2. ((IInnddiikkaattoorr))
HHaassiill YYaanngg DDiihhaarraappkkaann ::
 Menguraikan pengertian sistem politik.
 Mendeskripsikan ciri-ciri umum,
macam-macam sistem politik dan
demokrasi sebagai sistem politik.
 Menganalisis infrastruktur politik dari
masa ke masa di Indonesia.
 Menganalisis suprastruktur politik di
Indonesia.

3. PPeennggeerrttiiaann SSiisstteemm PPoolliittiikk,,
FFuunnggssii ddaann KKaappaabbiilliittaass
 RRuussaannddii SS..
 DDaavviidd EEaassttoonn
 RRoobbeerrtt DDaahhll,, ddllll..
CCiirrii--cciirrii UUmmuumm ddaann MMaaccaamm--mmaaccaamm
SSiisstteemm PPoolliittiikk
DDeemmookkrraassii SSeebbaaggaaii SSiisstteemm PPoolliittiikk
IINNFFRRAASSTTRRUUKKTTUURR
DDAANN
SSUUPPRRAASSTTRRUUKKTTUURR
PPOOLLIITTIIKK
DDII IINNDDOONNEESSIIAA
IInnffrraassttrruukkttuurr
PPoolliittiikk
SSuupprraassttrruukkttuurr
PPoolliittiikk
PPaassccaa KKeemmeerrddeekkaaaann
KKeell.. KKeeppeennttiinnggaann
KKeell.. PPeenneekkaann
MMeeddiiaa KKoommuunniikkaassii
TTookkoohh PPoolliittiikk

4. 11.. SSiisstteemm PPoolliittiikk
aa.. PPeennggeerrttiiaann SSiisstteemm PPoolliittiikk
Dalam arti umum, politik adalah
“macam-macam kgt dalam suatu sistem
politik/negara yg menyangkut proses
menentukan & sekaligus melaksanakan
tujuan-tujuan sistem itu”.
KKaattaa ””ppoolliittiikk”” ((YYuunnaannii)) ””ppoolliiss”” == nneeggaarraa kkoottaa..
““PPoolliiss”” bbeerraarrttii ““cciittyy ssttaattee”” –– mmrrpp sseeggaallaa aakkttiivviittaass
yygg ddiijjaallaannkkaann oolleehh PPoolliiss uunnttuukk kkeelleessttaarriiaann ddaann
ppeerrkkeemm--bbaannggaannnnyyaa ““ppoolliittiikkee tteecchhnnee”” ((ppoolliittiikkaa))..
PPoolliittiikk ppaaddaa hhaakkiikkaattnnyyaa ““tthhee aarrtt aanndd sscciieennccee ooff
ggoovveerrnnmmeenntt”” aattaauu sseennii ddaann iillmmuu mmeemmeerriinnttaahh..

5. Lanjutan ...........
Dalam pengertian lain, ppoolliittiikk ddaappaatt ddiiaarrttiikkaann ::
• SSeennii ddaann iillmmuu mmeerraaiihh kkeekkuuaassaaaann sseeccaarraa kkoonnssttiittuussiioo--
nnaall mmaauuppuunn nnoonnkkoonnssttiittuussiioonnaall..
• UUssaahhaa yyaanngg ddiitteemmppuuhh wwaarrggaa nneeggaarraa uunnttuukk mmeewwuujjuudd--
kkaann kkeebbaaiikkaann bbeerrssaammaa ((tteeoorrii kkllaassiikk AArriissttootteelleess))..
• HHaall yyaanngg bbeerrkkaaiittaann ddnngg ppeennyyeelleennggggaarraaaann ppeemmeerriinnttaa--
hhaann ddaann nneeggaarraa..
• MMeerruuppaakkaann kkeeggiiaattaann yygg ddiiaarraahhkkaann uunnttuukk mmeennddaappaatt--
kkaann && mmeemmppeerrttaahhaannkkaann kkeekkuuaassaaaann ddii mmaassyyaarraakkaatt..
• SSeeggaallaa sseessuuaattuu tteennttaanngg pprroosseess ppeerruummuussaann ddaann ppeellaakk--
ssaannaaaann kkeebbiijjaakkaann ppuubblliikk..

6. Lanjutan ...........
Batasan sistem politik mmeennuurruutt bbeebbeerraappaa
aahhllii ;;
aa.. RRuussaannddii SSiimmuunnttaappuurraa,, ssiisstteemm ppoolliittiikk iiaallaahh
mmeekkaanniissmmee sseeppeerraannggkkaatt ffuunnggssii aattaauu ppeerraannaann
ddaallaamm ssttrruukkttuurr ppoolliittiikk ddaallaamm hhuubbuunnggaann ssaattuu
ssaammaa llaaiinn yyaanngg mmeennuunnjjuukkkkaann ssuuaattuu pprroosseess
yyaanngg llaannggggeenngg..
bb..SSuukkaarrnnaa,, ssiisstteemm ppoolliittiikk iiaallaahh ttaattaa ccaarraa
mmeennggaattuurr nneegg..
cc.. DDaavviidd EEaassttoonn,, ssiisstteemm ppoolliittiikk ddaappaatt
ddiippeerrkkeennaallkkaann ssbbgg iinntteerraakkssii yygg ddiiaabbssttrraakkssiikkaann
ddaarrii sseelluurruuhh ttiinnggkkaahh llaakkuu ssoossiiaall sseehhiinnggggaa nniillaaii--
nniillaaii ddiiaallookkaassiikkaann sseeccaarraa oottoorriittaattiiff kkeeppaaddaa
mmaassyyaarraakkaatt..
dd..RRoobbeerrtt DDaahhll,, ssiisstteemm ppoolliittiikk mmrrpp ppoollaa yygg tteettaapp

7. Lanjutan ...........
Sistem PPoolliittiikk MMeennuurruutt
KKaauuttsskkyy
Sistem Tradisional, ada pada masyarakat pra-industrialisasi
(Kelas Ningrat = menguasai tanah dan
produksi yg menduduki pemerintahan; Tani = mene-rima
kekuasaan dari kaum ningrat; Menengah = men-duduki
pemerintahan, militer dan agama).
Sistem Totalitarianism, ingin mengendalikan masya-rakat
secara total (agama, keluarga, olah raga, dll).
Mereka memerlukan teknologi dan senjata modern.
Sistem Totalitarianism Ningrat, kelas ini memegang
kekuasaan dengan metode totaliter dlm memerintah,
buruh & tani tidak memiliki cukup kekuatan. Proses
industrialisasi dan gerakan nasionalis mrp ancaman.

8. Lanjutan ...........
 Sistem Totaliterianism CCeennddeekkiiaawwaann,, ssiisstteemm iinnii
ddiippiimmppiinn kkaauumm nniinnggrraatt yyaanngg ddiidduukkuunngg oolleehh kkaauumm
mmeenneennggaahh//cceennddeekkiiaawwaann ddaann kkaappiittaalliiss..
 SSiisstteemm DDeemmookkrraassii,, sseemmuuaa ggooll mmeemmppuunnyyaaii kkeesseemm--
ppaattaann ttuurruutt sseerrttaa ddllmm pprroosseess ppoolliittiikk ddaann ppeemmeerriinnttaahh,,
ddeennggaann cciirrii--cciirrii ::
aa.. kkeeddaauullaattaann aaddaa ddiittaannggaann rraakkyyaatt,,
bb.. ppeemmeerriinnttaahh bbeerrddssrrkkaann ppeerrsseettuujjuuaann ddaarrii yyaanngg
ddiippeerriinnttaahh,,
cc.. kkeekkuuaassaaaann mmaayyoorriittaass,,
dd.. jjaammiinnaann HHAAMM ddaann jjaammiinnaann ggoolloonnggaann mmiinnoorriittaass,,
ee.. ppeemmiilluu jjuujjuurr ddaann aaddiill,,
ff.. ppeerrssaammaaaann ddiiddeeppaann hhuukkuumm,,
gg.. ppeemmbbaattaassaann kkeekkuuaassaaaann sseeccaarraa kkoonnssttiittuussiioonnaall..

9. FFuunnggssii SSiisstteemm PPoolliittiikk
 KKaappaabbiilliittaass,, aaddaallaahh kkeemmaammppuuaann ssiisstteemm ppoolliittiikk
ddaallaamm mmeennjjaallaannkkaann ffuunnggssiinnyyaa ((eekkssiisstteennssii)) ddii
lliinnggkkuunnggaann yyaanngg lleebbiihh lluuaass..
 KKoonnvveerrssii,, mmeennggggaammbbaarrkkaann kkeeggiiaattaann ppeennggoollaahhaann
iinnppuutt mmeennjjaaddii oouuppuutt mmuullaaii ddaarrii :: ppeennyyaammppaaiiaann
ttuunnttuuttaann,, ppeerraannggkkuummaann ttuunnttuuttaann mmeennjjaaddii
ttiinnddaakkaann ppeemmbbuuaattaann aattuurraann,, ppeellaakkssaannaaaann
ppeerraattuurraann,, mmeenngghhaakkiimmii,, ddaann kkoommuunniikkaassii..
 AAddaappttiiff,, yyaaiittuu mmeennyyaannggkkuutt ssoossiiaalliissaassii &&
rreekkrruuiittmmeenn yygg bbeerrttuujjuuaann mmeemmaannttaappkkaann
bbaanngguunnaann ssttrruukkttuurr ppoolliittiikk ddaarrii ssiisstteemm ppoolliittiikk..
22 FFuunnggssii UUttaammaa SSiissppooll :: PPeerruummuussaann kkeeppeennttiinnggaann rraakkyyaatt,,
&& PPeemmiilliihhaann ppeemmiimmppiinn sseerrttaa ppeejjaabbaatt ppeemmbbuuaatt kkeepp..

