2. ((IInnddiikkaattoorr))
HHaassiill YYaanngg DDiihhaarraappkkaann ::
 MMeennddeesskkrriippssiikkaann kkeedduudduukkaann mmaannuussiiaa sseebbaaggaaii
mmaakkhhlluukk iinnddiivviidduu ddaann mmaakkhhlluukk ssoossiiaall
 MMeenngguurraaiikkaann ppeennggeerrttiiaann bbaannggssaa ddaann uunnssuurr
tteerrbbeennttuukknnyyaa bbaannggssaa
 MMeennggaannaalliissiiss ppeennggeerrttiiaann nneeggaarraa ddaann uunnssuurr
tteerrbbeennttuukknnyyaa NNeeggaarraa

3. BBaannggssaa
&& NNeeggaarraa
MMaannuussiiaa
BBaannggssaa
MM.. IInnddiivviidduu
MM.. SSoossiiaall
PPeennddaappaatt AAhhllii 11.. HHaannss KKoohhnn
22.. EErrnneesstt RReennaannnn
33.. OOttttoo BBaauueerr,, ddllll
PPeennggeerrttiiaann NNeeggaarraa PPeennddaappaatt
AAhhllii
11.. GG.. JJeelllliinneekk
22.. GG..WW..EE HHeeggeell
33.. KKrraanneennbbuurrgg,, ddllll
TTeerrjjaaddiinnyyaa NNeeggaarraa
UUnnssuurr--uunnssuurr TTeerrbbeenn--
ttuukknnyyaa NNeeggaarraa
11.. TTeeoorriittiiss
22.. PPrriimmeerr && SSeekkuunnddeerr
33.. FFaakkttuuaall
11.. RRaakkyyaatt
22.. WWiillaayyaahh
33.. PPeemm YYgg BBeerrddaauullaatt

4. 11..MMaannuussiiaa SSeebbaaggaaii MMaakkhhlluukk IInnddiivviidduu && SSoossiiaall
aa.. SSeebbaaggaaii MMaakkhhlluukk IInnddiivviidduu &&
SSoossiiaall
 Setiap manusia memiliki sifat ddaann kkeepprriibbaaddiiaann yyaanngg
bbeerrbbeeddaa sseehhiinnggggaa sseellaalluu ddpptt ddiibbeeddaakkaann ddnngg oorraanngg llaaiinn..
 OOrraanngg yyaanngg ddiillaahhiirrkkaann sseeccaarraa kkeemmbbaarrppuunn ppaassttii mmeemmiilliikkii
ppeerrbbeeddaaaann..
 PPeerrbbeeddaaaann yyaanngg ddiimmiilliikkii,, kkaarreennaa
TTuuhhaann tteellaahh mmeenncciippttaakkaann ssiiffaatt,,
wwaattaakk ,, kkeeiinnggiinnaann,, kkeebbuuttuuhhaann ddaann
cciittaa--cciittaa yyaanngg bbeerrbbeeddaa..

5. Lanjutan ………….
 Manusia sebagai makhluk IInnddiivviidduu,, mmrrpp ssaattuu
kkeessaattuuaann yyaanngg tteerrddiirrii ddaarrii uunnssuurr jjaassmmaannii ((rraaggaa))
ddaann rroohhaannii ((jjiiwwaa))..
 SSeettiiaapp mmaannuussiiaa ddiibbeekkaallii kkeemmaammppuuaann ((ppootteennssii))
aakkaall,, ppiikkiirraann,, ppeerraassaaaann ddaann kkeeyyaakkiinnaann sseehhiinnggggaa
ssaanngggguupp uunnttuukk bbeerrddiirrii sseennddiirrii ddaann bbeerrttaanngggguunngg
jjaawwaabb aattaass ddiirriinnyyaa aaggaarr mmaammppuu bbeerrttaahhaann hhiidduupp
((ssuurrvviivvaall ))..
•Dengan akal dan pikirannya, ia mampu
menaklukkan alam dan makhluk lain. Dan
dengan perasaan serta keyakinannya, ia
mampu membedakan mana yang baik dan
buruk, benar-salah dan menemukan
Tuhannya.

6. PPeemmeennuuhhaann KKeebbuuttuuhhaann
MMaannuussiiaa
 KKeebbuuttuuhhaann FFiissiikk ddaann BBiioollooggiissnnyyaa ((mmeemmbbeennttuukk
kkeelluuaarrggaa,, mmaarrggaa,, ddaann kkeelloommppookk mmaassyyaarraakkaatt))..
 KKeebbuuttuuhhaann EEkkoonnoommii ((mmeemmbbeennttuukk uussaahhaa
ddaaggaanngg,, ppaassaarr ddaann ppeerruussaahhaaaann))..
 KKeebbuuttuuhhaann SSoossiiaall ((kkeelloommppookk iibbaaddaahh,, aarriissaann ddaann
ppeerrkkuummppuullaann ssoossiiaall llaaiinnnnyyaa))..

7. AArriissttootteelleess ((338844 --332222 MM)),, mmeennggaattaakkaann bbaahhwwaa mmaannuussiiaa
aaddaallaahh ZZoooonn PPoolliittiiccoonn yyaanngg aarrttiinnyyaa mmaahhlluukk yyaanngg
hhiidduupp bbeerrkkeelloommppookk,, sseellaalluu iinnggiinn bbeerrggaauull ddaann
bbeerrkkuummppuull ddeennggaann sseessaammaa mmaannuussiiaa llaaiinnnnyyaa..
Dalam kehidupan ttrraaddiissiioonnaall,,
aannttaarraa llaaiinn sseeppeerrttii kkeelloommppookk
ssuukkuu--ssuukkuu aattaauu bbaannggssaa
tteerrtteennttuu.. SSeeddaannggkkaann ddaallaamm
kkeehhiidduuppaann mmooddeerrnn,, sseekkaarraanngg
iinnii kkiittaa kkeennaall ddiisseebbuutt
””nneeggaarraa””..
Lanjutan ………….

8. bb..MMaakknnaa BBaannggssaa
BBaannggssaa aaddaallaahh ssuuaattuu kkoommuunniittaass eettnniikk yyaanngg mmeemmiilliikkii
cciirrii--cciirrii :: mmeemmiilliikkii nnaammaa,, wwiillaayyaahh tteerrtteennttuu,, mmiittooss
lleelluuhhuurr bbeerrssaammaa,, kkeennaannggaann bbeerrssaammaa,, ssaattuu aattaauu
bbeebbeerraappaa bbuuddaayyaa yyaanngg ssaammaa && ssoolliiddeerriittaass tteerrtteennttuu..
DDaallaamm ppeennggeerrttiiaann ssoossiioollooggiiss,, bbaannggssaa
tteerrmmaassuukk ””kkeelloommppookk ppaagguuyyuubbaann””
yyaanngg sseeccaarraa kkooddrraattii ddiittaakkddiirrkkaann
uunnttuukk hhiidduupp bbeerrssaammaa ddaann sseennaassiibb
sseeppeennaanngggguunnggaann ddii ddaallaamm ssuuaattuu
nneeggaarraa..

