Kesätyöntekijöiden rekrytointi kiivaimmillaan
Turun kauppakamarin jäsenilleen tekemän kesätyöntekijäkyselyn mukaan yritykset ja organisaatiot palkkaavat tulevana kesänä harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä aavistuksen vähemmän kuin viime vuonna. – 69 % prosenttia vastaajista ilmoitti palkkaavansa yhtä paljon, ja jopa 17 % vähemmän, kuin viime vuonna, kertoo kauppakamarin koulutus- ja työvoimavaliokunnan sihteeri, WTC-päällikkö Jaana Mäkikalli. Vastaavat luvut viime vuonna olivat 70% ja 13%. – Kaikkiaan 60 prosenttia vastaajista ilmoitti ylipäätään palkanneensa tai palkkaavansa kesätyöntekijöitä. Kymmenessä prosentissa vastaajaorganisaatioista päätöstä ei ollut vielä tehty.
Eniten vastaajat tarjoavat työpaikkoja ammattikorkeakouluopiskelijoille sekä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville. Suuri osa vastaajista tarjoaa kesätyöpaikkoja vain 18-vuotta täyttäneille. Julkisen sektorin vastaajat, jotka ovat pääasiassa kuntia, tarjoavat kesätöitä myös alle 18-vuotiaille.
Somea ei vieläkään hyödynnetä
Yleisimpänä rekrytointikanavana organisaatiot käyttävät oman henkilöstön verkostoja sekä palkkaavat saamiensa avointen hakemusten ja yhteydenottojen perusteella. Oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä kesätyöntekijöiden rekrytoinnissa tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna. – Sosiaalista mediaa rekrytointikanavana käyttää vain 9 % vastaajista, ja luku on jopa prosenttiyksikön pienempi kuin viime vuonna, ihmettelee Mäkikalli. – Myös aiempina kesinä tai kausiapulaisina ja kesätyöntekijöinä toimineet saavat monesta yrityksestä kesätöitä tänäkin vuonna.
Hieman alle puolet vastaajista kertoo, että talouden suhdannetilanne vaikuttaa paljon tai jonkin verran kesätyöntekijöiden palkkaamiseen, mutta lähes neljäsosa kertoo, että suhdannetilanne ei vaikuta lainkaan. Kesätyöntekijöiden palkkaamista rajoittavat sopivien kesätöiden puute sekä palkkaamisen kustannukset. Myös reilu viidennes vastaajista katsoo, että sopivia kesätyöntekijöitä ei ole tarjolla. Kesätyöntekijöiden rekrytointia voisi helpottaa yleisen taloustilanteen kohentumisen lisäksi taloudellinen tuki työnantajalle (esimerkiksi palkkatuki) sekä yhteistyön lisääminen oppilaitosten kanssa voisivat helpottaa kesätyöntekijöiden rekrytointia. Tulokset ovat yhtenevät viime vuotisen kyselyn kanssa.
Kesätyöntekijöiden rekrytointi kiivaimmillaan
Turun kauppakamarin jäsenilleen tekemän kesätyöntekijäkyselyn mukaan yritykset ja organisaatiot palkkaavat tulevana kesänä harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä aavistuksen vähemmän kuin viime vuonna. – 69 % prosenttia vastaajista ilmoitti palkkaavansa yhtä paljon, ja jopa 17 % vähemmän, kuin viime vuonna, kertoo kauppakamarin koulutus- ja työvoimavaliokunnan sihteeri, WTC-päällikkö Jaana Mäkikalli. Vastaavat luvut viime vuonna olivat 70% ja 13%. – Kaikkiaan 60 prosenttia vastaajista ilmoitti ylipäätään palkanneensa tai palkkaavansa kesätyöntekijöitä. Kymmenessä prosentissa vastaajaorganisaatioista päätöstä ei ollut vielä tehty.
Eniten vastaajat tarjoavat työpaikkoja ammattikorkeakouluopiskelijoille sekä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville. Suuri osa vastaajista tarjoaa kesätyöpaikkoja vain 18-vuotta täyttäneille. Julkisen sektorin vastaajat, jotka ovat pääasiassa kuntia, tarjoavat kesätöitä myös alle 18-vuotiaille.