10. KKaappaabbiilliittaass SSiisstteemm PPoolliittiikk
 RReegguullaattiiff,, mmeerruuppaakkaann ppeennyyeelleennggggaarraaaann
ppeennggaawwaa--ssaann tteerrhhaaddaapp ttiinnggkkaahh llaakkuu iinnddiivviidduu
ddaann kkeelloommppookk yyaanngg aaddaa ddii ddaallaammnnyyaa..
 EEkkssttrraakkttiiff,, mmeerruuppaakkaann ppeennggeelloollaaaann SSDDAA ddaann
SSDDMM uunnttuukk mmeennccaappaaii ttuujjuuaann ddaarrii ssiisstteemm ppoolliittiikk..
 DDiissttrriibbuuttiivvee,, hhaassiill ppeennggeelloollaaaann SSDDAA uunnttuukk
ddiiddiissttrrii--bbuussiikkaann kkeeppaaddaa mmaassyyaarraakkaatt..
 RReessppoonnssiiff,, kkeemmaammppuuaann ssiisstteemm ppoolliittiikk ddllmm
mmeennaanngg--ggaappii tteekkaannaann ddaarrii mmaassyyaarraakkaatt..
 SSiimmbboolliikk,, eeffeekkttiivviittaass ssiimmbbooll ddaarrii ssiisstteemm ppoolliittiikk
tteerr--hhaaddaapp lliinnggkkuunnggaann iinnttrraa ddaann eekkssttrraa
mmaassyyaarraakkaatt..
 DDoommeessttiikk ddaann IInntteerrnnaassiioonnaall,, ssuuaattuu ssiisstteemm
ppoolliittiikk bbeerriinntteerraakkssii ddii lliinnggkkuunnggaann ddoommeessttiikk ddaann
iinntteerrnnaa--ssiioonnaall..

11. Lanjutan ...........
11.. FFuunnggssii iinntteeggrraassii ddaann
aaddaappttaassii tteerrhhaaddaapp
mmaassyyaarraakkaatt,, bbaaiikk kkee ddaallaamm
mmaauuppuunn kkeelluuaarr..
22.. PPeenneerraappaann nniillaaii--nniillaaii ddaallaamm
mmaassyyaarraakkaatt bbeerrddaassaarrkkaann
kkeewweennaannggaann..
33.. PPeenngggguunnaaaann kkeewweennaannggaann
aattaauu kkeekkuuaassaaaann,, bbaaiikk sseeccaarraa
ssaahh aattaauuppuunn ttiiddaakk..
SSIISSTTEEMM
PPOOLLIITTIIKK
MMEENNCCAAKKUUPP :

12. b. Ciri-ciri UUmmuumm SSiisstteemm PPoolliittiikk
Sistem Politik Menurut Almond, Memiliki 4
(Empat) Ciri-ciri :
 MMeemmppuunnyyaaii kkeebbuuddaayyaaaann
ppoolliittiikk ..
 MMeennjjaallaannkkaann ffuunnggssii--ffuunnggssii ..
 MMeemmiilliikkii ssppeessiiaalliissaassii..
 MMeerruuppaakkaann ssiisstteemm
ccaammppuurraann.

13. Lanjutan .........
Cara kerja sistem politik berdasarkan input dan
output yg digambarkan oleh Hoogerwerf
SISTEM
EKONOMI
MASUKAN (Input)
Referensi
Kebijaksanaan sarana
kekuasaan
Dampak
kebijaksanaan
pemerintah
HASIL (Output)
Kebijaksanaan
pemerintah
SISTEM
TEKNIS
Sistem Budaya
Politik
Struktur Politik
Pengem-bangan
Integ-rasi
Politik
Dampak
kebijaksanaan
pemerintah
MASUKAN
(INPUT)
UMPAN BALIK
UMPAN BALIK

14. m c. Macam-maaccaamm SSiisstteemm PPoolliittiikk
AAllmmoonndd ddaann PPoowweellll,, mmeemmbbaaggii 33 ((ttiiggaa)) kkaattaaggoorrii
ssiisstteemm ppoolliittiikk yyaakknnii ::
o PPrriimmiittiiff yyaanngg iinntteerrmmiitttteenntt ((bbeekkeerrjjaa ddnngg
sseebbeennttaarr--sseebbeennttaarr iissttiirraahhaatt))..
o TTrraaddiissiioonnaall ddeennggaann ssttrruukkttuurr--ssttrruukkttuurr bbeerrssiiffaatt
ppeemmeerriinnttaahhaann ppoolliittiikk yyaanngg bbeerrbbeeddaa--bbeeddaa ddaann
ssuuaattuu kkeebbuuddaayyaaaann ““ssuubbyyeekk””..
o MMooddeerrnn ddii mmaannaa ssttrruukkttuurr--ssttrruukkttuurr ppoolliittiikk yyaanngg
bbeerrbbeeddaa--bbeeddaa,, bbeerrkkeemmbbaanngg ddaann
mmeenncceerrmmiinnkkaann aakkttiivviittaass bbuuddaayyaa ppoolliittiikk
““ppaarrttiicciippaanntt””..

15. Lanjutan .........
Klasifikasi sistem politik menurut Alfian
:
• Otoriter/Totaliter
• Anarki
• Demokrasi
• Demokrasi dalam transisi.
RRaammllaann SSuurrbbaakkttii mmeennggkkllaassiiffiikkaassiikkaann
ssiisstteemm ppoolliittiikk ddeennggaann kkrriitteerriiaa ::
11..OOttookkrraassii TTrraaddiissiioonnaall,,
22..TToottaalliitteerr,,
33..DDeemmookkrraassii,,
44..NNeeggaarraa BBeerrkkeemmbbaanngg

16. Lanjutan .........
Menurut Almond dan Coleman, macam-macam sistem
politik yg banyak berlaku di negara berkembang :
1. Demokrasi Politik,
2. Demokrasi Terpimpin,
3. Oligarki
Pembangunan,
4. Oligarki Totaliter,
5. Oligarki Tradisional
SSIISSTTEEMM
PPOOLLIITTII
KK

17. d. Demokrasi SSeebbaaggaaii SSiisstteemm PPoolliittiikk
MMeennuurruutt BBiinngghhaamm PPoowweell,, JJrr..,, ssiisstteemm ppoolliittiikk
ddeemmookkrraassii ddiittaannddaaii ::
• LLeeggiittiimmaassii ppeemmeerriinnttaahh ddiiddaassaarrkkaann ppaaddaa kkllaaiimm bbaahhwwaa
ppeemmeerriinn--ttaahh tteerrsseebbuutt mmeewwaakkiillii kkeeiinnggiinnaann rraakkyyaattnnyyaa..
• PPeennggaattuurraann yygg mmeennggoorrggaanniissaassiikkaann ppeerruunnddiinnggaann uunnttuukk
mmeemm--ppeerroolleehh lleeggiittiimmaassii,, ddiillaakkssaannaakkaann mmeellaalluuii ppeemmiilluu..
• SSeebbaaggiiaann bbeessaarr oorraanngg ddeewwaassaa ddaappaatt mmeennggiikkuuttii pprroosseess
ppeemmiillii--hhaann ((mmeemmiilliihh//ddiippiilliihh))..
• PPeenndduudduukk mmeemmiilliihh sseeccaarraa rraahhaassiiaa ddaann ttaannppaa ddiippaakkssaa..
• MMaassyyaarraakkaatt ddaann ppeemmiimmppiinn mmeenniikkmmaattii hhaakk--hhaakk ddaassaarr
((kkeebbee--bbaassaann bbeerrbbiiccaarraa,, bbeerroorrggaanniissaassii ddaann ppeerrss)).. SSeettiiaapp
ppaarrttaaii ppoolliittiikk bbeerruussaahhaa uunnttuukk mmeemmppeerroolleehh dduukkuunnggaann..

18. 2. Supra Struktur & Infra Struktur Politik di
Indonesia
aa.. IInnffrraassttrruukkttuurr PPoolliittiikk
BBeerrddaassaarrkkaann tteeoorrii ppoolliittiikk,, iinnffrraa ssttrruukkttuurr
ppoolliittiikk mmeennccaakkuupp ::
aa.. PPaarrttaaii ppoolliittiikk ((ppoolliittiiccaall ppaarrttyy)),,
bb.. KKeelloommppookk kkeeppeennttiinnggaann ((iinntteerreesstt ggrroouupp)),,
cc.. KKeelloommppookk ppeenneekkaann ((pprreessssuurree ggrroouupp)),,
dd.. MMeeddiiaa kkoommuunniikkaassii ppoolliittiikk ((ppoolliittiiccaall
ccoommmmuunniiccaattiioonn mmeeddiiaa)),, ddaann
ee.. TTookkoohh ppoolliittiikk ((ppoolliittiiccaall ffiigguurree))..

