1. EU:n energia- ja ilmastopolitiikan
avainkysymykset vuoteen 2030
Elinkeinoelämän keskusliitto EK

2. EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan viitekehys
2
Energia- ja
ilmasto-
politiikka
...Innovaatio-
politiikka
Kauppa- ja
kilpailu-
politiikka
Johdonmukaisella politiikalla
kilpailukykyinen toiminta- ja investointiympäristö
yritystoiminnalle
Menestyvät yritykset, kestävä tuotanto ja talouden kasvu
Työpaikkoja ja hyvinvointia
Eurooppaan ja Suomeen
...Muut politiikat

3. Realiteetteja energiasta ja ilmastosta
Mikael
• Ilmastonmuutos on ihmiskunnan
polttavimpia ympäristöhaasteita
 Valtaosa kasvihuonekaasu-
päästöistä johtuu fossiilisen
energian tuotannosta ja käytöstä
• EU ei pysty yksin pelastamaan
ilmastoa
• EU:n osuus päästöistä laskee
nopeasti; 8 % vuonna 2020 ja
4-5 % vuonna 2030
• USA, Kiina, Intia ym. suuret taloudet
mukaan ilmastotalkoisiin
• Energia pitää yhteiskunnan
rattaat pyörimässä
• Yritykset, palvelut ja kotitaloudet
toimivat energian varassa
• Suomi on erityisen
energiariippuvainen maa (ilmasto,
välimatkat, teollisuusrakenne)
• Yritykset toimivat ja työllistävät
siellä, missä ne saavat energiaa
kilpailukykyiseen hintaan
• Suomalaisen teollisuuden valttina
on vähäpäästöinen sähkö ja
energiatehokkuus
3

4. EU valmistelee energia- ja ilmastopolitiikan uusia
suuntaviivoja vuoteen 2030
• Kuinka EU hillitsee
ilmastonmuutosta?
• Rajoitammeko päästöjä
yksipuolisesti vai ajammeko
globaalisti tasapuolisia velvoitteita?
• Keppiä vai porkkanaa yrityksille:
sääntelyä ja rajoituksia vai
innovaatioita ja toimivia
markkinoita?
• Kuinka turvaamme EU:n talouden
elpymisen?
• Miten pärjäämme kv-markkinoilla, kun
kilpailijoiden energiakustannukset
laskevat?
• Kuinka puolustamme eurooppalaisia
työpaikkoja?
• Miten huolehdimme hyvinvoinnista?
4

5. 5
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila
Tavoite 2050:
päästöt -80 %
• Kolme tavoitetta vuoteen 2020 (”20-20-20”)
• Rinnakkaiset ja päällekkäiset tavoitteet, ohjauskeinot ja mekanismit
– Mitätöivät toistensa tehoa ja lisäävät kustannuksia
• EU:n kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei ole saanut seuraajia
– Kioto2-ilmastosopimus kattaa vain 15 % maailman päästöistä
– EU:n osuus globaalipäästöistä arviolta 8 % vuonna 2020 ja 4–5 % vuonna 2030
• Kilpailukyky- ja ilmastonäkökulmia ei ole sovitettu riittävästi yhteen
1) Kasvihuonekaasupäästöt -20 %
2) Uusiutuvan energian osuus 20 %
3) Energiatehokkuus +20 % (ohjeellinen)

6. Lähtökohdat 2030-päätöksentekoon
• Kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti
– Energiamarkkinoiden murros ja talouskriisi
• Energia on yhä vakavammin EU:n kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ytimessä
– Yhteiskunta tarvitsee riittävästi ja varmasti energiaa kohtuuhintaan
– Suomi on erityisen riippuvainen energiasta
• Ilmastonmuutoksen hillintä on tärkeää – ja keinot on valittava viisaasti
– Päästöjä vähennettävä globaalisti, kustannustehokkaasti ja kilpailua vääristämättä
– Ylisääntelyn sijaan markkinavetoista kehitystä
– Johdonmukaista, selkeää ja pitkäjänteistä politiikkaa
 Nykyistä 20-20-20 -mallia ei voi ”kopioida” uudelle kaudelle
6

