professori Marketta Rajavaara, Helsingin yliopisto:
Monialaisen kuntoutuksen kehitystarpeet
Kuntoutusasiain neuvottelukunnan (KUNK) seminaari 13.11.2013
KUNKin seminaarin tarkoituksena on käydä keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvista rakenteista ja pohtia kuntoutuksesta ja sen asiakasyhteistyöstä vastaavien tahojen kanssa keinoja vahvistaa moniammatillista kuntoutusta.
Kuntoutusakatemia 12.12.2013 | Minna Mattila-AaltoKuntoutusportti
Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla
erikoistutkija Minna Mattila-Aalto, Kuntoutussäätiö, Koju-hanke
Kuntoutusakatemia on Kuntoutussäätiön järjestämä foorumi, jossa kuntoutuksen ja sen lähialojen asiantuntijat arvioivat kuntoutuksen merkitystä ja tulevaisuudennäkymiä.
Aaro Harju: Onko muodolla väliä? Järjestö vai yritys palvelujen tuottajanaKolmas Lähde
Aaro Harjun (Kansalaisfoorumi SKAF) esitys Kolmas lähde -hankkeen verkostotapaamisessa "Yhdistys vai yritys hyvinvointia tuottamassa - onko muodolla väliä?" 10.5.2012 Helsingin Kiltasalissa. Lisätiedot: http://www.kolmaslahde.fi/koulutusta/menneet-tapahtumat
Espoo palveluverkon visio 2020: muuttuvan yhteiskunnan haasteetDemos Helsinki
Espoon kaupunginhallitukselle ja lautakuntien puheenjohtajille pidetty esitys, joka pohjusti Espoon palveluverkon kehittämissuunnitelmien esittelyä. Esitys kuvaa julkisten palvelujen haasteita ja kehittämisen yleisiä suuntia.
Kuntoutussäätiön ja työeläkeyhtiö Varman toteuttaman kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kuntoutuksen asiantuntijoiden näkemyksiä kuntoutuksen kehittämisestä ja sote‐uudistuksesta.
Marketta Rajavaara: Ammattilaisten harkintavalta kansalaisten hyvinvoinnin ed...Socca_osaamiskeskus
Esityksessä kerrotaan
- Ammattilaisten harkintavallan mahdollisuuksista, riskeistä ja kehittämisestä
- Harkintavallasta, yhdenvertaisuudesta ja henkilökohtaisuudesta
- Perustoimeentulotuen Kela-siirrosta harkinnan näkökulmasta
Kuntoutusakatemia 12.12.2013 | Minna Mattila-AaltoKuntoutusportti
Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla
erikoistutkija Minna Mattila-Aalto, Kuntoutussäätiö, Koju-hanke
Kuntoutusakatemia on Kuntoutussäätiön järjestämä foorumi, jossa kuntoutuksen ja sen lähialojen asiantuntijat arvioivat kuntoutuksen merkitystä ja tulevaisuudennäkymiä.
Aaro Harju: Onko muodolla väliä? Järjestö vai yritys palvelujen tuottajanaKolmas Lähde
Aaro Harjun (Kansalaisfoorumi SKAF) esitys Kolmas lähde -hankkeen verkostotapaamisessa "Yhdistys vai yritys hyvinvointia tuottamassa - onko muodolla väliä?" 10.5.2012 Helsingin Kiltasalissa. Lisätiedot: http://www.kolmaslahde.fi/koulutusta/menneet-tapahtumat
Espoo palveluverkon visio 2020: muuttuvan yhteiskunnan haasteetDemos Helsinki
Espoon kaupunginhallitukselle ja lautakuntien puheenjohtajille pidetty esitys, joka pohjusti Espoon palveluverkon kehittämissuunnitelmien esittelyä. Esitys kuvaa julkisten palvelujen haasteita ja kehittämisen yleisiä suuntia.
Kuntoutussäätiön ja työeläkeyhtiö Varman toteuttaman kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kuntoutuksen asiantuntijoiden näkemyksiä kuntoutuksen kehittämisestä ja sote‐uudistuksesta.