19. Lanjutan ...........
Hak dasar sebagai bangsa yg merdeka dan berdaulat
serta bebas dari segala macam bentuk penjajahan
(Pembukaan UUD 1945, alinea I), dan hak dasar sebagai
warga negara :
• Sebagai warga negara dan penduduk Indonesia (Pasal 26),
• Bersamaan kedudukan dalam hukum dan pemerintahan (Pasal
27 ayat (1)),
• Memperoleh pekerjaan & penghidupan yg layak (Pasa 27 ayat
2),
• Kemerdekaan berserikat, mengeluarkan pikiran lisan dan tulisan
(Pasal 28),
• Mempertahankan hidup sebagai hak asasi manusia (Pasal 28A)
• Jaminan beragama dan pelaksanaanya (Pasal 29 ayat (2)),
• Ikut serta dalam usaha hankam negara (Pasal 30),
• Mendapat pendidikan (Pasal 31),
• Mengembangkan kebudayaan nasional (Pasal 32),
• Mengembangkan usaha di bidang ekonomi (Pasal 33) dan
• Jaminan pemeliharaan sebagai fakir miskin (Pasal 34).

20. bb.. PPaarrttaaii PPoolliittiikk ((PPoolliittiiccaall PPaarrttaaii)) ddii IInnddoonneessiiaa
Eksistensi
parpol mrp
prasyarat, baik
sbg sarana
penyaluran
aspi-rasi
rakyat, mau-pun
dalam
proses
penyelenggaraa
n negara
melalui wakil-wakilnya
di
dalam badan
CCaarraa MMeemmppeerroolleehh
KKeekkuuaassaaaann ;;
 PPeerrttaammaa,, sseeccaarraa lleeggaall
((iikkuutt ppeemmiilluu lleeggiissllaattiiff))..
 KKeedduuaa,, sseeccaarraa iilleeggaall
((mmeellaakkuukkaann ssuubbvveerrssiibb,,
rreevvoolluussii aattaauu ccoouupp
dd``eettaatt))..

21. 1) Masa Pra Kemerdekaan
Budi Utomo (Jkt, 20 Mei 1908), mmrrpp oorrggaanniissaassii
mmooddeerrnn ppeerrttaammaa yygg mmeellaakkuukkaann ppeerrllaawwaannaann ssccrr nnoonn
ffiissiikk..
DDllmm ppeerrkkeemmbbaa--
nnggaannnnyyaa mmeennjjaaddii
ppaarrttaaii--ppaarrttaaii
ppoolliittiikk yyaanngg
ddiidduukkuunngg kkaauumm
tteerrppeellaajjaarr ddaann
bbuurruuhh ttaannii..
 Sarekat Islam (1912),
 Muhammadiyah (1912),
 Indische Partij (1912),
 PKI (1921),
 PNI (1927),
 Partai Rakyat Indonesia
(1930),
 Partai Indonesia (1931),
 Partai Indonesia Raya
(1931).

22. 22))MMaassaa PPaassccaa KKeemmeerrddeekkaaaann ((TTaahhuunn 11994455 –– 11996655))
TTuummbbuuhh ssuubbuurrnnyyaa ppaarrttaaii--ppaarrttaaii ppoolliittiikk,, ddiiddaassaarrkkaann
ppaaddaa MMaakklluummaatt PPeemmeerriinnttaahh ttggll.. 33 NNoovv 11994455..
KKLLAASSIIFFIIKKAASSII PPAARRTTAAII PPOOLLIITTIIKK MMEENNUURRUUTT DDAASSAARR//AASSAASSNNYYAA
KKeettuuhhaannaann KKeebbaannggssaaaann MMaarrxxiissmmee NNaassiioonnaalliissmmee
 Partai Masjumi,
 Partai Sjarikat
Indonesia,
 Pergerakan
Tarbiyan
Islamiah (Perti),
 Partai Kristen
Indonesia
(Parkindo),
 Dll.
 Partai
Komunis
Indonesia
(PKI)
 Partai
Sosialis
Indonesia
 Partai
Murba
 Partai
Buruh
 Permai
Partai
Demokrat
Tionghoa
(PTDI)
Partai
Indonesia
Nasional (PIN)
IPKI
 Partai Nasional Indonesia (PNI)
 Partai Indonesia Raya
(Parindra)
 Partai Rakyat Indonesia (PRI)
 Partai Demokrasi Rakyat
(Banteng)
 Partai Rakyat Nasional (PRN)
 Partai Kebangsaan Indonesia
(Parki)
 Dll.

23. Lanjutan ...........
Alfian, mengelompokkan partai politik
hasil
Pemilu 1955 :
1. Aliran Nasionalis (Partai Buruh, PNI, PRN, PIR
Hazairin, Parindra, SKI, dan PIR-Wongsonegoro).
2. Partai Islam (Masjumi, NU, PSII, dan Perti).
3. Aliran Komunis (PKI, SOBSI dan BTI).
4. Aliran Sosialis (PSI, dan GTI).
5. Aliran Kristen (Partai Katolik, dan Parkindo).

24. Lanjutan ...........
Kehidupan politik masa demokrasi lliibbeerraall ((11995555 ––
11995599)),, bbaannyyaakk ddiittaannddaaii ppeerrggaannttiiaann kkaabbiinneett..
PPeerrssaaiinnggaann aannttaarr eelliitt ppaarrttaaii ppoolliittiikk bbeessaarr,, tteellaahh
mmeemm--bbaawwaa nneeggaarraa ppaaddaa iinnssttaabbiilliittaass ppoolliittiikk,,
sseehhiinnggggaa mmaannddeekknnyyaa ppeemmbb eekkoonnoommii && rraawwaannnnyyaa
kkeeaammaannaann..
AAkkiibbaatt kkoonnfflliikk bbeerrkkeeppaannjjaannggaann ppaaddaa
BBaaddaann KKoonnssttiittuuaannttee ((mmeerruummuusskkaann
UUUUDD yyaanngg bbeerrssiiffaatt)),, mmeennddoorroonngg
PPrreessiiddeenn SSooeekkaarrnnoo mmeennggeelluuaarrkkaann
DDeekkrriitt PPrreessiiddeenn 55 JJuullii 11995599 yyaanngg
sseellaannjjuuttnnyyaa mmeellaahhiirrkkaann ddeemmookkrraassii
tteerrppiimmppiinn..

25. 33))MMaassaa OOrrddee BBaarruu ((TTaahhuunn 11996666 -- 11999988))
Orde Baru
(1966)
melakukan
pembenahan
institusi
politik, karena
jumlah parpol
yang banyak,
tidak
menjamin
stabilitas
politik
PPaarrppooll PPeesseerrttaa PPeemmiilluu 11997711 ::
• GGoolloonnggaann KKaarryyaa ((GGoollkkaarr)),,
• PPaarrttaaii NNaassiioonnaall IInnddoonneessiiaa ((PPNNII)),,
• NNaahhddaattuull UUllaammaa ((NNUU)),,
• PPaarrttaaii KKaattoolliikk,,
• PPaarrttaaii MMuurrbbaa,,
• PPaarrttaaii SSyyaarriikkaatt IIssllaamm IInnddoonneessiiaa
((PPSSIIII)),,
• IIkkaattaann PPeenndduukkuunngg KKeemmeerrddeekkaaaann
IInnddoonneessiiaa ((IIPPKKII)),,
• PPaarrttaaii KKrriisstteenn IInnddoonneessiiaa
((PPaarrkkiinnddoo)),,
• PPaarrttaaii MMuusslliimmiinn IInnddoonneessiiaa
((PPaarrmmuussii)),,
• PPaarrttaaii IIssllaamm PPeerrttii ((PPeerrssaattuuaann
TTaarrbbiiyyaahh IIssllaammiiyyaahh))..

26. Lanjutan ...........
Hasil Pemilu 1971, menunjukkan kemenangan Golkar.
Partai berbasis Islam (NU, Parmusi, PSII, dan Partai
Islam) menjadi Partai Persatuan Pembangunan (PPP);
Partai berbasis sosialis dan nasionalis (Parkindo,
Partai Katolik, PNI, Murba dan IPKI) menjadi Partai
BBeerrddaassaarrkkaa
nn UUUU NNoo.. 33
TTaahhuunn
11997755,,
PPeemmiilluu
11997777 &&
11998822 hhaannyyaa
ddiiiikkuuttii 33
((ttiiggaa))
Terjadi penyederhanaan partai politik ;
Demokrasi Indonesia (PDI).
 PPP (ke-Islaman & ideologi
Islam)
 Golkar (kekaryaan dan
keadilan sosial)
 PDI (demokrasi, kebangsaan/
nasionalisme dan keadilan).

