SlideShare a Scribd company logo
Kosteikoilta elintarvikkeita,
rohdoksia ja kosmetiikkaa
Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia
(SUOKAS) hanke
Bertalan Galambosi – Marika Laurila
19.1.2017. Oulu
Kirjallisuusselvityksen tarkoitus
Tarkastellaan tärkeimpien suokasvien
lääketieteellisiä ominaisuuksia ja
potentiaalia
- Perinteinen käyttö
- Uusia tutkimustuloksia
- Uusia sovellutuksia (yritykset)
- Mahdollisia jatkotutkimuksia
Luennossa käsitellyt kasvit
(kirjallisuusviitteet)
Kihokit (50)
Kotkansiipi (15)
Lakan lehti (5)
Mesiangervo (40)
Ojakellukka (10)
Suo-ohdake (13)
Raate (8)
Rätvänä (20)
Suokasvien määrä: 277 laji (Väre-Laine (2014). Suokasvio)
Lääkinnällinen käyttö mainittu : 45-50 laji
Pyöreälehtinen kihokki
(Drosera rotundifolia)
Merkittävin rohdoskasvimme
suolla
• Käytetään erityisesti
hengitysteitä hoitavissa
tuotteissa, mm. yskän
lievityksessä
• Suomen vienti 700-1500 kg/v
• Euroopassa 26 yrityksessä
• Suomessa vain 3 yrityksessä
• Useammissa Eurooppalaisissa
maissa uhanalainen
Suomalaisten toiminta kihokin rintamalla:
I. Pyöreälehtikihokin keruu Oulun seudulla v. 1981-2016 (kg).
(Tiedot: Oulun 4H –yhdistys)
II. Terttu Kämäräisen tutkimuksia Oulun yliopistossa
• Suomalaisilla pyöreälehtikihokeilla on mitattu kihokkilajien
korkeimpia ja tasaimpia 7-metyylijugloni-pitoisuuksia (Kämäräinen
ym. 2003)
• Pitoisuutta oli keskimäärin 1.5 % kuiva-aineessa
•
• 7-metyylijuglonin tuotanto on parempi suopellolla viljellyissä
kasveissa
• Solukkoviljely sopii lajin lisäykseen
III. Viljelytutkimukset MTT Mikkelissä keinotekoisissa suopenkeissä
Viljely on mahdollista, mutta kallis ja vaivalloinen
Satopotentiaali:
3. v. = 75 g/m²
4. v.= 490 g/m²
5.v.= 212 g/m²
6.v.= 70 g/m²
Kirjallisuusselvityksen anti:
Kihokki – uusia tutkimustuloksia
• antimikrobisia ja kouristuksia lievittäviä vaikutuksia (Krenn ym. 2004)
• vähentää rintasyöpäsolujen kasvua (Kawiak & Lojkowska 2016)
• ehkäisee mahdollisesti allergisia tulehdusreaktioita (Fukushima ym.
2009)
• parantaa naudan siemennesteen säilymistä (Tvrda ym. 2015)
• Eri lajien uutettu kokonaispitoisuus %:
• D. rotundifolia: 5.88
• D. anglica: 4.78 !
• D. madagascariensis: 0.42
(Lähde: Zehl et al. 2011)
Kihokki lajien potentiaali
• Kysyntä Euroopassa on suurempi kuin nykyinen tarjonta:
• Keruutoiminnalle on laajentumismahdollisuus Suomessa
Pitkällä aikavälillä keräilijöiden määrä vähenemässä
Uusien poimijaryhmien värväämistä ja kouluttamista
Keräilijöiden markkinavarmuus
- Raaka-aineen jatkojalostusmahdollisuus - uutteiden
valmistus?
- Pitkälehtinen kihokki ( D. anglica) - koemarkkinointi
- On syytä jatkaa kihokkilajien viljelytutkimuksia
UHKA!!!
Kihokin viljelytutkimus Saksassa
Institute of Botany and Landscape Ecology, University
of Greifswald, Partner in the Greifswald Mire Centre,
Greifswald, Germany
• Sovelletaan ”Sphagnum
farming” kihokin viljelyyn
Uusi suomalainen kihokki hanke:
Kihokin viljelyä lääkekasviksi Pohjois-Satakunnan
heikkotuottoisilla ja/tai turvetuotannon jälkeisillä
turvemailla (Luke)
• Kihokin viljelyä selvitetään rahkasammaleen kasvualustatuotannon
turvemaan kohteelle Parkanoon.
• Testataan kihokin kasvullista lisäämistä ja vaikuttavien aineiden
analysointia Parkanon Lukessa.
• Hankkeen päätoteuttaja: Luonnonvarakeskus (Luke), ja (Leader P-
Satakunta).
• Yhteyshenkilö Leila Korpela (Luke, Helsinki)
• Muut toimijat: erikoistutkija Tytti Sarjala (Luke, Parkano), tutkija,
asiakasvastaava Niko Silvan (Luke, Parkano), opinnäytetyöntekijä
Meri-Tuulia Pelkonen (TAMK)
Kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris)
• Suomessa yleisesti
tunnettu, kaunis
luonnonkasvi.
• Viljellään koristekasvina
• Sen vihanneskäyttö
meille on hyvin vähäinen
• (Puolustusvoimien v. 1985
Luonnonmuonaohjeessa
sananjalka)
Suuri suosio Pohjois-Amerikassa
• Kuva: Kaupungintalo.
New Brunswick, Canada
• Kanadan New Brunswickin
alueella versoja kerätään
vuosittain 200 t
• USA:n Mainen osavaltiossa
kerätään 50 t/v
• Venäjän Kaukoidässä
kerätään Japanin vientiin
Käyttö
• Kevätvihanneksena parsan
tapaan
• Kööpenhaminan NOMA
huippuravintola tarjoaa
• Käyttöön liittyviä
ravitsemuksellisia ja
ruokaturvallisuustietoja sekä
reseptejä löytyy runsaasti:
University of Maine:
Facts on Fiddleheads
• https://extension.umaine.edu/publi
cations/4198e/
Kotkansiiven potentiaali