Marketta Rajavaara: Ammattilaisten harkintavalta kansalaisten hyvinvoinnin ed...Socca_osaamiskeskus
Esityksessä kerrotaan
- Ammattilaisten harkintavallan mahdollisuuksista, riskeistä ja kehittämisestä
- Harkintavallasta, yhdenvertaisuudesta ja henkilökohtaisuudesta
- Perustoimeentulotuen Kela-siirrosta harkinnan näkökulmasta
Terveydenhuollon muutostrendit, sosiaalinen media yleensä ja erityisesti liiketoiminnan näkökulmasta.
Case Palveluseteli kertoo joukkojen viisaudesta ja talkouttamisesta.
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...THL
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhal.linnan ja Kanta-palvelujen kehittämisessä. Yksikönpäällikkö Jarmo Kärki, THL/OPER, 31.10.2019 Tiedonhallinnan ohjauksen seminaari
Mikä on vapaaehtoistoiminan tulevaisuus ja mitä se sote-järjestöiltä vaatii? SOSTE tukee järjestöjä vapaaehtoistoiminnan muutokseen vastaamisessa asiantuntijatyön ja jäsenpalveluiden keinoin. Kiril Häyrinen.
Jaakko Herrala; Jääkö psykiatria sotessa mopen osaan? Mikä on psykiatrian ase...THL
Jaakko Herrala; Jääkö psykiatria sotessa mopen osaan? Mikä on psykiatrian asema sotessa?
Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät 4.5.2017 - 5.5.2017
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Terveydenhuollon muutostrendit, sosiaalinen media yleensä ja erityisesti liiketoiminnan näkökulmasta.
Case Palveluseteli kertoo joukkojen viisaudesta ja talkouttamisesta.
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhallinnan ja Kan...THL
Luottamuksen vuoropuhelua THL:n rooli ja tehtävät sote-tiedonhal.linnan ja Kanta-palvelujen kehittämisessä. Yksikönpäällikkö Jarmo Kärki, THL/OPER, 31.10.2019 Tiedonhallinnan ohjauksen seminaari
Mikä on vapaaehtoistoiminan tulevaisuus ja mitä se sote-järjestöiltä vaatii? SOSTE tukee järjestöjä vapaaehtoistoiminnan muutokseen vastaamisessa asiantuntijatyön ja jäsenpalveluiden keinoin. Kiril Häyrinen.
Jaakko Herrala; Jääkö psykiatria sotessa mopen osaan? Mikä on psykiatrian ase...THL
Jaakko Herrala; Jääkö psykiatria sotessa mopen osaan? Mikä on psykiatrian asema sotessa?
Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät 4.5.2017 - 5.5.2017
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
1. Kuntoutusasiain neuvottelukunnan seminaari 13-11-2013 ke klo 12-16
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Ratapihantie 9, Auditorio
Marketta Rajavaara
Helsingin yliopisto / Kelan tutkimusosasto
2. Mistä puhutaan, kun puhutaan
monialaisesta kuntoutuksesta?
Tämä käsite ei
merkitse mitään.
Käytä sitä niin usein
kuin mahdollista!
Näin totesivat Wilkinson
ja Wilmott (1995, 1)
aikoinaan laadun
käsitteestä.
3. Mitä halutaan kehittää, kun
puhutaan monialaisesta
kuntoutuksesta?
Saatavuus?
Kansalaisten yhdenvertaisuus?
Päämäärät ja tavoitteet?
Yhteistyö ja työnjako?
Oikea-aikaisuus?
Kuntoutuksen katkeamattomuus?
Asiantuntijuus ja tietoperusta?
Tehokkuus?
Taloudellisuus?
Vaikuttavuus?
7. Monialainen kuntoutus
28.12.2012/980 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
Monialainen edistäminen, tukeminen, yhteistyö, hoito
30.12.2010/1386 Laki kotoutumisen edistämisestä
6.4.2011/336 Valtioneuvoston asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä
ja keskittämisestä
27.1.2006/72 Nuorisolaki
Monialaiset opinnot
14.12.1998/986 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista –
Monialainen tuki
24.1.2003/19 Laki eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuusja tiedonantovelvollisuudesta
29.12.2006/1443 Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista
3.2.2011/89Valtioneuvoston asetus valtiontukien ilmoittamisessa komissiolle
noudatettavista menettelyistä
8.