27. Lanjutan ...........
Perbandingan Perolehan Suara PPaarrttaaii PPeesseerrttaa
PPeemmiilluu SSeellaammaa OOrrddee BBaarruu
NNoo Tahun
PPeemmiilluu
PPaarrttaaii PPoolliittiikk PPeesseerrttaa PPeemmiilluu
PPaarrttaaii PPeerrssaattuuaann
PPeemmbbaanngguunnaann
((PPPPPP))
GGoolloonnggaann KKaarryyaa
((GGoollkkaarr))
PPaarrttaaii DDeemmookkrraassii
IInnddoonneessiiaa ((PPDDII))
11.. 11997711 1144..883333..994422 ((9966)) 3344..334488..667733 ((223366)) 55..551166..884499 ((3300))
22.. 11997777 1188..772222..113388 ((9999)) 3399..331133..335544 ((223322)) 55..445599..998877 ((2299))
33.. 11998822 2200..887711..888800 ((9944)) 4488..333344..772244 ((224422)) 55..991199..770022 ((2244))
44.. 11998877 1133..770011..442288 ((6611)) 6622..778833..668800 ((229999)) 99..332244..770088 ((4400))
55.. 11999922 1166..662244..664477 ((6622)) 6666..559999..333311 ((228822)) 1144..556655..555566 ((5566))
66.. 11999977 2255..334400..002288 ((8899)) 8844..118877..990077 ((332255)) 33..446633..222255 ((1111))

28. 4) Masa/ Era Reformasi (Tahun 1999 s.d. Sekarang)
Berdasarkan UU No. 3/1999, ppaarrttaaii--ppaarrttaaii ppoolliittiikk ddii
IInnddoonneessiiaa ddiibbeerriikkaann kkeesseemmppaattaann hhiidduupp kkeemmbbaallii
mmeennggiikkuuttii ppeemmiilluu mmuullttii ppaarrttaaii ((ddiiiikkuuttii 4488 ppaarrppooll))..
NNoo NNaammaa PPaarrttaaii PPoolliittiikk NNoo NNaammaa PPaarrttaaii PPoolliittiikk
1.
Partai Indonesia Baru (PIB)
12.
2.
Partai Kristen Indonesia (Krisna)
13.
3.
Partai Nasional Indonesia (PNI)
14.
4.
Partai Aliansi Demokrat Indonesia
15.
5.
P. Kebangkitan Muslim Indonesia
16.
6.
Partai Umat Islam (PUI)
17.
7.
Partai Kebangkitan Umat (PKU)
18.
8.
Partai Masyumi Baru (PMB)
19.
9.
P. Persatuan Pembangunan (PPP)
20.
10.
P. Syarikat Islam Indonesia (PSII)
48.
11.
P. Demokrasi Indonesia Perj (PDIP)
Partai Kebangsaan Merdeka (PKM)
P. Demokrasi Kasih Bangsa (PDKB)
Partai Amanat Nasional (PAN)
Partai Rakyat Demokrat (PRD)
P. Syarikat Islam Indonesia 1905
Partai Katolik Demokrat
Partai Pilihan Rakyat (Pilar)
Partai Rakyat Indonesia (PARI)
Partai Bulan Bintang (PBB)
Partai Pekerja Indonesia

29. c. Kelompok Kepentingan (Interest Group)
Jenis-jenis kelompok kepentingan :
 Kelompok Anomik (kelompok spontan & tidak
memiliki nilai/norma),
 Kelompok Asosiasional (biasanya jarang terorganisir
dan kegiatannya kadang-kadang),
 Kelompok Institusional ( mrp kelompok pendukung
kepentingan institusional ; seperti partai politik,
korporasi bisnis, dll.),
 Kelompok Assosiasonal (mrp kelompok yg terorga-nisir
yg menyatakan kepentingan dari suatu
kelompok dan memiliki prosedur teratur).

30. Lanjutan ...........
Kegiatan kelompok kepentingan ddii ddaallaamm ssuuaattuu
nneeggaarraa,, ssaannggaatt bbeerrggaannttuunngg kkeeppaaddaa ssiisstteemm
ppoolliittiikk ppeemmeerriinnttaahh aappaakkaahh mmeenneerraappkkaann ssiisstteemm
kkeeppaarrttaaiiaann ttuunnggggaall// dduuaa ppaarrttaaii// lleebbiihh..
PPaaddaa ssiisstteemm ppaarrttaaii
ttuunnggggaall,, kkeelloommppookk
kkeeppeennttiinnggaann ssaannggaatt
ddiibbaattaassii,, kkaarreennaa
ppeemmeerriinnttaahhaann ttoottaalliitteerr..
PPaaddaa uummuummnnyyaa ddiiaannuutt
oolleehh nneeggaarraa kkoommuunniiss
((RRuussiiaa,, RRRRCC,, VViieettnnaamm,,
KKoorreeaa UUttaarraa,, KKuubbaa ddllll..))..
PPaaddaa ssiisstteemm dduuaa
ppaarrttaaii// lleebbiihh,,
kkeelloommppookk
kkeeppeennttiinnggaann
bbeerrppeelluuaanngg ttuummbbuuhh
ddaann bbeerrkkeemmbbaanngg
ddeennggaann ppeessaatt.. PPaaddaa
uummuummnnyyaa ddiiaannuutt
oolleehh nneeggaarraa--
nneeggaarraa yyaanngg
DDeemmookkrraattiiss..

31. d. Kelompok Penekan (Pressure Group)
Kelompok penekan, dpt dipergunakan rraakkyyaatt
uunnttuukk mmeennyyaalluurrkkaann aassppiirraassiinnyyaa ddggnn ssaassaarraann
mmeemmppeennggaarruuhhii aattaauu mmeemmbbeennttuukk kkeebbiijjaakkssaannaaaann
ppeemmeerriinnttaahh..  LLeemmbbaaggaa SSwwaaddaayyaa
MMaassyyaarraakkaatt ((LLSSMM)),,
 OOrrggaanniissaassii ssoossiiaall
kkeeaaggaammaaaann,,
 OOrrggaanniissaassii KKeeppeemmuuddaaaann,,
 OOrrggaanniissaassii LLiinnggkkuunnggaann
HHiidduupp,,
 OOrrggaanniissaassii ppeemmbbeellaa HHuukkuumm
ddaann HHAAMM,,
 YYaayyaassaann aattaauu BBaaddaann
hhuukkuumm llaaiinnnnyyaa..
CCoonnttoohh
iinnssttiittuussii
KKeelloommppookk
ppeenneekkaann

32. e. Media Komunikasi Politik (Political Communication
Media)
Media komunikasi politik, dpt bbeerrffuunnggssii uuttkk mmeennyyaamm--
ppaaiikkaann iinnffoorrmmaassii ddaann ppeerrssuuaassii mmeennggeennaaii ppoolliittiikk bbaaiikk
ddaarrii ppeemmeerriinnttaahh kkppdd mmaassyyaarraakkaatt mmaauuppuunn sseebbaalliikknnyyaa..
DDaappaatt mmeemmaaiinnkkaann
ppeerraann ppeennttiinngg tthhdd
ppeennyyaammppaaiiaann iinnffoorrmmaassii
sseerrttaa ppeemmbbeennttuukkaann
//mmeenngguubbaahh ppeennddaappaatt
uummuumm ddaann ssiikkaapp ppoolliittiikk
ppuubblliikk..
MMeeddiiaa
kkoommuunniikkaassii ;;
ssuurraatt kkaabbaarr,,
tteelleeffoonn,, ffaaxxiimmiillee,,
iinntteerrnneett,, tteelleevviissii,,
rraaddiioo,, ffiillmm,, ddaann
sseebbaaggaaiinnyyaa..

33. f. Tokoh Politik (Political Figure)
Pengangkatan tokoh ppoolliittiikk ddiillaakkuukkaann
mmeellaalluuii pprroosseess ::
 TTrraannssffoorrmmaassii ddaarrii ppeerraannaann--
ppeerraannaann nnoonn--ppoolliittiiss ((kkeeaaggaammaaaann,,
kkeebbuuddaayyaaaann,, ssttaattuuss ssoossiiaall,, ddllll..))
uunnttuukk mmeemmaaiinnkkaann ppeerraannaann ppoolliittiikk
yyaanngg bbeerrssiiffaatt kkhhuussuuss..
 PPeennggaannggkkaattaann ddaann ppeennuuggaassaann
uunnttuukk mmeennjjaallaannkkaann ttuuggaass--ttuuggaass
ppoolliittiikk..

34. Lanjutan ...........
MMeennuurruutt LLeesstteerr GG.. SSeelliiggmmaann,, bbaahhwwaa pprroosseess
ppeennggaannggkkaattaann ttookkoohh--ttookkoohh ppoolliittiikk bbeerrkkaaiittaann ddggnn ::
 LLeeggiittiimmaattii eelliitt ppoolliittiikk,,
 MMaassaallaahh kkeekkuuaassaaaann,,
 RReepprreesseennttaattiivviittaass eelliitt ppoolliittiikk,,
ddaann
 HHuubbuunnggaann aannttaarraa ppeennggaanngg--
kkaattaann ttookkoohh--ttookkoohh ppoolliittiikk
ddeennggaann ppeerruubbaahhaann ppoolliittiikk..

