Skip to main content
UploadLanguage (EN)Support
BusinessMobileSocial MediaMarketingTechnologyArt & PhotosCareerDesignEducationPresentations & Public SpeakingGovernment & NonprofitHealthcareInternetLawLeadership & ManagementAutomotiveEngineeringSoftwareRecruiting & HRRetailSalesServicesScienceSmall Business & EntrepreneurshipFoodEnvironmentEconomy & FinanceData & AnalyticsInvestor RelationsSportsSpiritualNews & PoliticsTravelSelf ImprovementReal EstateEntertainment & HumorHealth & MedicineDevices & HardwareLifestyle
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke), profile picture
Uploaded byNatural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
PDF, PPTX401 views

Bertalan Galambosi Suokas-työpaja 19-1-2017

Kosteikoilta elintarvikkeita, rohdoksia ja kosmetiikkaa

Science◦
Kosteikoilta elintarvikkeita, rohdoksia ja kosmetiikkaa Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia (SUOKAS) hanke Bertalan Galambosi – Marika Laurila 19.1.2017. Oulu
Kirjallisuusselvityksen tarkoitus Tarkastellaan tärkeimpien suokasvien lääketieteellisiä ominaisuuksia ja potentiaalia - Perinteinen käyttö - Uusia tutkimustuloksia - Uusia sovellutuksia (yritykset) - Mahdollisia jatkotutkimuksia
Luennossa käsitellyt kasvit (kirjallisuusviitteet) Kihokit (50) Kotkansiipi (15) Lakan lehti (5) Mesiangervo (40) Ojakellukka (10) Suo-ohdake (13) Raate (8) Rätvänä (20) Suokasvien määrä: 277 laji (Väre-Laine (2014). Suokasvio) Lääkinnällinen käyttö mainittu : 45-50 laji
Pyöreälehtinen kihokki (Drosera rotundifolia) Merkittävin rohdoskasvimme suolla • Käytetään erityisesti hengitysteitä hoitavissa tuotteissa, mm. yskän lievityksessä • Suomen vienti 700-1500 kg/v • Euroopassa 26 yrityksessä • Suomessa vain 3 yrityksessä • Useammissa Eurooppalaisissa maissa uhanalainen
Suomalaisten toiminta kihokin rintamalla: I. Pyöreälehtikihokin keruu Oulun seudulla v. 1981-2016 (kg). (Tiedot: Oulun 4H –yhdistys)
II. Terttu Kämäräisen tutkimuksia Oulun yliopistossa • Suomalaisilla pyöreälehtikihokeilla on mitattu kihokkilajien korkeimpia ja tasaimpia 7-metyylijugloni-pitoisuuksia (Kämäräinen ym. 2003) • Pitoisuutta oli keskimäärin 1.5 % kuiva-aineessa • • 7-metyylijuglonin tuotanto on parempi suopellolla viljellyissä kasveissa • Solukkoviljely sopii lajin lisäykseen
III. Viljelytutkimukset MTT Mikkelissä keinotekoisissa suopenkeissä Viljely on mahdollista, mutta kallis ja vaivalloinen Satopotentiaali: 3. v. = 75 g/m² 4. v.= 490 g/m² 5.v.= 212 g/m² 6.v.= 70 g/m²
Kirjallisuusselvityksen anti: Kihokki – uusia tutkimustuloksia • antimikrobisia ja kouristuksia lievittäviä vaikutuksia (Krenn ym. 2004) • vähentää rintasyöpäsolujen kasvua (Kawiak & Lojkowska 2016) • ehkäisee mahdollisesti allergisia tulehdusreaktioita (Fukushima ym. 2009) • parantaa naudan siemennesteen säilymistä (Tvrda ym. 2015) • Eri lajien uutettu kokonaispitoisuus %: • D. rotundifolia: 5.88 • D. anglica: 4.78 ! • D. madagascariensis: 0.42 (Lähde: Zehl et al. 2011)
Kihokki lajien potentiaali • Kysyntä Euroopassa on suurempi kuin nykyinen tarjonta: • Keruutoiminnalle on laajentumismahdollisuus Suomessa Pitkällä aikavälillä keräilijöiden määrä vähenemässä Uusien poimijaryhmien värväämistä ja kouluttamista Keräilijöiden markkinavarmuus - Raaka-aineen jatkojalostusmahdollisuus - uutteiden valmistus? - Pitkälehtinen kihokki ( D. anglica) - koemarkkinointi - On syytä jatkaa kihokkilajien viljelytutkimuksia
UHKA!!! Kihokin viljelytutkimus Saksassa
