This document provides information about Blue Water Credit, a credit restoration company. It summarizes their services, which include improving credit scores to qualify for loans, settling debts, removing disputed accounts from credit reports, and credit report reviews. It also discusses credit scores and reports, how long negative items stay on reports, and tips for credit repair do's and don'ts.
Casia 2014 what is social media thunder_birdsPalak Agarwala
The document discusses social media and its effects. It provides details about two members of the ThunderBirds team from Symbiosis Institute of Media and Communication in Pune. It then discusses how social media has revolutionized communication by reaching millions of users much faster than traditional media. Both positive and negative effects of social media are outlined, noting how it can increase social confidence but also lead to issues like cyberbullying, invasion of privacy, and isolation. It predicts that in the future, brands will find users on social media rather than users searching for brands.
This document provides information about Blue Water Credit, a credit restoration company. It summarizes their services, which include improving credit scores to qualify for loans, settling debts, removing disputed accounts from credit reports, and credit report reviews. It also discusses credit scores and reports, how long negative items stay on reports, and tips for credit repair do's and don'ts.
Casia 2014 what is social media thunder_birdsPalak Agarwala
The document discusses social media and its effects. It provides details about two members of the ThunderBirds team from Symbiosis Institute of Media and Communication in Pune. It then discusses how social media has revolutionized communication by reaching millions of users much faster than traditional media. Both positive and negative effects of social media are outlined, noting how it can increase social confidence but also lead to issues like cyberbullying, invasion of privacy, and isolation. It predicts that in the future, brands will find users on social media rather than users searching for brands.
Miten Suomi ohjataan kestävyyden rajoihin? Annukka Berg, Eija Vinnari, Michael Lettenmeier, Katriina Alhola, Matti Pihlajamaa, Jari Lyytimäki. ORSI-aamukahvit 3.12.2019.
Julkaisu käsittelee uudenlaisten, kestävän kehityksen mukaisten markkinarakenteiden luomista liiketoiminnallisesti kannattavin keinoin. Yritykset voivat aktiivisesti muokata markkinoita ihmiskeskeisillä yhteiskehittämisen ja viestinnän keinoilla kohti kestävää taloutta ja samalla hyötyä siitä taloudellisesti. Kestävän liiketoiminnan kehittämisessä korostamme kokonaisvaltaista strategista otetta. Yhteiskuntavastuustrategioista on siirryttävä kannattaviin liiketoimintastrategioihin. Näemme kestävän liiketoiminnan kehittämisen liiketoimintaekosysteemien ja arvoverkostojen kehittämisenä. Siinä on tärkeää ymmärtää myös
ihmisten arkea ja osallistaa heidät muutokseen. Täysin avoin
yhteiskehittäminen ei kuitenkaan sovellu kaikkiin tilanteisiin, vaan pikemminkin yritykset tarvitsevat uuden liiketoiminnan innovointiin pitkäjänteisen eri sidosryhmien osallistamisen strategian, johon kuuluu erilaisia avoimen ja suljetun innovaation menetelmiä.
Miten Suomi ohjataan kestävyyden rajoihin? Annukka Berg, Eija Vinnari, Michael Lettenmeier, Katriina Alhola, Matti Pihlajamaa, Jari Lyytimäki. ORSI-aamukahvit 3.12.2019.
Julkaisu käsittelee uudenlaisten, kestävän kehityksen mukaisten markkinarakenteiden luomista liiketoiminnallisesti kannattavin keinoin. Yritykset voivat aktiivisesti muokata markkinoita ihmiskeskeisillä yhteiskehittämisen ja viestinnän keinoilla kohti kestävää taloutta ja samalla hyötyä siitä taloudellisesti. Kestävän liiketoiminnan kehittämisessä korostamme kokonaisvaltaista strategista otetta. Yhteiskuntavastuustrategioista on siirryttävä kannattaviin liiketoimintastrategioihin. Näemme kestävän liiketoiminnan kehittämisen liiketoimintaekosysteemien ja arvoverkostojen kehittämisenä. Siinä on tärkeää ymmärtää myös
ihmisten arkea ja osallistaa heidät muutokseen. Täysin avoin
yhteiskehittäminen ei kuitenkaan sovellu kaikkiin tilanteisiin, vaan pikemminkin yritykset tarvitsevat uuden liiketoiminnan innovointiin pitkäjänteisen eri sidosryhmien osallistamisen strategian, johon kuuluu erilaisia avoimen ja suljetun innovaation menetelmiä.
Kuinka osallistat käyttäjiä ja asiakkaita jo tuotteen, palvelun tai vaikkapa koulun suunnitteluvaiheeseen. Esimerkkinä Laukaan Ekokoulun rakennusvaiheen suunnittelu toukokuussa 2016.
2. SISÄLTÖ
Johdanto
Rakennemuutos ja ERM
ERM — mitä on vahvistettava?
ERM lisää alueen resilienssiä
ERM tarvitsee
ennakointia
vuoropuhelua ja yhteistyötä
tulevaisuuskestäviä strategioita
kokeilukulttuuria
mahdollistajia
Johtopäätökset
ERM kokonaisuus
seuraavia askeleita
Joustava kestää murroksessa
Resilientillä alueella elinkeinot
uudistuvat ja rakennemuutosta
hallitaan. Alue varautuu työllisyyden
ja aluetalouden muutoksiin
ennakoimalla elinkeinorakenteen
muutoksia ja aktiivisesti edistämällä
toivottavaa kehitystä. Tämä toiminta
on ennakoivaa rakennemuutoksen
hallintaa (ERM).