35. gg.. SSuupprraassttrruukkttuurr PPoolliittiikk
MMeerruuppaakkaann
mmeessiinn
ppoolliittiikk rreessmmii
sseebbaaggaaii
ppeennggggeerraakk
ppoolliittiikk
ffoorrmmaall..
PPaaddaa NNeeggaarraa MMoonnaarrkkii,,
ppeemmeerriinnttaahhaann ddiikkuuaassii oolleehh
kkeelluuaarrggaa bbaannggssaawwaann.. RRaajjaa//RRaattuu,,
bbeerrppeerraann sseebbaaggaaii llaammbbaanngg
kkeebbeessaarraann//aallaatt ppeemmeerrssaattuu..
KKaabbiinneett ddpptt ddiibbeennttuukk bbeerrddaassaarrkkaann
ppeemmiilluu ((tteerrggaann-- ttuunngg ttkktt
PpPpaeaeddnnadad eeNNmmeeooggkkaarrrraaaass RRiiaaeennppnnuuyybbaall)i)ikk.. ,, eelliitt ppoolliittiikk
aaddaa yyaanngg mmeemmeeggaanngg kkeekkuuaassaaaannnnyyaa
sseeccaarraa ddiikkttaattoorr.. NNaammuunn jjuuggaa
bbaannyyaakk yyaanngg bbeerrssiiffaatt ddeemmookkrraattiiss
((tteerrggaannttuunngg KKoonnssttiittuussii//UUUUDD
nneeggaarraannyyaa))..

36. Lanjutan ...........
Perkembangan ketatanegaraan mmooddeerrnn,, ppdd uummuummnnyyaa
eelliitt ppoolliittiikk ppeemmeerriinnttaahh ddiibbaaggii ddaallaamm kkeekkuuaassaaaann ::
 EEkksseekkuuttiiff ((ppeellaakkssaannaa uunnddaanngg--uunnddaanngg)),,
 LLeeggiissllaattiiff ((ppeemmbbuuaatt uunnddaanngg--uunnddaanngg)),, ddaann
 YYuuddiikkaattiiff ((mmeennggaaddiillii ppeellaannggggaarraann uunnddaanngg--uunnddaanngg))
DDggnn ssiisstteemm ppeemmbbaaggiiaann aattaauu ppeemmiissaahhaann kkeekkuuaassaaaann..
DDiidduukkuunngg iinnffrraa
ssttrruukkttuurr ppoolliittiikk
((rraakkyyaatt,, ppaarrttaaii
ppoolliittiikk && oorrmmaass)),,
ddllmm ppeemmeerriinnttaahhaann
mmeellaalluuii wwaakkiill--
wwaakkiillnnyyaa..
SSuupprraa
ssttrruukkttuurr
ppoolliittiikk
mmaannttaapp
HHAARRUUSS

37. Lanjutan ...........
Mekanisme ppeemmeerriinnttaahhaann ((iinnffrraassttrruukkttuurr ddaann
ssuupprraassttrruukkttuurr ppoolliittiikk )) ddaappaatt mmeemmeennuuhhii
ffuunnggssiinnyyaa,, mmaannaakkaallaa SSiisstteemm PPoolliittiikk mmaammppuu ::
11..MMeemmppeerrttaahhaannkkaann ppoollaa ((ttaattaa ccaarraa,, nnoorrmmaa--nnoorrmmaa
ddaann pprroosseedduurr--pprroosseedduurr yyaanngg bbeerrllaakkuu))..
22..MMeennyyeelleessaaiikkaann kkeetteeggaannggaann ((mmeennyyeelleessaaiikkaann,,
kkoonnfflliikk && ppeerrbbeeddaaaann ppeennddaappaatt)) yygg mmeemmuuaasskkaann
sseemmuuaa ppiihhaakk..
33..MMeellaakkuukkaann ppeerruubbaahhaann ((kkeemmaammppuuaann aaddaappttaassii
ddggnn ppeerrkkeemmbbaannggaann bbaaiikk ddii ddaallaamm mmaauuppuunn lluuaarr
nneeggeerrii))..
44..MMeewwuujjuuddkkaann ttuujjuuaann nnaassiioonnaall ((kkrriissttaalliissaassii
kkeeiinnggiinnaann mmaassyyaarraakkaatt uunnttuukk mmeennccaappaaii ttuujjuuaann
tteerrsseebbuutt))..
55..MMeennggiinntteeggrraassiikkaann && mmeennjjaammiinn kkeeuuttuuhhaann

38. ((IInnddiikkaattoorr))
HHaassiill YYaanngg DDiihhaarraappkkaann ::
 Mendeskripsikan pendekatan sistem politik
negara.
 Menganalisis perbedaan sistem politik
negara (Inggris, RRC, dan Republik
Indonesia).
 Menganalisis partisipasi politik warga
negara.
 Menganalisis faktor-faktor pendukung
partisipasi politik.

39. PPeennddeekkaattaann SSiisstteemm PPoolliittiikk
NNeeggaarraa
 IInnggggrriiss
 RRRRCC
 IInnddoonneessiiaa
PPeerrbbeeddaaaann SSiisstteemm PPoolliittiikk NNeeggaarraa
PPaarrttiissiippaassii
PPoolliittiikk WWNN
FFaakkttoorr--ffaakkttoorr
PPeenndduukkuunngg
PPaarrttiissiippaassii PPooll..
PPEERRBBEEDDAAAANN
SSIISSTTEEMM PPOOLLIITTIIKK
DDAANN PPEERRAANN
SSEERRTTAA DDAALLAAMM
SSIISSTTEEMM PPOOLLIITTIIKK
DDII
IINNDDOONNEESSIIAA
BBeennttuukk PPaarrttiissiippaassii
TTiinnggkkaattaann PPaarrttiissiippaassii
PPeennddiiddiikkaann PPoolliittiikk
KKeessaaddaarraann PPoolliittiikk
SSoossiiaalliissaassii PPoolliittiikk

40. 3.. PPeerrbbeeddaaaann SSiisstteemm PPoolliittiikk DDii BBeerrbbaaggaaii NNeeggaarraa
aa.. PPeennddeekkaattaann SSiisstteemm PPoolliittiikk NNeeggaarraa
Setiap negara memiliki sistem ppoolliittiikk yyaanngg bbeerrbbeeddaa.. UUttkk
mmeemmppeellaajjaarrii pprroosseess ppoolliittiikk ssuuaattuu nneeggaarraa ddiippeerr--lluukkaann
bbeebbeerraappaa ppeennddeekkaattaann ::
 Sejarah
 Sosiologis
 Kultural / Budaya
 Psycho-Sosial
(Kejiwaan masyarakat)
 Filsafat
 Ideologi
 Konstitusi dan Hukum
PPEENNDDEEKKAATTAANN
YYAANNGG
DDIILLAAKKUUKKAANN
DDIIDDAASSAARRKKAANN
PPAADDAA ::

41. b. Perbedaan SSiisstteemm PPoolliittiikk NNeeggaarraa
aa)).. SSiisstteemm PPoolliittiikk NNeeggaarraa IInnggggrriiss
NNoo Faktor Yang
MMeemmppeennggaarruuhhii Uraian / Keterangan
11.. LLaattaarr BBeellaakkaanngg
SSeejjaarraahh
SSeejjaakk aabbaadd 1199,, IInnggggrriiss bbeerruubbaahh mmeennjjaaddii mmaassyyaarraakkaatt iinndduussttrrii
mmooddeerrnn.. PPaarraa ppoolliittiissii mmuullaaii mmeennyyeessuuaaiiaakkaann ssiisstteemm ppoolliittiikk
ttssbb.. MMeerreekkaa jjuuggaa ddiihhaaddaappkkaann ppaaddaa mmaassaallaahh uuppaayyaa mmeemmbbaa--
nngguunn kkeesseejjaahhtteerraaaann wwaarrggaanneeggaarraannyyaa..
22.. KKoonnddiissii
SSoossiioollooggiiss
KKoonnddiissii mmaassyyaarraakkaatt IInnggggrriiss ddaallaamm wwaakkttuu cceeppaatt mmaammppuu
bbeerrssaaiinngg ddeennggaann nneeggaarraa––nneeggaarraa llaaiinn yyaanngg lleebbiihh ddaahhuulluu
mmeerriinnttiiss kkee aarraahh iinndduussttrriiaalliissaassii.. MMeesskkiippuunn mmaassyyaarraakkaatt
IInnggggrriiss ””bbeerrssiiffaatt kkeekkoottaaaann””,, nnaammuunn tteettaapp mmeenngghheennddaakkii
ssiisstteemm mmoonnaarrkkii ddeennggaann ssaattuu rraajjaa ddaann bbaannyyaakk bbaannggssaa..
33.. KKoonnddiissii
KKuullttuurraall//
BBuuddaayyaa
SSeebbaaggiiaann mmaassyyaarraakkaatt IInnggggrriiss ddiikkeennaall sseebbaaggaaii mmaassyyaarraakkaatt
yyaanngg ddiissiipplliinn ddaann ttaaaatt ppaaddaa aattuurraann.. NNiillaaii--nniillaaii ddaann
kkeebbuuddaayyaaaann ppoolliittiikk ddiiwwaarriisskkaann ddaarrii ggeenneerraassii kkee ggeenneerraassii
mmeellaalluuii ssuuaattuu rraannggkkaaiiaann ppeennggaallaammaann ddaallaamm kkeelluuaarrggaa,, ddii
sseekkoollaahh ddaann ddiitteemmppaatt kkeerrjjaa..

