Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko Aho
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•386 views
Tulossa
Recommended
More Related Content
Similar to Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko Aho
Similar to Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko Aho (20)
More from Senaatti-kiinteistöt
More from Senaatti-kiinteistöt (20)
Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - Mikko Aho
- 2. Helsingin kuntakonserni 2016 • Toimialauudistus 2017: • 27 virastoa 4 toimialaa • Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala • Kaupunkiympäristön toimiala • Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala • Sosiaali- ja terveys toimiala 13.10.2017 Mikko Aho 2
- 3. 13.10.2017 Mikko Aho 3
- 4. 13.10.2017 Mikko Aho 4
- 5. Kaupunkiympäristön toimiala Toimialajohtaja Maankäyttö ja kaupunkirakenne Maankäyttöjohtaja Raimo K. Saarinen Maankäytön yleissuunnittelu Yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Asemakaavoitus Asemakaavapäällikkö Marja Piimies Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit Tonttipäällikkö Sami Haapanen Liikenne- ja katusuunnittelu Liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupäällikkö Jussi Luomanen Palvelut ja luvat Asiakkuusjohtaja Pekka Henttonen Kaupunkiympäristön asukas- ja yrityspalvelut Asukas- ja yrityspalvelupäällikkö Markku Leijo Kaupunkimittauspalvelut Kaupungingeodeetti Heikki Laaksonen Pysäköinninvalvonta ja pysäköintipalvelut Kunnallinen pysäköinninvalvoja Kaija Kossila Rakennusvalvontapalvelut Rakennusvalvontapäällikkö Kai Miller Ympäristöpalvelut Ympäristöjohtaja Esa Nikunen Rakennukset ja yleiset alueet Tekninen johtaja Jaakko Stauffer Rakennetun omaisuuden hallinta Rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildén Tilapalvelut Tilapalvelupäällikkö Irmeli Grundström Ylläpito Ylläpitopäällikkö Hannu Seppälä Rakennuttaminen Rakennuttamispäällikkö Jukka Forsman Asuntotuotanto Asuntotuotantopäällikkö Sisko Marjamaa Hallinto- ja tukipalvelut Hallintojohtaja Silja Hyvärinen Hallinto- ja lakipalvelut Hallintopäällikkö Mikko Ravantti Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpäällikkö Anne Lappalainen Kehittämispalvelut Kehittämispalvelupäällikkö Outi Karsimus Talous- ja suunnittelupalvelut Talous- ja suunnittelupäällikkö Leena Sutela Tietohallintopalvelut Tietohallintopäällikkö Kari Vuorinen Viestintäpalvelut Viestintäpäällikkö Heikki Mäntymäki
- 6. Helsingin kaupunkistrategia Helsingin visiona on olla maailman toimivin kaupunki. Tällä se luo parhaat urbaanin elämän edellytykset asukkailleen ja vierailijoilleen. Kaupungin strategisena tavoitteena on tehdä jatkuvasti kaikki hieman paremmin, jotta helsinkiläisten elämä olisi mukavampaa ja vaivattomampaa. Helsinki haluaa olla päivä päivältä parempi. 13.10.2017 Mikko Aho 6
- 7. Helsingin kaupunkistrategia Helsinki ymmärtää roolinsa yhä enemmän edellytysten luojana ja mahdollistajana. Helsinki luo aktiivisesti kumppanuuksia kansalaisjärjestöjen ja kaikkien kaupungin kehittämisestä ja elävöittämisestä kiinnostuneiden kanssa. Helsinki on paitsi palveluorganisaatio myös alusta ja maailman edistyksellisin julkisen sektorin ekosysteemi 13.10.2017 Mikko Aho 7
- 8. Helsingin kaupunkistrategia Helsingissä suunnitellaan liikenneinvestoinnit ja maankäyttö aina yhdessä. Liikenneinvestoinneilla huolehditaan koko liikennejärjestelmän toimivuudesta. Kestävien liikennemuotojen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan. Samalla huolehditaan kaikkien liikennemuotojen kehittämisestä ja elinkeinoelämän edellyttämän liikenteen kilpailukyky turvataan. 13.10.2017 Mikko Aho 8
