Kasvissivutuotteet rehuna: Marketta Rinne_Sivuhyöty-loppuseminaari_21.11.2017

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Marketta Rinne
Vihreä teknologia, Luonnonvarakeskus
www.luke.fi
marketta.rinne@luke.fi
Kasvissivutuotteet
rehuna
Jokioinen 21.11.20167
SivuHyöty – Kasvissivutuotteiden hyödyntäminen rehuna ja
maanparannusaineena -hankkeen loppuseminaari

2. © Luonnonvarakeskus
Elintarviketeollisuuden sivutuotteiden
hyödyntäminen kotieläintaloudessa
• Pitkät perinteet – yksi merkittävä peruste kotieläintaloden
kilpailukyvylle
– Omavaraistaloudessa siat ja kanat hyödynsivät
kotitalousjätteet ja märehtijät kuitupitoiset biomassat
• Esimerkkejä rehuista:
– Kasviöljyteollisuuden (soija, rypsi, auringonkukka…)
rouheet ja puristeet
– Viljojen leseet, kuorijauhot
– Sokerijuurikasleikkeet
– Rankit, ohrarehut
– Mäskit
– Hera

3. © Luonnonvarakeskus
Kasvisten hukka jopa puolet koko ketjussa
• FAO:n raportin mukaan lähes puolet EU:ssa tuotetuista hedelmistä
ja kasviksista hukkaantuu ketjun eri vaiheissa:
– Viljely
– Prosessointi
– Kauppa
– Kuluttajat
Espanjassa tomaattisivuvirtaa paalataan
pienmärehtijöiden rehuksi yhdessä oljen kanssa
Wadhwa M, Bakshi MPS (2013) Utilization of fruit
andvegetable wastes as livestock feed and as
substrates forgeneration of other value-added
products. FAO Publication 2013/04. H.P. Makkar
Technical (ed). ISBN 978-92-5-107631-6 (print)

4. © Luonnonvarakeskus
Kasvissivutuotteiden hyödyntämisessä omat
erityispiirteensä
• Tuotteet usein vesipitoisia ja nopeasti pilaantuvia
• Yrityskohtaiset erot suuria
• Pienehköjä eriä, erilaisia jakeita
• Ratkaisut on räätälöitävä tapauskohtaisesti ja hyödynnettävä
pakalliset mahdollisuudet
• Sivuvirran käsittelyssä eri tavoitteita:
– Tuoreen massan säilyvyyden pidentäminen onnistuneen
rehukäytön takaamiseksi
– Pitkäaikaisen varastoinnin mahdollisuus
– Uusien rehutuotteiden tuominen markkinoille

5. © Luonnonvarakeskus
Rehujen säilöntä fermentoimalla
• Sama periaate kuin esimerkiksi hapankaalin valmistamisessa
• Yleisesti käytössä tuoreen ruohomassan säilönnässä – säilörehu
• Maitohappobakteerit muodostavat maitohappoa, joka laskee
massan pH:n niin matalaksi että se estää haittamikrobien kasvun ja
massa saavuttaa mikrobiologisesti vakaan tilan
• Edellytykset:
– Hapettomat olosuhteet
– Sopiva mikrobisto, mahdollisesti ymppäys valikoiduilla
maitohappobakteerikannoilla
– Riittäväsi ravintoa mikrobien ravinnoksi: sokereista muodostuu
maitohappoa
• Lukuvinkki 
– Wilkinson, J. M. & Rinne, M. 2017. Highlights of progress in silage conservation
and future perspectives. Grass and Forage Science, doi 10.111/gfs12327.

6. © Luonnonvarakeskus
Sivuhyöty-hankkeessa toteutettiin kaksi säilöntäkoetta
kahden eri yrityksen porkkanasivutuotteilla
Koe 1 Koe 2
Porkkana
(Luke 2017)
Kuiva-aine, g/kg 87 73 120
Kemiallinen koostumus, g/kg ka
Tuhka 48 70 80
Raakavalkuainen 93 66 100
Sokerit 501 230
Kuitu (NDF) 177 255
Rehuarvot märehtijöille
OAS 0.877 0.873
ME, MJ/kg ka 13.4 12.6
OIV, g/kg ka 94 92
PVT, g/kg ka -50 -39
Luke 2017. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset.
Saatavilla: www.luke.fi/rehutaulukot

7. © Luonnonvarakeskus
Vaikka porkkanan kuiva-ainepitoisuus on matala,
neste pidättyy siihen hyvin
Kuva: Marketta Rinne / Luke.

8. © Luonnonvarakeskus
Porkkanamassan säilöntää
Kuva: Marketta Rinne / Luke.

9. © Luonnonvarakeskus
Valmis porkkanasäilörehu oli pehmeää, vetistä.
Hiivojen kasvu rehun pinnalla oli voimakasta.

10. © Luonnonvarakeskus
Porkkanamassan käyminen hyvin voimakasta –
happolisä suuntaa käymisen etanolin suuntaan
Etanoli-
määritys
puuttuu
Koe 1 Koe 2

11. © Luonnonvarakeskus
Porkkanamassan säilyvyyttä selvitettiin purkkitestein
Kontrolli
LAB
Happo
Kuva: Marketta Rinne / Luke.

