktiivinen eli sopeutuva BAU Sopeuttavat Preaktiivinen eli ennakoiva Perustuvat trendeille Ennaltaehkäisevät Proaktiivinen eli luova Yllättävät vaihtoehdot Innovatiiviset Tulevaisuuden nuorisojärjestö TE-palvelut Alaikäiset turvapaikanhakijat Humak-ammatit Sosiaalinen vaihtotalous
  • 22.
    Alaikäiset maahanmuuttajat 2025? Mihin paikkoihinja asemiin nykyiset alaikäiset maahanmuuttajat ovat sijoittuneet vuonna 2025? 1.1. Tulevaisuuskuvat/roolit: Minkälaisia “tulevaisuusooleja” alaikäisillä maahanmuuttajilla on tarjolla? (backcasting) 1.2. Tulevaisuuspolut: millaisia polkuja tulevaisuusrooleihin johtaa? (skenaariopolut) 1.3. Ohjaus: miten polkuliikennettä voidaan ohjata kohti positiiviisia tulevaisuusrooleja?
  • 23.
    Alaikäiset maahanmuuttajat 2025? TAUSTAA:Miten hyödynnämme Suomeen ilman huoltajaa tulevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden resurssin tulevaisuuden monikulttuurisuustyössä Suomessa kuin myös mahdollisesti aikanaan myös heidän omissa lähtömaissaan? Keskeistä kysymyksessä on tämän ryhmän erityisyys, jonka aiheuttaa yksin tehty pakomatka, ero läheisistä, yksin tuleminen Suomeen sekä tänne myös jääminen yksin, ilman läheisiä. Yhteiset lapsemme ry odottaa eDelfoilta näkemyksiä hankerahoituksen hakemisen näkökulmasta. Millainen hanke/työskentely edesauttaisi tämän ryhmän hyvinvoinnin vahvistamista? Hyötyjinä ovat myös hankekumppanit (esim. opetustoimi, nuorisotoimi, järjestöt jne.) PROSESSI: tulevaisuuskuvien/skenaarioiden luonti Delfoin tuella: (1) tulevaisuusmaasto (driverit), (2) 2-5 backcasting-tulevaisuudentilaa (terroristi- mallikansalainen), (3) polku tulevaisuudentilasta nykyhetkeen – apuna Peste- analyysi (skenaariot), (4) Skenaario-Delfoi (autenttinen paneeli arvioi tulevaisuuspolkujen ja -roolien yhteydet ja painotukset) TULOS: yhden kierroksen Delfoi (R-T Delphi) oikealla paneelilla 15.-29.2., tuki Delfoi-yhteisöltä (työpajat 19.-20.2. ja 18.-19.3.). Jatko tilaajan arvioinnin ja tarpeen mukaan (projektisuunnitelma).
  • 24.
  • 25.
    AIKA E = ennakointiS = skenaariot 5 v. 10 v. E S 15 v. 20 v. Trendit Monitorointi Megatrendit Driverit Heikot signaalit Ennakoinnista skenarointiin 2 BAU KAT MUU ENT tulevaisuuskuvat
  • 26.
    AIKA E = ennakointiS = skenaariot 5 v. 10 v. E S 15 v. 20 v. Trendit Monitorointi Megatrendit Driverit Heikot signaalit Ennakoinnista skenarointiin 2 BAU KAT MUU ENT 1 2 3 4 5 1-5 Humakin Delfoi-tilaukset tulevaisuuskuvat
  • 27.
    Jokin tulevaisuudentila oletetaantoteutuneeksi ja sitten lähdetään hahmottamaan loogista ja johdonmukaista polkua siitä takaisinpäin kohti nykyhetkeä. Päämääränä on selvittää sitä, millaisia mahdollisia vaikutuksia eri tapahtumakäänteillä ja päätöksillä on kelaamalla tapahtumia ja niiden suoria seuraamuksia auki. • Ennakoivat eli tulevaisuudesta nykyhetkeen suuntautuvat skenaariot • Tavoitteena tarkastella käsityksiä todennäköisimpinä pidettyjen tapahtumakulkujen seuraamuksista ja niiden aiheuttamista (sivu)vaikutuksista sekä niistä päätöksenteon ketjuista, joiden avulla määrättyyn tulevaisuudentilaan voidaan päätyä. • Tutkimuskysymys: millaisten toimintojen, päätösten ja yhteisvaikutusten tuotoksena skenaariossa kuvailtuun lopputulokseen päädytään (normatiivisuus). Induktiivinen skenaariotyö (backcasting)
  • 28.
    Ennusteen suunta: Päätös 1 * tulokset, seuraukset Päätös2 * tulokset, seuraukset Päätös n-2 * tulokset, seuraukset Jatkuvan kasvun skenaario Katastrofi- skenaario Paluu menneeseen -skenaario Muutos- mahdollisuus- skenaario Päätös n-1 * tulokset, seuraukset Päätös n * tulokset, seuraukset Back- casting Fore- casting Tulevaisuuspyramidi NYT-hetki
  • 29.
    PESTE Apumenetelmä, jolla selvitetäänilmiön tai organisaation poliittista, ekonomista, sosiaalista, teknologista ja ekologista tilaa ja tulevaisuutta. Monitoroituja muutosvoimia voidaan hyödyntää eri tavoin esim. yhteiskunnallisia skenaarioita laadittaessa ne voivat toimia tulevaisuustaulukon muuttujina tai taustamateriaalina organisaation laatiessa skenaarioita toiminnalleen. Muutosvoimia avataan tarkoitukseen sopivalla tavalla, kuten esimerkiksi: • Poliittisia: lainsäädännön rajoitukset, kansainväliset sopimukset, rikollisuus, yhdentyminen esim. EU, tutkimus-, kehittämis-, alue-, matkailu-, yms. politiikka; • Ekonomisia: maailman, Euroopan, alueen talouskehitys, talouskriisit ja lamat, kilpailurajoitukset, julkinen rahoitus ja tuet, ostovoima; • Teknologisia: informaatio- ja tietoliikenne, bio-, nano-, energiateknologiat, verkkokauppa, virtuaalimaailma; • Sosiaalisia: arvot, kulutuskäyttäytyminen, ikärakenne, muuttoliike, syntyvyys ja • Ekologisia: kasvihuoneilmiö, ilmaston muutos, saastuminen, jäteongelmat, liikarakentaminen, ympäristötietoisuus, infrastruktuurin muutos.
  • 30.
    ILMIÖ TILA 1TILA 2 TILA 3 TILA 4 1. Toiminta- ympäristö Mediayhteiskunta Tiukentuva talous Turvallisuus- yhteiskunta Vuorovaikutus- yhteiskunta 2. Median tehtävä Tiedotus Valistus Kasvatus Mallinnus 3. Median ajuri (driver) Talous (tehokkuus, tuottavuus) Teknologia (digitaalisuus, robotiikka) Sosiaalinen struktuuri (jakaminen) Arvot (merkitys- orientaatio) 4. Koulutus- järjestelmä Kilpailukoulu Tutkintokoulu Autonomiakoulu Oppimiskeskus 5. Koulutuksen mediamarkkina Jenkkimarkkina Kotimaiset mediat “Pedanet” “Edunet” 6. MKS:n suhde systeemiin Paikkaa (puutteita) Täydentää (tarjontaa) Vaihtoehtoistaa Kyseenalaistaa 7. MKS:n pääsponsori Valtio, EU Kunta/maakunta Järjestö/omistaja Asiakas/yritys TULEVAISUUSTAULUKKO A (MEDIA)
  • 31.
  • 32.
    Antisipaatioteorian kulmakivet Antisipaatio-teorian kolmekulmakiveä ovat Riedel Millerin mukaan: 1. Kyky tuottaa kertomuksia (narrative capacity) 2. Yhteisöäly (collective intelligence) 3. Kyky asettaa asioita uusiin puitteisiin ja konteksteihin (capacity to reframe) Toimivaan tulevaisuuskarttaan voi sijoittaa havaintoja, joiden pohjalta on mahdollista – mielellään yhteisöalyä käyttäen – tuottaa (monia) tulevaisuustarinoita (tulevaisuusväitteitä), jotka asettavat asioita, ilmöitä ja toimijoita uusiin puitteisiin ja konteksteihin. Antisipaatio on Millerin kuvaamana antisuunnittelua ja improvisaatiota. Ks. http://www.projectanticipation.org/ !
  • 33.
    Arvioidaan ilmiöiden, tapahtumien/heikkojensignaalien seuraamuksia, vaikutuksia seuraaviin päätöksiin, yllättäviä yhteisvaikutuksia ja tulevaisuusvaikutuksia : • Tavoitteena mahdollisimman todennäköisten vaihtoehtojen löytäminen • Tutkiva eli eksploratiivinen skenaariomenetelmä • Tutkimuskysymys: kuvaillaan objektiivisesti keskenään erilaisia todennäköisiä tulevaisuuksia, joihin yhteiskunnassa tai organisaatiossa nykyhetkellä vallitsevat tilanteet, käytettävissä olevat resurssit ja ulkoiset edellytykset antavat mahdollisuuksia. Deduktiivinen skenaariotyö
  • 34.
    Humak-ammatit 2025? Mitä osaamistajärjestö- ja nuorisotyöala tarvitsee tulevaisuudessa 2020 - 2025? 1.1. Mitkä ovat työ- ja kansalaiselämän muutostarpeet ja -piirteet, 1.2. Miten “toimiala” (horisontaalinen professio?) asemoituu (proaktiivisesti) työelämän tulevaisuudessa? 1.3. Mitkä ovat uusien professioiden vaatimat osaamiset (kompetenssiteesit)?
  • 35.