- 9. Helsingin kaupunkistrategia Tiivis ja toiminnallisesti sekoittunut kaupunkirakenne luo pohjan urbaanille elämälle. Helsingin kaikissa kaupunginosissa on edellytykset hyvälle arjelle, toimivalle liikenteelle, monipuolisille lähipalveluille ja elinkeinoille. Varmistetaan suurten aluerakentamishankkeiden, sekä Raide- Jokerin että muiden raideyhteyksien kannattavuus riittävällä maankäytön tehokkuudella. 13.10.2017 Mikko Aho 9
- 10. 10 Kaavoitus on kaupunkikehityksen keskeisin työkalu
- 11. 11 • Strateginen taso: koko kaupungin yleiskaava, joka ratkaisee suuret linjat ja kehityssuunnat: rakentamisen painopistealueet, liikennejärjestelmä, virkistysalueverkosto, merellinen Helsinki jne. • Asemakaavataso: uudet kaupunginosat, täydennysrakentaminen, kaupunkirakenteen monipuolisuus, liikenneratkaisut • Kaupunkiuudistushankkeet vanhoissa kaupunginosissa, esimerkiksi Myllypuro, jossa asemakaavoittamalla ja rakentamalla saatu aikaan aikaisemmasta aivan poikkeava kehitys - kaupunginosan profiili on nousemassa usealla mittarilla: koulutustaso, asuntojen hinnat, segregaation väheneminen, palvelujen lisääntyminen ja paraneminen. Ohjaustyökalut
- 12. Yleiskaava
- 13. 13 Helsingin uusi yleiskaava on tavoitelähtöinen ratkaisu ohjaamaan kaupunkirakennetta Helsinki on 2050 raideliikenteen verkostokaupunki, jolla on vahva laajeneva pääkeskus - kantakaupunki. Helsinki on myös viherverkostokaupunki Yleiskaavan tehtävä on kasvun mahdollistaminen - riittävät asuntotuotantoedellytykset varmistetaan - elinkeinoelämän toimintaedellytykset turvataan Yleiskaava on strateginen kaava, joka näyttää Helsingin ja seudun kaupunkirakenteen kannalta tärkeimmät kehittämissuunnat ja keskeiset painopisteet Vahva linjavalinta, jossa yhtenäisiä laajoja viheraluekokonaisuuksia säilytetään mahdollisimman paljon. Uusia rakentamisaluevarauksia esitetään liikenteen lievealueilta ja jo olevaa rakennetta täydentäen sekä jonkin verran laajentaen. Maankäyttö ja liikenne ovat sidoksissa toisiinsa Helsingin uusi yleiskaava on mahdollistava kaava, joka katsoo pitkälle tulevaisuuteen
- 14. 14 Yleiskaavalla varaudutaan mahdollistamaan Helsingin väestönkasvu ns. nopean kasvun mukaisesti Vain kasvavat kaupungit menestyvät globaalissa kilpailussa – Viime vuosina väestönkasvu Helsingissä on säännöllisesti ylittänyt ennusteet Yleiskaava mahdollistaa Helsingissä noin 865 000 asukasta vuonna 2050 osana Helsingin seutua, jossa asuisi noin kaksi miljoonaa asukasta. Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti eri kasvuprojektioissa.
- 15. Riittävän asuntotarjonnan varmistaminen on kaupunkisuunnittelun tärkeimpiä tehtäviä. Asuntopolitiikan kehittämistarpeista tehtiin tänä vuonna eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilauksesta selvitys. Selvityksen keskeisin lopputulos oli, että ainoastaan riittävällä uudistuotannon määrällä voidaan vaikuttaa asuntojen hinta- ja vuokratasoon. Selvityksessä todetaan myös, että kaupungistuminen on globaali ilmiö eikä sen hillitseminen sinänsä ole tarkoituksenmukaista vaan keskeisempää on löytää ne keinot, joilla urbanisaatio voidaan toteuttaa hallitusti. Helsingin asuntojen reaali- hinnat erkaantuvat edelleen yhä enemmän muun Suomen kehityksestä Asuntokysymyksen ratkaiseminen
- 16. 16 Urbaanin kaupunkielämän vuoro • Yleiskaava vastaa urbaanin asumisen kysyntään - lapsiperheet ovat palanneet kantakaupunkiin, mutta urbaania ympäristö ei riitä kaikille halukkaille: • Elävä kaupunkiympäristö vuorokauden ajasta riippumatta • Julkista tilaa yhteisön toiminnalle • Kadun rooli kaupunkielämän näyttämönä • Kävelyn priorisointi synnyttää urbaania kaupunkirakennetta- kävely puolestaan mahdollistuu riittävän tiiviissä kaupunkirakenteessa (lyhyet välimatkat): • Palvelut keskittyvät keskustoihin -kivijalkakauppojen paluu • Urbaania rakennetta edellyttävät myös uuden talouden alat, palvelualat, kasvuyritykset