9. LLaannjjuuttaann ……………………
Dalam pengertian politis, bbaannggssaa mmeerruuppaakkaann
sseekkeelloommppookk oorraanngg ddaallaamm ssuuaattuu nneeggaarraa.. SSeeddaannggkkaann
mmaassyyaarraakkaatt ddaallaamm aarrttii ssoossiioollooggiiss,, mmeerruuppaakkaann
sseekkeelloommppookk oorraanngg ddaallaamm ssuuaattuu nneeggaarraa..
 HHaannss KKoohhnn ((JJeerrmmaann)) bbaannggssaa aaddaallaahh
hhaassiill tteennaaggaa hhiidduupp mmaannuussiiaa ddaallaamm
sseejjaarraahh.. SSuuaattuu bbaannggssaa mmrrpp
ggoolloonnggaann yygg bbeerraanneekkaa rraaggaamm &&
ttiiddaakk bbiissaa ddiirruummuusskkaann sseeccaarraa
eekkssaakk..

10. LLaannjjuuttaann ……………………
 FF.. RRaattzzeell ((JJeerrmmaann)) bbaannggssaa tteerrbbeennttuukk kkaarreennaa aaddaannyyaa
hhaassrraatt bbeerrssaattuu.. HHaassrraatt iittuu ttiimmbbuull kkaarreennaa aaddaannyyaa
rraassaa kkeessaattuuaann aannttaarraa mmaannuussiiaa ddaann tteemmppaatt
ttiinnggggaallnnyyaa ((ppaahhaamm ggeeoo--ppoolliittiikk))..
 OOttttoo BBaauueerr ((JJeerrmmaann)),, bbaannggssaa aaddaallaahh kkeelloommppookk
mmaannuussiiaa yygg mmeemmppuunnyyaaii kkeessaammaaaann
kkaarraakktteerr//ppeerraannggaaii yyaanngg ttiimmbbuull kkaarreennaa kkeessaammaaaann
nnaassiibb..
 KKaarraakktteerr,, ssiikkaapp ddaann ppeerriillaakkuu yyaanngg mmeennjjaaddii
jjaattiiddiirrii bbaannggssaa..
 CCiirrii kkhhaass yyaanngg mmeemmbbeeddaakkaann ssuuaattuu bbaannggssaa ddeennggaann
bbaannggssaa llaaiinn..
 EErrnneess RReennaann ((PPeerraanncciiss)) bbaannggssaa aaddaallaahh sseekkeelloommppookk
mmaannuussiiaa yyaanngg mmeemmiilliikkii kkeehheennddaakk bbeerrssaattuu sseehhiinnggggaa
mmeerraassaa ddiirriinnyyaa aaddaallaahh ssaattuu..

11. LLaannjjuuttaann ……………………
 JJaalloobbsseenn ddaann LLiippmmaann,, bbaannggssaa aaddaallaahh ssuuaattuu kkeessaattuuaann
bbuuddaayyaa ((ccuullttuurraall uunniittyy)) ddaann kkeessaattuuaann ppoolliittiikk
((ppoolliittiiccaall uunniittyy))..
 BBuunngg KKaarrnnoo,, bbaannggssaa aaddaallaahh ::
aa.. RRaass,, yyaaiittuu sseekkeelloommppookk oorraanngg yyaanngg mmeemmppuunnyyaaii cciirrii--
cciirrii jjaassmmaanniiaahh ssaammaa yyaanngg ddiibbaawwaa sseejjaakk llaahhiirr..
bb..VVoollkk,, yyaaiittuu sseekkeelloommppookk oorraanngg yyaanngg ssuuddaahh
mmeemmppuunnyyaaii kkeessaammaaaann ddaallaamm kkeebbuuddaayyaaaann..
cc.. NNaattiiee,, yyaaiittuu sseekkeelloommppookk oorraanngg yyaanngg ssuuddaahh
mmeemmppuunnyyaaii ppeerrssaammaaaann kkeessaaddaarraann bbeerrnneeggaarraa ddaann
kkeessaaddaarraann bbeerrppoolliittiikk ttaannppaa mmeemmbbeeddaakkaann rraass aattaauu
vvoollkk,, bbaahhkkaann ttiiddaakk llaaggii mmeemmbbeeddaakkaann ssuukkuu,, aaggaammaa,,
rraass ddaann aannttaarr ggoolloonnggaann ((SSAARRAA))..

12. cc.. MMaakknnaa NNeeggaarraa
PPeennggeerrttiiaann NNeeggaarraa
Kata Negara berasal dari : state (Inggris), staat
(Belanda dan Jerman), etat (Perancis), statum
(Latin), yang berarti keadaan yang tegak dan
tetap.
Negara adalah oorrggaanniissaassii yyaanngg ddii ddaallaammnnyyaa aaddaa rraakkyyaatt,,
wwiillaayyaahh yyaanngg ppeerrmmaanneenn,, ddaann ppeemmeerriinnttaahh yyaanngg
bbeerrddaauullaatt ((bbaaiikk kkee ddaallaamm mmaauuppuunn kkee lluuaarr)).. DDaallaamm aarrttii
lluuaass,, nneeggaarraa mmeerruuppaakkaann kkeessaattuuaann ssoossiiaall ((mmaassyyaarraakkaatt))
yyaanngg ddiiaattuurr sseeccaarraa kkoonnssttiittuussiioonnaall uunnttuukk mmeewwuujjuuddkkaann
kkeeppeennttiinnggaann bbeerrssaammaa..

13. PPeennddaappaatt PPaarraa aahhllii ::
NNoo NNaammaa TTookkoohh PPeennddaappaatt YYaanngg DDiikkeemmuukkaakkaann
11.. GGeeoorrggee
JJeelllliinneekk
NNeeggaarraa aaddaallaahh oorrggaanniissaassii kkeekkuuaassaaaann ddaarrii sseekkee--
lloommppookk mmaannuussiiaa yyaanngg mmeennddiiaammii wwiillaayyaahh
tteerrtteennttuu..
22.. RRooggeerr HH..
SSoollttaauu
NNeeggaarraa aaddaallaahh aallaatt ((aaggeennccyy)) aattaauu wweewweennaanngg
((aauutthhoorriittyy)) yygg mmeennggaattuurr aattaauu mmeennggeennddaalliikkaann
ppeerrssooaallaann--ppeerrssooaallaann bbeerrssaammaa,, aattaass nnaammaa
mmaassyyaarraakkaatt..
33.. MMrr.. KKrraanneenn
--bbuurrgg
NNeeggaarraa aaddaallaahh ssuuaattuu oorrggaanniissaassii yyaanngg ttiimmbbuull
kkaarreennaa aaddaannyyaa kkeehheennddaakk ddaarrii ssuuaattuu ggoolloonnggaann
aattaauu bbaannggssaa..