    Humak-ammatit 2025? TAUSTAA: Humakaloittaa keväällä 2016 opetussuunnitelmauudistuksen, jonka tavoitteena on päivittää perustutkinnot ja ylemmät tutkinnot tulevaisuuden haasteita vastaaviksi. Uuden opetussuunnitelmat otetaan käyttöön vuoden 2018 alusta. Yhteisöpedagogikoulutukseen kohdistuu kasvuodotuksia mm. ennakointitutkimusten valossa. Humakin yhteisöpedagogikoulutuksen kysyntä on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana 2,5-kertaiseksi. Opiskelijaseurannan perusteella tärkeimmät työhönsijoittumisalueet ovat edelleen nuorisotyön moninaiset kentät sekä kunnissa että järjestöissä mukaan lukien lastensuojelutyö sekä kouluissa tehtävä työ. Valmistuneet sijoittuvat myös erilaisiin kuntouttavan toiminnan tehtäviin. Ylemmän tutkinnon suorittaneet sijoittuivat selkeästi enemmän johtamis-, kehittämis- ja esimiestehtäviin. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa kehityshakuisia ja uudistumiskykyisiä pedagogisia osaajia sekä yhteiskuntakriittisiä toimijoita yhteiskunnan kaikille sektoreille. Yhteisöpedagogit sijoittuvat ohjaus-, kasvatus-, koulutus-, aktivointi-, organisointi-, suunnittelu- ja kehittämistehtäviin järjestö- ja nuorisotyön moninaisille työkentille. Ammatillisuus perustuu humanistiseen ihmiskäsitykseen ja inhimillisen työn arvostamiseen. Tälle perustalle rakentuva yhteisöpedagogin tutkinto on laaja-alaisesti nuoriso- ja järjestötyön ammatillista asiantuntijuutta kehittävä kokonaisuus. Ammatillisen asiantuntijuuden kompetenssiperusta rakentuu (1) yhteisöllisestä, (2) pedagogisesta, (4) yhteiskunnallisesta ja (4) kehittämisosaamisesta. PROSESSI: OPS-Delfoi (epäjatkuvuus): (1) tulevaisuusympäristö, tarveanalyysi (driverit), (2) trendianalyysi, (3) epäjatkuvuusväitteet (murrosdialektiikka), (4) avoin kysymys (heikot signaalit) TULOS: Argument Delphi (2-3 kierrosta) autenttisella paneelilla 01.03.-31.05., tuki Delfoi-yhteisöltä (kevään työpajat). Jatko tilaajan arvioinnin ja tarpeen mukaan (projektisuunnitelma). Avaininformantiksi ja –vieraaksi Katriina Huttunen.
  • 36.
  • 39.
  • 40.
    Tiekartta Barometrista opetussuunnitelmiin jatakaisin 2030 Kaukotulevavaisuus, jolloin vuonna 2016 koulutiensä alkavat oppilaat pääsevät soveltamaan oppimaansa. 2016 Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan esi- ja perusopetuksessa sekä lukioissa. 2009 Opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja oppimisen tulevaisuuden barometri käynnistetään.
  • 41.
    Mitä, miksi jamiten? Argumentteja haluttavan ja mahdollisen tulevaisuuden puolesta Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen ennakointi) Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita kukaan ei kerro haluavansa Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja vipuvaikutuksia Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat) Delfoi-metodi: asiantuntijuus, asianosaisuus, anonyymisyys ja iteratiivisuus eDelfoi-työkalu: internet (pääsy, saavutettavuus), reaali- aikaisuus (kohtaaminen, dialogi), kumulatiivisuus (aikasarja, paneelit) Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open argument”
  • 42.
    Analyyttinen lähestymistapa • ”Perinteinen”tulevaisuuksientutkimus: tutkitaan mahdollisia, todennäköisiä, ehdollisesti mahdollisia, toivottavia ja pelottavia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja kehitetään työkaluja tulevaisuuden muokkaamiseksi ja oman toiminnan suuntaamiseksi jollain määrätyllä aikavälillä • Normatiivisen näkökulman lisäksi välineellinen ja metodin ajattelu, jossa annetaan tilaa prosessiin osallistuvien määrittää tulevaisuutta
  • 43.
  • 44.
    Sosiaalinen vaihtotalous 2030? Minkälaisenroolin sosiaalinen vaihtotalous saa tulevaisuudessa markkinatalouden rinnalla täydentäjänä tai jopa korvaajana, jolloin koko järjestelmän ohjaava idea vaihtuu? 1.1. Sosiaalisen vaihtotalouden signaalit (yhteisöjen skaalautumispotentiaali) asiantuntijoiden arvioimana? 1.2. Skenaroinnin soveltaminen backcasting –tyyppisesti (vrt. Demos/Aleksi Neuvonen) 1.3. CLA-analyysin soveltaminen aineistoon (Inayatullah)
  • 45.
    Sosiaalinen vaihtotalous 2030? TAUSTAA:Modernin ajan taloutta on hallinnut maailmankuva, jossa on kaksi rinnakkaista toimijaa, valtio ja markkinat. Valtio takaa järjestyksen ja mahdollistaa näin markkinoiden toiminnan. Viime aikoina talouden järjestämisen vaihtoehtoihin kohdistuva mielenkiinto on kohdistunut paitsi tulonjakoon markkinoilla, myös itse tämän maailmankuvan haastamiseen. Erilaiset erityisesti internetin avulla toimivat vaihtoyhteisöt ovat haastaneet markkinoiden arvokäsitystä (esimerkiksi aikapankit lähtevät siitä, että kaikkien aika on yhtä arvokasta) ja valtion roolia talouden toiminnan takaajana (useimpia järjestelmiä kannattelevat vain ihmisten verkostot). Onko luultavaa, että tulevaisuudessa talous ei toimi enää valtion ja markkinoiden muodostaman kokonaisuuden varassa, vaan ihmiset hankkivat tavarat (tai pikemmin yhteisomistettujen tavaroiden käyttöoikeudet) spontaanisti organisoituvista yhteisöistä, joilla on valtion rahasta eroavat kirjanpitosysteeminsä? Jos näin käy, miten tällaiset yhteisöt toimivat, kun niiden koko kasvaa esimerkiksi tuhannesta ihmisestä sataan tuhanteen? Kirjoitin toimeksiannon siis tutkimusryhmän johtajan ominaisuudessa. Meillä on alkamassa tutkimushanke (2016-17), jonka teemana ovat uudet raha- ja vaihtojärjestelmät sosiaalisesta näkökulmasta. Hanke on paitsi poikkitieteellinen, myös jokseenkin spekulatiivinen ja tulevaisuussuuntautunut. Meidän ajatuksena on pohtia mahdollisuuksia, skenaarioita ja niin edespäin varsinaisen empirian ohella; koko tutkimuskenttää ei voi tavoittaa empiirisellä tutkimuksella. PROSESSI: Delfoi (epäjatkuvuus): (1) tulevaisuusympäristö, tarveanalyysi (driverit), (2) signaalit (sosiaaliset vaihtoyhteisöt), (3) epäjatkuvuusväitteet (murrosdialektiikka, logiikan vaihto), (4) skenaariot (Peste tms) TULOS: Policy/Argument Delphi (2-3 kierrosta) autenttisella paneelilla 01.03.-31.05., tuki Delfoi- yhteisöltä (kevään työpajat). Tukena CLA-prosessi (Causal Layered Analysis by Inayatullah). Yhtenä avaininformanttina Liisa Haapanen, jonka väitöstutkimuksessa pyritään selvittämään, voitaisiinko talouskasvuttomissakin tilanteissa ratkaista ympäristöongelmia ja tukea ihmisten hyvinvointia. Aiheesta on tarkoitus rakentaa useita skenaarioita. Toinen on Jere Rinne “Uusi talous”-ryhmä.
  • 46.
  • 47.
    • Tulevaisuus muodostuuerilaisista vaihtoehdoista. • Selvitetään osapuolten erilaiset arvot, traditiot ja kulttuuriset käytännöt. • Tärkeintä ei ole ennusteiden laatiminen vaan näkemys  totuus on siten aina suhteellista. • Menetelmät hermeneuttisia (ymmärtävän tiedekäsityksen pohjalta kehitettyjä) • Tärkeää päämäärän asettelu • Selvitetään erilaisten kulttuuristen tai sosiaalisten tekijöiden vaikutusta päätöksentekoon ja sitä kautta toteutuvaan tulevaisuuteen. Kulttuurinen (tulkitseva) lähestymistapa
  • 48.
    • Päämääränä onkyseenalaistaa, ja tutkia niitä oletuksia ja alkuasetelmia, joista tulevaisuutta lähdetään hahmottamaan • Painotus ei ole ennusteiden tai skenaarioiden laatimisessa • Painotus on ihmisten osallistumisessa: motivaatio ja aktivoiminen sosiaaliseen toimintaan • Kriittinen tulevaisuuksientutkimus on tulevaisuutta koskevien oletusten, hypoteesien ja paradigmojen vertailevaa analyysiä, jonka tarkoituksena problematisoida vallitsevat tulevaisuudenkuvat. • Pyrkii paljastamaan ne syvään juurtuneet asenteet, järjestelmät (systeemit) ja valtasuhteet, jotka vaikuttavat päätöksentekoon ja valintoihin. • Menetelminä Causal Layered Analysis (CLA), Storytelling jne. Kriittinen lähestymistapa
  • 50.
  • 51.
  • 53.
  • 54.
    ULKOISTETTU OPETUS ”Kunnat lakkauttavatopettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.” Selite Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt. 2010Tulevaisuusteesi (Delfoi)
  • 55.
    Todennäköinen ja toivottavatulevaisuus 2030 2010Kiistakysymys
  • 56.
    Puolesta Vastaan Kilpailu tuleemyös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet. Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita". Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva! En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa! Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja- oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita. Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem. 2010Argumentaatio
  • 57.
    Todennäköinen ja toivottavatulevaisuus 2030 2010Nelikenttä
  • 59.
    Teesien kolmijako Teesien tilat KIISTA ▪Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta tärkeässä asiassa usein tunnepitoiseksi kiistakysymykseksi. DIALOGI ▪ Käsitykset tulevasta kehi- tyksestä jakautuvat moniksi näkökulmiksi ja tulevaisuus- poluiksi, jotka on mahdollis- ta ja tarpeen ottaa yhteiseen keskusteluun. RATKAISU ▪ Panelistit ovat tulevaisuus- väitteestä suhteellisen yksimielisiä. Pääkysymyk- seksi muodostuukin se, milloin ja miten muutos tapahtuu. 2011
  • 60.