Somea ei vieläkään hyödynnetä
Yleisimpänä rekrytointikanavana organisaatiot käyttävät oman henkilöstön verkostoja sekä palkkaavat saamiensa avointen hakemusten ja yhteydenottojen perusteella. Oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä kesätyöntekijöiden rekrytoinnissa tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna. – Sosiaalista mediaa rekrytointikanavana käyttää vain 9 % vastaajista, ja luku on jopa prosenttiyksikön pienempi kuin viime vuonna, ihmettelee Mäkikalli. – Myös aiempina kesinä tai kausiapulaisina ja kesätyöntekijöinä toimineet saavat monesta yrityksestä kesätöitä tänäkin vuonna.
Hieman alle puolet vastaajista kertoo, että talouden suhdannetilanne vaikuttaa paljon tai jonkin verran kesätyöntekijöiden palkkaamiseen, mutta lähes neljäsosa kertoo, että suhdannetilanne ei vaikuta lainkaan. Kesätyöntekijöiden palkkaamista rajoittavat sopivien kesätöiden puute sekä palkkaamisen kustannukset. Myös reilu viidennes vastaajista katsoo, että sopivia kesätyöntekijöitä ei ole tarjolla. Kesätyöntekijöiden rekrytointia voisi helpottaa yleisen taloustilanteen kohentumisen lisäksi taloudellinen tuki työnantajalle (esimerkiksi palkkatuki) sekä yhteistyön lisääminen oppilaitosten kanssa voisivat helpottaa kesätyöntekijöiden rekrytointia. Tulokset ovat yhtenevät viime vuotisen kyselyn kanssa.
Analyysi Suomen kasvukolmioalueen eli Helsingin, Tampeeen ja Turun kolmion sisällä olevan alueen kansallisesta merkityksestä ja elinvoimasta keskeisten tunnuslukukujen avulla. Kasvukolmion alueen osuus on väestöstä, BKT:sta, työpaikoista, tutkimus- ja kehitysmenoista ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 50-70 prosenttia muuttujasta riippuen. Elinvoima-analyysissa käyty läpi kasvukolmion 11 seudun elinvoimaa neljästä eri teemasta ja useiden muuttujien avulla.
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätTimoAro
Esitys kaupunkien ja alueiden vetovoimatekijöistä. Mitkä tekijät tekevät alueesta vetovoimaisen muuttajien silmin? Alueiden vetovoimatekijät on luokiteltu kuuteen kategoriaan: kovat vetovoimatekijät, sijaintitekijät, pehmeät vetovoimatekijät, mainetekijät, identiteettitekijät ja villit kortit.
Mitä tutkimus kertoo liikenneinfran vaikutuksista? ekonomisti Aki KangasharjuTurun kauppakamari
Hyvät liikenneyhteydet ovat edellytys niin Suomen kuin koko Euroopan kasvulle ja menestykselle. Entistä laajemmat työssäkäyntialueet synnyttävät tutkimuksen mukaan uutta aineetonta ja inhimillistä pääomaa, jolla on merkittävä positiivinen vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin sekä kansantalouteen.
Nordean pääekonomistin Aki Kangasharjun esitys Liikennekäytävävaltuuskunnan kansalaisinfossa 12.10.2017.
Alueiden kilpailukyky selvitys 2016 - yritysten näkökulmaTurun kauppakamari
Kauppakamarit kehittävät yritysten toimintaedellytyksiä ja alueiden kilpailukykyä. Keskuskauppakamari on
tutkinut vuodesta 2000 lähtien alueellisten tekijöiden vaikutusta yritysten kilpailukykyyn ja sijoittumiseen
Suomessa. Alueiden kilpailukyky 2016 on seitsemäs aihepiiriin liittyvä tutkimus. Lue koko tutkimus: http://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2016/09/alueiden-kilpailukyky-2016-1.pdf
Tunnin juna helsingistä turkuun ja suomen talouskasvu - professori Hannu Piek...Turun kauppakamari
Tunnin juna Helsingistä Turkuun ja Suomen talouskasvuProfessori Hannu PiekkolaVaasan yliopisto11.2.2016pohjanaVY työpaperi“Transport investment in railways to generate knowledge transfer from interfirm worker mobility”
Mainonnan eettisen neuvoston pääsihteerin Paula Palorannan esitys Turun kauppakamarin Vastuullisen markkinoinnin aamukahveilla 23.9.2015. Kumppaneina Logomo ja Nitro.