Toteutuakseen ERM tarvitsee alueilla
ennakointia, vuoropuhelua eri tasoilla,
tulevaisuuskestäviä strategioita sekä
rohkeaa kokeilukulttuuria. Tuekseen
se tarvitsee mahdollistajia
keskushallinnossa — muutoksia
lainsäädännössä säätelyn
keventämiseksi, joustavuutta
rahoitusrakenteissa ja siiloutumisen
vähentämistä hallinnon eri tasoilta.
3. TEM:n kirje alueille helmikuu
ennakkokysely alueille ja sen koonti
työpajan ennakkoaineistot alueille
työpajat ELY-keskus alueilla
16 pajaa (Uudellamaalla kaksi)
288 osallistujaa
maaliskuu
-toukokuu
työmuistio pajan jälkeen
palaute
työpaja-aineistojen koonti
koontityöpaja
TEM alueosastolla
kesäkuu
raportti ja
ERM-seminaari
elokuu
26.8.2015
EDELLYTYKSIÄ
ENNAKOIVALLE RAKENNEMUUTOKSELLE
#ERMalueetTyö- ja elinkeinoministeriö valmistelee uutta ennakoivan
rakennemuutoksen toimintatapaa — ERM. Toimintatavalla pyritään
uudistavaan rakennemuutokseen ja siten välttämään
hallitsemattomat äkillisen rakennemuutoksen tilanteet.
Ennakoimalla elinkeinorakenteen muutoksia, aktiivisella
elinkeinopolitiikalla ja yhteistyöllä yritysten kanssa, vähennetään
aluetalouden ja työllisyyden muutosten haitallisia vaikutuksia.
Uusi toimintatapa halutaan kehittää yhdessä alueiden kanssa. Sen
vuoksi jokaisen ELY-keskuksen alueella järjestettiin työpaja
kevään 2015 aikana. Työpajassa avattiin ERM-ajattelua, kuultiin
alueella tehtävästä ennakointityöstä ja kerättiin näkemyksiä
muutamiin älykkään erikoistumisen kautta esiin nousseisiin
teemoihin. Työpajakierrosta edelsi ennakkokysely alueille, jossa
heitä pyydettiin tekemään itsearviointi alueen ennakointityön
tilasta ja siitä, miten älykäs erikoistuminen ja ennakointi on
alueen strategiatyössä huomioitu.
Prosessi käynnistyi odotuksella, että sen kautta syntyy näkemys
alueellisen ennakoinnin ja älykkään erikoistumisen nykytilasta
sekä kehittämiskohteista. Työskentelyn kuluessa painotus siirtyi
enemmän sen selkeyttämiseen, mitä ERM-kokonaisuus
käytännössä alueilla tarkoittaa ja miten sitä voidaan ministeriön
puolelta tukea. Tärkeää oli myös luoda pohjaa välittömän
vuoropuhelun jatkumiselle TEM:n alueosaston ja alueiden välille.
Kokeilukulttuurin hengessä lopputulosta ei määritelty ennakkoon,
vaan se muotoutui työskentelyn aikana.
Tässä koonnissa on tiivistetty keskeiset havainnot aineistojen ja
keskusteluiden pohjalta. Työskentelyä fasilitoivat ja koonnin ovat
laatineet Seija Kiiskilä, Futures Garden ja Kati Kiiskilä, Sito Oy.
Työpajojen käytännön järjestelyistä ja osallistujien kutsumisesta
vastasivat ELY-keskusten strategiapäälliköt ja maakuntaliittojen
ennakointivastaavat. Lämmin kiitos heille tästä avusta.
JOHDANTO
4. RAKENNEMUUTOS JA ERM
Rakennemuutos on ilmiönä muuttunut ja nopeutunut. Se on
jatkuvaa ja arkipäiväinen osa elinkeinorakenteen ja yritysten
uudistumista. Rakennemuutosta ei voi poistaa tai pysäyttää,
sen sijaan sitä kannattaa yrittää ymmärtää ja hallita, jopa
edistää.
Hitaaseen rakennemuutokseen voidaan vaikuttaa ja varautua.
Äkillisten hallitsemattomien rakennemuutostilanteiden
määrää tai ainakin niiden kielteisiä vaikutuksia voidaan
vähentää varautumisella ja elinkeinorakenteen aktiivisella
uudistamisella.
resilientti
alue
ennakointi
varautuminen
uudistuminen
”ERMiä ei voi
tehdä yksin
julkishallinnon voimin.
Ennakointi onnistunee parhaiten
vuorovaikutuksessa kaikkien
toimijoiden kesken
#ermalueet”
ERM edistää rakennemuutoksen hallintaa ja
elinkeinojen uudistumista ja sitä kautta
parantaa alueen joustavuutta eli
resilienssikykyä. Rakennemuutos on aina
mahdollisuus.
ERM-ajatteluun kuuluu ennakoivan
toimintatavan vahvistaminen ja se on alueen
aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Ennakoiva
rakennemuutos on jatkuvaan strategiatyöhön
ja päätöksentekoon liittyvä asia. Tavoitteena
on, että ERM-ajattelu on sisällä olemassa
olevissa suunnittelu- ja rahoitusjärjestelmissä.
5. ERM — MITÄ ON VAHVISTETTAVA?
Sisällöllisesti ja toimintatapana ERM-ajattelu on maakunnissa tuttu, vaikka käsite on uusi. Toimintatapana ERM
tarvitsee vahvistusta sekä alueilla että ministeriössä. Keskeisimmät vahvistamista vaativat asiat ovat seuraavia:
Nähdään rakennemuutos myönteisenä asiana
Hidas rakennemuutos on mahdollisuus alueen
uudistumiselle ja menestymiselle, sen sijaan äkillinen
hallitsematon rakennemuutos on riski.