42. Lanjutan ...........
4. Kondisi
Psycho-Sosial /
Kejiwaan
masyarakat
Mayoritas masyarakat sangat menghormati simbol-simbol
kekuasaan negara (ratu/raja, lembaga pemerintah, dll).
Mereka senantiasa menunjukkan ketaatannya kepada
undang-undang politik azasi.
5. Pedoman
Filsafat
Masyarakat sangat mendukung rejim yang berkuasa,
manakala para penguasa juga mentaati undang-undang
politik asasi, dan jika dilanggar maka akan mengahadapi
perlawanan. Kejahatan sangat tercela dan dianggap
melawan masyarakat.
6. Paham atau
Ideologi yang
diterapkan
Penerapan ideologi negara, adalah ideologi liberal. Dalam
kehidupan sehari-hari, sangat menghormati kebebasan
dan hak-hak asasi manusia.
7. Pedoman
Konstitusi dan
Hukum
Kekuasaan pemerintah, lebih banyak dibatasi oleh
konvensi dari pada hukum formal. Rakyat hidup dalam
ketenangan dan kepastian hukum, karena pemerintah
memberikan perlindungan hukum yang baik dan
penghormatan terhadap hak-hak asasi warganegaranya.
Aturan yang dibuat, ditaati oleh semua komponen elit
politik, pemerintah maupun masyarakat demi jaminan
keamanan dan kesejahteraan bersama.

43. Lanjutan ...........
Penyelenggaraan ppeemmeerriinnttaahh,, ddiillaakkssaannaakkaann
oolleehh ::
 Kabinet (Perdana menteri dan dewan menteri) serta
parlemen (Majelis Rendah dan Majelis Tinggi).
 Parlemen dalam merumuskan kebijakan pemerintah
dibatasi, karena cara kerjanya diawasi oleh kabinet.
 Perdana Menteri dapat memastikan bahwa setiap
usul yang diajukan pemerintahnya, akan disetujui
dalam bentuk yang dikehendaki parlemen.

44. b). Sistem PPoolliittiikk NNeeggaarraa RRRRCC
No Faktor Yang
Mempengaruhi Uraian / Keterangan
1. Latar Belakang
Sejarah
Proses kehidupan sistem politik di China, merupakan produk
revolusi menggantikan sistem kerajaan yang telah bertahan
berabad-abad. Revolusi demi revolusi, menjadikan Partai
Komunis Cina (PKC) sebagai penguasa dan membentuk
pemerintahan komunis sampai dengan sekarang.
2. Kondisi Sosiologis Pada masyarakat Cina, lembaga-lembaga sosial yang
dominan adalah keluarga. Mereka mengakui wewenang
kekuasaan para pemimpinnya atas tingkah laku sosialnya.
Kesetiaan harus diarahkan pada kepentingan kolektif dan
bukan pada ikatan-ikatan pribadi.
3. Kondisi Kultural/
Budaya
Pemerintah Cina sejak tahun 1949, telah mengupayakan
pendidikan sabagai salah satu alat yang paling efektif untuk
mengubah sikap politik orang-orang Cina. Melalui
pendidikan, masyarakat ikut menanggung beban sosialisasi
dan menciptakan masyarakat yang melek huruf sebagai
syarat pendidikan politik dan keterlibatan politik.

45. Lanjutan ...........
4. Kondisi
Psycho-
Sosial /
Kejiwaan
masyarakat
Negara Cina memiliki wilayah dan penduduk terbesar di dunia.
Sebelum menjadikan Partai Komunis Cina berkuasa, selalu
dilanda perang saudara. Dewasa ini, mereka bangga karena
memiliki kekayaan budaya tinggi yang diwariskan oleh para
pendahulunya.
5. Pedoman
Filsafat
Mayoritas masyarakat Cina memiliki tingkat kepercayaan diri
tinggi. Sifat-sifat antusiasme, kepahlawanan, pengorbanan, dan
usaha bersama – mendapatkan nilai tinggi. Azas percaya diri
sendiri mempunyai implikasi nasional maupun internasional.
6. Paham atau
Ideologi
yang
diterapkan
Revolusi Cina telah berlangsung selama puluhan tahun sebelum
partai komunis menjadi kekuatan yang besar dalam politik Cina
dan mulai menguasai pemerintahannya. Anti imperialisme
merupakan unsur paling kuat dalam pembentukan ideologi
komunis.
7. Pedoman
Konstitusi
dan
Hukum
Berdasarkan Konstitusi 1954, organ wewenang negara tertinggi
dan pemegang wewenang legislatif adalah ”Konggres Rakyat
Nasional” (KRN). Selain KRN, adalah Dewan Negara (Perdana
Menteri, Wakil-wakil Perdana Menteri dan kepala-kepala dari
semua kementerian dan komisi). Selain itu juga ada Mahkamah
Rakyat Tertinggi dan Kejakasaan Rakyat Tertinggi.

46. Lanjutan ...........
Penguasa Komunis Cina selalu berupaya :
 Mengikutsertakan warganya dalam kegiatan
politik secara teratur dan terorganisir melalui ;
gerakan masa, keanggotaan dalam organisasi
masa, dan partisipasi dalam pengelolaan unit-unit
produksi).
 Dalam kaderisasi calon-calon pemimpin
komunis, dilakukan ; rekruitmen aktivis, kader
dan anggota partai.
 Masuk menjadi anggota PKC merupakan
tindakan yang menentukan dalam rekruitmen
politik yang akan memperoleh promosi dan
kekuasaan.

47. c). Sistem Politik Negara RReeppuubblliikk IInnddoonneessiiaa
No Faktor Yang
Mempengaruhi Uraian / Keterangan
1. Latar Belakang
Sejarah
Bangsa Indonesia harus menghadapi kolonial Belanda dan bala
tentara Jepang untuk mewujudkan Proklamasi Kemerdekaan
17 Agustus 1945. Pasca proklamasi kemerdekaan, para
pemimpin Indonesia terlibat dalam proses politik dengan
mencari format berdasarkan demokrasi Pancasila.
2. Kondisi
Sosiologis
Masyarakat Indonesia yang multi agama, ras dan antar
golongan telah dipersatukan dalam kesatuan politik dengan
semboyan Bhinneka Tunggal Ika. Dengan demikian, upaya
saling menghormati dan kerja sama dalam membangun
kerukunan hidup penting untuk ditegakkan.
3. Kondisi
Kultural/
Budaya
Negara Kesatuan Republik Indonesia dibangun atas dasar
sendi-sendi multi kultural. Bangsa Indonesia memiliki
semangat untuk selalu menjunjung tinggi persatuan dan
kesatuan, serta rela berkorban untuk bangsa dan negaranya.
Budaya musyawarah, toleransi, dan saling menghormati telah
diwariskan kepada calon-calon pemimpin melalui jalur-jalur
pendidikan formal, in-formal, maupun nor-formal.

48. Lanjutan ...........
4. Kondisi
Psycho-
Sosial /
Kejiwaan
masyarakat
Bangsa Indonesia, sebelum menjadikan Pancasila sebagai dasar
negara selalu dapat dipecah belah oleh bangsa lain. Dengan
semangat rela berkorban dan cinta tanah air bangsa Indonesia
mampu sejajar dengan bangsa-bangsa lain di dunia. Bangsa
Indonesia sangat menentang segala mecam bentuk penjajahan.
5. Pedoman
Filsafat
Pancasila dalam sistem politik Indonesia, telah dijadikan dasar
dan motivasi dalam segala sikap, tingkah laku dan perbuatan
dalam hidup bermasyarakat, berbangsa dan bernegara untuk
mencapai tujuan nasionalnya sebagaimana terkandung di dalam
Pembukaan UUD 1945.
6. Paham atau
Ideologi
yang
diterapkan
Ideologi negara Indonesia yang berdasarkan Pancasila, akan selalu
dikaitkan dengan proses politik dalam pengaturan penyelengga-raan
pemerintahan negara yang meliputi bidang ideologi, politik,
ekonomi, sosial budaya dan pertahanan keamanan. Dalam
struktur politik, Pancasila menjadi sumber segala sumber hukum.
7. Pedoman
Konstitusi
dan Hukum
Sejak pemilu 2004, presiden dipilih oleh rakyat sehingga tanggung
jawabnya kepada rakyat. Lembaga negara, terdiri dari ; MPR,
Presiden, DPR, Badan Pengawas Keuangan (BPK), dan Mahkamah
Agung.

49. Lanjutan ...........
Demokrasi di Indonesia dgn sistem
demokrasi
Pancasila dengan prinsip :
a. Harus berdasarkan Pancasila sebagaimana
disebut di dalam Pembukaan UUD 1945, serta
penjabaran-nya dalam Batang Tubuh &
Penjelasan UUD 1945.
b.Menghargai dan melindungi hak-hak asasi
manusia.
c. Dalam ketatanegaraan, harus berdasar atas
kelem-bagaan yang diharapkan segala
sesuatunya dapat diselesaikan melalui saluran-saluran
tertentu sesuai UUD 1945.
d. Bersendi atas hukum sebagaimana dijelaskan di
dlm penjelasan UUD 1945.