    TEESI- ARVIOINTI MUOTO 1 MUOTO2 MUOTO 3 MUOTO 4 MUOTO 5 MUOTO 6 MUOTO 7 SISÄLTÖ 7 --- ei sisällä väitettä +++ tunteita herättävä teesi -- tulkinnan varainen +++ tunteita herättävä teesi - tulkinnallinen kaksoisväite +++ tunteita herättävä teesi +- selite dominoi teesiä +++ tunteita herättävä teesi + vakioidut käsitteet +++ tunteita herättävä teesi ++ indikatiivi- väite +++ tunteita herättävä teesi +++ yhden lauseen väite +++ tunteita herättävä teesi SISÄLTÖ 6 --- ei sisällä väitettä ++ paradig- maattinen teesi -- tulkinnan varainen ++ paradig- maattinen teesi - tulkinnallinen kaksoisväite ++ paradig- maattinen teesi +- selite dominoi teesiä ++ paradig- maattinen teesi + vakioidut käsitteet ++ paradig- maattinen teesi ++ indikatiivi- väite ++ paradig- maattinen teesi +++ yhden lauseen väite ++ paradig- maattinen teesi SISÄLTÖ 5 --- ei sisällä väitettä + asiantuntijoita jakava väite -- tulkinnan varainen + asiantuntijoita jakava väite - tulkinnallinen kaksoisväite + asiantuntijoita jakava väite +- selite dominoi teesiä + asiantuntijoita jakava väite + vakioidut käsitteet + asiantuntijoita jakava väite ++ indikatiivi- väite + asiantuntijoita jakava väite +++ yhden lauseen väite + asiantuntijoita jakava väite SISÄLTÖ 4 --- ei sisällä väitettä +- t-horisontti puuttuu -- tulkinnan varainen +- t-horisontti puuttuu - tulkinnallinen kaksoisväite +- t-horisontti puuttuu +- selite dominoi teesiä +- t-horisontti puuttuu + vakioidut käsitteet +- t-horisontti puuttuu ++ indikatiivi- väite +- t-horisontti puuttuu +++ yhden lauseen väite +- t-horisontti puuttuu SISÄLTÖ 3 --- ei sisällä väitettä - väite ei osu ilmiön ytimeen -- tulkinnan varainen - väite ei osu ilmiön ytimeen - tulkinnallinen kaksoisväite - väite ei osu ilmiön ytimeen +- selite dominoi teesiä - väite ei osu ilmiön ytimeen + vakioidut käsitteet - väite ei osu ilmiön ytimeen ++ indikatiivi- väite - väite ei osu ilmiön ytimeen +++ yhden lauseen väite - väite ei osu ilmiön ytimeen SISÄLTÖ 2 --- ei sisällä väitettä -- väite ei erottele -- tulkinnan varainen -- väite ei erottele - tulkinnallinen kaksoisväite -- väite ei erottele +- selite dominoi teesiä -- väite ei erottele + vakioidut käsitteet -- väite ei erottele ++ indikatiivi- väite -- väite ei erottele +++ yhden lauseen väite -- väite ei erottele SISÄLTÖ 1 --- ei sisällä väitettä --- ei selkeää sisältöä -- tulkinnan varainen --- ei selkeää sisältöä - tulkinnallinen kaksoisväite --- ei selkeää sisältöä +- selite dominoi teesiä --- ei selkeää sisältöä + vakioidut käsitteet --- ei selkeää sisältöä ++ indikatiivi- väite --- ei selkeää sisältöä +++ yhden lauseen väite --- ei selkeää sisältöä TEESIKRITEERISTÖ
  • 61.
    Asiantuntijamatriisi: case työnohjaus asiantuntijuu s - intressi TUTKIMUSTYÖ- HALLINTO TALOUS- JA TYÖELÄMÄ YHTEIS- KUNTA (POLITIIKKA) VALTIO KUNTA X X TYÖNANTAJA X TYÖNHAKIJA Vastaajana yrittäjä, joka on myös aktiivinen kunnallispoliitikko.
  • 62.
    Mitä tehdään? eDelfoi 1. Kysely:3-9 tulevaisuusväitetta tai muuta kysymystä (testaus, kohennus) 2. Paneeli: asiantuntijamatriisin luominen 3. Panelistien valinta: sisä- ja ulkopaneeli 4. eDelfoi-operaatiot 5. Managerointi: panelistien kutsu, motivointi ja informointi 6. Analyysit ja raportit Skenaario 1. Lopputilat vuonna 2030 2. Alkutilanne 2016: typologiat ja määrät 3. Elämänpolun virtanpylväät: koti, koulu, tuki, työ 4. Peste/Steep tms 5. Tulevaisuustaulukointi/vaihtoehtona hyppäys Delfoi-metodiin 6. Skenaariot 7. Skenaarioiden kirjoittaminen 8. Skenaarioiden testaus: eDelfoi
  • 63.
  • 64.
    SKENAARIO 1 SKENAARIO 2 SKENAARIO 3 SKENAARIO 4 SKENAARIO n. VAIHE 1: Taustatiedon analyysi VAIHE2: Tulevaisuuskuvien rakentaminen VAIHE 3: Skenaariot Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Kuva n. Kuva 4 VAIHE 4: Vision ja mission luominen VAIHE 5: Strategian rakentaminen Selvitys tarpeista, toiveista, odotuksista, peloista Selvitys käytössä olevista resursseista Hiljaisen tiedon ja osaamisen kartoitus Selvitys heikoista signaaleista ja villeistä korteista Muu tieteellinen ja taloudellinen taustatieto Selvitys oman organisaation arvoista, luonteesta ja ominaisuuksista (SWOT tms.) Selvitys toimintaympäristön haasteista (PESTE etc.) Aikasarjat, trendianalyysit, tilastollinen data VAIHE 6: Skenaarioiden korjaaminen ja uudistaminen muuttuneiden olosuhteiden vaatimusten mukaan  paluu prosessin alkuun Askel 1 Askel 3 Askel 2 nykytila Visio … Ajan myötä muuttuvat olo- suhteet ja toimintaympäristö
  • 65.
    MAHDOLLISIA • objektiivisesti siten,että asioiden kehitys ja tapahtumajärjestys ovat uskottavia ja perustuvat tällä hetkellä käytettävissä olevaan viimeisimpään tietoon; • psykologisesti siten, että toimijoiden valinnat ovat ymmärrettäviä ja selitettävissä sekä heidän henkilöhistoriansa että yleisten käyttäytymistä koskevien teorioiden avulla. LOOGISIA • Tapahtumat voidaan selittää myös johdonmukaisesti syyn ja seurauksen lain avulla. SOSIAALISESTI USKOTTAVIA • Jotta ne voisivat tapahtua, skenaariot sisältävät täsmälliset kuvaukset välttämättömistä toimista ja toimijoista, valinnoista, taustoista, asioiden välisistä suhteista ja käytettävissä olevista resursseista. Oletukset inhimillisestä käyttäytymisestä ja valinnoista voidaan selittää myös kulttuuristen tekijöiden kuten arvojen, asenteiden, traditioiden ja historian avulla. MIELENKIINTOISIA • Skenaariot sisältävät kaikki joitain täysin uusia näkökulmia; • Ne toimivat hyvinä työkaluina päätöksenteossa. Hyvän skenaarion ominaisuudet 1
  • 66.
    • tukee strategistaajattelua ja päätöksentekoa organisaatiossa; • auttaa välttämään yhden (vaihtoehdottoman) ennusteen harhaa; • auttaa muokkaamaan strategiasta joustavamman ja älykkäämmän; • tehostaa ja rohkaisee luovaa ajattelua ja toimintaa organisaatiossa; • valmistaa organisaatioita yllätysten varalle; • luo pohjaa epäjatkuvuuksien havaitsemiseksi ajoissa; • tuo esiin ns. heikot signaalit ja muutosta ennakoivat vihjeet; • auttaa jäljittämään organisaation toimintaan vaikuttavat avainmuuttujat, ja • tuo näkyviin ns. hiljaista tietoa. Hyvä skenaarion ominaisuuksia 2
  • 67.
    Skenaariot eivät ole •Ennusteita • Epäselviä utopioita • Epäloogisia kuvauksia • Variointia yksittäisen trendin ympärillä • Epäolennaisiin yksityis- kohtiin pureutuvia • Strategiset peruskysymykset ohittavia • Pelkkiä ajatusleikkejä Skenaariot ovat • Perusteltuja tarinoita tulevaisuudesta • Selkeitä ja johdonmukaisia • Sisäisesti loogisia • Keskenään erilaisia • Olennaisia asioita käsitteleviä • Strategisiin peruskysymyksiin liittyviä • Haastavia ja mielekkäitä kuvauksia tulevaisuudesta
  • 68.
  • 69.
  • 72.
    1. Oppimisen tulevaisuus2030: perusopetus ja lukio • Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011) Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. ISBN 978-952-249- 060-5. TuY http://ffrc.utu.fi/julkaisut/tutu-sarja/. • Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus, Toinen koulu, toinen maailma. ISSN-L 2242- 1297 (Otavan Opiston Osuuskunta), ISSN 2242-1297 (verkkojulkaisu) http://www.oph.fi/julkaisut/2011/lukion_tulevaisuus_2030. • Barometriympäristö http://www.ebarometri.fi • eDelfoi http://edelfoi.fi • Oppimisen tulevaisuus 2030 https://edelfoi.fi/oppimisen-tulevaisuus-2030 • Futura 3/2014 (Futura 2/2015) ks. http://www.tutuseura.fi/ • Google + https://plus.google.com/u/1/communities/114237887240873085448?cfem=1 • Facebook https://www.facebook.com/groups/oppimisentulevaisuus/ 2. Ammatillinen koulutus ja työelämä • Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaamisalueet http://www.osaavaopettaja.fi ja http://www.edelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja/ (Paaso, Oamk) • Koulun johtaminen ja toimintakulttuuri http://www.kaikkialla.fi/2013/09/20/johtajuudella-toimintakulttuurin-muutokseen/ • Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3/2013: Verkko-oppiminen ja uudet oppimisympäristöt http://www.okka- saatio.com/aikakauskirja/arkisto.php?nro=2013-3 • Tyyne – työelämä oppimisympäristönä http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1508/1432 3. Autenttiset ympäristöt • Metodix http://www.metodix.com (Internetix Campus) • Kalvot http://www.slideshare.net/oraakkeli • Tulevaisuuden tutkimuskeskus http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/Sivut/home.aspx • TVA http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tva/Sivut/home.aspx • Tulevaisuuden tutkimuksen seura http://www.tutuseura.fi • Tulevaisuusvaliokunta http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-tuv01/index.htx Tulevaisuuksientutkimus ja oppiminen

Editor's Notes

  • #2 Humak-delfoi 12.2.2016: työpaja
  • #3 Ohjelmaideaali
  • #4 Humakilaisten asiantuntijoiden tulevaisuusroolien jakauma: kommenteissa silt Mårten Mickosin kolmen kohdan tulevaisuusohjelmaan strategialähtöisesti: Ei saa rakastua mihinkään vaihtoehtoon Pitää poimia se mikä ei muutu Kannattaa huomata että tulevaisuus on monin tavoin läsnä jo nyt Ks. http://edelfoi.ning.com/profiles/blogs/mickosin-kolme-vinkkia-ja-sote
  • #5 Humakin ryhmäprofiili on poikkeuksellinen verrattuna Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometrin 200 panelistiin ja Mikkelin/Kymen ammattikorkeakoulujen monialaiseen yamk-opiskelijaryhmään. Jokainen sai valita kaksi itselleen sopivaa tulevaisuusroolia. Siksi prosenttiluku pitää maksimissaan kertoa kahdella. Grafiikasta on verkossa interaktiivinen versio https://docs.google.com/spreadsheets/d/1ICTCu0LaGCs5LAsfM5Q6eTcr8YYYRTHEQ3yUgRx8T4s/pubchart?oid=1277576159&format=interactive .