ERM-ajattelu kulkee läpi maakunnallisen
suunnittelujärjestelmän maakuntaohjelmasta
toteuttamissuunnitelmaan ja se näkyy myös
maakuntakaavoituksessa.
Osallistetaan laajasti ja otetaan käyttöön uusia
työtapoja
Otetaan strategiatyöhön laajasti toimijoita mukaan ja
tehdään tavoitteista yhteisiä. Mukaan voi tulla uusia
yllättäviä tahoja ja yrityksiä, jolloin osallistumisen
tavat voivat vaatia kehittämistä.
Laaditaan vaihtoehtoisia skenaarioita
Skenaariotyössä huomioidaan rohkeasti sekä toivottavat
että ei-toivottavat tulevaisuudet. Tämä tarkoittaa pitkän
aikavälin ennakoinnin merkityksen nostamista lyhyen
aikavälin ennakoinnin rinnalle.
Seurataan kehitystä eri skenaarioiden suhteen ja tehdään
korjaavia toimenpiteitä kohti toivottavaa tulevaisuutta. Tätä
kautta parannetaan joustavuutta ja riskinsietokykyä.
Tehdään joustavampia strategioita ja varaudutaan
muutokseen
Joustavat, yksinkertaiset ja elävät strategiat mahdollistavat
päätösten ja valintojen tekemisen skenaarioiden ja
muuttuneiden tilanteiden pohjalta. Hyviä kehityskulkuja
voidaan tukea ja varautua sekä menestykseen että
haasteisiin.
Rakennetaan kokeilukulttuuria, otetaan riskejä ja opitaan
ERM tuo rahoitukseen hallittua riskinottoa ja hankkeisiin
kokeilukulttuuria. Epäonnistumisten salliminen, tiedon
jakaminen ja kannustaminen kohtaamisiin lisää jatkuvaa
oppimista.
ERM osaksi
strategiatyötä. #ermalueet
6. ERM LISÄÄ ALUEEN RESILIENSSIÄ
Resilienssi on
dynaamista kykyä tarttua
tilaisuuteen. Tänä päivänä
korostuu ketteryys ja joustavuus,
nopea reagointikyky.
#ERMalueet
Kunhan vastustuskyky olisi
myönteinen ominaisuus eikä
käänny vastustamiskyvyksi
#hymiö #ERMalueet.
7. Alueet ja niiden kehittäminen uusissa haasteissa
Yhteiskunnalliset muutokset ovat
muuttaneet alueiden merkitystä ja niiden
kehittämistä. Trendinä kiristyvässä
kilpailussa on alueiden yhteistyön
syveneminen, erikoistuminen ja tuen
hakeminen alueen vahvuuksien
kehittämiselle entistä kauempaa.
Alueen menestys muodostuu paikallisesta
toimintaympäristöstä, asemasta
globaaleissa verkostoissa ja kilpailukyvystä.
Kilpailukyky on toisaalta ominaisuus, joka
mahdollistaa kilpailuun osallistumisen ja
toisaalta potentiaali, joka mahdollistaa
muita paremman menestymisen.
Olennaista alueen menestykselle onkin
löytää vastauksia kysymykseen, miten
luodaan kilpailuetua paikallisista
lähtökohdista.
Lähde: Markku Sotarauta, Nina Mustikkamäki & Reija Linnamaa. Alueet uusien
haasteiden edessä. 2001. (Teoksessa: Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä.
http://bit.ly/1eIFEr0 Alkuperäislähde Linnamaa 1999)
8. Resiliensiin kuuluvia käsitteitä
Resilienssin mittaamisesta esimerkiksi: Suomen seutukuntien taloudellinen
kilpailukyky ja resilienssi. Karppinen & Vähäsantanen 2015 http://bit.ly/1HJjDnd
Resilienssi tässä yhteydessä kuvaa sitä, kuinka alue kestää
muutoksia ja selviytyy niistä. Toisin sanoen, miten alue
pystyy säilyttämään tai kehittämään kilpailukykyään
jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja
kilpailutilanteessa. Niin yksilöiden, yhteisöjen kuin
alueenkin resilienssi kehittyy oppimisen myötä. ERM-
toimintatapa auttaa parantamaan alueen resilienssikykyä
mm. ennakoinnin, yritysten ja instituutioiden
toimintatapojen, kokeilujen ja niistä oppimisen sekä
verkostojen kehittämisen kautta.
Sekä alueet että TEM hyötyisivät yhteisestä
resilienssityökalusta, jota alueet voisivat käyttää
itsearvioinnin tukena ja pohjana vuoropuhelussa
keskushallinnon kanssa. Työkalun tulee sisältää
kvantitatiivisten arvojen ohella kvalitatiivisia ja ns.
“pehmeitä” käsitteitä, joiden mittaaminen numeerisesti on
haastavaa.
Useimmilla alueilla resilienssikykyä
pidetään vähintäänkin kohtuullisena ja
useissa tapauksissa myös erittäin hyvänä.
Alueella koettuun resilienssikykyyn
vaikuttaa mm. se, millainen on alueen
toimintakulttuuri, kuinka sitä johdetaan ja
kuinka tavoitehakuinen alue on.
10. KOKONAISKUVA ALUEELLISESTA ENNAKOINNISTA
Alueellisen ennakoinnin itsearviointi tehtiin
käyttäen ReFo-työkalua* ja sen tuloksia pohdittiin
akvaariokeskusteluna. ReFo-työkalun kautta tulee
arvioitua kattavasti ennakointityön merkitystä,
rakenteita ja kehittämistä.