• Mielenkiintoinen uusi
villivihannes
• Status: kaupallista elintarvike-
käyttöä ei ole hyväksytty EU:ssa
• Kannattaa kokeilla!
elintarvikealan oppilaitoksessa
• Asiantuntijat: ammattikokki,
ravitsemustieteilijä
• Julkiskokki (Sami Tallberg)
• Olen kokeillut! Maistui!
Lakan lehti (Rubus chamaemorus)
• Status: lehdet teenä
• (Suomessa 1 yritys)
• Tutkimustulokset:
• lehtiuute tehokas
Acanthamoeba sisäloista
vastaan (Derda et al. 2009)
• torjuu Candida albicans sientä
(Thiem ja Goślińska, 2004)
Lakan lehti (Rubus chamaemorus)
Kasviestrogeenipitoisuus oli
korkea, verrattavissa mm. puna-
apilan tai jopa soijan pitoisuuksiin
Lehtien fermentointia on tutkittu
Lappi Luo työohjelmassa, 2013–
2015. Luonnonvarakeskus,
Rovaniemi.
• Estrogeeni pitoisuus %:
• Ei fermentoitu: 0.43
• Fermentoitu: 0.52
• Fermentoitu 2 vrk: 0.86
Lakkalehden potentiaali
• Aito suomalainen yrtti
• Potentiaali: Naisten
vaihdevuosioireiden
lievitykseen.
• Lisää tutkimusta
tarvitaan! (Ranua kunta)
Mesiangervo (Filipendula ulmaria)
• Hyvin tuttu, arvostettu ja laajasti
tutkittu yrtti
• Status (sallittu elintarvikekäyttö):
– Tee: lehdet, kukinnot
– Ravintolisä: kaikki kasvinosat
• Suomessa 29 yritystä käyttää
mesiangervoa tuotteissaan:
– Elintarvikkeina: 15
– Kosmetiikassa: 13
– Eläintuotteissa: 4
– Raaka-aineena: 4
Mesiangervo tuotteet
Kirjallisuusselvityksen anti:
Uudet tutkimukset tukevat kansanomaisia käyttötapoja
Mesiangervon potentiaali on suuri
• Antioksidanttisesti ja antimikrobisesti tehokas > potentiaalinen esim.
ravintolisävalmisteisiin. (Barros et al, 2011, Cwikla et al 2010)
• Vähentää histamiinin synteesiä – ruokatuotteeseen lisättynä voisi
ehkäistä allergioita/ruokamyrkytyksiä (Niitta et al, 2013).
• Aktivoi hyödyllisiä suolistomikrobeja → tulehduksia hillitseviä vaikutuksia
(Piwowarovsky et al 2014)
• Voi ehkäistä hermokudossairauksien (Alzheimer, Parkinson ) etenemistä
(> entsyymitoiminta, antioksidantti) (Neagu et al 2015)
• Ehkäisee eri tyyppisten syöpäsolujen kasvua (Lima et al 2014).
Ojakellukka (Geum rivale)
• Kansan keskuudessa tunnettu
vatsan toimintaa parantavana
rohtona
- etenkin lasten ripulin hoito
• Lönnrotin mukaan käytetty
miellyttävän tuoksun takia
oluen maustamiseen.
• Keski-Euroopassa on käytetty
liköörien valmistuksessa.
• Status: Kaikkia
kasvinosia saa käyttää
ravintolisänä.
Kirjallisuusselvityksen anti:
Tutkimustulokset –kellukat
• Ojakellukka voisi ehkäistä hermokudossairauksia (Alzheimer,
Parkinson ), kuten sukulaislaji kyläkellukka (Paun ym. 2015)
• Versouute potentiaalinen hillitsemään tulehduksia. (Tunon ym.
1995)
• Juuriuutteen antioksidantti-teho 3 kertaa suurempi kuin
mesiangervolla (Puola) (Oszmianski ym. 2007)
• Vähentää suun limakalvojen tulehdusta ja verenvuotoa.
(Granica et al. 2016)
Kellukkojen potentiaali
• Käyttömahdollisuuksia:
- eläinten lääkinnässä
- ihmisille ulkoisesti
- suuvesien
komponenttina
- liköörien maustamisessa
• Tuotekehittely!!
Raate (Menyanthes trifoliata)
• Kansanomaisessa
lääkinnässä sitä
arvostettiin aikoinaan
enemmän
• Vatsavaivoihin käytetty
rohdosyrtti
• Lääkeluettelossa!
• Euroopassa
uhanalainen laji <>
Suomessa ei
Laajat populaatiot Suomessa
Kirjallisuusselvityksen anti:
Raate tutkimustuloksia
• Runsaasti antioksidanttisia iridoidi-yhdisteitä (Martz, 2009), joita
markkinoidaan terveysjuomissa.
• Kosmetiikka: uutteen markkinoidaan suojaavan ihoa tulehduksilta, ja
kollageenin hajoamiselta
• Rehulisä: Porojen suosima ravintokasvi (Martz ym. 2009)
• Eläinten hoidossa käytetään ruokahalun herättäjänä,
suolitulehduksissa, mahavaivoissa, rauhattomuudessa.
– Kasvi annetaan sisäisesti mieluummin haudukkeena. Hevosille
20 g kuivattu lehteä kolmesti päivässä. Koirille annetaan 1-2
gramma kuivattua kasvia kolmesti päivässä. (Tuomivaara,
2009).
Raatteen potentiaali
- Ulkomailla ainakin 20 yritystä käyttää raatetta raaka-
aineena, pääasiassa kosmetiikassa
• Lehtien vienti
• Tuotekehitys : > eläimille
Rätvänä (Potentilla erecta)
• Suomalaisessa
kansanlääkinnässä aikoinaan
laajasti tunnettu ja käytetty
niin sisäisesti kuin ulkoisesti
haavayrttinä
• Kansainvälisesti tutkittu ja
käytetään ainakin 22
yrityksessä (ei Suomessa)
- erityisesti kosmetiikka- ja
ravintolisätuotteissa
• Status: (sallittu elintarvikekäyttö)
tee ( juuret)
ravintolisä ( kaikki kasvinosat)
Rätvänä juuriuute eri kosmetiikka tuotteissa