- 17. 17 Kauppa ja palvelut ohjataan sekä laajenevaan kantakaupunkiin että uusille keskusta-alueille • Enemmän asiakkaita ja työntekijöitä lähietäisyydellä • Kestävien kulkumuotojen suosiminen • Keskustojen yleiskaavavaranto on joustavaa ja toteutuu kulloinkin asemakaavaa laadittaessa. • Keskustaverkko mahdollistaa myös julkiset palvelut – hyvä joukkoliikennesaavutettavuus kaikkialta • Täydennysrakentamisella tässä suuri rooli
- 18. 18 PKS Työpaikkatiheys 2009 Kaupungin tulee varmistaa elinkeinoelämän toimintaedellytykset • Yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavat: Työvoiman saatavuus ja hinta (riittävä asuntotuotanto) Riittävä toimitilavaranto Toimitilojen sopivuus ja hintataso Alueen imago ja koettu laadukkuus Hyvä saavutettavuus Yritysten yhteistyömahdollisuudet Yritysten tarvitsemien palveluiden saatavuus Alueen merkittävyys kasvukeskuksena Turvallisuus • Yritykset hyötyvät toistensa läheisyydestä - agglomeraatioetu • Kaupan ja palveluiden sijoittumisessa keskeistä on asiakkaiden sijainti ja asiointikäyttäytyminen • Toimistotyöpaikojen sijoittumisessa keskeistä on kommunikaatiosaavutettavuus, teollisuuden ja logistiikan osalta logistiset yhteydet, suuri tilatarve ja joustavuus (mahdollisuus laajentua)
- 19. 19 Hyvällä kaupungilla on kestävä talous Agglomeraatioetujen hyödyntäminen: • Suurempi yritystoiminnan tilatarjonta korkean tuottavuuden alueilta • Riittävän suuri asuntotarjonta (työvoiman riittävyys ja hinta kohtuullisena) • Hyvä työmatka- ja asiakassaavutettavuus vahvistaa alueiden vetovoimaa ja aikaansaa taloudellista hyötyä sekä yrityksille että kotitalouksille • Kaupunkirakenteen tiivistäminen edistää elinvoimaisuutta erityisesti siellä, missä muodostuu riittävän suuria ja yhtenäisesti urbaaneja alueita. • Kasvu houkuttelee uusia ja uudenlaisia yrityksiä sekä mahdollistaa monipuoliset palvelut, myös väestön huoltosuhde paranee Tuottavuus syntyy siellä, missä ihmisiä on paljon koolla
- 20. 20 Urbaanin kapasiteetin luominen: Maankäyttöratkaisu ja siihen liittyvät investoinnit • Mahdollisuuksia uusiin rakentamisinvestointeihin (yksityiset) n. 45 mrd € • Tarve uusiin infra- ja raideinvestointeihin (kaikki julkiset) n. 10-12 mrd € • Palvelutuotannon kustannukset n. 0,5 -1 mrd. € • Julkiset investoinnit mahdollistavat sen suuren yksityisten investointien määrän, jolla saadaan aikaan kaupunkituottavuus Yleiskaava luo talouskasvun edellytyksiä Yleiskaavan kokonaistyöllisyysvaikutus on noin 500 000 henkilötyövuotta
- 21. 21 • Yleiskaavan toteutuessa väestöllinen huoltosuhde kehittyy myönteisemmin ja paine tuloveroprosentin nostamiseen on pienempi kuin tilanteessa, jossa yleiskaavan mahdollistama väestönkasvu ei toteudu • Palvelutuotannon investointitarve kytkeytyy väestönkasvuun • Palvelurakentamisen ja ylläpidon kustannukset ovat n. 15-22 % palvelutuotannon kustannuksista (0,5 -1 mrd. €) Yleiskaavan taloudellisten vaikutusten arviointi (FCG 2015)