Alue-ennakointi on aina alueensa näköistä: yhtä
yhtenäistä toimintatapaa ei voi olla, koska alueen
toimintakulttuuri ja yhteistyön tavat vaikuttavat
siihen.
Kokonaisuutena voidaan todeta, että alueissa on ääripäitä:
MIKSI ENNAKOIDAAN aluekehityslain mukainen tehtävä —
ennakoidaan itselle/alueen kehittämiseksi
SISÄLTÖ ennakointi painottuu koulutustarve-ennakointiin —
ennakointi on monialaista ja moniäänistä
JATKUVUUS ennakointi on hankepohjaista — ennakointi on osa
pysyviä toimenkuvia
KETKÄ ennakointi on vain jonkun tai joidenkin toimenkuvassa —
alue-ennakointia tehdään laajana verkostoyhteistyönä ja sen koetaan
kuuluvan tehtävänä kaikille
RAHOITUS ennakointityön resurssointi on epäselvää — työlle on
varattu rahoitus
SYSTEMAATTISUUS ennakoinnin tehtävät ovat satunnaisia —
ennakointia tehdään toistuvien tapahtumien vuosikellolla
*http://bit.ly/ReFoarviointi
11. ennakointi päätöksen-
teko
Ennakoinnin ja päätöksenteon välisessä yhteydessä
Ollakseen vaikuttavaa alueellisen ennakoinnin tulee tukea
päätöksentekoa ja olla osa sitä. Käytännössä yhteys maakunnalliseen
päätöksentekoon on kuitenkin vaihteleva. Enemmistö alueista nosti
tämän myös tärkeäksi kehittämiskohteeksi.
Ennakoinnista tulee osa päätöksentekoa silloin, kun
organisaatioiden ja yritysten päättäjät eri tasoilla itse osallistuvat
ennakointiin
päättäjille tuotetaan ennakointitietoa siten, että he voivat sitä
käyttää
alueellinen ennakointi on osa alueen prosesseja
päätöksentekoon käytettävä ennakointitieto on riittävän pitkälle
katsovaa ja laaja-alaista, jotta päätöksen vaikutuksia voidaan
arvioida
Sellainen ennakointi, jota
ei tehdä päätöksenteon
tueksi, on turhaa. PKS
#ERMalueet työpajassa.
Alueellisessa ennakoinnissa on kehitettävää erityisesti
Tämä haastaa
ennakointiprosessin - ovatko päättäjät siitä tietoisia ja osallistuvatko he siihen ja millä tavoin?
tiedon tuotannon - tuotetaanko tietoa oikeaaan aikaan ja käyttökelpoisessa muodossa?
päättäjät - puolustetaanko olemassa olevaa vai kyetäänkö irroittautumaan polkuriippuvuudesta?
12. Ennakointitietoa on olemassa ja sitä tuotetaan paljon. Tiedolla on
kuitenkin merkitystä vain silloin, kun sitä käytetään ja se jaetaan.
Jotta sitä voidaan käyttää, käsitteiden tulee olla selkeitä ja helposti
ymmärrettäviä. Lisäksi tiedon pitää olla räätälöitävissä
käyttötilanteelle relevantiksi.
MITÄ? Tiedon tulee olla monipuolista. Se sisältää sekä määrällistä
että laadullista tietoa ja menneisyyttä kuvaavien aineistojen ohella
vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Yhä enemmän tarvetta on myös
kansainväliselle tiedolle.
MILLOIN? Tietoa olisi tuotettava suhteessa alueen päätöksenteon
sykleihin säännöllisesti.
KENELLE JA MILLÄ KIELELLÄ? Kunkin aineiston osalta olisi
mietittävä se, kenelle se on suunnattu. Kieli tulee muokata
loppukäyttäjän mukaan. Yksinkertainen ja selkeä kieli toimii kaikkien
kohdalla.
MITEN? Monipuolinen tieto jalostuu yhteistyössä. Ne, joille tietoa
tuotetaan, ovat myös hyviä tietolähteitä (esim. globaalissa
markkinassa toimivat yritykset tai päätöksentekijät).
MISSÄ MUODOSSA? Laajojen tieteellisten raporttien ohella
tarvitaan lyhyitä visuaalisia tiivistelmiä, infografiikkaa,
havainnollistavia karttoja ja tunnuslukuja.
MILLÄ VÄLINEILLÄ? Viestinnässä olisi otettava käyttöön
perinteisten kanavien ohella monimuotoisesti sosiaalinen media.
Ennakointitietoa eri näkökulmista
Alueellisessa ennakoinnissa on kehitettävää erityisesti
ENNAKOINTI-
TIETO
MENNYT
TULEVA
MÄÄRÄLLINEN
LAADULLINEN
Ennakointitiedon jalostamisessa ja viestinnässä
13. Ennakointiosaamisen vahvistamisessa ja prosessin johtamisessa
Alueellisessa ennakoinnissa on kehitettävää erityisesti
Alueellisen ennakointityön selkeydessä ja sen johtamisessa
on suuria eroja. Mikäli kokonaisprosessi on tiedossa, voidaan
ennakointityö
linkittää muuhun toimintaan ja poistaa päällekkäisyydet
sitoa ennakointi osaksi alueen päätöksentekoa
nähdä kehittämistarpeet
määrittää roolit ja vastuut, koordinoida toimintaa
sopia tarvittavat resurssit — nähdä mitä jo olemassa
olevien resurssien puitteissa tehdään ja voidaan tehdä
arvioida tuloksia ja muuttaa toimintatapoja arvioinnin
pohjalta
ottaa uusia toimijoita mukaan — mm. yritykset, nuoret
hyödyntää kansallisen ja kansainvälisen ennakointityön
tulokset
Ennakointia on tehty alueilla 1990-luvulta saakka
pääasiassa projekteina ja koulutus- ja
työvoimatarve-ennakointina. Aluekehityslaki
2010 vauhditti alueellisen ennakoinnin
kehittämistä. Osa maakunnista on luonut selkeän
toimintatavan, joka on johdettu ja resursoitu.