7. EU:n energia- ja ilmastotavoitteet
7
Päästövähennykset
-20% vs. 1990
• Päästökauppasektori:
-21 % vs. 2005
• Muut sektorit: EU -10 %,
Suomi -16 % vs. 2005
Uusiutuvan energian
osuus
20 %  Suomi 38%
Energia-
tehokkuus
+ 20%
2020
Päästövähennykset
-40 % vs. 1990
• Päästökauppasektori
-43 % vs. 2005
• Muut sektorit:
EU -30 % vs. 2005
Suomi -30...-40 ??
Uusiutuvan energian
osuus EU-tasolla
27 %
- Ei maakohtaisia tavoitteita
- Kansallisia
toimenpideohjelmia
(Komissio palaa
asiaan
v. 2014 aikana)
2030
Komission
esitys
22.1.2014
 Neuvoston käsittelyssä kevään ja kesän 2014 aikana
 Direktiiviehdotukset 2014-15?
 Lainsäädäntöprosessi 2015–2016?

8. CO2-päästötverrattunav.1990
Nykyinen
politiikka
-20 %
2020
Tavoite
2030
-40 %
2030
Tiekartta
2050
-80%
Lähde: Komission vähähiilitiekartta 2050
40 % päästötavoite linjassa 2050-tavoitteen kanssa
8

9. Mitä 40 % päästövähennys tarkoittaisi
päästökauppasektorille (ETS)?
• Vuoden 2030 vähennystavoite 40 % vs. 1990  ETS 43 % vs. 2005
– Vuoden 2020 vähennystavoite ETS 21 % vs. 2005
– Tavoite yli kaksinkertaistuu vain kymmenessä vuodessa
 Moni suomalainen teollisuusyritys joutuu ostamaan lisää päästöoikeuksia
– Hinta jopa 40 € / hiilidioksiditonni; arvio Point Carbon
 Energian hinnat nousevat = päästökaupan epäsuora kustannusvaikutus
– Hyvitettävä energiaintensiiviselle teollisuudelle, kunnes saadaan
globaalisti tasapuoliset ilmastositoumukset
9

10. Mitä 40 % päästövähennys tarkoittaisi
päästökaupan ulkopuolisille sektoreille (ei-ETS)?
• Päästökaupan ulkopuoliset sektorit eli ”ei-ETS”
– Liikenne, maatalous, rakennusten öljylämmitys, jätehuolto, teollisuuskaasut
• Vertaa vuoden 2030 vähennystavoite 40 % vs. 1990  ei-ETS 30 % vs. 2005
– Vuoden 2020 vähennystavoite 10 % vs. 2005
– Tavoite kolminkertaistuu vain kymmenessä vuodessa
• Suomelle jopa 35–40 % päästövähennysvelvoite?!
– Vähennyskustannukset per CO2-tonni: joillakin sektoreilla jopa satoja euroja tai yli
1 000 euroa
– Suomi joutunee päästöoikeuksien ostajaksi
– Päästöoikeuksien oston oltava sallittua
10

11. Elinkeinoelämän arvio komission 2030-esityksestä
 Vain yksi päätavoite (päästövähennys) tuo selkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja
tuloksellisuutta
– Päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti ja edullisesti sekä samalla investoida ja
työllistää, kun kilpailukyky säilytetään
– Uusiutuva energia ja energiatehokkuus lisääntyvät päästökauppasektorilla
markkinaehtoisesti ja kustannustehokkaasti, ilman päällekkäistä ohjausta
– Päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla voidaan käyttää sitovia alatavoitteita
esimerkiksi liikenteen uusiutuvan energian edistämiseen (puuttuu komission
esityksestä)
 Ilmastokysymys ratkeaa vain kattavalla maailmanlaajuisella sitoumuksella, jolloin
– päästöt vähenevät aidosti; eivät vain siirry Aasiaan tai muualle
– kaikki yritykset samalla viivalla ilmastovelvoitteiden suhteen
– cleantechille syntyy maailmanlaajuiset markkinat
11

12. Johtopäätökset
• Pariisin ilmastokokouksessa 2015 saatava tasapuoliset ja kattavat sitoumukset
päästöjen vähentämiseksi
– Mukana vähintään G20-maat
• Kilpailuvääristymät on hyvitettävä hiilivuotosektorin yrityksille, kunnes tasapuoliset
globaalit ilmastovelvoitteet astuvat voimaan
– Ilmaiset päästöoikeudet
– Hyvitetään päästökaupan epäsuorat kustannukset (sähkön hinnan nousu)
• Mieluiten EU-laajuisena järjestelmänä välttäen EU:n sisäistä kilpailuvääristymää
• Päästökauppasektorin ulkopuolisilla aloilla tarvitaan EU-tasolla koordinoituja
alatavoitteita jatkossakin
– Jatkuvuutta esim. liikenteen uusiutuvan energian tavoitteisiin
12