Institute of Botany and Landscape Ecology, University of Greifswald, Partner in the Greifswald Mire Centre, Greifswald, Germany • Sovelletaan ”Sphagnum farming” kihokin viljelyyn
Uusi suomalainen kihokki hanke: Kihokin viljelyä lääkekasviksi Pohjois-Satakunnan heikkotuottoisilla ja/tai turvetuotannon jälkeisillä turvemailla (Luke) • Kihokin viljelyä selvitetään rahkasammaleen kasvualustatuotannon turvemaan kohteelle Parkanoon. • Testataan kihokin kasvullista lisäämistä ja vaikuttavien aineiden analysointia Parkanon Lukessa. • Hankkeen päätoteuttaja: Luonnonvarakeskus (Luke), ja (Leader P- Satakunta). • Yhteyshenkilö Leila Korpela (Luke, Helsinki) • Muut toimijat: erikoistutkija Tytti Sarjala (Luke, Parkano), tutkija, asiakasvastaava Niko Silvan (Luke, Parkano), opinnäytetyöntekijä Meri-Tuulia Pelkonen (TAMK)
Kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris) • Suomessa yleisesti tunnettu, kaunis luonnonkasvi. • Viljellään koristekasvina • Sen vihanneskäyttö meille on hyvin vähäinen • (Puolustusvoimien v. 1985 Luonnonmuonaohjeessa sananjalka)
Suuri suosio Pohjois-Amerikassa • Kuva: Kaupungintalo. New Brunswick, Canada • Kanadan New Brunswickin alueella versoja kerätään vuosittain 200 t • USA:n Mainen osavaltiossa kerätään 50 t/v • Venäjän Kaukoidässä kerätään Japanin vientiin
Käyttö • Kevätvihanneksena parsan tapaan • Kööpenhaminan NOMA huippuravintola tarjoaa • Käyttöön liittyviä ravitsemuksellisia ja ruokaturvallisuustietoja sekä reseptejä löytyy runsaasti: University of Maine: Facts on Fiddleheads • https://extension.umaine.edu/publi cations/4198e/
Kotkansiiven potentiaali • Mielenkiintoinen uusi villivihannes • Status: kaupallista elintarvike- käyttöä ei ole hyväksytty EU:ssa • Kannattaa kokeilla! elintarvikealan oppilaitoksessa • Asiantuntijat: ammattikokki, ravitsemustieteilijä • Julkiskokki (Sami Tallberg) • Olen kokeillut! Maistui!
Lakan lehti (Rubus chamaemorus) • Status: lehdet teenä • (Suomessa 1 yritys) • Tutkimustulokset: • lehtiuute tehokas Acanthamoeba sisäloista vastaan (Derda et al. 2009) • torjuu Candida albicans sientä (Thiem ja Goślińska, 2004)
Lakan lehti (Rubus chamaemorus) Kasviestrogeenipitoisuus oli korkea, verrattavissa mm. puna- apilan tai jopa soijan pitoisuuksiin Lehtien fermentointia on tutkittu Lappi Luo työohjelmassa, 2013– 2015. Luonnonvarakeskus, Rovaniemi. • Estrogeeni pitoisuus %: • Ei fermentoitu: 0.43 • Fermentoitu: 0.52 • Fermentoitu 2 vrk: 0.86
Lakkalehden potentiaali • Aito suomalainen yrtti • Potentiaali: Naisten vaihdevuosioireiden lievitykseen. • Lisää tutkimusta tarvitaan! (Ranua kunta)
Mesiangervo (Filipendula ulmaria) • Hyvin tuttu, arvostettu ja laajasti tutkittu yrtti • Status (sallittu elintarvikekäyttö): – Tee: lehdet, kukinnot – Ravintolisä: kaikki kasvinosat • Suomessa 29 yritystä käyttää mesiangervoa tuotteissaan: – Elintarvikkeina: 15 – Kosmetiikassa: 13 – Eläintuotteissa: 4 – Raaka-aineena: 4
Mesiangervo tuotteet
Kirjallisuusselvityksen anti: Uudet tutkimukset tukevat kansanomaisia käyttötapoja Mesiangervon potentiaali on suuri • Antioksidanttisesti ja antimikrobisesti tehokas > potentiaalinen esim. ravintolisävalmisteisiin. (Barros et al, 2011, Cwikla et al 2010) • Vähentää histamiinin synteesiä – ruokatuotteeseen lisättynä voisi ehkäistä allergioita/ruokamyrkytyksiä (Niitta et al, 2013). • Aktivoi hyödyllisiä suolistomikrobeja → tulehduksia hillitseviä vaikutuksia (Piwowarovsky et al 2014) • Voi ehkäistä hermokudossairauksien (Alzheimer, Parkinson ) etenemistä (> entsyymitoiminta, antioksidantti) (Neagu et al 2015) • Ehkäisee eri tyyppisten syöpäsolujen kasvua (Lima et al 2014).
