Antiikki, Antiikin Kreikka, Antiikin Rooma, Bysantti, kulttuuri

1. Antiikin Kreikka

2. Eurooppalainen kulttuuri?
Miten eurooppalaisuus määritellään? Maantieteellisesti voidaan puhua mantereesta, mutta
kulttuurin määritteleminen on vaikeampaa. Keskiajalla Eurooppa samaistettiin kristinuskoon ja
se oli kapitalismin sekä tieteen vallankumouksen syntypaikka. Käytännössä kaikki kulttuuri syntyy
sekä elää vuorovaikutuksesta (vrt. Europa-myytti).

3. Myytti
= kertomus elämän peruskysymyksistä (e: maailman synty)
• Homeros ja Hesiodos kiteyttivät suullisen myyttiperinteen
kirjallisuudeksi 700-l eaa.
• Myyttiperinne yhdisti kreikkalaisia/helleenejä
Homeros: ”Iliaa” &
”Odysseian”
Myyttejä maailmansynnystä

4. Antiikki: Ajanjakso Kreikan kulttuurin alkuvaiheesta Länsi-Rooman tuhoon, n. 800
eaa. – 476 jaa. Antiikin Kreikan kukoistuskautta ( n.500-300 eaa. ) pohjustivat
yhteinen myyttipohja (mm. Homeroksen Odysseia), onnistunut ulkopolitiikka
(sodat ja liitot) ja laaja merikauppa Välimerellä

5. Uskonto: Antiikin Kreikan uskonnon keskiössä oli jumalperhe,
joka asui Olympos-vuorella (polyteismi = monijumaluus)
Zeus (ylijumala), Afrodite (rakkaus), Poseidon (meri), Apollon (aurinko, runous), Dionysos ,
hurmos, hedelmällisyys), Ares (sota), Hera (avioliitto) Artemis (metsästys), Pallas Athene (taide,
viisaus), Hefaistos (Tulen ja sepäntaitojen), Eros (Rakkauden jumala, pieni lapsi, joka ampui
nuolia), Hades(Manalan jumala, ei asunut Olymposvuorella)

6. Kohtalo ja ennustukset olivat myös tärkeitä kreikkalaisille. Neuvoja
kysyttiin oraakkeleilta temppeleissä (esim. Delfoin)

7. Ateenan demokratia: Yli 20v. vapaat miehet saivat äänestää
neuvoston valmistelemia (500 miestä) asioita n. kerran viikossa.
Asioista keskusteltiin kansankokouksissa (ekklesia). Virat arvottiin.

8. Taide: Antiikin aika tuo mieleen etenkin temppelit pylväineen,
taidokkaat patsaat sekä koristeelliset ruukut

9. Antiikin olympialaiset: Zeuksen kunniaksi joka 4. vuosi
Olympiassa järjestetty sosiaalinen tilaisuus, jossa palvottiin myös
ruumiinkulttuuria. Nykyisten olympialaisten esikuva.
1. Päivä: Uskonnolliset menot, uhrit,
kilpailijoiden ja tuomarien vala
2. Päivä: poikien juoksukilpailut, sekä
kamppailulajit nyrkkeily ja paini)
3. Päivä: miesten juoksukilpailut. Matkoja
olivat yhden tai kahden stadionin juoksu eli
diaulos ja 7—24 stadionin kestävyysjuoksu
(dolikhos). Stadion = 192,72 m. Lisäksi
nyrkkeily ja Pankration.
4. Päivä: Hevoskilpailut, viisiottelu
(pentathlon) = stadionin juoksu +
pituushyppy + kiekonheitto + keihäänheitto +
paini. Lisäksi juoksukilpailu aseet, kilvet ja
haarniskavarusteet päällä.
5. Päivä: Päättäjäiset, voittajien seppelöinti.
Esimerkki ohjelmasta:

10. Antiikin teatteri:
Kehittyi 400- ja 300 eaa. Dionysos-juhlien kulkueista
• Draama = toimintaa, näytelmäkirjallisuus
– A) Tragedia = murhenäytelmä (sankaritarustot), surullinen loppu
– B) Komedia = hupinäytelmä, onnellinen loppu
• Katharsis = puhdistautuminen epäsosiaalista tunteista taiteen avulla
Miehet esittivät kaikki roolit vuorovaikutuksessa kuoron kanssa. Perustui arkkityyppeihin joita
edustivat naamarit. Amfiteatterit rakennettiin näyttäville paikoille. Kuuluisia näytelmäkirjailijoita
mm. Sofokles (e: Kuningas Oidipus)

11. Ryhmätyö: Antiikin aika
Tavoite: opiskelutaidot, sisällöt, töiden jakaminen
1) Tehkää lyhyen tiivistelmä siitä mikä oli Antiikin aika:
a) Kreikka) b) Aleksanteri Suuri & hellenismi) c) Rooma
• n. 5 ranskalaista viivaa per kohta
• Ajalle ominaisia piirteitä?
• Mitä on jäänyt perinnöksi jälkipolville?
• Taustatekijät jotka vaikuttivat alueiden nousuihin (esim talous)?
• Ajanjakso vuosina?
• Maantieteellinen vaikutusalue?
2) Valitkaa yksi teemaan johon perehtyy tarkemmin:
• Esim. Teatteri, filosofia, taide, kirjallisuus, olympialaiset/urheilu,
demokratia
– Teemaa olisi hyvä jatkaa muiden aikakausien kohdalla
3) Opiskelutaidot: Ryhmä jakaa oman teemansa muille
google docs/drivessa
4) Opiskelutaidot: lukekaa muistiinpanonne ääneen kännykän
tallennusohjelmaan. Voitte kerrata kokeeseen kuuntelemalla äänitteen.

12. Filosofia = ”viisauden rakastamista”: myyttien sijaan
todellisuutta selitetään järjellä. Ensimmäiset luonnonfilosofit (n.
700 eaa.) päättyivät tarkkailuissaan mm. tulokseen että kaikki on
vettä (Thales)

13. Sofistit ja Sokrates:
Sofistit olivat puhetaidon opettajia (400 eaa.). Heidän opeillaan saattoi voittaa
väittelyn vaikkei puhuisi totta (poliitikot/kauppiaat). Sokrates osoitti (dialogit)
ettemme tiedä juuri mitään varmasti. Viisas ihminen tietää mikä on oikein ja toimii
myös niin(etiikka). Sokrates tuomittiin kuolemaan mielipiteittensä vuoksi
(myrkkymalja).

14. Platon (427–347 eaa)
Etiikka:
• Glaukon sormus: miksi moraali on olemassa?
• Hyvyys on todellisen kokonaisvaltaista hahmottamista: viisas näkee mikä on oikein
Valtio-oppi:
= Valtion tulee olla kuin ihmisruumis. Koulutus tärkeää
• 1) Järki hallitsee -> filosofikuninkaat
• 2) Sydän täynnä intoa suojelee -> sotilasluokka
• 3) Työntekijät
Ateenalainen. Sokrateen oppilas. Perusti Akatemian eli yliopiston esikuvan. Opetti Aristotelesta
Valtio Ihminen
Kuningas/viiisaus
Sotilaat / rohkeus
duunarit

15. Platon & olevaisuus (ontologia)
• Todellisuus on kaksitasoinen (dualismi)
1) Ideoitten taso -> esim. on olemassa ikuinen ja täydellinen hevosen idea.
• Idea tavoitetaan järjen kautta
2) Esineet ja aistit -> esim. havainto hevosesta on vain kopio hevosen
ideasta
Platon käytti ideaopista kuuluisaa luolavertausta: Olemme kuin luolaan kahlittuja ihmisiä, jotka
näkevät vain luolan seinään heijastuneita todellisuuden (ideoitten) varjoja.