  • #6 Driving forces: Frank Diana https://frankdiana.wordpress.com/2015/02/02/anticipating-2025-part-one/ . Drivereitten vastapari ovat tavallaan heikot signaalit, jotka (englanniksi mm. weak signals, early warning signals, seeds of change) ovat merkkejä uusista nousevista asioista, tapahtumista jne., joista voi tulevaisuudessa tulla jotain merkittävää ja suurta (trendejä ja megatrendejä). Heikko signaali on tavallaan muutoksen ensi oire. Vaikuttavimmat driverit kuvavat mielenkiintoisesti sekä huolestuttavaa kehitystä että uusia mahdollisuuksia, joita avautuu työn ja yhteisöjen hybridin uudelleenorganisoitumisen ja jakamistalouden kautta. Ykköshuoli ei ole talous vaan eriarvoistuminen. Kaupungistuminen ja some ehkä selvimmin kuvaavat polarisoituvaa kehitystä, jossa on sekä hyvää että pahaa. Kummankin kehitykselle on ominaista, ettei suuntaa ole helppo muuttaa, mutta ohjailla kumpaakin kenties voi.
  • #7 Tästä on interaktiivinen versio verkossa https://docs.google.com/spreadsheets/d/1ICTCu0LaGCs5LAsfM5Q6eTcr8YYYRTHEQ3yUgRx8T4s/pubchart?oid=1271166914&format=interactive .
  • #8 Kun välillä tuntee olevansa aivan hukassa näistä kompassi-ideoista voi yrittää ottaa uutta suuntaa.
  • #9 FUTURIBLES Delfoin dramaturgia on aikamatka ilmiön historiasta nykyhetken läpi tulevaisuuteen. Paitsi ettei nykyhetken läpi jossain mielessä pääse minnekään. Sama yhdistää historian ja tulevaisuuden tutkijoita. Nykyhetki istuu meissä yhtä sitkeässä kuin säädösnormi virkamiehen päässä. Jim Dator on tunnetuimpia tulevaisuudentutkijoita maailmassa. Hänen luomuksensa on Hawaijilla sijaitseva tulevaisuudentutkimuskeskus http://www.futures.hawaii.edu/ . Kalvo on hänen pelkistyksensä siitä, mistä tulevaisuudentutkimuksessa on kyse. Mahdollisia tulevaisuuksia on aina monta. Kotimaisia tulevaisuudentutkimuksen avaininstituutioita ovat Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus, Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta. Viime aikoina on hyvästä syystä yleistynyt termi tulevaisuuksientutkimus. Kiinnostavaa on miten miten paljon muutakin nähdään nykyään monikossa kuin tulevaisuus. Jopa historiassa harrastetaan kontrafaktuaalista tapahtumain kulkua. Nykyhetkessä moneutta organisoidaan etenkin dahrendorffilaisen edunvalvontapolitiikan kautta. Sen ongelma on se, ettei siinä ole edustettuna järjestäytymättömät, vallattomat eikä se, mitä ei vielä ole. Siitä tulee mieleen neuvostoajan dissinentti Mihail Bahtin, jonka “tieto-oppi” on mielenkiintoinen. Hän erottaa toisistaan tieteellisen, taiteellisen ja eksistentilaalisen tiedon (totuuden) toisistaan. Tieteellinen tieto on varmaa mutta atomistista. Taiteellinen tieto on faktuaalisesti sepitettä mutta motiivien ja suhteiden kannalta ymmärtävästi “totta”. Ymmärrystietoakin korkeammalle Bahtin nostaa tiedon siitä, mitä ei vielä ole mutta voisi olla. Se on tietoa tulevaisuuden potentiaaleista. Samainen Bahtin analysoi jossain Uralin takana Dostojevskin Idiootti-teosta ja siinä eritoten ruhtinas Myshkiniä. Bahtin päätyi analyysissään kuvaamaan teosta moniääniseksi. Romaani ei ollutkaan vain taidokas palapeli, jossa kaikki osat toteuttivat yhtä suurta hermeettistä suunnitelmaa vaan siinä oli keskenään ristiriitaisia ääniä, jotka veivät tarinaa ja tilannetta eri suuntiin. Sosiaalipsykologi Klaus Weckroth (1991, 102-112) jatkoi Bahtinin analyysiä henkilötasolle. Hän antaa ruhtinas Myshkinin - aiemmin hierarkkisesti ymmärretyn - minän rooleineen hajota ja löysi yhdeksän erilaista ja autonista minää: 1.Minä tekee mitä tahtoo (ryyppään kun lystään) 2.Minä huomaa tahtomattaan jatkavansa kerran aloittamiaan toimintoja (tuijottaa eikä saa silmiään irti) 3. Minä toimii, kun joku toinen panee sen toimimaan (teen sen sinun vuoksesi) 4. Minä osallistuu sosiaaliseen toimintaan (ylläpidän keskustelua) 5. Minä noudattaa sääntöjä (hyvät tavat, normit) 6.Minä reagoi (juoksee kun on myöhässä) 7. Minä toimii siksi kun ei ole muuta tekemistä (elää silloin kun muita miniä ei ole tarjolla) Idiootin seitsemän minää jäsentyvät vallitsevan analyyttisen keskusmallin vastaisesti rinnakkaisina ’tasavertaisesti’. Niin sanottu vapaa tahto on useiden vaihtoehtoisten, jopa ristiriitaisten, tahtojen tai ideoiden (meemien) olemassaolon väistämätön seuraus. Seitsemän minän olemassaolo merkitsee myös sitä, että toisen asteen teoreettiset jaot kahteen (subjekti-objekti -minä) tai kolmeen (id, ego, superego) eivät enää riitä yksinomaisiksi selityksiksi.
  • #11 Anita Rubinin kuva viime vuoden Humak-pajasta määrittelee tulevaisuuden erilaiset alueet.
  • #12 Lähitulevaisuutta on kohtuullisen turvallista kartoittaa trendimonitoroinnilla. Sitä nimitetään usein ennakoinniksi. Mitä kauemmas tulevaisuuteen tunkeudutaan sitä vähemmän trendit kertovat ja sitä enemmän epävarmuus lisääntyy sekä tulevaisuuksien moneus lisääntyy. Skenaarioiden käyttökelpoisuus ja käyttö kasvaa samassa suhteessa. Tähän kuvaan sopii vanha totuus siitä, että meillä on taipumus yliarvioida lähikehitystä ja aliarvioida kaukokehitystä. Lähikehitys luonnollisesti kiinnittää päähuomion, ja silloin on yleensä fiksua toteuttaa varovaisuusperiaatetta. Siitä ei ole kuitenkaan mitään pois, jos muodostaa itselleen jäsennellyn kuvan kaukokehityksestä. Se nimittäin alkaa vaikuttaa joihinkin arkisiin valinta- ja päätöstilanteisiin. Johtamisen kannalta vaikutus saattaa olla samantapainen kuin jos tekisi hyvän sijoituspäätöksen. “Johtopääpoma” alkaa huomamattomasti kasvaa! Neljä perusskenaariota voin kuljettaa aina työkalupakissaan: BAU, paluu menneeseen, katastrofi, ja muutos.
  • #13 Humka-prosesseissa tulevaisuuteen kuljetaan neljää tietä. Ensin pitää tuntea kunnolla se ilmiö, jota lähdetään tarkastelemaan. Tilannetiedosta voi matkata trenditarkasteluun, joka on keskeinen lähitulevaisuuden (2-5 vuotta) monitorointikeino. Heikkojen signaalien havainnoinneilla on mahdollista kaivaa esiin myös uusia nousevia trendipolkuja. Toinen tie järkyttää “business as usual”-uraa on analysoida ympäristövoimia (drivereita,megatrendejä) , jotka vähän pitemmällä aikajänteellä saattavat muliistaa vallitsevat käytännöt. Skenaarioihin voi päätyäDelfoi-prosessin kautta tai vaikkapa taulukoimalla ilmiön erilaisia ominaisuuksia vaihtoehtoisina tiloina.
  • #14 Toimeksianto täsmennetään esittelyn ja keskustelujen jäljiltä. Ohjelman rakentelussa on ideana sulauttaa toimeksiantoihin tulevaisuudentutkimukselliset sisällöt. Kussakin teemaryhmässä on sama kaava: - toimeksiantajan esittely ja kontekstointi - toimeksiannon tarkennus: tutkimuskysymys, tavoitteet ja vaiheistus - metodinen asemointi: kullekin toimeksiannolle soveltuva teoria ja metodologia (yksinkertaisesta ja yhteisestä kohti eriytyvää ja erityistä. ennakoinnista skenaarioihin) - optiona joku aihetta havainnollistava tai mallintava aikaisempi tutkimus tai case
  • #15 Olennaista on tutkitaanko Allianssin vai nuorisjärjestön tulevaisuutta? Otetaan käyttään sisä-ja ulkopaneeli! Sisäpaneeliin omasta porukasta kiinnostuneet ja halukkaat! Ulkopaneeliin valitaan Humakin ulkopuliset täydentävät tahot.
  • #16 Ryhmän heikot signaalit: nuorisojärjestöryhmäon kuin koko ryhmä pienoiskoossa. Driver-painotukset ovat lähes identtisiä.