14. Lanjutan ………….
44.. KKaarrll MMaarrxx NNeeggaarraa aaddaallaahh aallaatt kkeellaass yyaanngg bbeerrkkuuaassaa ((kkaauumm
bboorrjjuuiiss// kkaappiittaalliiss)) uunnttuukk mmeenniinnddaass aattaauu mmeenngg--
eekkssppllooiittaassii kkeellaass llaaiinn ((pprroolleettaarriiaatt//bbuurruuhh))..
55.. LLooggeemmaannnn NNeeggaarraa aaddaallaahh oorrggaanniissaassii kkeemmaassyyaarraakkaattaann
((iikkaattaann kkeerrjjaa)) yyaanngg mmeemmppuunnyyaaii ttuujjuuaann uunnttuukk
mmeennggaattuurr ddaann mmeemmeelliihhaarraa mmaassyyaarraakkaatt tteerrtteennttuu
ddeennggaann kkeekkuuaassaaaannnnyyaa.. OOrrggaanniissaassii iittuu aaddaallaahh
iikkaattaann--iikkaattaann ffuunnggssii aattaauu llaappaannggaann--llaappaannggaann
kkeerrjjaa tteettaapp..
66.. MMaaxx
WWeebbeerr
NNeeggaarraa aaddaallaahh ssuuaattuu mmaassyyaarraakkaatt yyaanngg mmeemmppuu--
nnyyaaii mmoonnooppoollii ddaallaamm ppeenngggguunnaaaann kkeekkeerraassaann
ffiissiikk sseeccaarraa ssaahh ddaallaamm ssuuaattuu wwiillaayyaahh..

15. TTIINNJJAAUUAANN
NNEEGGAARRAA
OORRGGAANNIISSAASSII KKEEKKUUAASSAAAANN :: JJ..HH..AA.. LLooggeemmaann,, nneeggaarraa aaddaallaahh ssuuaattuu
oorrggaanniissaassii kkeekkuuaassaaaann yyaanngg bbeerrttuujjuuaann mmeennggaattuurr ddaann mmeennyyeelleenngg--
ggaarraakkaann mmaassyyaarraakkaatt ddeennggaann kkeekkuuaassaaaann tteerrsseebbuutt.. KKrraanneennbbuurrgg,, nneeggaarraa
aaddaallaahh ssuuaattuu oorrggaanniissaassii kkeekkuuaassaaaann yygg ddiicciippttaakkaann oolleehh sseekkeelloommppookk
mmaannuussiiaa yygg ddiisseebbuutt bbaannggssaa..
OORRGGAANNIISSAASSII PPOOLLIITTIIKK :: RRoobbeerrtt MMcc.. IIvveerr,, nneeggaarraa aaddaallaahh ssuuaattuu oorrggaanniissaassii
ppoolliittiikk yyaanngg bbeerrbbeeddaa ddeennggaann oorrggaanniissaassii llaaiinn,, kkaarreennaa nneeggaarraa mmeemmiilliikkii
kkeeddaauullaattaann tteerrttiinnggggii ddaann kkeeaannggggoottaaaannnnyyaa bbeerrssiiffaatt mmeennggiikkaatt sseemmuuaa
oorraanngg..
OORRGGAANNIISSAASSII KKEESSUUSSIILLAAAANN :: GG..WW..FF.. HHeeggeell,, nneeggaarraa aaddaallaahh ssuuaattuu
oorrggaanniissaassii kkeessuussiillaaaann yyaanngg ttiimmbbuull ddaarrii ssiinntteessaa aannttaarraa kkeemmeerrddeekkaaaann
uunniivveerrssaall ddeennggaann kkeemmeerrddeekkaaaann iinnddiivviidduuaall..
IINNTTEEGGRRAALLIISSTTIIKK :: BB.. SSppiinnoozzaa,, AAddaamm MMuulllleerr,, ddaann SSooeeppoommoo,, nneeggaarraa mmrrpp
ssuuaattuu iinntteeggrriittaass aannttaarraa ppeemmeerriinnttaahh ddeennggaann rraakkyyaatt.. NNeeggaarraa mmeennggaattaassii
sseelluurruuhh ggoolloonnggaann ddaallaamm mmaassyyaarraakkaatt ddaann mmeerruuppaakkaann ssuuaattuu kkeessaattuuaann
yyaanngg oorrggaanniiss..

16. SSiiffaatt
HHaakkiikkaatt
NNeeggaarraa
1. Sifat Memaksa (negara memiliki
mempunyai kekuatan fisik secara legal.
2. Sifat Monopoli (yaitu dalam menetap-kan
tujuan bersama masyarakat.
3. Sifat Mencakup Semua (All-
Embracing), yaitu semua peraturan
perundang-undangan yg berlaku adalah
untuk semua orang tanpa kecuali.
SSiiffaatt HHaakkeekkaatt nneeggaarraa bbeerrkkaaiittaann eerraatt ddggnn ddaassaarr--ddaassaarr tteerrbbeennttuukk--
nnyyaa nneeggaarraa,, nnoorrmmaa ddaassaarr ((ffuunnddaammeennttaall nnoorrmm)) yygg mmeennjjaaddii ttuujjuuaann,,
ffaallssaaffaahh hhiidduupp yyaanngg iinnggiinn ddiiwwuujjuuddkkaann,, ppeerrjjaallaannaann sseejjaarraahh ddaann ttaattaa
nniillaaii ssoossiiaall--bbuuddaayyaa yyaanngg tteellaahh bbeerrkkeemmbbaanngg ddii ddaallaamm nneeggaarraa..

17. TTeerrjjaaddiinnyyaa NNeeggaarraa
SSeeccaarraa TTeeoorriittiiss ::
 TTeeoorrii KKeettuuhhaannaann ((FF.. JJ.. SSttaahhll,, AAgguussttiinnuuss,, JJeeaann BBooddiinn)),,
bbaahhwwaa nneeggaarraa tteerrjjaaddii aattaass kkeehheennddaakk TTuuhhaann..
 TTeeoorrii PPeerrjjaannjjiiaann ((TThhoommaass HHoobbbbeess,, JJoohhnn LLoocckkee,, JJ..JJ..
RRoouusseeaauu,, MMoonntteessqquuiieeuu)),, bbaahhwwaa nneeggaarraa tteerrbbeennttuukk
aattaass ppeerrjjaannjjiiaann aannttaarr mmaannuussiiaa aattaauu mmaassyyaarraakkaatt ((dduu
CCoonnttrraaccttss ssoocciiaall))..
 TTeeoorrii KKeekkuuaassaaaann ((HH..JJ.. LLaasskkii,, LLeeoonn DDuugguuiitt,, KKaarrll MMaarrxx)),,
bbaahhwwaa nneeggaarraa ddiibbeennttuukk oolleehh kkeekkuuaassaaaann yygg mmeemmaakkssaa,,
mmoonnooppoollii ddaann mmeennccaakkuupp sseemmuuaa..