16. Aristoteles(384 eaa.–322 eaa.)
Etiikka:
• Ihmisen päämäärä on onnellisuus
(eudaimonia) -> saavutetaan hyveillä
• Tärkein hyve on viisaus -> muita
mm. moraali, menestys, kauneus…
(luonteenpiirteitä)
• Kultainen keskitie = jokainen hyve
on kahden äärimmäisyyden
puolivälissä
• Itsensä kehittäminen tärkeää (mm.
opiskelu)
Viisas näkee asiat suuressa
mittakaavassa
Tekemällä hyvin voi hyvin Kultainen keskitie
Syntyi Makedoniassa. Platonin oppilas;
opetti Aleksanteri Suurta. Perusti oman
koulun Lykeoinin. Kuoli maanpaossa.

17. Makedonian hallitsija Aleksanteri Suuri (356-323 eea.) levitti
valloituksillaan kreikkalaista kulttuuria sekoittaen siihen itäisiä
piirteitä. Sekakulttuurin ajanjaksoa kutsutaan hellenismiksi (330-
30 eaa.)

18. Epikurolaisuus (filosofia) n. 300 eKr. – 0:
• Hyvä on mielihyvää (tunne)
• Ei pikaisia vaan kohtuullisia (asketismi) nautintoja
• On luonnollisia tarpeita (ruoka) ja keksittyjä tarpeita (hienot
vaatteet)
• Suurin osa ongelmista johtuu sosiaalisesta paineesta ->
pienyhteisö
Kreikkalaiset arvot muuttuivat kaupunkivaltioiden hajotessa Aleksanteri Suuren valloitusten
aikana. Hedonismi eri muodoissaan alkoi korostua.

19. Tyyni stoalaisuus:
• Mielen tyyneys -> saavutetaan järjellä
• Kaikelle asioille on järkevä selityksensä / tarkoituksensa
(vrt. kohtalo)
• Itsensä ulkopuolisiin asioihin ei voi vaikuttaa, siksi
suhtauduttava sisäisellä tyyneydellä
Zenon Kitionilainen (333 eaa.-264
eaa.)
Stoa eli pylväshalli jossa filosofit käyskentelivät

20. Antiikin Rooma:
Julius Ceasarin ottopoika Augustus aloitti
keisariajan (27 eaa. – 180 jaa. jolloin vallitsi Pax
Romana (roomalainen rauha)
Myytin mukaan Romulus ja Remus perustavat Rooman 753 eaa. Tasavalta-aikaa kesti 509-27 eaa.

21. Hajota ja hallitse:
• provinssit roomalaistettiin; toisaalta paikalliset
kulttuurierot jäivät
• Provinssit pidettiin eripuraisina

22. Leipää ja sirkushuveja: Kansa pidettiin tyytyväisinä
pitämällä vatsat täytenä ja ajatukset verisissä
huveissa (gladiaattori, circus maximus)

23. Monet länsimaiset oikeuskäytänteet
muotoiltiin roomalaisten toimesta:
• Oikeudenkäynnit
• Kirjattu julkinen laki
• Asianajajien ammatti
• Tuomarit tulkitsevat lain henkeä

24. Roomalaiset olivat taitavia rakentajia
Pyörökaari
Akveduktit kuljettivat vettä
”Kaikki tiet vievät
Roomaan”

25. Rooman hajoaminen:
• Laaja valtakunta alkoi rakoilla 200-luvulla -> jakautuminen Länsi- ja
Itä-Roomaan v. 395.
• Suuret kansainvaellukset 400-luvulla jyräsivät Länsi-Rooman; Itä-
osissa Bysantin valtakunta säilyi 1400-luvulle
Yleisiä syitä imperiumien hajoamiselle: ympäristötuhot, muutos arvoissa/aatteissa, hallinnon
heikkous, talouden ongelmat, ulkoiset uhat, epätasa-arvo…

26. Kristinusko: Alun perin juutalaislahko, joka perustuu uskoon Jesus
Nasaretilaisesta Jumalan poikana, joka sovitti kuolemallaan ihmiskunnan
synnit. Jeesuksen elämää ja tekoja kuvataan Uudessa Testamentissa. Paavali
organisoi kristillisen kirkon ensimmäisellä vuosisadalla. Kristityt olivat pitkään
vainottuja Roomassa, mutta lopulta siitä tehtiin valtionuskonto. Raamattu
”virallistettiin” 300-luvun lopussa.