Osa maakunnista toimii edelleen hankkeiden
pohjalta ja osassa ennakointi on yksittäisten
henkilöiden vastuulla.
Alueilla kaivataan edelleen myös kansallisen ennakointityön
selkiyttämistä, jotta oma alueellinen työ voidaan sovittaa
sen mukaan ja hyötyä kansallisesta työstä.
14. ERM TARVITSEE VUOROPUHELUA JA
YHTEISTYÖTÄ
Miten #ERMalueet
osallistaa ennakointiin
kansalaiset? Erityisesti nuorten
osallistuminen esillä
#FSightFriday'ssa
#Ennakointi ja vahva
#yhteistyö on tärkeää alueen
kehittymisen kannalta.
#ERMalueet #Lappi #alueet
#resilienssi
Kuka edustaa yrittäjiä:
järjestö vai itse yrittäjät.
Ennakointityöhön tarvitaan
”kaksikerroksinen rakenne”.
Yrittäjäjärjestöt ja kauppakamari ovat
hyviä edustamaan yrityksiä
”ykköskerroksessa”.
15. TASO VETOVASTUU ESIMERKKEJÄ
NÄKÖKULMISTA
työntekijä /
kansalainen
johto & työntekijä /
kukin itse
oman ammatillisen
toimintaympäristön
muutokset ja osaamisen
kehittäminen
organisaatio johto
uudet
liiketoimintamahdollisuudet,
teknologian kehitys
kunta/kaupunki johto
kunnan elinkeinorakenteen
muutos ja osaamistarpeet,
fyysisen infrastruktuurin ja
maankäytön muutokset
seudullinen
ennakointi
kehittämisyhtiö,
seutuyhteistyö
seudun elinkeinorakenteen
muutos ja osaamistarpeet
alueellinen
ennakointi-
verkosto
maakuntaliitto ja
ELY-keskus,
koulutusorganisaatiot
ja tutkimuslaitokset
alueen elinkeinorakenteen
muutos ja osaamistarpeet
kansallinen
ennakointi
KEV, TEM alueosasto
globaali kehitys, megatrendit,
alueiden elinkeinorakenteen
muutos
kansainvälinen
ennakointi
-yhteistyö
alueet ja KEV
globaali kehitys, megatrendit,
kansainväliset markkinat
YHTEISTYÖ,TIEDONVAIHTO,TIEDONTULKINTA
Ennakointia tulee tehdä eri tasoilla
HAASTE: Kuinka eri tasot
keskustelevat luontevasti
keskenään ja kuinka ennakointi
arkipäiväistetään.
Eri tasojen välinen yhteistyö on
nostettu esille mm. Valtioneuvoston
kanslian ehdotuksessa kansallisen
ennakoinnin toimintatavasksi
http://bit.ly/KEVennakointi
16. Yhteistyötä yritysten kanssa
Julkissektorivetoisessa ennakointityössä yhteistyö yritysten kanssa on tunnistettu tarpeelliseksi, mutta samalla
käytännössä haasteelliseksi. ERM-toimintatavan näkökulmasta yhteistyö on kuitenkin keskeistä, joten siihen on
löydettävä joustavia toimintatapoja. Jotkut kokevat tilanteen jopa kiusallisena - joko yrityksiä ei haluta vaivata tai
toisessa ääripäässä eri toimijat käyvät yrityksissä kysymässä sirpaletietoa turhankin usein, mutta tieto ei välity
päätöksentekoon.
Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on kaksisuuntaista. Yritykseltä saadaan arvokasta tietoa tulevaisuudennäkymistä
ennen kaikkea lyhyellä aikavälillä. Vastaavasti yritykselle voidaan viedä ennakointitietoa etenkin pitkän aikavälin
näkymistä. Molemmissa tapauksissa tiedon on oltava räätälöityä hyödylliseen muotoon. Vuoropuhelu luo yhteistä
tietopohjaa ja tukee päätöksentekoa sekä yrityksissä että julkisella sektorilla.
17. Ennakointi yhteydessä
päätöksentekoon/
osaksi johtamista
* * * * * * * * * * * * *
Ennakointitiedon
jalostaminen ja
viestintä
* * * * * * * * * * * *
Ennakointiosaamisen
vahvistaminen ja
prosessin johtaminen
* * * * * * * * * *
Yritysyhteistyö * * * * * * * * *
Sisältöjen
kehittäminen
* * * * * * *
Osallistaminen ja
verkostot
* * * * *
Ennakoiva työote
kaikille
* * * * *
Alustat ja työvälineet * * * * *
Asenne-rohkeus * * *
Vaikuttavuuden
mittaaminen
* * *
Maakuntarajat ylittävä
yhteistyö
*
Alueiden välistä yhteistyötä ennakoinnin kehittämiseksi
Maakuntien välistä yhteistyötä
ennakoinnin osalta ovat
pisimpään tehneet Keski-Suomi
ja Pirkanmaa vuodesta 2009
lähtien vuosittaisessa
tapaamisessaan. Kuusi läntistä
maakuntaa tekivät yhteistyötä
EMMA-projektissa 2013.