50. Lanjutan ...........
Sistem politik Demokrasi Pancasila mmeenngghhaarrggaaii nniillaaii--
nniillaaii mmuussyyaawwaarraahh sseebbaaggaaii bbeerriikkuutt::
11..MMeenngguuttaammaakkaann kkeeppeennttiinnggaann nneeggaarraa ddaann mmaassyyaarraakkaatt;
22..TTiiddaakk mmeemmaakkssaakkaann kkeehheennddaakk kkeeppaaddaa oorraanngg llaaiinn;
33..MMeenngguuttaammaakkaann mmuussyyaawwaarraahh ddaallaamm mmeennggaammbbiill
kkeeppuuttuussaann uunnttuukk kkeeppeennttiinnggaann bbeerrssaammaa;
44..MMuussyyaawwaarraahh hhaarruuss ddiilliippuuttii oollhh sseemmaannggaatt kkeekkeelluuaarrggaaaann;
55..DDeennggaann iittiikkaadd bbaaiikk ddaann rraassaa ttaanngggguunnggjjaawwaabb mmeenneerriimmaa
ddaann mmeellaakkssaannaakkaann kkeeppuuttuussaann mmuussyyaawwaarraahh;
66..MMuussyyaawwaarraahh ddiillaakkuukkaann ddeennggaann aakkaall sseehhaatt ddaann sseessuuaaii
ddeennggaann hhaattii nnuurraannii yyaanngg lluuhhuurr;
77..KKeeppuuttuussaann yyaanngg ddiiaammbbiill hhaarruuss ddaappaatt ddiippeerrttaanngggguunngg--
jjaawwaabbkkaann sseeccaarraa mmoorraall kkeeppaaddaa TTuuhhaann YYMMEE,, mmeennjjuunn--
jjuunngg ttiinnggggii hhaarrkkaatt && mmaarrttaabbaatt mmaannuussiiaa,, sseerrttaa nniillaaii--nniillaaii
kkeebbeennaarraann ddaann kkeeaaddiillaann..

51. Lanjutan ...........
Demokrasi Pancasila pada hakikatnya ddeemmookkrraassii
yyaanngg bbeerrccoorraakk kkhhaass IInnddoonneessiiaa,, yyaanngg
ppeenneerraappaannnnyyaa
ddiijjaabbaarrkkaann ddaallaamm ::
 PPeemmeerriinnttaahhaann BBeerrddaassaarrkkaann HHuukkuumm..
 PPeerrlliinndduunnggaann tteerrhhaaddaapp HHaakk AAssaassii MMaannuussiiaa
 PPeennggaammbbiillaann KKeeppuuttuussaann BBeerrddaassaakkaann MMuussyyaawwaarraahh
 PPeerraaddiillaann yyaanngg BBeebbaass ddaann MMeerrddeekkaa
 PPaarrttaaii PPoolliittiikk ((PPaarrppooll)) ddaann OOrrggaanniissaassii SSoossiiaall
PPoolliittiikk ((OOrrssoossppooll))
 PPeellaakkssaannaaaann PPeemmiilliihhaann UUmmuumm ((ppeemmiilluu))

52. Lanjutan ...........
AAssppeekk -- aassppeekk DDeemmookkrraassii PPaannccaassiillaa ::
aa.. AAssppeekk ffoorrmmaall
bb.. AAssppeekk mmaatteerriiiill
cc.. AAssppeekk nnoorrmmaattiiff ((kkaaiiddaahh))
Pengambilan keputusan sseessuuaaii ddeennggaann
pprriinnssiipp--pprriinnssiipp DDeemmookkrraassii PPaannccaassiillaa ::
aa.. KKeesseeiimmbbaannggaann aannttaarraa hhaakk ddaann kkeewwaajjiibbaann,,
bb.. PPeerrssaammaaaann,,
cc.. KKeebbeebbaassaann yyaanngg bbeerrttaanngggguunnggjjaawwaabb,,
dd..MMeenngguuttaammaakkaann ppeerrssaattuuaann ddaann kkeessaattuuaann..

53. c. Peran Serta Dalam Sistem PPoolliittiikk ddii IInnddoonneessiiaa
a. Partisipasi Politik Warga
Negara
Partisipasi politik, merupakan penentuan sikap dan
keterlibatan hasrat setiap individu dalam situasi dan
kondisi organisasinya, sehingga pada akhirnya :
 Mendorong individu tersebut berperan serta
dalam pencapaian tujuan organisasi,
 Ambil bagian dalam setiap pertanggungjawaban
bersama.

54. Lanjutan ...........
Pengertian Partisipasi Politik menurut para ahli :
 HHeerrbbeerrtt MMcc.. CClloosskkyy,, PPaarrttiissiippaassii ppoolliittiikk aaddaallaahh kkeeggiiaattaann--kkeeggiiaattaann
ssuukkaarreellaa ddaarrii wwaarrggaa mmaassyyaarraakkaatt mmeellaalluuii mmaannaa mmeerreekkaa mmeennggaamm--
bbiill bbaaggiiaann ddaallaamm pprroosseess ppeemmiilliihhaann ppeenngguuaassaa ddaann sseeccaarraa
llaannggssuunngg,, ddllmm pprroosseess ppeemmbbeennttuukkaann kkeebbiijjaakkssaannaaaann uummuumm..
 NNoorrmmaann HH.. NNiiee ddaann SSiiddnneeyy VVeerrbbaa,, PPaarrttiissiippaassii ppoolliittiikk aaddaallaahh
kkeeggiiaattaann pprriibbaaddii wwaarrggaa nneeggaarraa yyaanngg lleeggaall yyaanngg sseeddiikkiitt bbaannyyaakk
llaannggssuunngg bbeerrttuujjuuaann uunnttuukk mmeemmppeennggaarruuhhii sseelleekkssii ppeejjaabbaatt--
ppeejjaabbaatt nneeggaarraa ddaann//aattaauu ttiinnddaakkaann--ttiinnddaakkaann yyaanngg ddiiaammbbiill oolleehh
mmeerreekkaa..
 PPrrooff.. MMiirriiaamm BBuuddiiaarrddjjoo,, PPaarrttiissiippaassii ppoolliittiikk mmeerruuppaakkaann kkeeggiiaattaann
sseesseeoorraanngg ddaallaamm ppaarrttaaii ppoolliittiikk.. PPaarrttiissiippaassii ppoolliittiikk mmeennccaakkuupp
sseemmuuaa kkeeggiiaattaann ssuukkaarreellaa mmeellaalluuii mmaannaa sseesseeoorraanngg ttuurruutt sseerrttaa
ddaallaamm pprroosseess ppeemmii--lliihhaann ppeemmiimmppiinn--ppeemmiimmppiinn ppoolliittiikk ddaann ttuurruutt
sseerrttaa –– sseeccaarraa llaannggssuunngg aattaauu ttaakk llaannggssuunngg –– ddaallaamm
ppeemmbbeennttuukkaann kkeebbiijjaakkssaannaaaann uummuumm..

55. Lanjutan ...........
Bentuk-bentuk PPaarrttiissiippaassii PPoolliittiikk
KONVENSIONAL NON-KONVENSIONAL
 Pemberian Suara (voting )
 Diskusi politik
 Kegiatan kampanye
 Membentuk dan
bergabung dalam
kelompok Kepentingan.
 Komunikasi individual
dengan pejabat
politik/administratif.
 Pengajuan petisi
 Berdemonstrasi
 Konfrontasi
 Mogok
 Tindak kekerasan politik
terhadap harta benda.
 Tindak kekerasan politik
terhadap manusia.

56. Lanjutan ...........
Milbrath M.L. Goel mengidentifikasi 77 ((ttuujjuuhh)) bbeennttuukk
ppaarrttiissiippaassii ppoolliittiikk iinnddiivviidduuaall::
No Bentuk Partisipasi Uraian / Keterangan
1. Aphatetic
Inactives
Tidak beraktifitas dan partisipatif, tidak pernah
memilih.
2. Passive
Supporters
Memilih secara reguler/teratur, menghadiri
Parade patriotik,membayarseluruh pajak,
“mencintai negara”.
3. Contact
Specialist
Pejabat penghubung lokal (daerah), propinsi
dan nasional dalam maslaah-masalah tertentu.

57. Lanjutan ...........
4. Communicators Mengikuti informasi politik, mengirim pesan
dukungan dan protes terhadap pemimpin-pemimpin
partai politik.
5. Party and
Campaign
Workers
Bekerja untuk partai politik atau kandidat,
meyakinkan orang lain tentang bagaimana memilih,
bergabung dan mendukung partai politik, dipilih
jadi kandidat partai politik.
6. Community
Activist
Bekerja dengan orang-orang lain berkaitan dengan
masalah-masalah lokal dan melakukan kontak
terhadap pejabat-pejabat berkenaan dengan isu-isu
sosial.
7. Protesters Bergabung dengan demonstrasi publik di jalanan,
melakukan protes keras bila pemerintah melakukan
sesuatu yang salah.