Kirjallisuusselvityksen anti:
Tutkimustulokset rätvänästä
• Versouutteella voimakkaita anttioksidanttisia ja tulehduksia
hillitseviä ominaisuuksia (Paduch ym. 2015)
>sovellusmahdollisuuksia suolen pintaa hoitavissa ravintolisissä
• Versouute antimikrobinen erityisesti helikobakteeria vastaan
(Tomczyk ym. 2008)
• Uutteilla ei ole havaittu toksisuutta korkeinakaan pitoisuuksina.
(Huber ym. 2007, Shushunov ym. 2009)
• Kliinisiä tutkimuksia ehdotetaan paksusuolentulehduksen ja
virusperäisten tulehdusten hoidossa (Tomczyk & Latte 2007)
Rätvänän viljelykokeet Mikkelissä (2000-2001)
Rätvänän potentiaali
• Ei lääkeluettelossa!
• Juuriuutetta käytetään
lukuisissa moderneissa
kosmetiikkatuotteissa.
• Potentiaali:
• Pienyritysten ihmis- ja
eläintuotteiden
kehittämisessä
Suomyrtti (Myrica gale)
• Vanha kansanomainen
hyttyskarkote!
• Ulkomailla tuotteita
valmistaa ainakin 17
yritystä
• Suomessa vain 1 yritys
(väriäine)
• Status: ravintolisä
(maanpäälliset kasvinosat)
Suomyrtti tuotteita ulkomailla
(oil, beer, soup, cream)
Viljely ja käyttötutkimus Skotlannissa ja
Suomessa
Skotlanti: - Korjuukoneita
- Liikkuva tislauslaitteisto
- viljelypelto, 10-15 ha
- Karkote tuotteet (Boots LtD)
Suomi: biomassa ominaisuudet,
- viljelymahdollisuudet,
- öljyn tislaus
- Hyttysvex - prototuote
Ongelmat:
Matala biomassa
Matala öljysato l/ha
Kirjallisuusselvityksen anti:
Suomyrtti tutkimustietoja
• Suomyrtin eteeriset öljyt ja uutteet ovat antimikrobisia useita
mikrosieniä (Stuart 1998) ja bakteereja vastaan (Popovici et al.
2008)
• Antioksidanttisia vaikutuksia → elintarvikkeiden säilyvyyden
parantaminen ja maustaminen
Öljyn positiivinen vaikutus keuhkosyöpäsolujen kasvua vastaan
(Sylvestre et al, 2005).
• Suomyrttiöljy ja -lehtijauhe estävät vieraslajien kasvun (japanintatar)
(Popovici et al. 2011)
Suomyrtin potentiaali
• On olemassa laaja viljely- ja käyttötutkimustieto!
• Saatavuus: esiintyy laajasti luonnonkasvina ja soveltuu
viljeltäväksi puutarhakasvina ja kotikäyttöön
• Pääpaino:
karkote-tutkimusta on jatkettava:
eläinkokeissa, luomu-viljelyssä, vieraskasvien torjunnassa
tuotekehittely - ravintolisä
- Ongelma: öljyn tislaus on kallista, siksi olisi syytä kehittää
yksinkertainen uuttomenetelmä
Frantsilan hyttyskarkote prototuotteet:
Luomu jojobaöljy- uutos ja alkoholi-uutos
Suo-ohdake (Cirsium palustre)
(Kuvat: Luontoportti)
Suo-ohdake (Cirsium palustre) ja pelto-ohdake
(Cirsium arvense)
• Suo-ohdake on jo Lönnrotin (1866) arvostama ravintokasvi:
”Nuoret taimet keväällä hyvät ruoka-aineiksi”
positiivista huomiota villivihanneksena Jouko Kivimetsän
blogissa: http://hortoilu.fi/miksi-luolaihminen-osasi-hortoilla
• Pelto-ohdake sisältää runsaasti ravintoaineita kuten proteiinia,
kalsiumia ja kaliumia. (Tiley 2010)
Italiassa se on yleisesti käytetty villivihannes, mainittu useissa
lähteissä (Guarrera & Savo 2016)
• Syödään raakana tai esim. parsan tapaan ((http://www.pfaf.org)
• Status: ei vielä kaupallisesti sallittujen elintarvikkeiden listalla
Kirjallisuusselvitys:
Tutkimustuloksia ohdakkeista
• Suo-ohdake:
• Lehden flavonoidiyhdisteet aktivoivat ihon kollageenisynteesiä:
- potentiaalinen ihoitotuotteesiin (Nazaruk & Galicka, 2014).
• Antimikrobisesti ja antioksidanttisesti tehokas > potentiaalinen
elintarvikkeiden säilyvyyden lisääjä (Kenny, 2014, Nazaruk ym.
2008)
• Juurten eteeriset öljyt ehkäisevät rintasyöpäsolujen
jakautumista. (Nasaruk ym. 2012)
• Pelto-ohdake:
• Lupaava antioksidanttinen rehulisä siipikarjalle (Orhan ym.
2013)
Ohdakkeiden potentiaali
• Villivihannes - uutuus
• Käyttöalueet:
Ruoan säilöntäaine
Ravintolisä
Eläinrehut
Kosmetiikka
Yhteenveto
• Löydetty paljon mielenkiintoisia tietoja
tuntemattomista suokasveista!
• Tietoa on levitettävä oikealle
kohderyhmille! (tutkijat, pienyrittäjät,
villiyrttineuvojat)
• Lisää tutkimuksia tarvitaan tietojen
soveltamiseen (jatkohankkeita!)
Tarkistuksia, varmistuksia!
• Lääketieteellisten tutkimustuloksien tarkistus
lääkealan asiantuntijoiden kanssa
• Lainsäädännön tarkistus
• Raaka-aineiden saannin varmistus
kasvien esiintyminen, keruun organisointi
• Vaikuttavien aineiden vaihtelevuus
Luonnon lajit, paras kantojen valinta
• Kontrolloidun raaka-aineen saanti:
valmistautuminen mahdollisen viljelyn kehittämiseen
Bertalan Galambosi Suokas-työpaja 19-1-2017

