Esitelmä "Kohti energiapihiä rakentamista" 26.4.2012 Vantaan Rotaryklubissa, esitelmöitsijä Juha Tammivuori

1. Kohti energiapihiä rakentamista
Vantaan Rotaryklubi 26.4.2012
Juha Tammivuori

2. Primäärienergian kulutus 2007
Yhteensä 365 TWh
Sitra 2010

3. Alustuksen sisältö
• Energiaselvitys
• Uudet rakentamismääräykset 1.7.2012 lukien
• Korjausrakentamisen määräystilanne
• Energiatodistusten uudistus
• Tiekartta 2020-luvulle

4. Energiaselvitys
• Tarvitaan rakennuslupaa haettaessa
• 3 olennaista osaa:
– Rakennuksen kokonaisenergiakulutus, E-luku
– Lämpöhäviöiden vaatimuksenmukaisuus
– Lämmitystehon riittävyys

5. Hyvän energiatehokkuuden ratkaisun
avaimet
• Rakenteiden riittävä lämmöneristyskyky
• Rakennuksen vaipan ilmavuotojen hallinta
• Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyvä
suorituskyky
• Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien hyvä
tehokkuus ja oikea mitoitus
• Lämmitysmuodon järkevä valinta

6. Rakentamismääräykset 1.7.2012
• Koskee vain uudisrakentamista
• Siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun
• Eri energiamuodoille kertoimet
• Noin 20 %:n määräystason kiristyminen nykyisiin
(vuoden 2010 !) verrattuna
• 2010-taso säilyy perälautana (U-arvot, n ,LTO…)
50

7. E-luku
• Energiatehokkuden vaatimus esitetään
rakennustyyppikohtaisena laskennallisena
energialukuna, jonka raja-arvoja ei saa ylittää
• Laskennallinen energialuku, E-luku, on
energiamuotojen kertoimilla painotettu
ostoenergian laskennallinen ominaiskulutus
rakennustyypin standardikäytöllä
• Ominaiskulutuksella tarkoitetaan vuotuista
kulutusta lämmitettyä nettoalaa kohti
Suomen rakentamismääräyskokoelma 2011, D3

8. Energiatehokkuuden määritelmät
kokonaisenergiatarkastelua varten
Ostoenergian (järjestelmien) energiankulutuksen taseraja
Auringon säteily
ikkunoiden läpi
Uusiutuva
Lämpökuorma
omavaraisenergia OSTOENERGIA
ihmisistä NETTOTARPEET
sähkö
Tilojen Lämmitysenergia Tekniset
energiatarve järjestelmät kaukolämpö
Lämmitys Jäähdytysenergia
Jäähdytys
Ilmanvaihto kaukojäähdytys
Käyttövesi Sähkö
Valaistus
Kuluttajalaitteet Järjestelmähäviöt ja Polttoaineet
-muunnokset
Lämpöhäviöt
Mika Vuolle, EQUA

9. Energialuvun laskeminen
• Huonelämpötilan ylläpitoon tarvittava energia
=10 kWh
• Kulutus lattialämmitysjärjestelmässä, jonka
hyötysuhde = 85% 11,8 kWh
• Kiinteistökohtainen tuotanto maalämpö-
pumpulla, jonka hyötysuhde = 3.5
ostoenergian tarve = 3,4 kWh
• Ostoenergia on sähköä, jonka energiamuodon
kerroin = 1.7
Energialuku = 5,8 kWh

10. Energiamuotojen kertoimet
Primäärienergia Energiamuotojen Primäärienergia
Suomessa kertoimet Euroopassa
asetuksessa
Fossiiliset 1 1 1
polttoaineet
Sähkö 2,2 1,7 2,5
Kaukolämpö 0,9 0,7 -
Kaukojäähdytys 0,4 0,4 -
Uusiutuvat 1 0,5 0,2-1,1
Kertoimet heijastavat primäärienergian kulutusta ja energiamuodon hiilidioksidipäästöjä
Mika Vuolle, EQUA

11. Esimerkkejä E-luvuista
E-luku, kWh/m2 vuodessa
pientalot Anetto < 120 m2 <204
hirsirakennus <229
pientalot Anetto > 150 m2 <173
hirsirakennus <198
kerrostalot <130
toimistotalot <170
liiketalot <240