Ojakellukka (Geum rivale) • Kansan keskuudessa tunnettu vatsan toimintaa parantavana rohtona - etenkin lasten ripulin hoito • Lönnrotin mukaan käytetty miellyttävän tuoksun takia oluen maustamiseen. • Keski-Euroopassa on käytetty liköörien valmistuksessa. • Status: Kaikkia kasvinosia saa käyttää ravintolisänä.
Kirjallisuusselvityksen anti: Tutkimustulokset –kellukat • Ojakellukka voisi ehkäistä hermokudossairauksia (Alzheimer, Parkinson ), kuten sukulaislaji kyläkellukka (Paun ym. 2015) • Versouute potentiaalinen hillitsemään tulehduksia. (Tunon ym. 1995) • Juuriuutteen antioksidantti-teho 3 kertaa suurempi kuin mesiangervolla (Puola) (Oszmianski ym. 2007) • Vähentää suun limakalvojen tulehdusta ja verenvuotoa. (Granica et al. 2016)
Kellukkojen potentiaali • Käyttömahdollisuuksia: - eläinten lääkinnässä - ihmisille ulkoisesti - suuvesien komponenttina - liköörien maustamisessa • Tuotekehittely!!
Raate (Menyanthes trifoliata) • Kansanomaisessa lääkinnässä sitä arvostettiin aikoinaan enemmän • Vatsavaivoihin käytetty rohdosyrtti • Lääkeluettelossa! • Euroopassa uhanalainen laji <> Suomessa ei
Laajat populaatiot Suomessa
Kirjallisuusselvityksen anti: Raate tutkimustuloksia • Runsaasti antioksidanttisia iridoidi-yhdisteitä (Martz, 2009), joita markkinoidaan terveysjuomissa. • Kosmetiikka: uutteen markkinoidaan suojaavan ihoa tulehduksilta, ja kollageenin hajoamiselta • Rehulisä: Porojen suosima ravintokasvi (Martz ym. 2009) • Eläinten hoidossa käytetään ruokahalun herättäjänä, suolitulehduksissa, mahavaivoissa, rauhattomuudessa. – Kasvi annetaan sisäisesti mieluummin haudukkeena. Hevosille 20 g kuivattu lehteä kolmesti päivässä. Koirille annetaan 1-2 gramma kuivattua kasvia kolmesti päivässä. (Tuomivaara, 2009).
Raatteen potentiaali - Ulkomailla ainakin 20 yritystä käyttää raatetta raaka- aineena, pääasiassa kosmetiikassa • Lehtien vienti • Tuotekehitys : > eläimille
Rätvänä (Potentilla erecta) • Suomalaisessa kansanlääkinnässä aikoinaan laajasti tunnettu ja käytetty niin sisäisesti kuin ulkoisesti haavayrttinä • Kansainvälisesti tutkittu ja käytetään ainakin 22 yrityksessä (ei Suomessa) - erityisesti kosmetiikka- ja ravintolisätuotteissa • Status: (sallittu elintarvikekäyttö) tee ( juuret) ravintolisä ( kaikki kasvinosat)
Rätvänä juuriuute eri kosmetiikka tuotteissa
Kirjallisuusselvityksen anti: Tutkimustulokset rätvänästä • Versouutteella voimakkaita anttioksidanttisia ja tulehduksia hillitseviä ominaisuuksia (Paduch ym. 2015) >sovellusmahdollisuuksia suolen pintaa hoitavissa ravintolisissä • Versouute antimikrobinen erityisesti helikobakteeria vastaan (Tomczyk ym. 2008) • Uutteilla ei ole havaittu toksisuutta korkeinakaan pitoisuuksina. (Huber ym. 2007, Shushunov ym. 2009) • Kliinisiä tutkimuksia ehdotetaan paksusuolentulehduksen ja virusperäisten tulehdusten hoidossa (Tomczyk & Latte 2007)
Rätvänän viljelykokeet Mikkelissä (2000-2001)
Rätvänän potentiaali • Ei lääkeluettelossa! • Juuriuutetta käytetään lukuisissa moderneissa kosmetiikkatuotteissa. • Potentiaali: • Pienyritysten ihmis- ja eläintuotteiden kehittämisessä
Suomyrtti (Myrica gale) • Vanha kansanomainen hyttyskarkote! • Ulkomailla tuotteita valmistaa ainakin 17 yritystä • Suomessa vain 1 yritys (väriäine) • Status: ravintolisä (maanpäälliset kasvinosat)