Valtakunnallisesti alueet ovat
tavanneet TEMin koolle
kutsumassa Alueellisen
ennakoinnin seminaarissa,
jossa kaikki maakunnat ovat
mukana.
Oheisessa taulukossa on
esitetty työpajoissa esille
tulleet tärkeimmät alueellisen
ennakoinnin kehittämiskohteet
maakunnittain. Tämän pohjalta
voisi synnyttää uutta aluerajat
ylittävää yhteistyötä ja jakaa
toimintatapoja.
*yhteinen työskentely
Etelä-Karjalaja
Kymenlaakso*
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Kainuu
Kanta-Häme
Keski-Suomi
Lappi
Pirkanmaa
Pohjanmaaja
Keski-Pohjanmaa*
Pohjois-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Päijät-Häme
Satakunta
Uusimaa
Varsinais-Suomi
18. ERM TARVITSEE TULEVAISUUSKESTÄVIÄ
STRATEGIOITA
Onko mallia siitä, että joku alue
olisi valinnut jonkun älykkään
erikoistumisen tien ja onnistunut? Onko
tilannetta, jolloin elinkeinorakenteen
yksipuolisuus on hyväkin juttu?
Lähde käsitteelle tulevaisuuskestävä strategia:
Elina Hiltunen 2012, Matkaopas tulevaisuuteen.
19. rullaava strategiatyö
Tulevaisuuskestävä strategia on testattu erilaisissa skenaariovaihtoehdoissa ja
siihen liittyy toimintaympäristön seuranta, arviointi ja strategian jatkuva
päivittäminen. Riskit on tunnistettu ja niihin varautuminen huomioidaan
toiminnassa.
Tulevaisuuskestävällä strategialla tuotetaan kilpailuetua paikallisista
lähtökohdista ja lisätään resilienssiä. ERM tarvitsee tulevaisuuskestäviä
strategioita sekä ketterää ja kokeilevaa toteutusta.
Maakunnissa on monia eri
strategioita. Maakuntastrategioiden
lisäksi tehdään erillisiä strategioita ja
ohjelmia valittuihin teemoihin
liittyen.
Osa maakunnista on tehnyt Älykkään
erikoistumisen strategian
huomioidakseen Eurooppa 2020
-strategian painopisteet alueensa
tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa.
Suurin osa maakunnissa on
sisällyttänyt tarkastelun osaksi
maakuntasuunnitelmaa tai
-strategiaa.
Tulevaisuuskestävällä strategialla resilienssiä
Älykkäällä erikoistumisella tarkoitetaan alueen
omien vahvuuksien ja potentiaalisten kasvualueiden
tunnistamista ja niiden saattamista kehittämällä alueen
kilpailueduksi. Ydin on erikoistuminen omiin vahvuuksiin,
erilaisia rajoja ylittävä toiminta ja osaamisalojen ennakkoluuloton
yhdistäminen.
Älykkään erikoistumisen painopisteet ovat maakunnan vahvoja
alueita, joilla halutaan profiloitua niin kansallisesti kuin
kansainvälisestikin. Elinkeinoelämää tukeva tutkimus- ja
koulutustoiminta on olennainen lähtökohta
uudistuvalle yritys- ja innovaatiotoiminnalle.
21. ERM TARVITSEE
KOKEILUKULTTUURIA
Mietin: missä lymyävät
#kokeilukulttuuri'n innovatiiviset
toteuttajat? Yrityksissä? Oppilaitoksissa?
#ermalueet
Satakunnan ERM-työpaja: Onko
Suomi yhden totuuden maa? #ERMalueet
#elinkeinorakenteenuusiutuminen
@TEM_uutiset #satakunta
22. Halu ja rohkeus kokeilla lähtee
yksilöistä. Sitä tukevat mahdollistavat
organisaatiot sekä paikat, tilanteet ja
alustat kohtaamisille. Niissä syntyy
vuorovaikutusta, innovaatioita ja
onnekkaita sattumia. Idean
muuttuminen kokeiluksi ja
onnistuessaan liiketoiminnaksi tai
käytännöksi vaatii rahoitusta sekä
mahdollistavan lainsäädännön ja sitä
joustavasti tulkitsevan hallinnon.
Pieni, nopea ja ketterä etenee
käytäntöön varmemmin.
Kokeilukulttuuri
• Alueiden erilaisuuden tunnistaminen
• Uudet arviointitavat ja mittarit kokeiluille
• Osallistava ote: tulosten jakaminen ja
mukaan innostaminen
• Synnytetään kohtaamisia ja
vuorovaikutusta (tilat, tapahtumat)
• Työskentely (vaihtuvissa) verkostoissa
• Jatkuva haku rahoituksiin, nopeat päätökset
• Vaiheittaiset toteutukset, korjausliikkeet
• Jaetaan ja käytetään osaamista
tehokkaammin
• Paljon pieniä kokeiluja
• Potentiaalisten tulevaisuuden tähtien
etsiminen ja kasvun tukeminen
• Mentorit apuna kansainvälistymisessä ja
ensiaskelissa
Säätely vähenee ja lainsäädäntö
kehittyy.
Syntyy kokeilua tukevia
rahoitusjärjestelmiä ja -työkaluja
sekä uusia toimintamalleja
hankkeiden rinnalle.
Projektiriskien arviointi opitaan
tekemään koko toteuttajaverkoston
kannalta.