- 22. 22 • Kaupunkitaloudellisena lähtökohtana kaupunkialueen eri toimialojen työpaikkojen ja arvonlisäyksen mahdollistaminen, osaamisintensiiviset alat suuressa merkityksessä • Kaupunkiseudun alueet poikkeavat niiden tarjoamien toimintaedellytyksien suhteen, merkittävimmät sijaintiin liittyvät kriteerit (Kauppakamari, 2016): • Työvoiman saatavuus • Liikenneyhteydet • Markkinoiden läheisyys • PK-seudun toimistoaloilla: saavutettavuus joukkoliikenteellä (Skanska/KTI, 2016) • Kantakaupunki on ylivertainen informaatiopalveluiden, osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden sekä erikoistuneen kaupan ja palveluiden keskittymä, joka tarjoaa erityisesti osaamisintensiivisille asiantuntija-aloille kasautumisetuja, jotka perustuvat saman alan toimijoiden läheisyyteen, eri toimialojen keskittymiseen sekä keskittymän suuruuden tuottamaan volyymiin ja monipuolisuuteen (Laakso, 2016) Lähde: HSY, 2016 Yli 50 000 työpaikan toimialat Helsingin seudulla
- 23. 23 Kaavoituksen keinoin mahdollistetaan kantakaupungin laajentaminen – vastaus urbaanien asumistoiveiden kysyntään, samalla maan vetovoimaisimman tuottavuuden huippualueen kasvun mahdollistaminen
- 24. Kaupunkibulevardeissa kyse on kokonaan uusista kaupunginosista– syntyy uusi ydinkeskustan reuna
- 25. Asemakaavoitus
- 26. 26 Helsinki asemakaavoittaa monipuolista kaupunkirakennetta uusille satamalta vapautuneille alueille ja Pasilaan. Keski-Pasila Osayleiskaavasta (2006) johdetut päätavoitteet: ”.. tavoitteena on Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen mahdollistamalla uuden identiteetin omaavan keskusta-alueen syntyminen. Alueen rakentaminen eheyttää yhdyskuntarakennetta ja parantaa Pasiloiden välistä yhteyttä.”
- 27. 27 Asemakaavatyössä tarkentuneet tavoitteet: Keski-Pasila - Pasilaa kehitetään osana raideliikenteen verkostokaupunkia - tarjotaan edellytykset hyvälle kaupunkielämälle ja ihmisten kohtaamiselle - toteutetaan AM-ohjelmaa - kaavoitetaan asuntoja ja työpaikkoja - luodaan alueelle tunnistettava kaupunkikuvallinen ja –tilallinen identiteetti (tornit, Tripla, Ratapihakorttelit) Pohjois-Pasila: - tuetaan Helsingin kehitystä raideliikenteen verkostokaupunkina - kaupunginosaa kehitetään monipuolisena - Ilmalan asema-aluetta kehitetään työpaikka-intensiivisenä - kaavoitetaan asuntotontteja - toteutetaan AM-ohjelman tavoitetta - kävely, pyöräily ja joukkoliikenne nostetaan kilpailukykyiseksi - toteutetaan pysäköintipolitiikan strategisia linjauksia
- 28. Kalasataman tavoitteet: Kantakaupungin laajentaminen, monimuotoinen asuminen, merellinen Helsinki
- 29. 29 Kalasataman suunnittelussa asuminen on dominoinut vaikkakin alueelle on suunniteltu alusta asti myös merkittävää työpaikkarakentamista. Nykyinen ennuste on 10000 työpaikkaa. Kalasataman keskuksen kohta on alusta asti tunnistettu merkittäväksi kaupalliseksi ja myös työpaikkakeskustaksi. Tällä hetkellä sinne ja sen lähiympäristöön on rakentumassa merkittävää uutta toimitilarakentamista (mm. K-kampus ja Kaupunkiympäristötalo). Kulttuurin osalta Suvilahti ja Teurastamo ovat mielenkiintoiset kehittyvät kohteet, joiden muodostumista on edesautettu kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen keinoin. Uuteen yleiskaavaan liittyvänä tavoitteena on nyt lähdetty kehittämään Teollisuuskatua työpaikkakeskittymänä, joka yhdistää Pasilan Triplan ja Kalasataman Redin.
- 30. 30 Teollisuuskadun akseli Käynnistymässä asemaakaavoitushanke, jossa mittavasti uutta liike- ja toimitilaa Pasila-Vallila-Kalasatama-akselille Akseli on noin 2,5 km pitkä kaupunkitila, jonka molempiin päihin on rakenteilla kaksi poikkeuksellisen merkittävää uutta keskustaa: Pasilan Tripla ja Kalastaman Redi ympäristöineen. Tavoitteena on voimakkaan yrityskeskittymän rakentaminen Vallilaan. Katutasosta tehdään elävä, kävely-ympäristöä parannetaan, palvelutarjonta monipuolistuu, julkisen liikenteen saavutettavuus paranee. Kulttuuri- ja vapaa-ajantapahtumilla ja niihin liittyvällä yritystoiminnalla on erityinen merkitys alueen aktiivisuuden nostamisessa toimistoaikojen ulkopuolella.