  • #18 ANTICIPATION (by Roberto Poli & Antti Hautamäki) Näkökulmani aiheeseen on tulevaisuuksientutkijan. Käytän tätä termiä, koska tulevaisuuksia on aina monta. En voi olla nappaamatta mukaan ajankohtaista näkökulmaa ja avausta, jonka Antti Hautamäki teki viikko sitten blogissaan. Hän osallistui viikko sitten Italiassa konferenssiin, jonka teema oli antisipaatio, joka usein määritellään kehkeytämässä olevaksi vanhaa tulevaisuudentutkimusta haastavaksi ja lähes paradigmaattiseksi suunnanmuutokseksi. Osaksi ja monin paikoin maailmalla niin voi ollakin, mutta Suomessa kehitys on sisäsiittoisesti johtanut omia aikojaan antisipaation suuntaan. Oppimisen tulevaisuus 2030-barometria voi esimerkiksi pitää sangen selväpiirteisenä antisipaatiotutkimuksena. Mika Mannermaan evolutionaarinen tulevaisuudentutkimus vuodelta 1991 on vahva teoreettinen jäsennys, jossa on tilaa kaikille lähestymistavoille. Poli näkee antisipaation tulevaisuudentutkimuksen uutena vaiheena tai paradigmana. Se johtaa korostamaan eroja perinteiseen tulevaisuudentutkimukseen. Esimerkiksi trendianalyysiin suhtaudutaan kriittisesti. Trendit muuttuvat, jotkut häviävät ja uusia tulee tilalle. Kehityksessä on aina yllätyksiä ja uutuuksia ja siksi trendianalyysi on vaikeuksissa ja jopa harhaanjohtavaa. Tarvitaan uusia tapoja nähdä asioita. Tietäminen ja näkeminen noudattavat eri logiikkaa. Tietäminen on sidoksissa perustelemiseen kun taas näkeminen on pikemminkin kyky löytää uusia näkökulmia. Antisipaatio-teoriassa systeemin käsite on keskeinen. Teoria kritisoi perinteistä systeemi-ajattelua, jossa systeemit ovat mekaanisia ja yksinkertaisia (”newtonilaisia”). Antisipaatio liittyy monimutkaisiin, kompleksisiin systeemeihin, joita parhaiten edustavat elävät oliot. Tällainen on tulevaisuuksientutkimuksessa valmiiksi tarjolla pehmeän systeemimetodologian (SSM) muodossa. Suunnittelu ’kolonialisoi’ tulevaisuuden. Suunnittelun ongelma on Millerin mukaan ajautuminen polkuriippuvuuksiin ja jatkuvuuden oletuksiin. Suunnittelu on reaktiivista ja reformistista. Jos sen sijaan haemme uutta ja haluamme olla luovia ja kekseliäitä, meidän tulee heittäytyä epäjatkuvuuksiin ja improvisaatioon. Keskeiseksi kyvyksi nousee mielikuvitus. Miller määrittelee antisipaation tulevaisuuden käyttämisenä nykyisyyden paljastamiseen ja uuden, emergenssin ja systeemien rajojen näkemiseen. Aivan kuten Roberto Polikin Miller painottaa uusien tulkintojen tekemistä, merkityksellisyyden huomaamista ja luomista. Miller painottaa ihmisten kyvykkyyksien vahvistamista. “Antamalla ihmisille tilaa toimia, syntyy uutta ja yllättävää. Ohjaus rajoittaa ihmisten toimintavapauksia. Palasin tähän asiaan tänään perjantaina ja ehdotin Millerille, että hänhän on anarkisti ja hän vastasi makeasti nauramalla. Vakavampi kysymys oli miten tuollainen indiviidien toiminta johtaa muutoksiin jos mitään koordinaatiota ei ole. Samaa kysyi kanssamme keskustellut Sitran tutkija Timo Hämäläinen. Miller uskoi että keskenään yhteistyössä olevat ihmiset kykenevät luomaan yhteisen vision ja toimimaan sen eteen. Itse mainitsin filosofi David Lewisin kuuluisan teorian konventioista. Lewisin mukaan ihmiset toimivat monissa tilanteissa ikään kuin toiminnasta olisi sopimus. Tämä "autonominen koordinaatio" (minun sanani) syntyy keskinäisestä luottamuksesta ja jokaisen oletuksesta että muut tietävät minun toimivan tietyllä tavalla. Kuulostaa monimutkaiselta mutta juuri tällainen keskinäinen yhteisymmärrys selittää monia yhteiskunnallisia prosesseja alkaen kielen puhumisesta. Muutosten kaava on siten: yksilölliset toiminakyvyt, yhteistyö ja tilaa toiminnalle.”
  • #19 Toimeksianto täsmennetään esittelyn ja keskustelujen jäljiltä. Ohjelman rakentelussa on ideana sulauttaa toimeksiantoihin tulevaisuudentutkimukselliset sisällöt. Kussakin teemaryhmässä on sama kaava: - toimeksiantajan esittely ja kontekstointi - toimeksiannon tarkennus: tutkimuskysymys, tavoitteet ja vaiheistus - metodinen asemointi: kullekin toimeksiannolle soveltuva teoria ja metodologia (yksinkertaisesta ja yhteisestä kohti eriytyvää ja erityistä. ennakoinnista skenaarioihin) - optiona joku aihetta havainnollistava tai mallintava aikaisempi tutkimus tai case
  • #20 Teemassa on ainesta isoonkin myllerrykseen, mutta käytännöllisintä lienee paneutua tämn ja seuraavan hallituskauden tulevaisuutteen eli ennakoivaan lähestymistapaan kolmen erilaisen organisoitumisen kautta.
  • #21 TE-palveluryhmässä korostuu muita poikkeavasti jakamistalous. Sen pohjalta kolmas tutkimuksen alateema (“sosiaalinen vaihtotalous”) saa todennäköisesti kannatusta.
  • #22 Tulevaisuusasenteella ja kehittämispotentiaalilla on mielenkiintoinen relaatio keskenään. Proaktiivinen toiminta on kuin riskisijoitusta tulevaisuuteen. Jos osuu kohdalle niin se on kuin jättipotti. Se selittäää miksi heikkojen signaalien kalastajia on paljon liikkeellä etenkin liike-elämässä.
  • #23 Alaikäisten maahanmuuttajien ryhmässä on valittavana haarautuva tulevaisuus, jossa Delfoin vuoro tulee vasta vaiheessa 2 tai 3. Aihe houkuttelee backcasting-delfoi-prosessiin, jossa ensin määritellään lopputilat ja stten polutetaan ne nylyhetkeen, josta pitää tietää riittävästi eli se, minkä verran ja minkälaisia alaikäiset ovat. Luonnollinen tulevaisuuskantama on siihen hetkeen jolloin maahanmuuttajat ovat potentiaalisesti täysivoimaisia ja –valtaisia. Kussakin teemaryhmässä on sama kaava: - toimeksiantajan esittely ja kontekstointi - toimeksiannon tarkennus: tutkimuskysymys, tavoitteet ja vaiheistus - metodinen asemointi: kullekin toimeksiannolle soveltuva teoria ja metodologia (yksinkertaisesta ja yhteisestä kohti eriytyvää ja erityistä. ennakoinnista skenaarioihin) - optiona joku aihetta havainnollistava tai mallintava aikaisempi tutkimus tai case
  • #25 Alaiköisten maahanmuuttajien toimintaympäristössä korostuvat tasa-arvokysymysten lisäksi sosiaalinen media (identiteetti luodaan siellä?) ja kestävyysvaje eli kyse on resursseista. Siksi voi olla paikallaan yhdistää skenarointiin hinnan- ja arvonmuodostus koko tulevaisuusprosessin osalta, jossa on mukana paitsi investointina ajateltava tuen, oppimisen ja integraation vaihe myös sijoituksen tuottavaihe eli se, mitä ihminen “tuottaa” työ- ja kansalaiselämässä.
  • #26 SKENAARIOT Ympäristömuutos on jatkuva ja loppumaton. Usein teknologinen kehitys kulkee edellä ja sosiaaliset ilmiöt seuraavat perässä. Teoreettinen ymmärrys tulee monta kertaa viimeisenä. Silloin vasta ymmärrämme perin juurin mistä kaikesta tässä olikaan kyse. Yhteiskunnallisten muutosten ja muuntautumisten kohdalla ei ole kyse siitä, etteikö niitä tapahtuisi vaan mitä, miten ja milloin. Muutosten valinta ja ajoitus on “ympäristökelpoisuuden” kannalta ratkaisevaa ja siinä auttaa sekä historian taju että tulevaisuuden oivallus. Useimpien syvien lamaantumisten taustalla vaikuttavat väärät uskomukset suhteessa ympäristön muutokseen. Tähän kuvaan sopii vanha “totuus” siitä, että meillä on taipumus yliarvioida lähikehitystä ja aliarvioida kaukokehitystä. Lähikehitys luonnollisesti kiinnittää päähuomion, ja silloin on yleensä fiksua toteuttaa varovaisuusperiaatetta. Siitä ei ole kuitenkaan mitään pois, jos muodostaa itselleen jäsennellyn kuvan kaukokehityksestä. Se nimittäin alkaa vaikuttaa arkisiin valinta- ja päätöstilanteisiin. Neljä perusskenaariota voi kuljettaa aina työkalupakissaan. Ne ovat (1) meno entiseen tapaan (BAU), (2) paluu menneeseen, (3) katastrofi, ja (4) muutos. Oppimisen tulevaisuus 2030-barometrissa löydettiin myös viides skenaario, joka on tavallaan vauhditettu entiseen tapaan. Barometriseurannassa osa panelisteista on matkannut tähän suuntaan, toinen osa on kääntymässä kantapäillään ja haaveilee paluusta menneeseen.
  • #27 Humak-delfoit asettuvat aikajanalle eri tavoin. Sosiaalinen vaihtotalous on hankalinta sijoittaa tulevaisuuteen. Yksi potentiaalinen tulevaisuuskysymys voisikin olla se, että pyydetään sijoittamaan tietyn “pitoisuuden! Ilmentymä johon vuoteen tai vuosihaarukkaan (jälkeen-ennen).
  • #28 Backcasting on toinen suunta slenaarioiden tekemiselle. Siitä käy esimerkiksi Demos Helsingin koordinoima eurroppalainen Scenarios for Sustainable Lifestyles 2050 (Spread 2011-2012). Ks. http://www.sustainable-lifestyles.eu/fileadmin/images/content/D4.1_FourFutureScenarios.pdf .