18. 44.. TTeeoorrii KKeeddaauullaattaann ::
aa.. KKeeddaauullaattaann NNeeggaarraa ((PP.. LLaabbaanndd,, GG.. JJeelllliinneekk)),, bbaahhwwaa
kkeekkuuaassaaaann tteerrttiinnggggii aaddaa ppaaddaa nneeggaarraa ddaann nneeggaarraallaahh
yygg mmeenncciippttaakkaann hhuukkuumm..
bb.. KKeeddaauullaattaann HHuukkuumm ((KKrraabbbbee)),, bbaahhwwaa hhkkmm mmeemmeeggaanngg
ppeerraannaann ppeennttiinngg ddaallaamm nneeggaarraa..
55.. TTeeoorrii HHuukkuumm AAllaamm ((PPllaattoo,, AArriissttootteelleess,, AAgguussttiinnuuss,, TT..
AAqquuiinnaass)),, bbaahhwwaa hhuukkuumm aallaamm bbeerrllaakkuu aabbaaddii,, uunniivveerrssaall,,
ttiiddaakk bbeerruubbaahh,, bbeerrllaakkuu uunnttuukk ssuuaattuu wwaakkttuu ddaann tteemmppaatt..
NNeeggaarraa tteerrjjaaddii sseeccaarraa aallaammiiaahh aattaass ddaassaarr mmaannuussiiaa ssbbgg
mmaahhlluukk ssoossiiaall ((ZZoooonn PPoolliittiiccoonn aanndd ssoocciiaall bbeeiinngg))..
TTeeoorrii HHuukkuumm MMuurrnnii,, bbaahhwwaa nneeggaarraa mmeerruuppaakkaann ssuuaattuu
kkeessaattuuaann ttaattaa hhuukkuumm yygg bbeerrssiiffaatt mmeemmaakkssaa//oovveerrmmaacchhtt
((wwiillllee ddaass ssttaaaatteess))..

19. Terjadinya negara menurut pakar sseejjaarraahh mmeelliippuuttii
pprriimmeerr ddaann sseekkuunnddeerr.. SSeeccaarraa PPrriimmeerr mmeelliippuuttii :: SSuukkuu ––
KKeerraajjaaaann –– NNeeggaarraa ((SSttaaaatt)) –– NNeeggaarraa DDeemmookkrraassii ((iiddeeaall))..
SSeeddaannggkkaann sseeccaarraa SSeekkuunnddeerr,, yyaaiittuu mmeelliippuuttii ddee ffaakkttoo
ddaann ddee jjuurree..
Suku/Persekutuan
Masyarakat (genootschaft )
Kerajaa
n (Rijk)
Negara
Nasional
Negara
Demokrasi
PPeerrttuummbbuuhhaann PPrriimmeerr ddaann SSeekkuunnddeerr

20.  PPeenndduudduukkaann ((OOccccuuppaattiiee))
 PPeelleebbuurraann ((FFuussii ))
 PPeennyyeerraahhaann ((CCeessssiiee))
 PPeennaaiikkaann ((AAcccceessiiee))
 PPeenngguuaassaaaann// PPeennccaappllookkaann ((AAnneexxaattiiee))
 PPrrookkllaammaassii ((PPrrooccllaammaattiioonn))
 PPeemmbbeennttuukkaann bbaarruu ((IInnnnoovvaattiioonn))
 PPeemmiissaahhaann ((SSeeppaarraattiissmmee))
PPeennddeekkaattaann
FFaakkttuuaall

21. 22..UUnnssuurr--uunnssuurr TTeerrbbeennttuukknnyyaa NNeeggaarraa
aa.. UUnnssuurr--uunnssuurr TTeerrbbeennttuukknnyyaa
BBaannggssaa
Menurut Friedrich Hertz (Jerman), aaddaa 44 uunnssuurr yygg bbeerrppee--
nnggaarruuhh ddaallaamm tteerrbbeennttuukknnyyaa ssuuaattuu bbaannggssaa ::
 KKeeiinnggiinnaann uunnttuukk mmeennccaappaaii kkeessaattuuaann nnaassiioonnaall..
 KKeeiinnggiinnaann uunnttuukk mmeennccaappaaii kkeemmeerrddeekkaaaann ddaann
kkeebbeebbaassaann nnaassiioonnaall sseeppeennuuhhnnyyaa..
 KKeeiinnggiinnaann aakkaann kkeemmaannddiirriiaann,, kkeeuunngggguullaann,,
iinnddiivviidduuaalliittaass,, kkeeaasslliiaann aattaauu kkeekkhhaassaann yyaanngg mmaannddiirrii..
 KKeeiinnggiinnaann uunnttuukk mmeennoonnjjooll ((uunngggguull)) ddii aannttaarraa
bbaannggssaa--bbaannggssaa ddaallaamm mmeennggeejjaarr kkeehhoorrmmaattaann,,
ppeennggaarruuhh ddaann pprreessttiissee..

22. UUNNSSUURR--UUNNSSUURR
TTEERRBBEENNTTUUKKNNYYAA
NNEEGGAARRAA
DDEEKKLLAARRAATTII
FF
DDEE FFAACCTTOO DDEE JJUURREE
MMUUTTLLAAKK
TTIIDDAAKK
MMUUTTLLAAKK
KKOONNSSTTIITTUUTTIIFF
RRAAKKYYAATT WWIILLAAYYAAHH PPEEMMEERRIINNTTAA
HH
BBEERRDDAAUULLAATT
bb..UUnnssuurr--uunnssuurr TTeerrbbeennttuukknnyyaa
NNeeggaarraa

23. LLaannjjuuttaann ………………………………..
MMeennuurruutt OOppppeennhheeiimmeerr ddaann LLaauutteerrppaacchhtt,, ssuuaattuu nneeggaarraa
hhaarruuss mmeemmeennuuhhii ssyyaarraatt:: rraakkyyaatt yygg bbeerrssaattuu,, wwiillaayyaahh,,
ppeemmeerriinnttaahh yygg bbeerrddaauullaatt && ppeennggaakkuuaann ddaarrii nneeggaarraa llaaiinn..
MMeennuurruutt KKoonnvveennssii MMoonntteevviiddeeoo 11993333,, nneeggaarraa hhaarruuss
mmeemmppuunnyyaaii eemmppaatt uunnssuurr kkoonnssttiittuuttiiff ::
11..HHaarruuss aaddaa ppeenngghhuunnii ((rraakkyyaatt,, ppeenndduudduukk,, wwaarrggaa
nneeggaarraa)) aattaauu bbaannggssaa ((ssttaaaattssvvoollkk)) ;;
22..HHaarruuss aaddaa wwiillaayyaahh aattaauu lliinnggkkuunnggaann kkeekkuuaassaaaann;;
33..HHaarruuss aaddaa kkeekkuuaassaaaann tteerrttiinnggggii ((ppeenngguuaassaa yygg
bbeerrddaauullaatt)) aattaauu ppeemmeerriinnttaahhaann yyaanngg bbeerrddaauullaatt;; ddaann
44..KKeessaanngggguuppaann bbeerrhhuubbuunnggaann ddggnn nneeggaarraa--nneeggaarraa llaaiinn..