More Related Content
Similar to Helsinki turku-ratakäytävän kehittämisen aluetaloudelliset vaikutukset
Analyysi Suomen kasvukolmioalueen eli Helsingin, Tampeeen ja Turun kolmion sisällä olevan alueen kansallisesta merkityksestä ja elinvoimasta keskeisten tunnuslukukujen avulla. Kasvukolmion alueen osuus on väestöstä, BKT:sta, työpaikoista, tutkimus- ja kehitysmenoista ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 50-70 prosenttia muuttujasta riippuen. Elinvoima-analyysissa käyty läpi kasvukolmion 11 seudun elinvoimaa neljästä eri teemasta ja useiden muuttujien avulla.
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätTimoAro
Esitys kaupunkien ja alueiden vetovoimatekijöistä. Mitkä tekijät tekevät alueesta vetovoimaisen muuttajien silmin? Alueiden vetovoimatekijät on luokiteltu kuuteen kategoriaan: kovat vetovoimatekijät, sijaintitekijät, pehmeät vetovoimatekijät, mainetekijät, identiteettitekijät ja villit kortit.
Mitä tutkimus kertoo liikenneinfran vaikutuksista? ekonomisti Aki KangasharjuTurun kauppakamari
Hyvät liikenneyhteydet ovat edellytys niin Suomen kuin koko Euroopan kasvulle ja menestykselle. Entistä laajemmat työssäkäyntialueet synnyttävät tutkimuksen mukaan uutta aineetonta ja inhimillistä pääomaa, jolla on merkittävä positiivinen vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin sekä kansantalouteen.
Nordean pääekonomistin Aki Kangasharjun esitys Liikennekäytävävaltuuskunnan kansalaisinfossa 12.10.2017.
Alueiden kilpailukyky selvitys 2016 - yritysten näkökulmaTurun kauppakamari
Kauppakamarit kehittävät yritysten toimintaedellytyksiä ja alueiden kilpailukykyä. Keskuskauppakamari on
tutkinut vuodesta 2000 lähtien alueellisten tekijöiden vaikutusta yritysten kilpailukykyyn ja sijoittumiseen
Suomessa. Alueiden kilpailukyky 2016 on seitsemäs aihepiiriin liittyvä tutkimus. Lue koko tutkimus: http://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2016/09/alueiden-kilpailukyky-2016-1.pdf
Tunnin juna helsingistä turkuun ja suomen talouskasvu - professori Hannu Piek...Turun kauppakamari
Tunnin juna Helsingistä Turkuun ja Suomen talouskasvuProfessori Hannu PiekkolaVaasan yliopisto11.2.2016pohjanaVY työpaperi“Transport investment in railways to generate knowledge transfer from interfirm worker mobility”
Mainonnan eettisen neuvoston pääsihteerin Paula Palorannan esitys Turun kauppakamarin Vastuullisen markkinoinnin aamukahveilla 23.9.2015. Kumppaneina Logomo ja Nitro.
2. Johtopäätöksiä kansainvälisen
tutkimuskirjallisuuden tuloksista
• Liikenteellinen saavutettavuus vaikuttaa merkittävästi taloudelliseen
kasvuun
• Parantunutta saavutettavuutta on hyödynnetty tehokkaimmin
kaupungeissa ja seuduilla, joissa liikenneyhteyksien kehittäminen on
osa laajempaa kehittämisstrategiaa, esim. Öresund.
• Liikenneinvestointi yksinään ei ole riittävä ehto kehitykselle, vaan
toimii sitä tukevana elementtinä.
• Paras kehityspotentiaali saadaan, kun liikenneyhteys liittää alueet
tiiviimmin yhdeksi toiminnalliseksi, riittävän väestöpotentiaalin
työssäkäyntialueeksi.
• Nopeampi rata tuo kehittämismahdollisuuksia asemille, joista on
luotu liikenteen solmukohtia.