12. © Luonnonvarakeskus
Aerobinen stabiilisuus
tuoreena ja säilönnän
jälkeen – 2 eri koetta
Tuoreen porkkanasivu-
tuotteen stabiilisuus parani
happolisällä merkittävästi
• Kokeessa 2
säilyvyys oli paljon
huonompi
• Eri raaka-aine
• Eri prosessi
• Vuodenaika
• Ym. ym.

13. © Luonnonvarakeskus
Mikrobiologinen laatu
kokeessa 1
• Homeet hävisivät
säilönnän aikana
• Hiivojen määrä oli
hallinnassa

14. © Luonnonvarakeskus
Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää
rehusta?
• Pysyyhän eläin terveenä syötyään
rehua?
• Täyttyväthän viranomaisvaatimukset
siten, ettei tuottajalle tule mitään
seuraamuksia rehun käytöstä eläinten
ruokinnassa?
• Mikä on rehun ravintoarvo suhteessa
rehun hintaan?
• Aiheutuuko rehun käytöstä ruokinnassa
lisätyötä?
• Mikä on rehun saatavuus?
• Onko rehulla joku lisäarvo
tuotannossa?

15. © Luonnonvarakeskus
Ruokinnan suunnittelu ja rehujen taloudellinen arvo
perustuu rehuarvoihin
• Eri eläinlajeille omat järjestelmät
– Energia- ja valkuaisarvot
• Eri maissa käytetään erilaisia järjestelmiä
• Rehuarvot lasketaan rehujen kemiallisen koostumuksen,
sulavuuden ym. ominaisuuksien perusteella
• Ruokintasuosituksissa ilmaistaan eläinten tarve eri tuotostasoilla ja
tuotantokauden vaiheissa
• Erilaisilla ruokinnansuunnitteluohjelmilla voidaan koostaa
ravitsemuksellisesti tasapainoinen ja taloudellisesti paras
ruokintavaihtoehto
• Uusista sivutuoterehuista tarvitaan rehuarvot ruokintakäyttöä varten
– Mm. aminohappojen sulavuuskertoimet
• Luke vastaa virallisista rehuarvojen laskentaperusteista MMM:n
toimeksiannosta

16. © Luonnonvarakeskus
Verkkopalvelu www.luke.fi/rehutaulukot
• Palvelun piirissä märehtijät, siat,
siipikarja, hevoset ja turkiseläimet
• Virallisten rehuarvojen laskentaperusteet
MMM:n toimeksiannosta
• Rehutaulukot
• Ruokintasuositukset
• Palvelu käytettävissä myös englanniksi

17. © Luonnonvarakeskus
Hyvän sivutuoterehun ominaisuudet:
• Hygieeninen laatu on hyvä
• Vastuuasiat selvät
• Ravintoarvo ja tuotteen ominaisuudet vakaat
• Helppo käyttää
• Tasainen saatavuus
• Lisäarvo plussaa (maittavuus, maitohappobakteerit)

18. © Luonnonvarakeskus
Haasteena kasvissivutuoterehujen korkea
vesipitoisuus
• Lokakuun 2017 hinta rehuviljalle on noin 130 €/t
• Jos rehuja verrataan kuiva-ainesisällön perusteella
– 10 % kuiva-ainetta sisältävän kasvissivutuotteen
(esimerkiksi porkkanapohjainen) arvo noin 15 €/t
– 20 % kuiva-ainetta sisältävän tuotteen (esimerkiksi
perunapohjainen) noin 30 €/t.
• Lisäksi on huomioitava
– logistiikka- ja varastointikustannukset
– mahdolliset säilöntäkustannukset
– oletettava suurempi hävikki esimerkiksi pilaantuneiden
kohtien ja erittyvän nesteen muodossa

19. © Luonnonvarakeskus
Sivutuoterehujen spesifiset ominaisuudet voivat olla
kiinnostavia
• Suolisto- ym. terveys
– Probioottiset vaikutukset
– Antimikrobiset vaikutukset
• Tuotteiden (maidon, lihan, kananmunien) laatu
– Kivennäiset, hivenaineet, vitamiinit
– Rasvahappokoostumus (rakenne, terveysvaikutukset)
– Tuotteiden väri, maku (?)
• Toisaalta varmistettava ettei rehujen käytöllä ole haitallisia
vaikutuksia

20. Mitä muuta voisi keksiä?
• Hävikin pienentäminen koko ketjussa, mm. kuluttajien asenteet
suopeammiksi, jolloin hylkytavaran osuus pienenee?
• Lemmikkirehut (koirat, hevoset) – parempi kate?
• Lisäarvotuotteet – elintarvikekomponentit – bioaktiiviset yhdisteet
• Hyönteisten rehu?
Kuvassa porkkana-
säkkejä hevostallilla,
hinta 3 € / 10 kg
Tuleeko
hyönteisistä
uusi
ruokatrendi?
Kuva: Marketta Rinne / Luke. Kuva: Erkki Oksanen / Luke.

21. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!