24. RRAAKKYYAATT
BBUUKKAANN
PPEENNDDUUDDUU
KK
PPEENNDDUUDD
UUKK
WWAARRGGAA
NNEEGGAARRAA
BBUUKKAANN
WWAARRGGAA
NNEEGGAARRAA
RRaakkyyaatt
SSeeccaarraa ssoossiioollooggiiss,, rraakkyyaatt aaddaallaahh sseekkuummppuullaann mmaannuussiiaa
yyaanngg ddiippeerrssaattuukkaann oolleehh rraassaa ppeerrssaammaaaann,, ddaann yyaanngg
bbeerrssaammaa--ssaammaa mmeennddiiaammii ssuuaattuu wwiillaayyaahh tteerrtteennttuu..
SSeeccaarraa hhuukkuumm,, rraakkyyaatt mmrrpp wwaarrggaa nneeggaarraa ddllmm ssuuaattuu
nneeggaarraa yygg mmeemmiilliikkii iikkaattaann hhuukkuumm ddggnn ppeemmeerriinnttaahh..

25. Lanjutan ………….
Warga negara & bukan wwaarrggaa mmeemmiilliikkii
hhaakk ddaann kkeewwaajjiibbaann yyaanngg bbeerrbbeeddaa..
TTiinnjjaauuaann UUmmuumm TTeennttaanngg RRaakkyyaatt ::
• SSeeccaarraa ppoolliittiiss,, rraakkyyaatt aaddaallaahh sseemmuuaa oorraanngg yyaanngg bbeerraaddaa
ddaann bbeerrddiiaamm ddaallaamm ssuuaattuu nneeggaarraa aattaauu mmeennjjaaddii ppeenngghhuunnii
nneeggaarraa yyaanngg ttuunndduukk ppaaddaa kkeekkuuaassaaaann nneeggaarraa iittuu..
• SSeeccaarraa ssoossiioollooggiiss,, rraakkyyaatt aaddaallaahh sseekkuummppuullaann mmaannuussiiaa
yyaanngg ddiippeerrssaattuukkaann oolleehh rraassaa ppeerrssaammaaaann,, ddaann yyaanngg
bbeerrssaammaa--ssaammaa mmeennddiiaammii ssuuaattuu wwiillaayyaahh tteerrtteennttuu..
• SSeeccaarraa hhuukkuumm,, rraakkyyaatt mmeerruuppaakkaann wwaarrggaa nneeggaarraa ddaallaamm
ssuuaattuu nneeggaarraa yygg mmeemmiilliikkii iikkaattaann hhuukkuumm ddggnn ppeemmeerriinnttaahh..

26. WWiillaayyaahh DDaarraattaann
BBaattaass wwiillaayyaahh ddaarraattaann ssuuaattuu nneeggaarraa,, ddaappaatt bbeerruuppaa ::
11))BBaattaass AAllaammiiaahh,, ddaallaamm bbeennttuukk :: ssuunnggaaii,, ddaannaauu,,
ppeegguunnuunnggaann,, lleemmbbaahh,, ddaann hhuuttaann..
22))BBaattaass BBuuaattaann,, ddaallaamm bbeennttuukk :: ppaaggaarr tteemmbbookk,, kkaawwaatt
bbeerrdduurrii,, ttiiaanngg tteemmbbookk,, ppooss ppeennjjaaggaaaann ddaann ppaattookk..
33))BBaattaass sseeccaarraa GGeeooggrraaffiiss,, aaddaannyyaa ggaarriiss lliinnttaanngg && bbuujjuurr
ddaallaamm bboollaa dduunniiaa.. MMiissaallnnyyaa lleettaakk nneeggaarraa IInnddoonneessiiaa
sseeccaarraa ggeeooggrraaffiiss bbeerraaddaa ppdd lliinnttaanngg 6600 LLUU,, 111100 LLSS,,
99500 BBBB –– 11441100 BBTT..
Daratan Indonesia = 335 %% tteerrddiirrii ddaarrii ± 117750088 ppuullaauu
bbeessaarr && kkeecciill,, lluuaass == 22..002288..008877 kkmm22..

27. WWiillaayyaahh LLaauuttaann
 Wilayah lautan berupa : samudra, llaauutt,, sseellaatt,, ddaannaauu &&
ssuunnggaaii ddaallaamm bbaattaass wwiillaayyaahh nneeggaarraa..
 BBeerrppeeddoommaann ppdd HHaassiill KKoonnffeerreennssii HHuukkuumm LLaauutt IInntteerrnnaassiioo--
nnaall IIIIII 1199822 ddii MMoonnttiiggoo BByy oolleehh PPBBBB,, yyaaiittuu UUNNCCLLOOSS
((UUnniitteedd NNaattiioonnss ccoonnffeerreennccee oonn TThhee LLaaww ooff TThhee SSeeaa))..
 DDiittaannddaattaannggaannii ttggll 1100 DDeess 1199822 oolleehh 111199 nneeggaarraa ppeesseerrttaa
((111177 nneeggaarraa ddaann 22 oorrggaanniissaassii kkeebbaannggssaaaann ddii dduunniiaa))..
 SSeejjaakk 1166 NNoovv 11999933 tteellaahh ddiirraattiiffiikkaassii oolleehh 6600 nneeggaarraa &&
mmeennjjaaddii hhuukkuumm ppoossiittiiff sseejjaakk 1166 NNoovv 11999944..
NNeeggaarraa yygg ttiiddaakk mmeemmiilliikkii llaauuttaann ((llaanndd lloocckkeedd))..
NNeeggaarraa yyaanngg mmeemmiilliikkii wwiillaayyaahh llaauuttaann ddeennggaann
ppuullaauu--ppuullaauu ddii ddaallaammnnyyaa ((aarrcchhiippeellaaggoo ssttaattee))..

28. LLaannjjuuttaann ………………………………..
Negara Republik IInnddoonneessiiaa mmeemmiilliikkii lluuaass wwiillaayyaahh
llaauutt 6655%% ddaann ppaannjjaanngg ppaannttaaii 8811..000000 KKmm..
PPeerrjjuuaannggaann WWiillaayyaahh LLaauutt IInnddoonneessiiaa ::
 SSeejjaakk PPrrookkllaammaassii,, 33 mmiill llaauutt yyaaiittuu TTeerrrriittoorriiaallee ZZeeee EEnn
MMaarriittiieemmee KKrriinnggeenn OOrrddoonnaannttiiee ((TTZZMMKKOO 11993399))..
 DDeekkllaarraassii DDjjuuaannddaa 1133 DDeess 1199577 ((1122 mmiill llaauutt)).. UUUU NNoo..
44//PPrrpp TTaahhuunn 11996600..
 KKoonnffeerreennssii PPBBBB tteennttaanngg hhuukkuumm llaauutt ttaahhuunn 1199588.. TTaa--
hhuunn 11998822,, ddiiccaannttuummkkaann aassaass nneeggaarraa kkeeppuullaauuaann ddaa--
llaamm UUNNCCLLOOSS 8822 ((UUnniitteedd NNaattiioonnss CCoonnffeerreennccee oonn TThhee
LLaaww ooff TThhee SSeeaa)) IInnddoonneessiiaa mmeerraattiiffiikkaassii mmeellaalluuii UUUU
NNoo.. 1177 TTaahhuunn 1199885 –– 3311 DDeess 1199885..