  • #29 Äänessä Anita ja hyvät eväät skenaarion tekemiseen. Tulevaisuudenskenaario on vapaamuotoinen ja näkemyksellinen tarina jostain tulevaisuuden tilanteesta. Tulevaisuus nähdään monen erilaisen vaihtoehtoisen tulevaisuudentilan mahdollisuutena. Skenaariot ovat yhteisesti rakennettuja, jaettuja ja toimintaan innostavia vaihtoehtoja. Tarina koostuu .. nykytilan analyysistä (esim. tilastollista, trendeihin perustuvaa tietoa, hiljaista tietoa, psykologista ja yhteiskunnallista tietoa jne.) loogisen tapahtumaketjun ja prosessien kuvauksesta kohta kohdalta nykyhetkestä ko. tulevaisuudentilaan (ennakoivat skenaariot) tai vaihtoehtoisesti tulevaisuudentilasta nykyhetkeen (normatiiviset skenaariot, backcasting); oleellisten toimijoiden ja päätöksenteon/valintojen mahdollisten seurausten kronologisesta kuvauksesta.
  • #30 Ks. Anita Rubin https://metodix.wordpress.com/2015/01/31/skenaariotyoskentely-tulevaisuuksientutkimuksessa/ (Skenaariotyöskentely tulevaisuuksientutkimuksessa)
  • #31 MEDIAKASVATUSSEURAN SKENAARIOT Punainen tulevaisuus (Turva) on vaaran väri tavallaan kiertoteitse. Sinällään johdonmukaisin päätöksin toteutetaan sellaista yhteiskunnallista kehitystä, jossa reagoidaan uhkiin rajoittavin säädöksin ja normein. Skenaario tarjoaa mediakasvatukselle valistuksellisia tehtäviä asetelmassa, jossa tavallaan palataan taaksepäin tilanteeseen, joka nykyhetkestä katsellen edusti kulta-aikaa. (Paluu menneeseen –skenaario) Sininen tulevaisuus (Teho) on lähinnä BAU-skenaario, jossa vapaat markkinat, talous ja tehokkuus edustavat yhteiskunnallisen kehityksen drivereita. Tässä skenaariossa mediakasvatukselle on tarjolla tehtäviä niiden kiskomisessa mukaan mediakehitykseen, jotka uhkaavat siitä pudota. Oranssi (Tekno) kuvaa proaktiivista muutosskenaariota, jossa on sekä tekno-sosiaalinen että elitistinen aspekti. Toiminta on thinktankillista ja innovatiivista pienen piirin yhteisötoimintaa, jossa avautuvat tekniset ja sosiaaliset nichet otetaan etujoukkona haltuun. Mediakasvatuksella tarjoutuu tehtäviä etenkin teknologisten mahdollisuuksien kouluttamisessa, jakamisessa ja levittämisessä. Vihreä viiva yhdistää toisenlaisen muutosskenaarion (Tori) ilmiötiloja. Siinä muutos toteutuu alhaalta ylös verkostomaisen ja spontaanisti nousevan kansalaistoiminnan myötä. Mediakasvatukselle se tarjoaa osallistavan toimija-agentin tehtäviä.
  • #32 Mediakasvatusseuran juhlavuoden tulevaisuusskenaariot toteutettiin Delfoi-kehittäjäyhteisön työpajoissa. Samalla tekijöille kertyi mittava määrä opintopisteitä. Prosessi käynnistyi Delfoi-tutkimuksena, jonka aineistoista skenaariot synnytettiin tulevaisuustaulukkomenetelmällä. Ks. Julkaius http://www.mediakasvatus.fi/julkaisu/minne-menet-mediakasvatus-mediakasvatusseuran-10-vuotisjulkaisu/ .
  • #33 ANTICIPATION (by Riedel Miller, Robert Rosen & Antti Hautamäki) Palataan vielä antisipaatioon. Kartan piirtäminen on havaintojen sovittamista johonkin malliin. Meille luontaisin kartanpiirtoväline on tarina. Niitähän skenaariotkin ovat, mutta myös paljon arkisemmin. Olemassaolomme hajoaa ajatuksen atomeiksi ilman tarinaa. Kaikkein arkisinkin navigaatio tapahtuu tarinoiden kautta. Siinä mielessä tulevaisuuskartat joita myöhemmin esittelen ovat tavallaan tarina-alustoja. Jos oikein antisipaattisen ylevästi karttaprosessin kuvaisi niin toimivaan tulevaisuuskarttaan voi sijoittaa havaintoja, joiden pohjalta on mahdollista – mielellään yhteisöalyä käyttäen – tuottaa (monia) tulevaisuustarinoita, jotka asettavat asioita, ilmöitä ja toimijoita uusiin puitteisiin ja konteksteihin. Annetaan vielä Antti Hautamäen jatkaa blogitarinaansa: “Jos ette vielä tajua mistä antisipaatiossa on kysymys, niin olette samassa tilassa kuin minäkin. Kysyin junamatkalla Veronasta Trentoon Ted Fullerilta, joka on Lincolnin yliopiston professori, mitä antisipaatio on hänen mielestään. Hän korosti että se tekee tilaa ymmärtää myös tunteiden osuutta ihmisen toiminnassa. Minunkin mielestäni perinteiden tulevaisuuden tutkimus on painottanut liikaa järkiperäisyyttä. Tämä on yksi tapa taas todeta, että rationaalinen suunnittelu on vaarallisella tavalla yksipuolista. Ted on ollut mukana isossa hankkeessa, jossa on toteutettu useissa kehitysmaissa antisipaatioprosesseja jossa paikalliset ihmiset ovat koittaneet päästä vaikeiden tilanteiden yli. Näissä konteksteissa antisipaatio on monimutkainen kokonaisuus joka koostuu tiedosta, tietoisuudesta, kokemuksista ja kyvystä toimia.” Robert Rosen on yksi antisipaatio-liikkeen guru. Hän on pyrkinyt matemaattisesti mallintamaan elävien olioiden kompleksisuutta ja kykyä uudistaa itseään. Työpajan perusteella Rosenin ajattelun ytimenä näyttää olevan kahdenlaisten systeemien riippuvuus. Toinen on luonnon systeemi (Natural Systems) jatoinen formaali systeemi. Luonnon systeemeissä kausaaliset suhteet toimivat kun taas formaalisissa systeemeissä päättelyyn liittyvät suhteet vallitsevat. Tärkeintä Rosenin relationaalisessa mallissa ovat siirtymät luonnon systeemistä formaalisiin systeemeihin (encoding) ja takaisin (decoding). Malli ei ole mekaaninen, vaan pikemminkin osallistuva systeemi. Siinä on ainakin lukijan mielessä yhtymäkohtia Peter Checklandin kehittämään pehmeään systeemimetodologiaan.
  • #34 Backcasting johdetaan tulevaisuudesta, mutta senkin kulku seuraa deduktiivista polkua, tosin tavallaan nurinpäin. Hyvä esimerkki tästä
  • #35 Humak aloittaa keväällä 2016 opetussuunnitelmauudistuksen, jonka tavoitteena on päivittää perustutkinnot ja ylemmät tutkinnot tulevaisuuden haasteita vastaaviksi. Uuden opetussuunnitelmat otetaan käyttöön vuoden 2018 alusta. Yhteisöpedagogikoulutukseen kohdistuu tulevaisuudessa kasvuodotuksia mm. ennakointitutkimusten valossa. Humakin yhteisöpedagogikoulutuksen kysyntä on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana noin 2,5-kertaiseksi verrattuna edellisiin vuosiin. Keväällä 2015 tehdyn opiskelijaseurannan perusteella tärkeimmät työhönsijoittumisalueet ovat edelleen nuorisotyön moninaiset kentät sekä kunnissa että järjestöissä mukaan lukien lastensuojelutyö sekä mm. kouluissa tehtävä työ.
  • #36 Yksi malli jatkuvalle OPS-kehitystyölle on laadullinen barometri, jota on käytetty yleissivistävien tutkintojen uudistamistyössä vuodesta 2009-2010. Ks. Oppimisen tulevasiuus 2030 –delfoi https://edelfoi.fi/oppimisen-tulevaisuus-2030 . Sitä kautta voi testata epäjatkuvuuksia ja yllättäviä tulevaisuuskia, joista voi kehittyä tulevaisuus, minkä takia tämän kalvosarjan kansilehti pitää päivittää utteenkun numerot vaihtuvat.
  • #37 Humakin ryhmässä korostuvat driverit, jotka viittaavat sosiaaliseen uudelleenorgansioitumiseen.
  • #38 KÄSITE- JA RELAATIOKARTTA Otetaan toisenkin tyyppinen kurkistus drivereihin, joka on amerikkalaisen tulevaisuudentutkimuskeskuksen (Institute for the Future http://www.iftf.org/futureworkskills2020) käsialaa. Ammatillisen koulutuksen dynamiikka syntyy vuorovaikutuksesta muuttuvan työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Kiinnostavaa on paitsi pyrkimys kuvata ammatillisen yleissivistyksen tulevaisuuspiirteitä myös se, miten nämä ydintaidot perustellaan toimintaympäristön keskeisillä muutosvoimilla. Englanniksi tällaisia muutosvirtoja kuvataan termillä driving forces. Aikaisemmin Naisbitt on kuvannut tätä ilmiötä nimellä megatrendit. Yhteistä on se, että ne edustavat fyysisiä tai sosiaalisia “luonnonvoimia”, jotka voimakkaasti muokkaavat ympäristöämme ja siten vähitellen haastavat nykyisiä toiminnan tapoja. Sellaisia ovat mm. globaali keskinäisriippuvuuden lisääntyminen, uusi mediaekologia, koneiden ja robottien lisääntyminen, pitkäikäistyminen, tietokoneistuminen ja dataistuminen. Ajan voimavirtojen seurauksena koneet valloittavat suurimman osan töistä, joita ihminen nyt tekee. Negatiiviset seuraukset tunnemme. Odotettavissa on että parinkymmenen vuoden aikana yli puolet nykyammateista katoaa. Positiivista on että se vapauttaa ihmisen siihen, missä hän on hyvä eli ymmärtämiseen (sense making), ajatteluun (adaptive thinking), sosiaaliseen älyn käyttöön, monikulttuuriseen kanssakäymiseen ja virtuaaliseen yhteistyöhön, uuteen medialukutaitoon ja monitieteisiin ongelmaratkaisuprosesseihin. Humakilla on on pohjia tämän mallin käyttöön (muistathan antisipaatioteorian ajatuksen että mallit rakentavat tulevaisuutta!) siinä, että osaamiset on jaettu neljään osaamisnippuun:yhteisöllinen, yhteiskunnallinen, pedagoginen, ja kehittämisosaaminen.