Vuoden 2002 valtioneuvoston
kuntoutusselonteko:
Kuntoutus voidaan määritellä
ihmisen tai ihmisen ja
ympäristön muutosprosessiksi,
jonka tavoitteena on
toimintakyvyn, itsenäisen
selviytymisen, hyvinvoinnin ja
työllisyyden edistäminen.
Kuntoutus on suunnitelmallista
ja monialaista, usein
pitkäjänteistä toimintaa, jonka
tavoitteena on auttaa
kuntoutujaa hallitsemaan
elämäntilanteensa.
Pääministeri Jyrki Kataisen
hallituksen ohjelma 22.6.2011
Parannetaan monialaisen
kuntoutuksen (mm.
ammatillinen, sosiaalinen,
lääkinnällinen)
asiakaslähtöisyyttä. Selkiytetään
kuntoutuksen järjestämis- ja
rahoitusvastuita sekä
kuntoutusprosessia kuntoutujan
näkökulmasta. Laaditaan selvitys
monialaisesta kuntoutuksesta.
10. OECD Sickness, disability and
work: breaking the barriers, 2008
Pauliina Turakka-Purhonen:
Mörkö 2012
11.
12. Voit lukea julkaisun verkossa www.kela.fi/tutkimus
tai tilata sen verkkopalvelun kautta,
sähköpostitse julkaisut(at)kela.fi
tai puhelimella numerosta 020 634 1947.
13. Mikä kuntoutusjärjestelmä?
Kuntoutuksen palvelujärjestelmä
= palvelujen järjestäminen ja tuottaminen
Työkyvyn hallinnan järjestelmä
= työkyvyn varhainen tuki ja
työkyvyttömyyden hallinta
(sisältää mm. tavoitteellisuuden, työpaikat
ja toimeentuloturvan)
Kuntoutumisen järjestelmä
= kuntoutumista edistävät ja haittaavat
tekijät, prosessit, palvelut ja
toimeentuloturva kuntoutujan tilanteessa
16. Järjestelmää on yhtä vaikea
muuttaa kuin pitää paikallaan
Järjestelmä ei muutu:
Polkuriippuvuudet
Vetoasemat
Ja muuttuu sittenkin:
Ajelehtiminen (policy
drift)
Kerrostaminen
(layering)
Muuntaminen
(transformation)
Poistaminen (abolition)
(Hacker; Kangas 2013)
(Lehto & Miettinen 2013, 40)
17. Järjestäjä
Kenelle
Kuntoutuksen osaalueet
Vakuutusyhtiöt
Työtapaturman, ammattitaudin tai liikennevahingon takia kuntoutusta
tarvitsevat
Lääkinnällinen ja
ammatillinen
Työeläkeyhtiöt
Työeläkelakien piiriin kuuluvat, joilla sairaus, vika tai vamma todennäköisesti
aiheuttaa uhkan tulla työkyvyttömäksi, joilla on eläkkeessä tulevan ajan oikeus
ja jotka ovat vakiintuneet työelämään
Ammatillinen
Kela
Henkilöt, joilla todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa
työkyvyttömyyden uhan ja joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat
oleellisesti heikentyneet
Vaikeavammaiset
Ammatillinen
Lääkinnällinen
Harkinnanvarainen
Työterveyshuolto
Työntekijät, joilla on vaikeuksia työssä selviytymisessä
Työssä selviytymisen
tukeminen, sairauspoissaolojen hallinta,
ohjaus kuntoutukseen
Työ- ja elinkeinohallinto
Asiakkaat, joilla vamma tai sairaus vähentää mahdollisuuksia saada työtä,
säilyttää työ tai edetä työssä, myös työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen
saajat (Ei: työttömät vajaakuntoiset)
Harkinnanvarainen
Terveydenhuolto
Asiakkaat, joilla todetaan kuntoutustarve
Lääkinnällinen
Sosiaalihuolto,
Kolmas sektori
Työstä syrjäytyneet asiakkaat, yli 500 päivää työttömyyden perusteella
työmarkkinatukea saaneet (työelämäosallisuutta edistävät palvelut)
Sosiaalinen
17
18. Kokonaisjärjestelmän muutos ei ole hallinnassa.
Valikoi ja karsii entistä selkeämmin kuntoutujat
sosiaalisen aseman, työmarkkina-aseman ja
tuottavuusodotusten perusteella.