29. LLaannjjuuttaann ………………………………..
Traktat multilateral tteennttaanngg bbaattaass llaauutt :: LLaauutt
TTeerriittoorriiaall ((LLTT))1122 mmiill,, ZZoonnaa BBeerrsseebbeellaahhaann ((ZZBB)) 2244
mmiill,, ZZoonnaa EEkkoonnoommii EEkksskklluussiiff ((ZZEEEE)) 220000 mmiill && LLaannddaass
BBeennuuaa ((LLBB)) 440000 mmiill..
DARATAN
NEGARA
(B)
(LT) (ZB) (LB)
(ZEE)
12 Mil 12 Mil 200 Mil
LAUT
200 M
≥ 200 Mil
(LANDAS KONTINEN)

30. WWiillaayyaahh UUddaarraa
Pasal 1 Konvensi Paris 1919 menyatakan
bahwa negara-negara merdeka dan berdaulat
berhak mengadakan eksplorasi dan eksploitasi
di wila-yah udaranya.
Konvensi Chicago 1944 (Pasal 1) ” Bahwa
setiap negara mempunyai kedaulatan yg utuh
dan ekslusif di ruang udara di atas
wilayahnya”.
Berdasarkan UU Negara Indonesia No. 20
Tahun 1982, batas wilayah kedaulatan
dirgantara ter-masuk orbit geo-stationer
setinggi 35.671 km.

31. LLaannjjuuttaann ………………………………..
Dua Teori Tentang KKoonnsseeppssii WWiillaayyaahh UUddaarraa,, yyaaiittuu ::
11..TTeeoorrii UUddaarraa BBeebbaass ((AAiirr FFrreeeeddoomm TThheeoorryy))
aa.. KKeebbeebbaassaann rruuaanngg uuddaarraa ttaannppaa bbaattaass ((wwiillaayyaahh
uuddaarraa ddaappaatt ddiigguunnaakkaann oolleehh ssiiaappaa ppuunn))..
bb.. KKeebbeebbaassaann uuddaarraa tteerrbbaattaass ((sseettiiaapp nneeggaarraa bbeerrhhaakk
mmeennggaammbbiill ttiinnddaakkaann tteerrtteennttuu uunnttuukk kkeeaammaannaann
ddaann kkeesseellaammaattaannnnyyaa..
PPaaddaa nneeggaarraa kkoolloonngg hhaannyyaa mmeemmppuunnyyaaii hhaakk aattaass
wwiillaayyaahh// zzoonnaa tteerriittoorriiaall..

32. LLaannjjuuttaann ………………………………..
2. Teori Negara BBeerrddaauullaatt ddii UUddaarraa ((TThhee AAiirr
SSoovveerreeaaggnnttyy))
aa.. TTeeoorrii KKeeaammaannaann ((ssuuaattuu nneeggaarraa mmeemmppuunnyyaaii
kkeeddaauullaattaann yygg ddiippeerrlluukkaann uunnttuukk mmeennjjaaggaa
kkeeaammaannaannnnyyaa..
bb.. TTeeoorrii PPeennggaawwaassaann CCooooppeerr ((CCooooppeerr’’ss CCoonnttrrooll
TThheeoorryy)),, bbaahhwwaa kkeeddaauullaattaann nneeggaarraa
ddiitteennttuukkaann
oolleehh kkeemmaammppuuaann nneeggaarraa yybbss uunnttuukk
mmeennggaawwaassii
wwiillaayyaahh ddiiaattaassnnyyaa sseeccaarraa ffiissiikk ddaann iillmmiiaahh..
cc.. TTeeoorrii UUddaarraa ((SScchhaacctteerr )),, bbaahhwwaa wwiillaayyaahh uuddaarraa
iittuu
hhaarruussllaahh ssmmpp ssuuaattuu kkeettiinnggggiiaann ddii mmaannaa
uuddaarraa

33. WWiillaayyaahh EEkkssttrraatteerriittoorriiaall
WWiillaayyaahh eekkssttrraatteerriittoorriiaall aaddaallaahh wwiillaayyaahh ssuuaattuu
nneeggaarraa yyaanngg bbeerraaddaa ddii lluuaarr wwiillaayyaahh nneeggaarraa iittuu..
DDaassaarr KKoonnggggrreess WWiinnaa ((11881155)) ddaann KKoonnggrreess
AAaacchheenn ((11881188))..
Daerah ekstrateritorial mmeennccaakkuupp ::
 DDaaeerraahh ppeerrwwaakkiillaann ddiipplloommaattiikk ddii ssuuaattuu
nneeggaarraa..
 KKaappaall yyaanngg bbeerrllaayyaarr ddii bbaawwaahh bbeennddeerraa
ssuuaattuu nneeggaarraa..

34. PPeemmeerriinnttaahh YYaanngg BBeerrddaauullaatt
KKaattaa kkeeddaauullaattaann aattaauu ““ddaauullaatt”” bbeerraassaall ddaarrii kkaattaa ddaauullaahh
((Arraabb)) ssoovveerreeiiggnniittyy ((IInnggggrriiss)),, ssoouuvveerreeiinniitteeiitt ((PPeerraanncciiss)),,
ssuupprreemmuuss ((LLaattiinn)),, ddaann ssoouuvvrraanniittaa ((((IIttaalliiaa)),, yyaanngg bbeerraarrttii
““kkeekkuuaassaaaann tteerrttiinnggggii””..
11..KKeeddaauullaattaann aaddaallaahh,, kkeekkuuaassaaaann tteerrttiinnggggii ddaallaamm
ssuuaattuu nneeggaarraa yyaanngg bbeerrllaakkuu tteerrhhaaddaapp sseelluurruuhh
wwiillaayyaahh ddaann sseeggeennaapp rraakkyyaatt nneeggaarraa iittuu..
22..PPeemmeerriinnttaahh bbeerrddaauullaatt aaddaallaahh ppeemmeerriinnttaahh yyaanngg
mmeemmiilliikkii kkeekkuuaassaaaann tteerrttiinnggggii ddaallaamm mmeennggaattuurr
rraakkyyaatt ddaann nneeggaarraannyyaa bbaaiikk sseeccaarraa iinntteerrnnaall
mmaauuppuunn eekksstteerrnnaall..