58. Tingkatan atau piramida partisipasi politik dari David F.
Roth dan Frank L. Wilson (1980).
(Menyimpang)
Pembunuh politik, teroris, pembajak
Pejabat umum, pejabat parpol sepenuh
waktu, pimpinan kelompok kepentingan
Petugas kampanye, aktif dalam parpol/kelompok
kepentingan, aktif dalam proyek-proyek sosial
Partisipan
Menghadiri rapat umum, anggota kelompok kepentingan, usaha meyakinkan orang,
memberikan suara dalam pemilu, mendiskusikan masalah politik, perhatian pada
perkembangan politik.
Orang Yang apolitis
Pengamat
Aktivis

59. Lanjutan ...........
Tingkatan pada parisipasi politik, sangat
tergantung dari akibat yang disebabkannya :
 Menduduki jabatan politik atau administratif.
 Mencari jabatan politik atau administratif.
 Keanggotaan aktif suatu organisasi politik.
 Keanggotaan pasif suatu organisasi politik.
 Keanggotan aktif suatu organisasi semu politik (quasi-political).
 Keanggotan pasif suatu organisasi semu politik (quasi-political).
 Partisipasi dalam rapat umum, demonstrasi, dan
sebagainya.
 Partisipasi dalam diskusi politik informal minat dalam
bidang politik.
 Voting (pemberian suara).

60. b. Faktor-faktor Pendukung Partisipasi
Politik
11)) PPeennddiiddiikkaann
PPoolliittiikk
Menurut Alfian, Pendidikan politik dapat diartikan
sebagai usaha sadar untuk mengubah proses sosialisasi
politik masyarakat sehingga mereka memahami dan
menghayati betul-betul nilai-nilai yang terkandung dlm
suatu sistem politik yang ideal yang hendak dibangun.
PPeennddiiddiikkaann ppoolliittiikk sseebbeennaarrnnyyaa ddiimmaakkssuuddkkaann uunnttuukk
mmeewwuujjuuddkkaann aattaauu sseettiiddaakk--ttiiddaakknnyyaa mmeennyyiiaappkkaann kkaaddeerr--
kkaaddeerr yyaanngg ddaappaatt ddiiaannddaallkkaann uunnttuukk mmeemmeennuuhhii hhaarraappaann
mmaassyyaarraakkaatt lluuaass,, ddaallaamm aarrttii yyaanngg bbeennaarr--bbeennaarr mmeemmaahhaammii
sseemmaannggaatt yyaanngg tteerrkkaanndduunngg ddii ddaallaamm ppeerrjjuuaannggaann sseebbaaggaaii
kkaaddeerr bbaannggssaa..

61. Lanjutan ...........
Melalui pendidikan politik, ddiihhaarraappkkaann kkaaddeerr--
kkaaddeerr aannggggoottaa ppaarrttaaii ppoolliittiikk aakkaann
mmeemmppeerroolleehh mmaannffaaaatt ::
11.. DDaappaatt mmeemmppeerrlluuaass ppeemmaahhaammaann,, ppeenngghhaayyaattaann ddaann
wwaawwaassaann tteerrhhaaddaapp mmaassaallaahh--mmaassaallaahh aattaauu iissuu--iissuu
yyaanngg bbeerrssiiffaatt ppoolliittiiss..
22.. MMaammppuu mmeenniinnggkkaattkkaann kkuuaalliittaass ddiirrii ddaallaamm bbeerrppoolliittiikk
ddaann bbeerrbbuuddaayyaa ppoolliittiikk sseessuuaaii ddeennggaann ppeerraattuurraann
ppeerruunnddaanngg--uunnddaannggaann yyaanngg bbeerrllaakkuu..
33.. LLeebbiihh mmeenniinnggkkaattkkaann kkuuaalliittaass kkeessaaddaarraann ppoolliittiikk
rraakkyyaatt mmeennuujjuu ppeerraann aakkttiiff ddaann ppaarrttiissiippaassiinnyyaa
tteerrhhaaddaapp ppeemmbbaanngguunnaann ppoolliittiikk bbaannggssaa sseeccaarraa
kkeesseelluurruuhhaann..

62. 2) Kesadaran Politik
Menurut Drs. M. Taopan, kesadaran politik
adalah suatu proses batin yang menampakkan
keinsafan dari setiap warga negara akan urgensi (hal
terpenting) urusan kenegaraan dalam kehidupan
bermasyarakat dan bernegara.
Tingkat kesadaran politik mmaassyyaarraakkaatt ttiiddaakkllaahh
ssaammaa,, ssaannggaatt tteerrggaannttuunngg ppaaddaa llaattaarr bbeellaakkaanngg
ppeennddiiddiikkaannnnyyaa.. KKaauumm eelliitt ddaann kkeelloommppookk
mmeenneennggaahh,, nnaammppaakk rreellaattiiff lleebbiihh bbaaiikk.. SSeeddaannggkkaann
kkeelloommppookk mmaassyyaarraakkaatt yyaanngg ttiinnggkkaatt ppeennddiiddiikkaannnnyyaa
rreennddaahh,, ddiippeerrlluukkaann ppeemmbbiinnaaaann yyaanngg iinntteennssiiff..

63. Lanjutan ...........
Partisipasi politik anggota masyarakat ddaappaatt ddiillaakkssaannaa--
kkaann ddeennggaann ::
No Bidang Implementasi Partisipasi politik
1. Politik Setiap warga negara dapat ikut serta secara langsung ataupun tidak
langsung dalam kegiatan-kegiatan antara lain :
a. Ikut memilih dalam pemilihan umum,
b. Duduk dalam lembaga politik, seperti MPR, Presiden, DPR,
Menteri, dan sebagainya,
c. Berkampanye, menghadiri kelompok diskusi, dan lain-lain.
2. Ekonomi Setiap warga negara dapat ikut serta secara aktif dalam kegiatan-kegiatan
antara lain :
a. Menciptakan sektor-sektor ekonomi yang produktif baik dalam
bentuk jasa, barang, transportasi, komunikasi, dan sebagainya.
b. Melalui keahlian masing-masing, dapat menciptakan produk-produk
unggulan yang inovatif, kreatif dan kompetititf dari pada
produk luar.
c. Kesadaran untuk membayar pajak secara teratur demi
kesejahteeraan dan kemajuan bersama.

64. Lanjutan ...........
3. Sosial-
Budaya
Setiap warga negara dapat mengikuti kegiatan-kegiatan antara lain :
a. Sebagai pelajar atau mahasiswa, harus dapat menunjukkan
prestasi belajar yang tinggi.
b. Menjauhkan diri dari perbuatan yang melanggar hukum , seperti :
tawuran, narkoba, merampok, berjudi, dan sebagainya.
c. Profesional dalam bidang pekerjaannya, disiplin, dan
produktivitas tinggi untuk menunjang keberhasilan pembangunan
nasional.
4. Hankam Setiap warga negara dapat ikut serta secara aktif dalam kegiatan-kegiatan
antara lain :
a. Bela negara dalam arti luas, sesuai dengan kemampuan dan
profesinya masing-masing.
b. Senantiasa memelihara ketertiban dan keamanan wilayah atau
lingkungan tempat tinggalnya.
c. Memelihara persatuan dan kesatuan bangsa demi tetap tegak
negara republik Indonesia.
d. Menjaga stabilitas dan kemanan nasional agar pelaksanaan
pembangunan dapat berjalan sesuai dengan rencana.

65. 2) Sosialisasi Politik
Sosialisasi politik adalah istilah yang digunakan untuk
menggambarkan proses dengan jalan mana orang belajar
tentang politik & mengembangkan orientasi pada politik.
SSAARRAANNAA
DDAALLAAMM
SSOOSSIIAALLIISSAASSII
PPOOLLIITTIIKK
 KKeelluuaarrggaa
((ffaammiillyy))
 SSeekkoollaahh
 PPaarrttaaii PPoolliittiikk

66. SSTTUUDDII KKAASSUUSS
PARTAI POLITIK ALAMI KRISIS,
DAYA ARTIKULASI MENURUN
Setelah pemilu (2004), daya artikulasi partai politik menurun. Tidak heran jika
sekarang kekuatan di luar negara muncul dengan kekuatan yang lebih kentara.
Kondisi ini memperlihatkan betapa partai politik sekarang mengalami krisis. Hal ini
disampaikan oleh pengamat Fachry Ali dalam diskusi tentang sikap partai politik
terhadap masalah diplomasi pertahanan dan keamanan nasional yg diselenggarakan
Majelis Pakar Partai Persatuan Pembangunan (PPP) di Jakarta, Kamis 4 Mei 2006.
Menurut Fachry, partai politik memang sudah bisa menerima hasil pemilu. Namun,
pemerintah yang terpilih tidak mampu membuatg koalisi nasional secara besar-besaran.
“Problemnya, presiden terpilih yang berasal dari partai kecil akan
bermasalah ketika berhadapan dengan parlemen. Untungnya ada Jusuf Kalla, yang
berhasil menguasai Golkar sehingga bisa membuat stabilitas politik lebih kuat di
parlemen,” ujarnya.
Sayangnya, partai seperti PPP hampir tidak bersuara pada kebijakan pemerintah dan
rakyat. Bahkan Partai Demokrasi Indonesia Perjuangan (PDIP), yang sudah
menempatkan diri sebagai oposisi, tidak punya kepandaian menangkap esensi
persoalan. Mereka tidak punya kemampuan meluncurkan persoalan pada saat yang
tepat. “Jadinya, fungsi oposisi hampir tidak berjalan, dan yang dilakukan hanya hal-hal
kecil. Padahal, PDIP potensial tampil berhadapan dengan pemerintah, ujarnya.
Sumber : Harian Kompas, 5/5/2006