Ammatillinen, lääkinnällinen, kasvatuksellinen ja
sosiaalinen kuntoutus ymmärretään
järjestämisvastuina eikä kuntoutuksen osa-alueina.
Kuntien ja järjestöjen tuottamasta sosiaalisesta
kuntoutuksesta muodostuu kaikkein
syrjäytyneimpien työelämäosallisuutta vahvistavaa
”ammatillista” kuntoutusta.
19. Monialainen asiakkuus?
Tarve: kuntoutuksen saaja
oikeuksineen ja
velvollisuuksineen
Preferenssit: Kuntoutuja
valintoja ja sopimuksia
tekevänä kuluttajana
hyvinvointimarkkinoilla
Osallisuus: Kuntoutuja
osallistujana ja palvelujen
kehittäjänä
20. Kuntoutustarve lähtökohtana
- byrokratia
Pääosin lääketieteellisesti arvioitu kuntoutustarve
oikeuksien perustana
Oikeudet: tapaturma- ja liikennevakuutus,
työeläkejärjestelmä, Kelan ammatillinen ja lääkinnällinen
kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia
Velvollisuudet: aktivointi, kuntoutus toimeentuloturvan
saannin edellytyksenä, kuntoutuksen ensisijaisuus
työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden
Yksille oikeuksia, toisille velvollisuuksia?
Tarvearviointien, päätösten ja suunnitelmien
asiantuntijakeskeisyys
Kuntoutuksen hakijan oma työkykyarvio ennakoi hyvin
työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä – hakijan toiveiden
ja kokemuksen painoarvo? (Gould ym. 2012.)
Hylkäykset ja muutoksenhaut kertovat sekä yhteistyön ja
tiedon puutteesta että ratkaisutyön pulmista
21. Halut lähtökohtana
- markkinat
Kuntoutusta on markkinaistettu Suomessa
tarjontapuolella (kilpailutus) ja
kysyntäpuolella on edetty maltillisesti.
Asiakaskeskeisyyttä palveluja
henkilökohtaistamalla (personalization) (esim.
Needham 2011; Spicker 2013)
Asiakas suvereenina kuntoutuksen
kuluttajana
Kuntoutuksen henkilökohtainen suunnittelu
(Kela: GAS-arviointi), palvelusetelit,
henkilökohtaiset budjetit
Riskinä tiedon puute, neuvonnan tarve kasvaa
Kansalaisten eriarvoistumisen uhat
Laadunhallinnan pulmat kuntoutuksen
lähentyessä Wellness -liiketoimintaa
22. Osallisuus lähtökohtana
- verkostot
Kuntoutuja osallistujana:
Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 3497 / 2003;
kuntien asiakasyhteistyöryhmät ja sairaanhoitopiirien
yhteistyötoimikunnat; tavoitteena kuntoutuksen
saatavuus, kuntoutujan osallistuminen asiansa
käsittelyyn ja viranomaisten verkostoyhteistyö
Mitä asiakasyhteistyölle tapahtuu sote-uudistuksessa?
Kuntoutuja palvelujen kehittäjänä ja
yhteistuottajana
Vertaistuki, yhteisöllinen tuki, kokemusasiantuntijuus
Toteutuu kolmannen sektorin sosiaalisessa
kuntoutuksessa (esim. Kuntoutussäätiön Koju-hanke)
Haavoittuvuus, tilapäisyys, projektien varassa, ei sovellu
kaikenkattavaksi toimintaperiaatteeksi
23. Moniasiakkuus?
Anonyymi 28.08.2012 12:35
Ihan just päätin laatia itselle
oman kuntoutussuunnitelman.
Toteutan sen kotona koska Kela
ei kuitenkaan anomuksiini
suostu.