More Related Content

Similar to Bertalan Galambosi Suokas-työpaja 19-1-2017

Liisa Tyrväinen 11.3.2013: Mitä ovat luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset?
Liisa Tyrväinen 11.3.2013: Mitä ovat luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset?Liisa Tyrväinen 11.3.2013: Mitä ovat luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset?
Liisa Tyrväinen 11.3.2013: Mitä ovat luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset?
Sitra / Hyvinvointi
 

Similar to Bertalan Galambosi Suokas-työpaja 19-1-2017 (13)

Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa - Jarkko Niemi, Luke
Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa - Jarkko Niemi, LukeHyönteisalan mahdollisuudet Suomessa - Jarkko Niemi, Luke
Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa - Jarkko Niemi, Luke
 
Tuotantoeläimet ja eläinetiikka 2013
Tuotantoeläimet ja eläinetiikka 2013Tuotantoeläimet ja eläinetiikka 2013
Tuotantoeläimet ja eläinetiikka 2013
 
Marjo keskitalo luke erikoiskasvien vahvuudet ja viljelykierrot
Marjo keskitalo luke erikoiskasvien vahvuudet ja viljelykierrotMarjo keskitalo luke erikoiskasvien vahvuudet ja viljelykierrot
Marjo keskitalo luke erikoiskasvien vahvuudet ja viljelykierrot
 
Yaran esittely Mika Perälä
Yaran esittely Mika PeräläYaran esittely Mika Perälä
Yaran esittely Mika Perälä
 
Entolab-hanke esittely - Jarkko Niemi, Luke
Entolab-hanke esittely - Jarkko Niemi, LukeEntolab-hanke esittely - Jarkko Niemi, Luke
Entolab-hanke esittely - Jarkko Niemi, Luke
 