12. Käytännön vaikutuksia uusista
määräyksistä
• Energiamuotokertoimilla suositaan vähäpäästöisiä ja
uusiutuvia energiamuotoja, uusiutuvien
omavaraisenergioiden käyttöpakkoa ei (vielä) tule
• Energiaselvitys ”pakottaa” panostamaan suunnitteluun
hankkeen alkuvaiheessa
• Päähuomio suuntautuu rakenteiden U-arvojen sijasta
talotekniikkaan: lämmitystapavalinta ohjaa
ratkaisevasti muuta suunnittelua
• Omakotitalojen suunnittelussa ohjaus suuntautuu
pienempiin taloihin ja mahdollisesti 2-kerroksisiin
ratkaisuihin

13. Korjausrakentamisen uudet
energiatehokkuusmääräykset
• Rakennuskannan korjauksen säästöpotentiaali
paljon suurempi kuin uudisrakentamisen
(osuus vuodessa n. 1%)
• EU-direktiivi patistaa hallitusta toimiin (tulossa
lakeja, ohjeita, kannustimia…)
• Valmistelu myöhässä, määräykset voimaan
ensi vuoden puolella

14. Korjausrakentamisen uudet
energiatehokkuusmääräykset- mitä on tulossa?
• Vähimmäisvaatimuksia rakennuksen vaipan
korjauksille ja teknisten järjestelmien uusimiselle
• Vaatimusten on oltava ”kustannus-optimaalisella
tasolla”
• Kaksi periaatteellista ohjaustapaa:
– Kokonaisenergiakulutukselle E-luku (peruskorjaus)
– Uusittaville rakennusosille U-luvut ja talotekniikka-
järjestelmille tehokkuusvaatimukset (osakorjaukset)

15. Energiatodistus uusiksi!
• Laki- ja asetusehdotukset parhaillaan lausunnoilla
uudistus voimaan 1.2.2013 (?)
• Luokitus A-G perustuu laskennalliseen
E-lukuun, kulutustiedot vapaaehtoisia
• Koskee jatkossa myös vanhoja pientaloja v. 2016
• Tarvitaan, jos myy tai vuokraa rakennusta tai
huoneistoa, tiedot näkyviin myös ilmoituksissa
• Todistukset ja niiden antajat rekisteröidään, YM ja
Ara valvovat

16. Kritiikkiä
Frame-tutkimus:
• Ilmasto lämpenee (v. 2050 +3°C, v. 2100 +6°C..?)
• Lämmöneristämisen lisääminen heikentää
vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa
(kondenssi, home)
• Lämmitystarve vähenee, jäähdytystarve kasvaa
• Ostoenergian säästöt vähäisiä tai
kyseenalaisia, v. 2008 määräystaso riittävä

17. Miten tästä eteenpäin?
• Ministeriryhmä päivittää kansallisen ilmasto- ja
energiastrategian vuoden 2012 loppuun
mennessä
• Ympäristöviranomaiset pohtivat E-luvun
kiristysten aikataulua jatkossa
• Rakennusalan järjestöt ja oppilaitokset
huolestuneita energiatehokkaan suunnittelun ja
rakentamisen osaamisesta: panostuksia luvassa?
• Suurin haaste on löytää kustannustehokas
ratkaisu n. 40 mrd € energiakorjausinvestoinneille
vuoteen 2050 mennessä

18. Tiekartta 2020-luvulle
(ennuste)
• V. 2013 korjausrakentamiselle määrätään
E-luvut, jotka ovat 20-30% löysemmät kuin
uudisrakentamiselle
• V. 2013-2016 uudistetut energiatodistukset
markkinoille
• V. 2015 uudis- ja korjausrakentamisen E-lukuja
kiristetään lisää
• V.2015 rakennuksen ”uusiutuvalle omavaraisenergialle”
määrätään pakollinen minimiosuus
• V. 2019-2021 siirrytään ”lähes 0-energia-
rakentamiseen” uudistuotannossa (nZEB)

19. KIITOS !

20. Uusien omakotitalojen energialuokitukset
Kehitys vuosina 2009-2010
A B C D E F G
Vuonna 2009 21 % 33 % 28 % 16 % 2% 0% 0%
yht. 3656 kpl
Vantaa 201 kpl 30 % 33 % 25 % 10 % 1% 0% 0%
Vuonna 2010, 48 % 34 % 11 % 6% 1% 0% 0%
yht.4514 kpl
Vantaa 441 kpl 49 % 38 % 9% 2% 1% 0% 0%
normiohjaus
Yli-insinööri Maarit Haakana,ympäristöministeriö