Suomyrtti tuotteita ulkomailla (oil, beer, soup, cream)
Viljely ja käyttötutkimus Skotlannissa ja Suomessa Skotlanti: - Korjuukoneita - Liikkuva tislauslaitteisto - viljelypelto, 10-15 ha - Karkote tuotteet (Boots LtD) Suomi: biomassa ominaisuudet, - viljelymahdollisuudet, - öljyn tislaus - Hyttysvex - prototuote Ongelmat: Matala biomassa Matala öljysato l/ha
Kirjallisuusselvityksen anti: Suomyrtti tutkimustietoja • Suomyrtin eteeriset öljyt ja uutteet ovat antimikrobisia useita mikrosieniä (Stuart 1998) ja bakteereja vastaan (Popovici et al. 2008) • Antioksidanttisia vaikutuksia → elintarvikkeiden säilyvyyden parantaminen ja maustaminen Öljyn positiivinen vaikutus keuhkosyöpäsolujen kasvua vastaan (Sylvestre et al, 2005). • Suomyrttiöljy ja -lehtijauhe estävät vieraslajien kasvun (japanintatar) (Popovici et al. 2011)
Suomyrtin potentiaali • On olemassa laaja viljely- ja käyttötutkimustieto! • Saatavuus: esiintyy laajasti luonnonkasvina ja soveltuu viljeltäväksi puutarhakasvina ja kotikäyttöön • Pääpaino: karkote-tutkimusta on jatkettava: eläinkokeissa, luomu-viljelyssä, vieraskasvien torjunnassa tuotekehittely - ravintolisä - Ongelma: öljyn tislaus on kallista, siksi olisi syytä kehittää yksinkertainen uuttomenetelmä
Frantsilan hyttyskarkote prototuotteet: Luomu jojobaöljy- uutos ja alkoholi-uutos
Suo-ohdake (Cirsium palustre) (Kuvat: Luontoportti)
Suo-ohdake (Cirsium palustre) ja pelto-ohdake (Cirsium arvense) • Suo-ohdake on jo Lönnrotin (1866) arvostama ravintokasvi: ”Nuoret taimet keväällä hyvät ruoka-aineiksi” positiivista huomiota villivihanneksena Jouko Kivimetsän blogissa: http://hortoilu.fi/miksi-luolaihminen-osasi-hortoilla • Pelto-ohdake sisältää runsaasti ravintoaineita kuten proteiinia, kalsiumia ja kaliumia. (Tiley 2010) Italiassa se on yleisesti käytetty villivihannes, mainittu useissa lähteissä (Guarrera & Savo 2016) • Syödään raakana tai esim. parsan tapaan ((http://www.pfaf.org) • Status: ei vielä kaupallisesti sallittujen elintarvikkeiden listalla
Kirjallisuusselvitys: Tutkimustuloksia ohdakkeista • Suo-ohdake: • Lehden flavonoidiyhdisteet aktivoivat ihon kollageenisynteesiä: - potentiaalinen ihoitotuotteesiin (Nazaruk & Galicka, 2014). • Antimikrobisesti ja antioksidanttisesti tehokas > potentiaalinen elintarvikkeiden säilyvyyden lisääjä (Kenny, 2014, Nazaruk ym. 2008) • Juurten eteeriset öljyt ehkäisevät rintasyöpäsolujen jakautumista. (Nasaruk ym. 2012) • Pelto-ohdake: • Lupaava antioksidanttinen rehulisä siipikarjalle (Orhan ym. 2013)
Ohdakkeiden potentiaali • Villivihannes - uutuus • Käyttöalueet: Ruoan säilöntäaine Ravintolisä Eläinrehut Kosmetiikka
Yhteenveto • Löydetty paljon mielenkiintoisia tietoja tuntemattomista suokasveista! • Tietoa on levitettävä oikealle kohderyhmille! (tutkijat, pienyrittäjät, villiyrttineuvojat) • Lisää tutkimuksia tarvitaan tietojen soveltamiseen (jatkohankkeita!)
Tarkistuksia, varmistuksia! • Lääketieteellisten tutkimustuloksien tarkistus lääkealan asiantuntijoiden kanssa • Lainsäädännön tarkistus • Raaka-aineiden saannin varmistus kasvien esiintyminen, keruun organisointi • Vaikuttavien aineiden vaihtelevuus Luonnon lajit, paras kantojen valinta • Kontrolloidun raaka-aineen saanti: valmistautuminen mahdollisen viljelyn kehittämiseen
Bertalan Galambosi Suokas-työpaja 19-1-2017