Marika Häggqvist: Hunaja hoitaa myös apteekin hyllyltä
Marika Häggqvist: Hunaja hoitaa myös apteekin hyllyltäMarika Häggqvist: Hunaja hoitaa myös apteekin hyllyltä
Marika Häggqvist: Hunaja hoitaa myös apteekin hyllyltä
 
Pakurin mahdollisuudet
Pakurin mahdollisuudetPakurin mahdollisuudet
Pakurin mahdollisuudet
 
5 Säilöntäaineita luonnosta, Pirjo Mattila
5 Säilöntäaineita luonnosta, Pirjo Mattila5 Säilöntäaineita luonnosta, Pirjo Mattila
5 Säilöntäaineita luonnosta, Pirjo Mattila
 
Liisa Tyrväinen 11.3.2013: Mitä ovat luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset?
Liisa Tyrväinen 11.3.2013: Mitä ovat luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset?Liisa Tyrväinen 11.3.2013: Mitä ovat luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset?
Liisa Tyrväinen 11.3.2013: Mitä ovat luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset?
 
Hyönteiset ruokaketjussa - kuluttajatutkimus
Hyönteiset ruokaketjussa - kuluttajatutkimusHyönteiset ruokaketjussa - kuluttajatutkimus
Hyönteiset ruokaketjussa - kuluttajatutkimus
 
Kasvikset hyönteisrehuksi: Hilkka Siljander-Rasi_21.11.2017
Kasvikset hyönteisrehuksi: Hilkka Siljander-Rasi_21.11.2017Kasvikset hyönteisrehuksi: Hilkka Siljander-Rasi_21.11.2017
Kasvikset hyönteisrehuksi: Hilkka Siljander-Rasi_21.11.2017
 
Mikrolevät vaihtoehtoisena valkuaisrehuna - North Food 8.6.2017 Viikki, Helsinki
Mikrolevät vaihtoehtoisena valkuaisrehuna - North Food 8.6.2017 Viikki, HelsinkiMikrolevät vaihtoehtoisena valkuaisrehuna - North Food 8.6.2017 Viikki, Helsinki
Mikrolevät vaihtoehtoisena valkuaisrehuna - North Food 8.6.2017 Viikki, Helsinki
 
Kutsu tutkija kylään
Kutsu tutkija kyläänKutsu tutkija kylään
Kutsu tutkija kylään
 

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdfSeminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
 
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
 
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismaillaMetsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
 
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
 
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutusLajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
 
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttäMaaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
 