Tuettu polku kokeilusta laajempaan
toteutukseen ja kaupallistamiseen
kehittyy.
muutos kohti kokeilukulttuuria
Opitaan sekä
epäonnistumisista että
onnistumisista.
Jaetaan sekä hyviä että
huonoja tuloksia.
Sallitaan
epäonnistumisia.
kokeilu
onnistuu ei-onnistu
asetelma / asenne toteutus - arviointi
23. ERM TARVITSEE MAHDOLLISTAJIA Mm.
Valtionhallinnon
siiloutuminen puhututti
#PohjoisSavo ssa.
#ERMalueet
Luotamme siihen että TEMssä
ymmärretään että kaikkia alueita
kehitetään niiden omista lähtökohdista
#ERMalueet
24. Puretaan yhteistyötä
rajoittavia raja-aitoja ja
lainsäädäntöä hallinnon
kaikilla tasoilla ja myös
tavoissa toimia.
Alueiden odotuksia aluekehittämiseen
Myönnetään alueiden
uusiutumiseen tukea
joustavasti.
Yksinkertaistetaan
rahoitusmenettelyjä
siten, etteivät ne rajoita
yritysten ja alueiden
yhteistyötä.
Esimerkiksi
Siilot ministeriöiden välillä ja sisällä
Ennakoinnin vastuut
aluekehityslaissa. Maakuntaliittojen,
ELY-keskusten ja TE-toimistojen
yhteistyö sekä pitkän, keskipitkän
että lyhyen tähtäimen
ennakoinnissa.
Aluerajat alueiden välillä ja sisällä
Älykästä erikoistumista koskevien
kansallisten linjausten ja
maakunnissa tehtyjen linjausten
yhteensovitus
Esimerkiksi
Kokeilurahasto ja enkelirahoitusta
kokeiluihin
Riskilainoitusta pk-yrityksille ja
pilottien resurssointi
Tukien saatavuus myös pienille
yrityksille ja hankkeille
Tukien oikea ajoitus yritysten kasvun
kannalta
Liika sirpalemaisuuden välttäminen
rahoituksissa
Osaavat rahoituksen asiantuntijat
alueilla asiakasrajapintaan
Jatkuva hakumahdollisuus ja nopeat
päätökset
Oppi- ja tutkimuslaitosten rooli
uuden synnyttämisessä
Luodaan sallivampaa
lainsäädäntöä, joka tukee
alueiden ja organisaatioiden
välistä yhteistyötä ja
hyväksyy alueiden
erilaisuuden sekä tukee
kokeilua.
Yksinkertaistetaan
rahoituslainsäädäntöä.
Annetaan alueille
mahdollisuus kehittää omista
lähtökohdistaan ja alueen
kilpailuetua parhaiten
lisäävällä tavalla. Tuetaan
alueiden kansainvälistymistä
ja alueiden välistä
yhteistyötä, osaamisen
jakamista, kokeilukulttuuria
ja verkostojen syntymistä.
!!
! !
#LEXkokeilut #LEXaluelähtöisyys
Siilojen purkamista
Joustavia
rahoitustapoja
Muutoksia lainsäädäntöön
Tilaa alueiden omalle
harkinnalle
25. JOHTOPÄÄTÖKSET
Hallinnointi ei saisi
kangistaa ennakointia. Kaikilla
julkisen puolen toimijoilla
peiliin katsomisen paikka.
#ermalueet
"Ennakoinnin arvostus
nouse sitä mukaan mitä
vaikeammaksi tilanne
menee" #ermalueet
Kouvola
Alueelle on
eduksi, että asioista ollaan
eri mieltä ja haastetaan sitä, että
tehdäänkö oikeita asioita. Meillä
pelätään liikaa konflikteja.Kun menee liian hyvin,
tullaan laiskoiksi etsimään
uusia alkuja.
26. Millaisen kokonaisuuden ERM lopulta muodostaa?
Se voidaan kuvata loogisen viitekehyksen kautta,
jota tässä havainnollistaa puu-metafora.
Ylimpänä on lehvästö, päämäärä, johon ERM-
toimintatavan oletetaan pitkällä aikavälillä
johtavan. Päämäärään päästään, kun
saavutetaan toiminnan tarkoitus (runko), eli se
mitä ERM toimintatavalla tavoitellaan. Tarkoitus
syntyy tulosten kautta ja tulokset tehdään
toimenpiteillä (juuristo). Lisäksi viitekehyksen
ulkopuolella on mahdollistajia, jotka auttavat
saavuttamaan seuraavan tason.
ERM kokonaisuus
Viitekehystä voidaan lukea myös alhaalta
ylöspäin: tekemällä toimenpiteet saadaan aikaan
tulokset ja tulosten kautta saavutetaan toiminnan
tarkoitus, joka johtaa haluttuun päämäärään.
Viitekehyksen sisältö on koottu aluekierroksen aineistojen pohjalta. Työpajojen osallistujien tausta ja
tehtäväkenttä on vaikuttanut esille tulleisiin toimenpiteisiin ja ne eivät siten kata kokonaisvaltaisesti
teemaa, vaan ovat yhteenveto aluekierroksen ja ennakkokyselyiden tuloksista.