  • #39 FROM EDUCATIONAL INSTITUTIONS TO LEARNING FLOWS (tämä voisi olla pohja sisäisen pedagogisen toiminnan malliksi) A combination of drivers is breaking learning—and education overall— out of traditional institutional environments and embedding it in everyday settings and interactions, distributed across a wide set of platforms and tools. As connective and mobile technologies spread, content proliferates and becomes increasingly available through open sources, and new modes of value creation emerge, we are moving away from the model where learning is organized around stable, usually hierarchical institutions (schools, colleges, universities) that for better and for worse have served as main gateways to education and social mobility. Replacing that model is a new environment in which learning is best conceived of as a flow, where learning resources are not scarce but widely available, opportunities for learning are abundant, and learners increasingly have the ability to autonomously dip into and out of continuous learning flows. The transformation from educational institutions to learning flows is profound and disruptive, and no existing institution will have the luxury of remaining unchanged. Such transformation requires us to rethink all of the assumptions, structures, and principles that have worked thus far. It also raises a new set of questions and challenges that educational institutions, learners, and our society as a whole will have to grapple with. This map is a synthesis of key components of the emerging learning ecology. Using IFTF’s forecasting methodologies such as expert workshops, interviews, data and signals analysis, we have created this map to highlight important future stories that will be shaping the world of learning over the next ten years. KEY SHIFTS TO WATCH The emergence of new environments is leading to a number of shifts that learners, educational institutions, accreditation agencies, and policymakers will need to navigate. From episodic to continuous learning In an era of learning flows, opportunities for learning are potentially embedded into every activity and encounter. You can learn about plants, history, or architecture while walking down the street, or by taking an online course while at a coffee shop. The myth that learning only takes place in a particular setting (classroom) at a particular time (during a school day) and is delivered by a few specialized people (teachers), will increasingly come undone as mobile devices, content commons, and collaborative platforms make learning possible anywhere at any time. From assigning to enticing with content With information and knowledge resources becoming ubiquitous, the challenge for educators shifts from conveying resources to attracting learners to partake in all the resources at their disposal. What incentives and techniques will we employ to entice people to want to use resources, to navigate the new learning ecology, or to complete that online course? In the world of learning flows, the prospects of a growing cognitive divide looms large: those who are self-directed and driven to learn can find many more ways to satisfy their desire to learn, while those who lack the necessary social and other incentives may fall increasingly behind. From content conveyors to content curators As the amount of available information continues to increase, the signal-to-noise ratio will often become too small to be useful. In this environment, curation—the ability to find, consolidate, and deliver needed information and learning resources at the right time and in the right context—gains paramount importance. When a great lecture can reach millions of people, and many such lectures and other learning modules and resources are widely available, the need for tools and platforms to guide the learner to the right learning opportunities grows in importance. From working at one scale to working up and down the scale Many institutions are built to work at one particular scale. Large lecture halls can accommodate hundreds of students; small discussion groups serve few students in intimate settings. Large universities are geared to serve tens of thousands of students; small liberal arts colleges cater to much smaller numbers. The new generation of connective technologies, however, will provide opportunities for us to rethink scale. From a relatively small university and a classroom geared to a small number of students, Sebastian Thrun and his colleagues at Stanford University offered a course in artificial intelligence to 150,000 online students. This is the age in which many organizations will need to learn to work at such extreme scales—making it possible to offer highly personalized courses, yet having the capability to reach hundreds of thousands and more when needed. From degrees to reputation metrics The number of platforms built for people to express their opinions, share views, and review products, services, and other people, is rapidly growing. These platforms are becoming new avenues for providing feedback and assessment of an individual’s skills. In a recent survey asking people who hire contractors through oDesk to rank the criteria for making their hiring decisions, the last listed requirement was possession of a college degree. The #1 criterion for hiring was the assessment of a person’s previous performance on a similar or related task. These reputation and performance scores are increasingly replacing indicators such as college degrees, attendance at Ivy League schools, or other proxies for assessing knowledge and competency levels. From grades to continuous feedback mechanisms In the world of big data, advanced analytics, and growing reputation markets, assessment is likely to shift from episodic, tour-de-force quantitative and qualitative encounters, to a continuous feedback mechanism. This mechanism will take into consideration a complex set of factors to enable flexible adaptation and improvements in learning outcomes. It will increasingly provide a way to guide continuous improvement in learning rather than rendering zero-sum judgments. Platforms such as Khan Academy are paving the way in providing feedback on performance and measuring a learner’s level of mastery rather than assigning grades. From lecture halls to collaborative spaces As lecture halls lose their appeal and dominance as the premier spaces for learning, the need for spaces for collaborative project work, and one-on-one mentoring and coaching will grow. Already the concept of a flipped classroom, in which students view lectures as homework and come to school to receive help with areas of confusion or trouble, or to do collaborative work, is paving the way for rethinking the design and usage of physical spaces in the new learning ecology. Alternative learning spaces are also beginning to grow— including hacker and maker spaces—that are open to member communities or the public. SIGNALS Signals are the early indicators—tools, technologies, and processes—that together point to the larger stories on the map. HOW TO USE THIS MAP The Future of Learning research intends to prepare you for disruptive changes at the intersections of learning, technology, and human behavior emerging over the next decade. Use this map as a big picture “first look” at the research. Look for connections across the forecasts. Highlight the stories and signals of most interest to your organization, processes, and challenges. The foresight presented on this map is designed to inspire insights that will help you identify action steps to prepare you and your organization for the future. FUTURE STORIES (NEW FOUNDATIONS) This map is organized around six emerging themes. These are big stories that will define the landscape of learning in the coming decade. Each theme is comprised of three or four forecast clusters—important shifts. currently in their early stages, that will grow in the coming years. DILEMMAS (BURDEN VS. EMPOWERMENT) With new tools, structures, and skills come new dilemmas—tensions within the learning ecology that won’t be easily resolved. Dilemmas require strategies and leadership that go beyond “either-or” thinking. SIGNALS Around each cluster are smaller signals: the details that add up to the big stories and forecasts. These are the early indicators, tools, technologies, and processes that together point to major shifts for the future of learning. WORK SKILLS (NEW MEDIA LITERACY) The future stories and forecasts are situated within a new work environment that calls for new skills and competencies. More information on these skills can be found in IFTF’s Future Work Skills 2020 report.
  • #40 Yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen osaamisen risteyspisteessä esiintyy rakenteellista muutosta, jota tämä kuvio esittää. Huom. Esimerkki Hollannin osuuskuntapohjaisesta ja hajautetusta kotihoidosta. Ks. Martelan blogi http://frankmartela.fi/en/2015/08/buurtzorg-ja-kotihoidon-itseohjautuva-vallankumous-miten-tarjota-halvempaa-iloisempaa-ja-laadukkaampaa-hoitoa/ .
  • #41 POLIITTINEN TULEVAISUUTEEN JOHTAVA TIEKARTTA Barometri ei ole ollut vain oppimistulevaisuuden maratonjolkotusta, vaan sillä on syntypesä yleissivistävän oppimisen, opetuksen ja opetussuunnitelmien uudistamistyössä. Merkittävä väliaikarasti on vuosi 2016, jolloin uudistetaan esi- ja perusopetuksen sekä lukion opetussuunnitelmat. Barometrin päivityksellä haetaan kompassisuuntia tähän kehittämistyöhön. Irmeli Halinen kertoo siitä, missä vaiheessa opetussuunnitelmatyö etenee.
  • #42 41
  • #44 Mahdollinen yhteisöpedagogin mentaalinen malli vuonna 2030?
  • #45 Modernin ajan taloutta on hallinnut maailmankuva, jossa on kaksi rinnakkaista toimijaa, valtio ja markkinat. Valtio takaa järjestyksen ja mahdollistaa näin markkinoiden toiminnan. Viime aikoina talouden järjestämisen vaihtoehtoihin kohdistuva mielenkiinto on kohdistunut paitsi tulonjakoon markkinoilla, myös itse tämän maailmankuvan haastamiseen. Erilaiset erityisesti internetin avulla toimivat vaihtoyhteisöt ovat haastaneet markkinoiden arvokäsitystä (esimerkiksi aikapankit lähtevät siitä, että kaikkien aika on yhtä arvokasta) ja valtion roolia talouden toiminnan takaajana (useimpia järjestelmiä kannattelevat vain ihmisten verkostot). Onko luultavaa, että tulevaisuudessa talous ei toimi enää valtion ja markkinoiden muodostaman kokonaisuuden varassa, vaan ihmiset hankkivat tavarat (tai pikemmin yhteisomistettujen tavaroiden käyttöoikeudet) spontaanisti organisoituvista yhteisöistä, joilla on valtion rahasta eroavat kirjanpitosysteeminsä? Jos näin käy, miten tällaiset yhteisöt toimivat, kun niiden koko kasvaa esimerkiksi tuhannesta ihmisestä sataan tuhanteen?
  • #46 Valmistelevan Delfoi-työpajan jäljiltä on omassa mielessä vahvistunut ajatus siitä, että vaihtotalous on toimeksiannon ydintä sekä käsitteenä että ilmiönä. Kuten Delfoi-työpajan keskustelussa todettiin niin ilmiöstä on olemassa runsaasti aihiokokemuksia (joiden merkitystä jatkokehittelyn pohjana Osmo Kuusi korosti) . Kyse on yhtäältä skaalautumisesta kuten totesit ja yhtäältä tulevaisuudentutkimuksen käsittein murrosilmiöstä, jossa skaalautuminen todennäköisesti edellyttää perusteellista uskomusjärjestelmän uudistumista ainakin kaikista ohjaavimpien ideoiden osalta. Samantyyppisestä ilmiöstä on kyse toisessa teemassa, jossa mahdollisesti tutkitaan ihmisen ja työn suhteen muutoksia. Tämä aihe on kuitenkin vielä prosessissa ja voi hakea muitakin muotoja. Humanististen (yhteisö)ammattien evoluution kannalta ilmiö on joka tapauksessa tavattoman kiinnostava. Se voi avata komeron oven "Narnia"-maailmaan, joka näyttää aivan erilaiselta kuin se missä nyt elämme. Delfoi-yhteisön puolella on meneillään Liisa Haapasen monivuotinen väitösprojekti kasvuttomasta taloudesta, joka etenee artikkelimuodossa seuraavat 3-4 vuotta.Sen kotipesä on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, jossa Liisa toimii tutkijana. Hankkeiden ja ajatusten ristiinpölytys jäi kesken, kun aikataulumme (valitettavan normitapaan) petti viime viikon perjantaina. Ideavaihdantaa ehtii kuitenkin tehdä vielä ennen Humak-pajaa. Joka tapauksessa Liisa on halukas ja tuottelias panelisti vaihtotalouden Delfoissa. Sellainen syyhy on että tätä prosessia kannattaa kehitellä monikierroksisena Delfoi-prosessina päinvastoin kuin monia muita tutkimusprosesseja. Toinen Delfi-yhteisön jäsen, joka voi kontribuoida on Jere Rinne, joka vetää ns. “uusi talous”-ryhmää.