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 

Bertalan Galambosi Suokas-työpaja 19-1-2017

  • 1. Kosteikoilta elintarvikkeita, rohdoksia ja kosmetiikkaa Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia (SUOKAS) hanke Bertalan Galambosi – Marika Laurila 19.1.2017. Oulu
  • 2. Kirjallisuusselvityksen tarkoitus Tarkastellaan tärkeimpien suokasvien lääketieteellisiä ominaisuuksia ja potentiaalia - Perinteinen käyttö - Uusia tutkimustuloksia - Uusia sovellutuksia (yritykset) - Mahdollisia jatkotutkimuksia
  • 3. Luennossa käsitellyt kasvit (kirjallisuusviitteet) Kihokit (50) Kotkansiipi (15) Lakan lehti (5) Mesiangervo (40) Ojakellukka (10) Suo-ohdake (13) Raate (8) Rätvänä (20) Suokasvien määrä: 277 laji (Väre-Laine (2014). Suokasvio) Lääkinnällinen käyttö mainittu : 45-50 laji
  • 4. Pyöreälehtinen kihokki (Drosera rotundifolia) Merkittävin rohdoskasvimme suolla • Käytetään erityisesti hengitysteitä hoitavissa tuotteissa, mm. yskän lievityksessä • Suomen vienti 700-1500 kg/v • Euroopassa 26 yrityksessä • Suomessa vain 3 yrityksessä • Useammissa Eurooppalaisissa maissa uhanalainen
  • 5. Suomalaisten toiminta kihokin rintamalla: I. Pyöreälehtikihokin keruu Oulun seudulla v. 1981-2016 (kg). (Tiedot: Oulun 4H –yhdistys)
  • 6. II. Terttu Kämäräisen tutkimuksia Oulun yliopistossa • Suomalaisilla pyöreälehtikihokeilla on mitattu kihokkilajien korkeimpia ja tasaimpia 7-metyylijugloni-pitoisuuksia (Kämäräinen ym. 2003) • Pitoisuutta oli keskimäärin 1.5 % kuiva-aineessa • • 7-metyylijuglonin tuotanto on parempi suopellolla viljellyissä kasveissa • Solukkoviljely sopii lajin lisäykseen
  • 7. III. Viljelytutkimukset MTT Mikkelissä keinotekoisissa suopenkeissä Viljely on mahdollista, mutta kallis ja vaivalloinen Satopotentiaali: 3. v. = 75 g/m² 4. v.= 490 g/m² 5.v.= 212 g/m² 6.v.= 70 g/m²
  • 8. Kirjallisuusselvityksen anti: Kihokki – uusia tutkimustuloksia • antimikrobisia ja kouristuksia lievittäviä vaikutuksia (Krenn ym. 2004) • vähentää rintasyöpäsolujen kasvua (Kawiak & Lojkowska 2016) • ehkäisee mahdollisesti allergisia tulehdusreaktioita (Fukushima ym. 2009) • parantaa naudan siemennesteen säilymistä (Tvrda ym. 2015) • Eri lajien uutettu kokonaispitoisuus %: • D. rotundifolia: 5.88 • D. anglica: 4.78 ! • D. madagascariensis: 0.42 (Lähde: Zehl et al. 2011)
  • 9. Kihokki lajien potentiaali • Kysyntä Euroopassa on suurempi kuin nykyinen tarjonta: • Keruutoiminnalle on laajentumismahdollisuus Suomessa Pitkällä aikavälillä keräilijöiden määrä vähenemässä Uusien poimijaryhmien värväämistä ja kouluttamista Keräilijöiden markkinavarmuus - Raaka-aineen jatkojalostusmahdollisuus - uutteiden valmistus? - Pitkälehtinen kihokki ( D. anglica) - koemarkkinointi - On syytä jatkaa kihokkilajien viljelytutkimuksia
  • 11. Institute of Botany and Landscape Ecology, University of Greifswald, Partner in the Greifswald Mire Centre, Greifswald, Germany • Sovelletaan ”Sphagnum farming” kihokin viljelyyn
  • 12. Uusi suomalainen kihokki hanke: Kihokin viljelyä lääkekasviksi Pohjois-Satakunnan heikkotuottoisilla ja/tai turvetuotannon jälkeisillä turvemailla (Luke) • Kihokin viljelyä selvitetään rahkasammaleen kasvualustatuotannon turvemaan kohteelle Parkanoon. • Testataan kihokin kasvullista lisäämistä ja vaikuttavien aineiden analysointia Parkanon Lukessa. • Hankkeen päätoteuttaja: Luonnonvarakeskus (Luke), ja (Leader P- Satakunta). • Yhteyshenkilö Leila Korpela (Luke, Helsinki) • Muut toimijat: erikoistutkija Tytti Sarjala (Luke, Parkano), tutkija, asiakasvastaava Niko Silvan (Luke, Parkano), opinnäytetyöntekijä Meri-Tuulia Pelkonen (TAMK)
  • 13. Kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris) • Suomessa yleisesti tunnettu, kaunis luonnonkasvi. • Viljellään koristekasvina • Sen vihanneskäyttö meille on hyvin vähäinen • (Puolustusvoimien v. 1985 Luonnonmuonaohjeessa sananjalka)
  • 14. Suuri suosio Pohjois-Amerikassa • Kuva: Kaupungintalo. New Brunswick, Canada • Kanadan New Brunswickin alueella versoja kerätään vuosittain 200 t • USA:n Mainen osavaltiossa kerätään 50 t/v • Venäjän Kaukoidässä kerätään Japanin vientiin
  • 15. Käyttö • Kevätvihanneksena parsan tapaan • Kööpenhaminan NOMA huippuravintola tarjoaa • Käyttöön liittyviä ravitsemuksellisia ja ruokaturvallisuustietoja sekä reseptejä löytyy runsaasti: University of Maine: Facts on Fiddleheads • https://extension.umaine.edu/publi cations/4198e/