27. Aluetalouden ja työllisyyden muutoksiin
ennakoiden varautuva ja aktiivisesti
elinkeinorakennettaan uudistava alue
ERM tarkoitus
ELINKEINOJEN
UUDISTUMINEN
PÄÄMÄÄRÄ
TULOKSET
toimenpiteet
RESILIENTTI ALUE
RAKENNEMUUTOKSEN
HALLINTA
Ennakoiva alue
Uudistuva ja
varautuva alue
Tulevaisuuskestävien
strategioiden alue
Kokeilukulttuurin alue
toimenpiteet
ERM-puu
Viitekehys kokonaisuutena on Prezi-esityksenä
osoitteessa: http://bit.ly/ERMpuu
MAHDOLLISTAJAT
•alueiden erilaisuuden
hyväksyminen
•yhteistyötä tukeva
lainsäädäntö
•yksinkertaistettu
rahoituslainsäädäntö ja
joustavat rahoitustyökalut
•riskirahoitustoimenpiteettoimenpiteet
28. Ennakoiva alue Uudistuva ja
varautuva alue
Tulevaisuuskestävien
strategioiden alue
Kokeilukulttuurin alue
arvostan ennakointityötä arvioin ennakointityötä ja
sen vaikuttavuutta
varmistan yrityksille
luontevan tavan ja paikan
osallistua ennakointiin
liitän ennakoinnin osaksi
strategiatyötä
kannustan johtajana
kokeiluihin
johdan verkostoja
selkiytän toimijoiden roolit
alueen ennakointityössä
tuon esille ennakoinnin
vaikuttavuuden ja hyödyt
käyn jatkuvaa vuoropuhelua
yritysten kanssa
vien paikallisesti tuotetun
tiedon osaksi
valtakunnantason
päätöksentekoa
muutan kulttuuria kokeilujen
sallimiseen
parannan verkostojen
vuorovaikutusta
johdan ennakointiverkostoja
ja fasilitoin työskentelyä
teen maakuntien välistä
yhteistyötä
kerron yrityksille
mahdollisuuksista ja
herättelen erilaisiin
tulevaisuuskuviin
tunnistan polkuriippuvuuden
haasteet
luotan ja innostan rakennan yhteistyöhön uusia
malleja
synnytän ja ylläpidän
ennakointikeskustelua
osallistun kansallisen
ennakointiverkoston työhön
(KEV)
kehitän uusia yrittäjyyden
muotoja
en politisoi
tulevaisuudennäkymiä
en määritä lopputulosta
ennakkoon
luon vuorovaikutustilanteita
ja aikaa ajattelulle
kohdennan ennakoinnille
resursseja
teen kv-yhteistyötä hyväksyn
rakennemuutoksen
pidän yllä paikallisen
asiakasrajapinnan
sallin epäonnistumisia luon kokeilualustoja
vahvistan
ennakointiosaamista
otan järjestöt mukaan
ennakointityöhön
varaudun sekä ÄRMiin että
menetykseen
otan mukaan pk-yrityksiä
strategiatyöhön
opin epäonnistumisista hankin osaamista yli
kaikkien rajojen
otan käyttöön uusia
työkaluja
vien ennakoinnin osaksi
kehittämisyhtiöiden
toimenkuvaa
osallistun poliitikkona ja
päättäjänä ennakointityöhön
hyödynnän asiantuntijuutta
yli toimialarajojen
luovun vanhasta teen yhteistyötä
juurrutan ennakoivan
työotteen kaikille arkityöhön
kerään ennakointitietoa
monipuolisesti
käytän ennakointitietoa
päätösten perustana
valitsen suunnan, johon
haluan mennä
kerron tuloksista, levitän
niitä
teen kv-yhteistyötä
jalostan ennakointitietoa olen rohkea luon jatkuvasti päivittyvän
strategian
annan palautetta ja
palkitsen kokeiluista
esitän ennakointitietoa
helposti ymmärrettävässä
muodossa
tunnistan ja hyödynnän
heikkoja signaaleja
teen korjaavia toimenpiteitä
käsittelen myös ei-toivottuja
skenaarioita
parannan
reagointiherkkyyttä ja teen
valintoja
Työpajoissa esille tulleet toimenpiteet tuloksiin pääsemiseksi
ERM-puu toimenpiteet
29. Seuraavia askeleita ERM toimintatavan edistämiseksi
Rakennemuutoksen näkeminen mahdollisuutena ja
vahvuutena. Vastuu rakennemuutoksen hallinnasta.
ERM-ajattelun konkretisointi alueen toiminnassa
tulevaisuuskestävät strategiat
olemassa olevien prosessien ja käytäntöjen
muuntaminen palvelemaan ERM-toimintatapaa
ERMin linkittäminen päätöksentekoon
Ymmärryksen lisääminen maakunnan resilienssiä
synnyttävistä tekijöistä ja niiden tilasta.
Kohtaamisten, vuorovaikutuksen ja kokeilukulttuurin
lisääminen alueen sisällä ja alueiden välillä mm.
luomalla kohtaamiselle tilanteita, paikkoja ja alustoja
tukemalla ja rohkaisemalla kokeiluun ja uudistumiseen
edistämällä uusien työtapojen käyttöönottoa
Alueellisen ennakointikulttuurin vahvistaminen ja
yritysten mukaan ottaminen.
Vuorovaikutuksen jatkaminen ja ERM-ajattelun
vahvistaminen yhdessä alueiden kanssa.
Valtionhallinnon toimiminen mahdollistajana siten, että
alueiden erilaisuus hyväksytään ja tarjotaan alueille
vapaampi mahdollisuus toteuttaa ERM-ajattelua.
Valtionhallinnon siiloutumisen madaltaminen.
Resilienssityökalun tuottaminen alueiden itsearviointia
varten.
Kokeilukulttuurin lisääminen joustavamman
lainsäädännön ja rahoitusjärjestelmien kautta.
Kansallisen ennakoinnin selkeyttäminen ja erityisesti
kansainvälisen ennakointitiedon levittäminen ja kontaktien
muodostaminen.
Alueet TEM