35. LLaannjjuuttaann ………………………………..
MMeennuurruutt JJeeaann BBooddiinn ((11550000--11559966)),, bbaahhwwaa kkeeddaauullaattaann
aaddaallaahh kkeekkuuaassaaaann tteerrttiinnggggii uunnttuukk mmeenneennttuukkaann hhuukkuumm
ddaallaamm ssuuaattuu nneeggaarraa..
KKeeddaauullaattaann mmeemmppuunnyyaaii ssiiffaatt--ssiiffaatt ppookkookk ::
 AAssllii ttiiddaakk bbeerraassaall ddaarrii kkeekkuuaassaaaann llaaiinn..
 PPeerrmmaanneenn kkeekkuuaassaaaann tteettaapp aaddaa sseellaammaa
nneeggaarraa iittuu bbeerrddiirrii..
 TTuunnggggaall mmeerruuppaakkaann ssaattuu--ssaattuunnyyaa kkeekkuuaassaaaann
tteerrttiinnggggii ddaallaamm nneeggaarraa yyaanngg ttiiddaakk ddiibbaaggii--bbaaggiikkaann..
 TTiiddaakk tteerrbbaattaass ttiiddaakk ddiibbaattaassii oolleehh kkeekkuuaassaaaann
llaaiinn..

36. Kedaulatan ppeemmeerriinnttaahh ddaappaatt
ddiibbeeddaakkaann ::
 KKeeddaauullaattaann kkee ddaallaamm..
 KKeeddaauullaattaann kkee lluuaarr..
LLaannjjuuttaann …………………………
PPeemmeerriinnttaahh aaddaallaahh lleemmbbaaggaa,, aattaauu oorraanngg yyaanngg bbeerrttuuggaass
mmeennggaattuurr ddaann mmeemmaajjuukkaann nneeggaarraa ddeennggaann rraakkyyaattnnyyaa..
 PPeemmeerriinnttaahh ddaallaamm aarrttii sseemmppiitt,, ((eekksseekkuuttiiff))
 PPeemmeerriinnttaahh ddaallaamm aarrttii lluuaass,, aaddaallaahh kkeesseelluurruuhhaann aallaatt
ppeerrlleennggkkaappaann nneeggaarraa..

37. LLaannjjuuttaann ………………………………..
BBeebbeerraappaa tteeoorrii tteennttaanngg kkeeddaauullaattaann oolleehh ppaarraa aahhllii ::
11.. KKeeddaauullaattaann TTuuhhaann ((AAgguussttiinnuuss,, TT.. AAqquuiinnaass,, MMaarrssiilllliiuuss)),, bbaahhwwaa rraajjaa
aattaauu ppeenngguuaassaa mmeemmppeerroolleehh kkeekkuuaassaaaann tteerrttiinnggggii ddaarrii TTuuhhaann..
22.. KKeeddaauullaattaann RRaajjaa ((NN.. MMaacchhiiaavveellllii,, JJeeaann BBooddiinn,, TThhoommaass HHoobbbbeess)),,
KKeeddaauullaattaann nneeggaarraa tteerrlleettaakk ddii ttaannggaann rraajjaa sseebbaaggaaii ppeennjjeellmmaaaann
kkeehheennddaakk TTuuhhaann..
33.. KKeeddaauullaattaann NNeeggaarraa ((GGeeoorrggee JJeelllliinneekk,, PPaauull LLaabbaanndd)),, bbaahhwwaa
kkeekkuuaassaaaann ppeemmeerriinnttaahh bbeerrssuummbbeerr ddaarrii kkeeddaauullaattaann nneeggaarraa..
44.. KKeeddaauullaattaann HHuukkuumm ((KKrraabbbbee,, IImmmmaannuueell KKaanntt,, KKrraanneennbbuurrgg)),, bbaahhwwaa
kkeekkuuaassaaaann hhkkmm mmeerruuppaakkaann kkeekkuuaassaaaann tteerrttiinnggggii ddii ddaallaamm nneeggaarraa..
55.. KKeeddaauullaattaann RRaakkyyaatt ((JJoohhnn LLoocckkee,, MMoonntteessqquuiieeuu,, JJ..JJ.. RRoouusssseeaauu)),,
bbaahhwwaa rraakkyyaatt mmeerruuppaakkaann kkeessaattuuaann yyaanngg ddiibbeennttuukk oolleehh iinnddiivviidduu--
iinnddiivviidduu mmeellaalluuii ppeerrjjaannjjiiaann mmaassyyaarraakkaatt ((ssoocciiaall ccoonnttrraacctt))..

38. PPeennggaakkuuaann DDaarrii NNeeggaarraa LLaaiinn
DDaassaarr PPeerrttiimmbbaannggaann ::
11.. AAddaannyyaa kkeekkhhaawwaattiirraann aakkaann kkeellaannggssuunnggaann
hhiidduuppnnyyaa..
22.. KKeetteennttuuaann hhuukkuumm aallaamm..
PPEENNGGAAKKUUAANN DDAARRII
NNEEGGAARRAA LLAAIINN
DDEE FFAACCTTOO DDEE JJUURREE
BBEERRSSIIFFAATT
SSEEMMEENNTTAARRAA
BBEERRSSIIFFAATT TTEETTAAPP
BBEERRSSIIFFAATT TTEETTAAPP
BBEERRSSIIFFAATT PPEENNUUHH
UUNNSSUURR
DDEEKKLLAARRAATTIIFF

39. ((IInnddiikkaattoorr))
HHaassiill YYaanngg DDiihhaarraappkkaann ::
 MMeenngguurraaiikkaann ssiiffaatt hhaakkiikkaatt nneeggaarraa
 MMeennddeesskkrriippssiikkaann ffuunnggssii ddaann ttuujjuuaann
nneeggaarraa
 MMeennggaannaalliissiiss bbeennttuukk nneeggaarraa ddaann bbeennttuukk
kkeenneeggaarraaaann

40. FFuunnggssii DDaann TTuujjuuaann NNeeggaarraa 11.. FFuunnggssii NNeeggaarraa
22.. TTuujjuuaann NNeeggaarraa
33.. FFaahhaamm TTeennttaanngg
TTuujjuuaann NNeeggaarraa
BBeennttuukk NNeeggaarraa
BBeennttuukk KKeenneeggaarraaaann
11.. KKeessaattuuaann
22.. SSeerriikkaatt
11.. KKoolloonnii
22.. PPrrootteekkttoorraatt
33.. MMaannddaatt
44.. TTrruusstteeee
55.. DDoommiinniioonn
66.. UUnnii
NNeeggaarraa &&
BBeennttuukk
KKeenneeggaarraaaann

41. 33..HHaakkiikkaatt NNeeggaarraa && BBeennttuukk--bbeennttuukk KKeenneeggaarraaaann
aa.. FFuunnggssii NNeeggaarraa
FFuunnggssii nneeggaarraa ((mmiinniimmaall))
11.. SSeebbaaggaaii SSttaabbiilliissaattoorr ((llaaww aanndd oorrddeerr )),,
22.. MMeenngguussaahhaakkaann kkeesseejjaahhtteerraaaann && kkeemmaakkmmuurraann
rraakkyyaattnnyyaa;;
33.. MMeenngguussaahhaakkaann PPeerrttaahhaannaann && mmeennjjaaggaa sseerraannggaann ddrr
lluuaarr;;
44.. MMeenneeggaakkkkaann kkeeaaddiillaann..MMeennuurruutt CChhaarrlleess EE.. MMeerrrriiaamm,
11.. KKeeaammaannaann eekksstteerrnn;;
22.. KKeetteerrttiibbaann iinntteerrnn;;
33.. KKeeaaddiillaann;;
44.. KKeesseejjeehhaatteerraaaann uummuumm;;
55.. KKeebbeebbaassaann..