  • 16. Kotkansiiven potentiaali • Mielenkiintoinen uusi villivihannes • Status: kaupallista elintarvike- käyttöä ei ole hyväksytty EU:ssa • Kannattaa kokeilla! elintarvikealan oppilaitoksessa • Asiantuntijat: ammattikokki, ravitsemustieteilijä • Julkiskokki (Sami Tallberg) • Olen kokeillut! Maistui!
  • 17. Lakan lehti (Rubus chamaemorus) • Status: lehdet teenä • (Suomessa 1 yritys) • Tutkimustulokset: • lehtiuute tehokas Acanthamoeba sisäloista vastaan (Derda et al. 2009) • torjuu Candida albicans sientä (Thiem ja Goślińska, 2004)
  • 18. Lakan lehti (Rubus chamaemorus) Kasviestrogeenipitoisuus oli korkea, verrattavissa mm. puna- apilan tai jopa soijan pitoisuuksiin Lehtien fermentointia on tutkittu Lappi Luo työohjelmassa, 2013– 2015. Luonnonvarakeskus, Rovaniemi. • Estrogeeni pitoisuus %: • Ei fermentoitu: 0.43 • Fermentoitu: 0.52 • Fermentoitu 2 vrk: 0.86
  • 19. Lakkalehden potentiaali • Aito suomalainen yrtti • Potentiaali: Naisten vaihdevuosioireiden lievitykseen. • Lisää tutkimusta tarvitaan! (Ranua kunta)
  • 20. Mesiangervo (Filipendula ulmaria) • Hyvin tuttu, arvostettu ja laajasti tutkittu yrtti • Status (sallittu elintarvikekäyttö): – Tee: lehdet, kukinnot – Ravintolisä: kaikki kasvinosat • Suomessa 29 yritystä käyttää mesiangervoa tuotteissaan: – Elintarvikkeina: 15 – Kosmetiikassa: 13 – Eläintuotteissa: 4 – Raaka-aineena: 4
  • 22. Kirjallisuusselvityksen anti: Uudet tutkimukset tukevat kansanomaisia käyttötapoja Mesiangervon potentiaali on suuri • Antioksidanttisesti ja antimikrobisesti tehokas > potentiaalinen esim. ravintolisävalmisteisiin. (Barros et al, 2011, Cwikla et al 2010) • Vähentää histamiinin synteesiä – ruokatuotteeseen lisättynä voisi ehkäistä allergioita/ruokamyrkytyksiä (Niitta et al, 2013). • Aktivoi hyödyllisiä suolistomikrobeja → tulehduksia hillitseviä vaikutuksia (Piwowarovsky et al 2014) • Voi ehkäistä hermokudossairauksien (Alzheimer, Parkinson ) etenemistä (> entsyymitoiminta, antioksidantti) (Neagu et al 2015) • Ehkäisee eri tyyppisten syöpäsolujen kasvua (Lima et al 2014).
  • 23. Ojakellukka (Geum rivale) • Kansan keskuudessa tunnettu vatsan toimintaa parantavana rohtona - etenkin lasten ripulin hoito • Lönnrotin mukaan käytetty miellyttävän tuoksun takia oluen maustamiseen. • Keski-Euroopassa on käytetty liköörien valmistuksessa. • Status: Kaikkia kasvinosia saa käyttää ravintolisänä.
  • 24. Kirjallisuusselvityksen anti: Tutkimustulokset –kellukat • Ojakellukka voisi ehkäistä hermokudossairauksia (Alzheimer, Parkinson ), kuten sukulaislaji kyläkellukka (Paun ym. 2015) • Versouute potentiaalinen hillitsemään tulehduksia. (Tunon ym. 1995) • Juuriuutteen antioksidantti-teho 3 kertaa suurempi kuin mesiangervolla (Puola) (Oszmianski ym. 2007) • Vähentää suun limakalvojen tulehdusta ja verenvuotoa. (Granica et al. 2016)
  • 25. Kellukkojen potentiaali • Käyttömahdollisuuksia: - eläinten lääkinnässä - ihmisille ulkoisesti - suuvesien komponenttina - liköörien maustamisessa • Tuotekehittely!!
  • 26. Raate (Menyanthes trifoliata) • Kansanomaisessa lääkinnässä sitä arvostettiin aikoinaan enemmän • Vatsavaivoihin käytetty rohdosyrtti • Lääkeluettelossa! • Euroopassa uhanalainen laji <> Suomessa ei
  • 28. Kirjallisuusselvityksen anti: Raate tutkimustuloksia • Runsaasti antioksidanttisia iridoidi-yhdisteitä (Martz, 2009), joita markkinoidaan terveysjuomissa. • Kosmetiikka: uutteen markkinoidaan suojaavan ihoa tulehduksilta, ja kollageenin hajoamiselta • Rehulisä: Porojen suosima ravintokasvi (Martz ym. 2009) • Eläinten hoidossa käytetään ruokahalun herättäjänä, suolitulehduksissa, mahavaivoissa, rauhattomuudessa. – Kasvi annetaan sisäisesti mieluummin haudukkeena. Hevosille 20 g kuivattu lehteä kolmesti päivässä. Koirille annetaan 1-2 gramma kuivattua kasvia kolmesti päivässä. (Tuomivaara, 2009).
  • 29. Raatteen potentiaali - Ulkomailla ainakin 20 yritystä käyttää raatetta raaka- aineena, pääasiassa kosmetiikassa • Lehtien vienti • Tuotekehitys : > eläimille
  • 30. Rätvänä (Potentilla erecta) • Suomalaisessa kansanlääkinnässä aikoinaan laajasti tunnettu ja käytetty niin sisäisesti kuin ulkoisesti haavayrttinä • Kansainvälisesti tutkittu ja käytetään ainakin 22 yrityksessä (ei Suomessa) - erityisesti kosmetiikka- ja ravintolisätuotteissa • Status: (sallittu elintarvikekäyttö) tee ( juuret) ravintolisä ( kaikki kasvinosat)