  • #47 Tässä kiinnittyy huomio siihen, miten sosiaalista uudelleenorganisoitumista kuvaavat driverit eivät tulekaan kuvatuksi listan kärkeen! Vai onko niin että ne ovat itse ilmiön ytimessä?
  • #48 Tämä on toinen mahdollinen viitekehys tutkimukseen …
  • #49 … ja tämä on toinen mahdollinen tai rinnakkainen lähestymistapa.
  • #50 Sadan driverin listasta voi poimia voimia,jotka saattavat muuttaa kaikkein yleisempiä uskomuksiamme ja vaikuttaa sitä kautta siihen,miten organisoimmem sosiaalista maailmaa ympärillämme.
  • #51 Kaikki viisi ovat nyt valmiita tutkittavaksi, kunhan vielä tarkennetaan metodinen tekniikka! Mitä pitempään niitä olisi aikaa työstää sitä enemmän ne alkaisivat tunkeutua ja linkkityä toisiinsa.
  • #53 Oppimisen tulevaisuus 2030-barometrin paneeli https://edelfoi.fi/oppimisen-tulevaisuus-2030 . Tästä voi löytää suoraa mallia Humak-delfoille ja muillekin tulevaisuusväite-tekniikan osalta.
  • #54 Käytössä on Delfoi-yhteisössä kehitetty avoimen lähdekoodin eDelfoi-ohjelma, jossa Oppimisen tulevaisuus –paneelikin päivystää. Barometrin viisi kyselyä ovat avoimia vastattavaksi. Tarkoitus ei olekaan että kaikkien pitäisi ottaa kantaa kaikkeen, vaan se että otetaan kantaa kun siltä tuntuu ja käydään dialogiin muiden kantojen kanssa. Tulevaisuuteen tunkeudutaan paitsi kärjekkään väitteen kera myös kaksilla rattailla. Erikseen kysytään väitteen toteutumisen todennäköisyyttä ja erikseen toivottavuutta. Useimmiten kyselyt ovat siinä tilassa, että kaikki 48 teesiä ovat aktiivisina. Samoin niiden tulokset näytetään reaaliaikaisina jakaumina ja kommentteina. Paneelin päivitysvaiheessa vastaamista saatetaan fokusoida ja rajata osana osallistavaa prosessia. Delfoin ja barometrin kiinnostuksen kohteena ovat siis argumentit ja dialogit erilaisten tulevaisuuksien puolesta ja vastaan. Jos rullataan sivua alaspäin niin sieltä tulevat vastaan painikkeet, joilla siirrytään kyselyssä eteen- tai taaksepäin.
  • #55 TULEVAISUUSTEESI Barometri koostuu viidestä kyselystä, joista kussakin on 4-12 tulevaisuusväitettä. Kukin väite eli teesi esitellään ja käsitellään samalla kaavalla. Koko kysymys koostuu otsikosta, väitteestä ja sen selitteestä. Vastaaja ottaa kantaa teesin sisältöön arvioimalla asteikolla sen todennäköisyyttä ja toivottavuutta. Asteikkovalintojen jälkeen häntä pyydetään perustelemaan vastauksensa. Panelistilla on myös mahdollisuus lukea muiden vastauksia ja kommentoida niitä. Lukemisensa perusteella vastaaja voi muuttaa vastaustaan ja tähän mahdollisuuteen barometri osaltaan perustuu. Vastaaminen on Delfoi –tekniikan mukaisesti ehdottoman anonyymiä.
  • #56 KRITEERIT: TODENNÄKÖISYYS JA TOIVOTTAVUUS Jakaumat kuvataan graafisesti todennäköisyys- ja toivottavuus-skaalojen mukaisessa taulukossa. Pallurat kuvaavat vastausten sijainnin ja määrän. Väreillä on myös oma symbolimerkityksensä, joka paljastetaan parin kalvon päästä.
  • #57 ARGUMENTIT (KOMMENTIT) Argumentit eli perustelut erilaisille tulevaisuuksille on Delfoi-prosessin pääsaalis. Tavoitteena on saada asiantuntijat ja asianosaiset argumentoimaan ja kommentoimaan, jotta “iskemäsiirtymät” perustuisivat rationaaliseen ajatteluun ja vuorovaikutteisesti muodostettuun ymmärrykseen siitä, mikä on hyvästä. Aineiston avalyyseissä voidaan erotella erilaisia argumenttityyppejä, joita ovat mm. ideologinen, instituutionaalinen (traditio), kokemusperäinen, systeeminen (vaikutuspremissi) ja paradigmaattinen (muutos) argumentti. Kalvon poiminta on sikäli edustava, että siinä näkyy miten vivahteikkaasti useimpien mielestä epämiellyttävääkin tulevaisuutta voi käsitellä ja perustella. (01:24)
  • #58 NELIKENTTÄ Jakaumat voi pelkistää nelikentäksi kahden muuttujan suhteen. KiinnostavIa ovat tietysti “iskemät” ja niiden hajaantumat koordinaatistoon. Aikasarjatarkastelussa iskemät saadaan liikkeelle. Kiinnostavaa on havainnoida jännitteitä, jotka syntyvät esimerkiksi todennäköisen ja ei-toivotun tulevaisuuden suhteen. (00:19)
  • #59 ARGUMENTTIVISUALISOINTI Argumentit ovat barometrin pääsaaliista. Analyysissa värikoodataan erikseen sisä- ja ulkopaneelia, aikaa ja dialogia.
  • #60 59
  • #61 Hyvän teesin ominaisuudet: se on yksiselitteinen, tiivis, jakava, yllättävä, kiihottava ja kuitenkin mahdollinen
  • #62 Muistsin virkistykseksi panelistien luokittelutaulukko uudestaan.
  • #63 Tehtävänanto metodien osalta! Kysymyksiä kannattaa tuottaa enemmän jotta jää karsittavaa.
  • #64 Muutama täydentävä kalvo skenaarioista.
  • #69 Muutama täydentävä kalvo kaukotulevaisuudesta
  • #70 Terminä neljäs teollinen vallankumous ei ole erityisen tunnettu, mutta sen ilmiöistä keskustellaan jo lähes päivittäin. Esimerkiksi robottiautot, asioiden internet ja 3D-tulostaminen tulevat aikanaan mullistamaan useimpia yhteiskunnan osa-alueita. Kokonaisia toimialoja tulee syntymään ja tuhoutumaan ennennäkemättömän vauhdikkaan luovan tuhon mullistuksissa. Energia-ala tulee kokemaan muutoksessa oman osansa, mutta se on myös entistä kriittisemmässä asemassa (kuten vaikkapa korkea koulutustaso), kun tulevaisuuden voittajia haetaan. Esimerkiksi tietoliikenneala kuluttaa tällä hetkellä yli 10 prosenttia koko maailman sähköstä. Tuon määrän ennakoidaan kasvavan kuusitoistakertaiseksi seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. (Täytyy tässä välissä myöntää, että hymähdin hieman, kun luin tuon arvion tarkkuuden). Big data tarvitsee tuekseen big data centereitä, tuttavallisemmin konesaleja. Konesalit ovat tietyssä mielessä valtavia sähkövastuksia (mieti kuinka paljon yksin oma tietokoneesi lämmittää sisäilmaa) joiden hukkalämpöä hyödynnetään jossain määrin jo nyt. Tilanne saattaa olla toinen tulevaisuudessa – ehkä kaukolämpöverkko hyödyntää pienten ja suurten datakeskusten hukkalämmön ja kerää sen talteen vähentäen tarvetta erilliselle lämmöntuotannolle. Kuka tietää! Energia-alan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa eri tuotantomuodot saavat mielestäni tarpeettoman suuren huomion. Aivan yhtä tärkeää on pohtia myös erilaisia uusia (ja vanhoja) energiankulutuksen muotoja. Muutoin tulevaisuudenkuvastamme puuttuu puolikas. – Lauri Muranen, WEC Finland
  • #71 NELJÄS TEOLLINEN VALLANKUMOUS Ensimmäinen teollinen vallankumous 1700-luvulla (Teollisuus 1.0) toi mukanaan ensimmäiset tuotantokoneet, toinen 1900-luvun alussa massatuotannon ja työnjaon (Teollisuus 2.0)ja kolmas 1900-luvun loppupuolella elektroniikan (Teollisuus 3.0). Ekonomistien kielenkäytössä nyt on käynnissä neljäs kumous (Teollisuus 4.0), jossa on kyse tuotantojärjestelmien digitalisaatiosta. Se muuttaa merkittävästi yritysmaailmaa sekä talouden vaikutuksia niin yksilöiden, yhteisöjen kuin valtioidenkin tasolla. Digitalisaation edetessä ja tietotekniikan yleistyessä tuotantojärjestelmiin ovat tulleet mukaan tietoverkot ja on syntynyt "älytehtaita", joissa koneet viestivät keskenään. Yritykset voivat räätälöidä tuotteita ja palveluita asiakkaidensa yksilöllisiin tarpeisiin, olivat he missä päin maailmaa tahansa, ja asiakkaat voivat tehdä omia tuotteitaan tehtaiden asetuksia muokkaamalla. Useimmat yritykset joutuvat investoimaan uusiin ohjelmiin ja järjestelmiin, jotka mahdollistavat sen, että virtuaaliset ja fyysiset elementit voidaan liittää toisiinsa koneiden välisen kommunikaation, tietotekniikan ja suuren tietomäärän välityksellä.
  • #73 Delfoi-tutkimuksia oppimisen, opetusen ja koulutuksen puolelta.