- 31. Myös Jätkäsaari ja Hernesaari laajentavat kantakaupunkia yleiskaava 2002:n pohjalta entisille satama-alueille
- 32. 32 • Molemmat kaupunginosat tukeutuvat ratikkaliikenteeseen • Ja vastaavat urbaaneihin asumistoiveisiin: kantakaupunkiin myös lapsiperheitä lisää • Merellisyys: matkustajasatamat ja risteilysatama • Veneily- ja muu merellinen virkistys
- 33. Kantakaupungin laajeneminen nykyisten projektialueiden rakennuttua
- 34. Kantakaupungin laajeneminen uuden yleiskaavan mahdollistamana
- 35. 35 Myllypuro esimerkkinä kaavoituksen keinoin toteutuneesta kaupunkiuudistushankkeesta vanhalla esikaupunkialueella Helsingissä useita 1960-luvun tai 1970-luvun kerrostalolähiöitä, joiden täydennysrakentaminen ajankohtaista: • asuntorakenteen monipuolistaminen • väestörakenteen monipuolistaminen • palvelujen parantaminen-säilyttäminen • tiivistäminen hyvien liikenneyhteyksien ja muun olevan infran viereen Vuonna 2000 Myllypuro oli noin 9 300 asukkaan 1960-luvun esikaupunki, jonka länsilaidalla pientaloalue Alueen itälaidalla oli metroasema, vieressä ostari ja tyhjillään oleva Paragonin painotalo
- 36. 36 Myllypuron keskus ja Keskuksen itäosa Puinen kaupunkikylä Arkkitehtuurikilpailun voittanut ehdotus /Aaro Artto Asemakaavojen havainnekuvayhdistelmä Myllypurossa mittava täydennyskaavoitus käynnistettiin 2000 ilman erityisiä hankkeita kaupungin omalle maalle ja keskustassa osin ostoskeskusyhtiön kortteleihin – kaavoituksella varattiin tilaa ja luotiin siten mahdollisuuksia. Tavoitteena asukas- ja asuntorakenteen monipuolistuminen sekä palvelujen parantaminen 1960- luvun kerrostalolähiössä Pientaloalueen kaavoituksen taustalla lisäksi tavoitteena pientaloasumisen tarjoaminen koko kaupungin mittakaavassa perheasuntojen lisäämiseksi hyvien liikenneyhteyksien viereen. Kun koko alue rakentunut asukasmäärä lisäys on noin 50 %.
- 37. 37 Myllypuron keskustan liike- ja toimitilakortteleista tällä hetkellä valmiina uusi monipuolinen liikekeskus, jonka päällä on asuntoja, metron vieressä uusi vuonna 2012 valmistunut terveysasema ja rakentumassa on 6000 oppilaan Metropolian ammattikorkeakoulu. Verkkokauppa.com:lle tontinvarausesitys lautakunnasta ammattikorkeakoulun naapurista Lisäksi liikekeskuskortteleita ympäröivät asuinkerrostalot on rakennettu. Yhteensä uusia koteja on noin 1000 asukkaalle. Keskustan itäosaan on nousemassa pääosin pientaloasumista noin 2000 asukkalle. Etelälaidan pientaloalue –puukaupunki – on lähes valmis. Se tarjoaa kodit noin 2000 asukkaalle Kaupunginosan profiili on nousemassa usealla mittarilla: koulutustaso, asuntojen hinnat, segregaation väheneminen, palvelujen lisääntyminen ja paraneminen.
- 38. Myllypuron puukaupunkia kesällä 2017
- 39. 39 Meri-Rastilan täydennysrakentamisen volyymi on noin 200 000 k-m2 Täydennyskaavoitus tulee liittää jokaiseen asuntoalueeseen – kaupunki ei ole koskaan valmis: Uudelle alueelle muuttavat vanhenevat ja lapset muuttavat pois, rakennuksien suurimittainen peruskorjaus alkaa -jatkuva kaupunkikehitys on tarpeen Täydennyskaavoitusta tehdään kaikkialla kaupungin alueella, mutta painopisteitä tällä hetkellä ovat erityisesti asemanseudut, keskusta- alueet sekä tulevan Raide-Jokerin varsi. Uusi yleiskaava perustuu maankäytön ja raideliikenneverkon riippuvuussuhteeseen.