YouTubesta katson päivittäin
monenlaista liikuntajuttua ja
pyyhin hikeä otsaltani kun
näytössä ihmisillä hiki lentää ;)
Syön terveellisesti ja saan
nukkua omassa tutussa
sängyssä. Vertaistukea saan
netissä, tänään liityin jo yhteen
(suljettuun) vertaistukiryhmään
facebookissa.
Ei ole vältettävissä ja onko tarpeenkaan? OECD:n vuonna 2008 ehdottama yksi
väylä kuntoutukseen ei liene mahdollinen.
Mistä lähteestä kansalainen saa
tarvitsemansa kuntoutumistiedon?
Asiakasyhteistyöryhmät ja
yhteistyötoimikunnat?
Kuntoutuja voi olla etuuden saaja
yhdessä, kuluttaja toisessa ja osallistuja
kolmannessa osajärjestelmässä.
24. Osaaminen:
moniammatillisuus vs.monialainen
asiantuntijuus
”Lääkäri tekee kuntoutuksessakin lääkärin työtä, psykologi
psykologin työtä ja sosiaalityöntekijä omaansa. Kuntoutustyöhön
sisältyy kuitenkin myös kuntoutuksen omaleimaisia, vain
kuntoutuksessa tehtäviä asioita. Vaikka kuntoutusta leimaakin
moniammatillisten työryhmien ja tiimien työ, nämä työmuodot
ovat nykyisin yleistyneet laajalti kaikkea työelämää koskevaksi.
Omaleimaisinta kuntoutustyötä ovat lähes kaikki kuntoutujaryhmiä
koskevat työt. Niiden ohjaamiseen ja hallintaan liittyvät tiedot ja
taidot ovat peräisin monilta eri aloilta. Toisinaan tarvitaan
ryhmäterapeutin ja perheterapeutin taitoja, toisinaan taas
työryhmän ohjaajan taitoja, joskus työstävän opettajan tai
aikuisohjaajan taitoja tai luennoijan taitoja. (Grönlund 2010)
Monialainen kuntoutus: kuntoutuksen toimijoiden
kesken?
Monialainen yhteistyö: kuntoutuksen ja muiden
osajärjestelmien toimijoiden kesken?
25. Kuntoutuksen monialaisuus
monitieteisyytenä
Miten jatkossa?
Kuntoutuksen opetuksen ja
tutkimuksen vähäisyys
yliopistoissa
Kannattaako kuntoutusta
sisällyttää sosiaalityön
maisteritutkinnon tutkintovaatimuksiin, kun yliopistollisen
sosiaalityön tutkinnon suorittaneet
vähitellen väistyvät kuntoutuksen
toteuttajista (Kelan standardien
perusteella)?
Sosiaalitieteellisen tutkimuksen
väheneminen?
Kuntoutustiedettä vai
monitieteistä tutkimusta?
Kuntoutuksen tutkimuksen
kehittämisohjelman (STM 2003)
vaikuttavuus?
Miten tutkimusta tulee nyt
suunnata ja kehittää?
(Lindh 2013, 19)
26. Kuntoutuksen järjestelmä, verkostot,
yhteistyö ja asiakkuus
väitöskirjatutkimuksissa
Asko Suikkanen
Vappu Karjalainen
Riitta-Liisa Kokko
Hilkka Ylisassi
Rainer Grönlund
Minna Mattila-Aalto
Sari Miettinen
Jutta Pulkki
Marja Koukkari
Outi Hietala
Jari Lindh
27. Johtopäätökset
Kuntoutus sosiaalisena investointina: kuntoutusta
tarvitaan enemmän kuin koskaan, mutta siitä on
vaarassa tulla näkymättömämpää kuin koskaan.
Kuntoutuksen ja siihen liittyvän yhteistyön
monialaisuuden kehittäminen järjestelmän,
asiakkuuden, osaamisen ja tietoperustan
hallintana.
Hybridijärjestelmä: hallintamekanismit
(byrokratia, markkinat, verkostot) ovat kaikki
käytössä ja mikään ei niistä yksinään riitä.
Kansalaisen kuntoutumisen hallinta: lisää tietoa,
osallisuutta ja (maltillisesti) kuluttajan valintaa.
Järjestelmän ja työntekijöiden kannustimet
asiakkaiden hylkäämättä jättämiseen?