• Aseman vaikutusalueelle tehokasta maankäyttöä, uutta
yritystoimintaa, palveluita, asukkaita sekä maan arvon ja vuokrien
nousua.
• Nopeat junayhteydet johtavat yleensä keskittymiseen ja laajemman
alueen sisäiseen uusjakoon.
3. Ruotsissa investoinnit liikenteeseen ovat
eri tasolla kuin Suomessa
Europakorridoren srategisesti
tärkeä hanke
• Götalandsbanan Tukholma-
Göteborg
• Europabanan Tukholma-
Malmö
• Mahdollisuus kytkeä
ruotsalainen
suurnopeusrataverkko
eurooppalaiseen
suurnopeusrataverkkoon
(Holm ym., 2015.)
4. Työmarkkina-alueiden laajeneminen ja aluetalous
Saavutettavuuden paraneminen luo edellytykset
alueiden väliselle työssäkäynnille
työmarkkina-alueiden laajenemiselle
alueiden integroitumiselle
Työmarkkina-alueiden laajeneminen
Edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista
Mahdollistaa perheiden aikuisten jäsenten työllistymismahdollisuuksia
eri kunnissa/alueilla
Johtaa työllisyysasteen nousuun
Työmarkkina-alueiden laajeneminen johtaa tuottavuuden
kasvuun yrityssektorilla ja julkisella sektorilla
Samalla työpanoksella enemmän arvonlisäystä
Luo edellytyksiä yritysten kasvulle ja uusille yrityksille
5. Parempi saavutettavuus mahdollistaa yritysten
liiketoiminta-alueiden laajeneminen
− Markkina-alueiden laajeneminen uusille alueille
− Yritysten verkottuminen alueiden välillä
− Kilpailun lisääntyminen
− Työntekijöiden liikkuvuuden lisääntyminen eri
alueiden toimipaikkojen välillä
− Tiedon, osaamisen ja innovaatioiden leviäminen
‒ Matkailun potentiaali
‒ Yhteydet lentokentille ja satamiin
‒ Kaupunkimatkailu, tapahtumamatkailu, Stopover-matkailu
6. Helsingin, Tampereen ja Turun seutukuntien väestön
ennustetaan kasvavan
-50,000 50,000 150,000 250,000
..Helsingin seutukunta
..Loviisan seutukunta
..Porvoon seutukunta
..Raaseporin seutukunta
..Salon seutukunta
..Turun seutukunta
..Porin seutukunta
..Forssan seutukunta
..Hämeenlinnan seutukunta
..Riihimäen seutukunta
..Etelä-Pirkanmaan seutukunta
..Tampereen seutukunta
..Lahden seutukunta
..Kotkan-Haminan seutukunta
..Kouvolan seutukunta
Muutos, henkeä
• Etelä-Suomessa liikenteen
kysynnän kannalta merkittävää
väestönkasvua on
odotettavissa
− Helsingin seudulle
− Tampereen seudulle
− Turun seudulle
(Tilastokeskus 2015)
− Näillä alueilla myös
työpaikkojen odotetaan
kasvavan (VATT 2015)
− Joukkoliikenneinvestoinnit
kannattaa suunnata sinne,
missä on kysyntää
Ennustettu väestönmuutos Etelä-Suomen
Seutukunnissa v. 2014-2030 (Tilastokeskus 2015)
7. Nopean junayhteyden vaikutuksia Helsinki-Turku-
vyöhykkeen työmarkkina-alueen ja yritysten
liiketoiminta-alueen laajenemiseen
• Helsinki-Turku-vyöhykkeen pendelöinti lisääntyy 7 000 –
8 000 työntekijällä vuodessa.
• Lisää yritysten työasiamatkoja 110 000 – 170 000 matkaa
vuodessa.
• Työperäisten matkojen kasvu lisää matkatapahtumia 1,8 –
2,1 miljoonaa vuodessa, josta suurin kasvu
junaliikenteeseen.
• Työmarkkina-alueen ja yritysten liiketoiminta-alueiden
laajeneminen saa aikaan noin prosentin kasautumisedun
lisäyksen.
• Tästä aiheutuva tuottavuuden kasvu aikaansaa 40–80
miljoonan euron lisäyksen vuosittaiseen arvonlisäykseen.