  • 31. Rätvänä juuriuute eri kosmetiikka tuotteissa
  • 32. Kirjallisuusselvityksen anti: Tutkimustulokset rätvänästä • Versouutteella voimakkaita anttioksidanttisia ja tulehduksia hillitseviä ominaisuuksia (Paduch ym. 2015) >sovellusmahdollisuuksia suolen pintaa hoitavissa ravintolisissä • Versouute antimikrobinen erityisesti helikobakteeria vastaan (Tomczyk ym. 2008) • Uutteilla ei ole havaittu toksisuutta korkeinakaan pitoisuuksina. (Huber ym. 2007, Shushunov ym. 2009) • Kliinisiä tutkimuksia ehdotetaan paksusuolentulehduksen ja virusperäisten tulehdusten hoidossa (Tomczyk & Latte 2007)
  • 34. Rätvänän potentiaali • Ei lääkeluettelossa! • Juuriuutetta käytetään lukuisissa moderneissa kosmetiikkatuotteissa. • Potentiaali: • Pienyritysten ihmis- ja eläintuotteiden kehittämisessä
  • 35. Suomyrtti (Myrica gale) • Vanha kansanomainen hyttyskarkote! • Ulkomailla tuotteita valmistaa ainakin 17 yritystä • Suomessa vain 1 yritys (väriäine) • Status: ravintolisä (maanpäälliset kasvinosat)
  • 37. Viljely ja käyttötutkimus Skotlannissa ja Suomessa Skotlanti: - Korjuukoneita - Liikkuva tislauslaitteisto - viljelypelto, 10-15 ha - Karkote tuotteet (Boots LtD) Suomi: biomassa ominaisuudet, - viljelymahdollisuudet, - öljyn tislaus - Hyttysvex - prototuote Ongelmat: Matala biomassa Matala öljysato l/ha
  • 38. Kirjallisuusselvityksen anti: Suomyrtti tutkimustietoja • Suomyrtin eteeriset öljyt ja uutteet ovat antimikrobisia useita mikrosieniä (Stuart 1998) ja bakteereja vastaan (Popovici et al. 2008) • Antioksidanttisia vaikutuksia → elintarvikkeiden säilyvyyden parantaminen ja maustaminen Öljyn positiivinen vaikutus keuhkosyöpäsolujen kasvua vastaan (Sylvestre et al, 2005). • Suomyrttiöljy ja -lehtijauhe estävät vieraslajien kasvun (japanintatar) (Popovici et al. 2011)
  • 39. Suomyrtin potentiaali • On olemassa laaja viljely- ja käyttötutkimustieto! • Saatavuus: esiintyy laajasti luonnonkasvina ja soveltuu viljeltäväksi puutarhakasvina ja kotikäyttöön • Pääpaino: karkote-tutkimusta on jatkettava: eläinkokeissa, luomu-viljelyssä, vieraskasvien torjunnassa tuotekehittely - ravintolisä - Ongelma: öljyn tislaus on kallista, siksi olisi syytä kehittää yksinkertainen uuttomenetelmä
  • 40. Frantsilan hyttyskarkote prototuotteet: Luomu jojobaöljy- uutos ja alkoholi-uutos
  • 42. Suo-ohdake (Cirsium palustre) ja pelto-ohdake (Cirsium arvense) • Suo-ohdake on jo Lönnrotin (1866) arvostama ravintokasvi: ”Nuoret taimet keväällä hyvät ruoka-aineiksi” positiivista huomiota villivihanneksena Jouko Kivimetsän blogissa: http://hortoilu.fi/miksi-luolaihminen-osasi-hortoilla • Pelto-ohdake sisältää runsaasti ravintoaineita kuten proteiinia, kalsiumia ja kaliumia. (Tiley 2010) Italiassa se on yleisesti käytetty villivihannes, mainittu useissa lähteissä (Guarrera & Savo 2016) • Syödään raakana tai esim. parsan tapaan ((http://www.pfaf.org) • Status: ei vielä kaupallisesti sallittujen elintarvikkeiden listalla
  • 43. Kirjallisuusselvitys: Tutkimustuloksia ohdakkeista • Suo-ohdake: • Lehden flavonoidiyhdisteet aktivoivat ihon kollageenisynteesiä: - potentiaalinen ihoitotuotteesiin (Nazaruk & Galicka, 2014). • Antimikrobisesti ja antioksidanttisesti tehokas > potentiaalinen elintarvikkeiden säilyvyyden lisääjä (Kenny, 2014, Nazaruk ym. 2008) • Juurten eteeriset öljyt ehkäisevät rintasyöpäsolujen jakautumista. (Nasaruk ym. 2012) • Pelto-ohdake: • Lupaava antioksidanttinen rehulisä siipikarjalle (Orhan ym. 2013)
  • 44. Ohdakkeiden potentiaali • Villivihannes - uutuus • Käyttöalueet: Ruoan säilöntäaine Ravintolisä Eläinrehut Kosmetiikka
  • 45. Yhteenveto • Löydetty paljon mielenkiintoisia tietoja tuntemattomista suokasveista! • Tietoa on levitettävä oikealle kohderyhmille! (tutkijat, pienyrittäjät, villiyrttineuvojat) • Lisää tutkimuksia tarvitaan tietojen soveltamiseen (jatkohankkeita!)
  • 46. Tarkistuksia, varmistuksia! • Lääketieteellisten tutkimustuloksien tarkistus lääkealan asiantuntijoiden kanssa • Lainsäädännön tarkistus • Raaka-aineiden saannin varmistus kasvien esiintyminen, keruun organisointi • Vaikuttavien aineiden vaihtelevuus Luonnon lajit, paras kantojen valinta • Kontrolloidun raaka-aineen saanti: valmistautuminen mahdollisen viljelyn kehittämiseen