13. Päästökaupan epäsuorien
kustannusten hyvitys

14. Päästökaupan
epäsuorat
kustannukset
nousevat
= KOMPENSAATIO-
TARVE
Ilmastovelvoitteen vaikutus sähkön hintaan
14
Päästötavoitteet kiristyvät,
päästöoikeuksien määrä vähenee
Päästö-
oikeuksien
kustannukset
kasvavat
(Valtaosa
päästö-
oikeuksista
ilmaiseksi)
Energiavaltainen
teollisuus, joka
toimii globaaleilla
markkinoilla
Päästöttömän sähköntuotannon kannattavuus paranee
Sähkön hinta nousee
(Myös päästöttömän sähkön hinta nousee,
sillä hinta määräytyy pörssissä ”hiilisähkön”
mukaan)
Päästö-
oikeuksien
kustannukset
kasvavat
Teollisuus ja
kaukolämpö
Päästöoikeuksien hinta nousee
Sähköntuottajat

15. Päästökaupan epäsuorien kustannusten hyvitys
• Kunnes tasapuolinen kv. ilmastosopimus, kasvava tarve tukea vientiyrityksiä
– jotka toimivat sähköintensiivisillä toimialoilla
– jotka kilpailevat globaaleilla markkinoilla
– joiden on arvioitu olevan ns. hiilivuotoriskin kohteena
• EU:n säännökset mahdollistavat päästökaupan epäsuorien kustannuksien
hyvittämisen
– Komission ohje määrittää tuettavat toimialat ja tuen enimmäismäärät
• Päätös hyvityksestä on jäsenmaiden omissa käsissä
– Yleistyy Euroopassa, mutta Suomessa keskustelu vasta viriää
15

16. Hyvitykseen oikeutetut toimialat
• Komission ohjeistuksessa luetellaan 20 hyvitykseen oikeutettua toimialaa,
jotka ovat sähköintensiivisiä ja alttiita hiilivuodolle
• Esimerkiksi:
– raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus sekä rautamalmien louhinta
– lyijyn, sinkin ja tinan tuotanto
– kuparin tuotanto
– paperin, kartongin ja pahvin valmistus
– mekaanisen puumassan valmistus
– lannoitteiden ja typpiyhdisteiden valmistus
– muiden epäorgaanisten ja orgaanisten peruskemikaalien valmistus
– ensiömuovin valmistuksen alatoimialoja
16

17. Maksimihyvityksen määrä
Maksimihyvitys lasketaan kaikissa EU-maissa samalla tavalla kertomalla
seuraavat parametrit keskenään:
• Hyvityksen intensiteetti: 0,85 vuonna 2013…0,75 vuonna 2020
• Alueellinen päästökerroin: Suomessa 0,67 tCO2/MWh
• Fall back -kerroin: 0,8
– tai alakohtainen sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo, jos
käytettävissä
• Sähkön käyttö, MWh
• Päästöoikeuden hinta € / CO2-tonni
17

18. EK:n arvio hyvityksen tarpeesta Suomessa
• Suomessa sähköintensiivisten toimialojen vuosittainen sähkön
käyttö on noin 34 TWh
• Maksimihyvitys riippuen hiilidioksidin hinnasta
– 5 euroa / CO2-tonni  70 milj. euroa vuosittain
– 15 euroa / CO2-tonni  230 milj. euroa vuosittain
Esimerkiksi maksimihyvitys vuonna 2014:
0,85 * 0,67 tCO2/MWh * 0,8 * 34 000 000 MWh * 6,5 €/tCO2
= 100 milj. euroa
18

19. Mahdollisuuksia hyvityksen rahoittamiseksi
• Valtion saamat tulot päästöoikeuksien huutokaupasta
– Noin 85–255 milj. euroa vuosittain, jos hinta 5–15 euroa / tCO2
• Kun päästöoikeuden hinta nousee, uusiutuvan energian tukitarve
vähenee  valtionrahoitusta vapautuu
19

20. Kansalliset hyvitysohjelmat yleistyvät Euroopassa
Käytössä olevat hyvitysohjelmat
• Saksa: 252 milj. euroa vuosittain 2013–2015
• Iso-Britannia: 150 milj. euroa vuosittain 2013–2014
• Norja: noin 43 milj. euroa vuosittain 2013–2020
• Hollanti: noin 78 milj. euroa vuosittain 2013–2020
• Espanja: yht. 5 milj. euroa 2013–2015
• Belgian Flanders-maakunta: yht. 133 milj. euroa 2013–2020
20

21. Pitkän tähtäimen tavoite:
EU-laajuinen hyvitys yhteisin pelisäännöin
• Erilaiset kansalliset tuet vääristävät kilpailutilannetta EU:n sisämarkkinoilla
• Epäsuorien kustannusten hyvityksen tulisi olla EU-laajuista tai pakollista
kansallisesti viimeistään vuonna 2020 alkavalla päästökauppakaudella
• Eri toteutusvaihtoehtoja tarpeen selvittää
21

22. Lisätiedot
Mikael Ohlström
Johtava asiantuntija
• Energia, ilmasto ja cleantech
• Energia-, ilmasto- ja
resurssitehokkuus
• Energiapolitiikan
ohjausjärjestelmät
• Cleantech ja energiateknologiat
gsm 050 468 1022
puh. 09 4202 2563
etunimi.sukunimi@ek.fi
Twitter: @MikaelOhlstrom
www.ek.fi/EU2030
Kati Ruohomäki
Asiantuntija
Ilmasto, energia ja
materiaalitehokkuus:
• ilmastovelvoitteet ja
päästökauppa
• energian käytön ohjauskeinot
• materiaalitehokkuuden
edistämiskeinot
gsm 040 767 5684
puh. 09 4202 2562
kati.ruohomaki@ek.fi
www.ek.fi/EU2030

23. Liitteet
Tausta-aineistoa
23

24. Vähäpäästöistä energiaa
saatavilla riittävästi ja
kohtuuhintaan
Kohtuuhintaista energiaa ilmastonmuutosta hilliten
Toimivat markkinat, investointien
kasvu  tuotantokapasiteetti,
energiaverkot
Suotuisa innovaatio- ja
investointiympäristö
(EU ja kansallinen)
Ilmastonmuutoksen torjunta
kustannustehokkaasti ja
globaalisti
Ylätavoite
Tavoite
Mittari
Ohjaus-
keinot
EK:n malli EU:n 2030-politiikaksi
Yksi sitova ilmastotavoite =
Kasvihuonekaasujen
päästövähennys
Tulos
Päästökauppa-ala
Win-Win-Win: Päästöt vähenevät globaalisti + Yrityksillä tasapuoliset
kilpailuedellytykset + Kasvua cleantechistä
Päästökaupan
ulkopuoliset alat
Globaali
päästö-
kauppa
Vain EU

hyvitettävä
- Verot
- Tuet
- Määräykset
- Sopimukset

25. 15.1.2014
25
Luodaan positiivinen kierre
Yritykset investoivat, cleantech kehittyy
EU-yritykset
pärjäävät
maailmalla
Päästöt
vähenevät
aidosti ja globaalisti
Tasapuolisemmat
energiakustannukset
kansainvälisesti
Hyvä toimintaympäristö
yrityksille
 Työpaikat!
 Työpaikat!
Globaalit
päästö-
sitoumukset
1 2
3
4
5
6
 Työpaikat!
 Työpaikat!

26. Päästötavoit-
teiden tarkistus
2014–15
Neuvottelu-
tekstit 2014–15
Puolueiden
vaaliohjelmat
COP20, Lima
Ehdotus päästökaupan markkinavakausreservistä 1 / 2014
Komission
ehdotus
2030-tavoitteiksi
1 / 2014
2030-lainsäädäntö-
hankkeet 2014–16
EU-vaalit
5 / 2014
Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta 2050
....6 / 2014
Energia- ja ilmastohankkeiden aikatauluja
Hiilivuotolistan päivitysehdotus kevät / 2014
F
I
E
U
K
V
Eurooppa-neuvosto 3 / 2014
(energia, teollisuuspolitiikka ja
kilpailukyky)
2014
Biomassan kestävyys, ILUC, CO2-neutraalius
Kehysriihi
3 / 2014
Komission
työohjelma 2015–2019
Budjettiriihi
8 / 2014
Kv. sopimus
COP21
Pariisi
12 / 2015 ?
Ilmastolaista päätös
4-5 / 2014
Backloading-hyväksyntä 2 / 2014
IPCC:n 5.
arvionti-
raportti WG2
3 / 2014
IPCC
WG3
4 / 2014
IPCC
synteesi-
raportti
10 / 2014
2015