42. MMeennuurruutt PPaarraa AAhhllii
MMoonntteessqquuiieeuu,, ffuunnggssii nneeggaarraa
mmeennccaakkuupp ttiiggaa ttuuggaass ppookkookk
““TTrriiaass PPoolliittiiccaa”” ::
11..FFuunnggssii LLeeggiissllaattiiff..
22..FFuunnggssii EEkksseekkuuttiiff..
33..FFuunnggssii YYuuddiikkaattiiff..
GGooooddnnooww, ffuunnggssii
nneeggaarraa aaddaa dduuaa ::
11.. PPoolliiccyy MMaakkiinngg..
22.. PPoolliiccyy EExxeeccuuttiinngg..
MMoohhaammmmaadd KKuussnnaarrddii,, SS..HH..,, ffuunnggssii nneeggaarraa aaddaa
dduuaa ::
11.. MMeennjjaammiinn kkeetteerrttiibbaann ((llaaww aanndd oorrddeerr ))..
22..MMeewwuujjuuddkkaann kkeesseejjaahhtteerraaaann ddaann kkeemmaakkmmuurraann
rraakkyyaatt..

43. LLaannjjuuttaann ………………………………..
TTuuggaass NNeeggaarraa SSeeccaarraa
UUmmuumm ::
11.. TTuuggaass EEsseennssiiaall..
22.. TTuuggaass FFaakkuullttaattiiff..
PPaannddaannggaann LLaaiinn TTeennttaanngg TTuuggaass NNeeggaarraa,, yyaaiittuu ::
11.. MMeennggeennddaalliikkaann ddaann mmeennggaattuurr ggeejjaallaa kkeekkuuaassaaaann
ssoossiiaall yyaanngg bbeerrtteennttaannggaann ssaattuu ddeennggaann llaaiinnnnyyaa aaggaarr
ttiiddaakk mmeemmbbaahhaayyaakkaann..
22.. MMeennggoorrggaanniissaassiikkaann ddaann mmeennggiinntteeggrraassiikkaann kkeeggiiaattaann
mmaannuussiiaa ddaann ggoolloonnggaann kkee aarraahh tteerrccaappaaiinnyyaa ttuujjuuaann
ddaarrii mmaassyyaarraakkaatt sseelluurruuhhnnyyaa..

44. bb..TTuujjuuaann
NNeeggaarraa
TTuujjuuaann mmaassiinngg--mmaassiinngg nneeggaarraa ssaannggaatt
ddiippeennggaarruuhhii oolleehh ttaattaa nniillaaii ssoossiiaall
bbuuddaayyaa,, kkoonnddiissii ggeeooggrraaffiiss,, sseejjaarraahh
tteerrbbeennttuukknnyyaa,, sseerrttaa ppoolliittiikk ddaarrii
ppeenngguuaassaa yyaanngg bbeerrssaannggkkuuttaann..
Pada umumnya, suatu negara ddiiddiirriikkaann ddeennggaann
ttuujjuuaann uunnttuukk ::
 MMeenncciippttaakkaann kkeesseejjaahhtteerraaaann
 MMeewwuujjuuddkkaann kkeetteerrttiibbaann ddaann kkeetteenntteerraammaann..
SSeemmuuaa rraakkyyaatt yyaanngg mmeennjjaaddii bbaaggiiaannnnyyaa..

45. LLaannjjuuttaann ………………………………..
PPaannddaannggaann PPaarraa AAhhllii TTeennttaanngg TTuujjuuaann NNeeggaarraa
11.. AAjjaarraann PPllaattoo,, nneeggaarraa bbeerrttuujjuuaann uuttkk mmeemmaajjuukkaann kkeessuussiillaaaann
mmaannuussiiaa,, ssbbgg ppeerrsseeoorraannggaann ((iinnddiivviidduu) && ssbbgg mmaakkhhlluukk
ssoossiiaall..
22.. AAjjaarraann NNeeggaarraa KKeekkuuaassaaaann ((MMaacchhiiaavveellllii ddaann SShhaanngg YYaanngg),,
nneeggaarraa bbeerrttuujjuuaann uuttkk mmeemmppeerrlluuaass kkeekkuuaassaaaann sseemmaattaa-mmaattaa..
33.. AAjjaarraann TThheeookkrraattiiss ((KKeeddaauullaattaann TTuuhhaann),, ttuujjuuaann nneeggaarraa
uunnttuukk mmeenn-ccaappaaii ppeenngghhiidduuppaann ddaann kkeehhiidduuppaann aammaann ddaann
tteenntteerraamm ddeennggaann ttaaaatt kkeeppaaddaa ddaann ddii bbaawwaahh ppiimmppiinnaann
TTuuhhaann ((TT.. AAqquuiinnaass,, AAgguussttiinnuuss)..
44.. AAjjaarraann NNeeggaarraa HHuukkuumm,, nneeggaarraa bbeerrttuujjuuaann uunnttuukk mmeennyyeelleenngg-ggaarraakkaann
kkeetteerrttiibbaann hhuukkuumm ddeennggaann bbeerrddaassaarrkkaann ddaann bbeerrppee-ddoommaann
kkeeppaaddaa hhuukkuumm ((IImmmmaannuueell KKaanntt)..
55.. NNeeggaarraa kkeesseejjaahhtteerraaaann ((wweellffaarree ssttaattee),, ttuujjuuaann nneeggaarraa
aaddaallaahh mmeewwuujjuuddkkaann kkeesseejjaahhtteerraaaann uummuumm ((MMrr.. RR..
KKrraanneennbbuurrgg)..

46. TTeeoorrii
FFaassiissmmee
KKaattaa ffaassiissmmee bbeerraassaall ddaarrii kkaattaa ““ffaasscciioo”” ==
““kkeelloommppookk ppoolliittiikk””.. MMuunnccuull iissttiillaahh FFaasscciioo ddee
CCoommbbaattttiimmeennttoo aattaauu ““BBaarriissaann TTeemmppuurr””,, yygg
ddiipprraakkttiikkkkaann ddii IIttaalliiaa ppaaddaa zzaammaann BB.. MMuussssoolliinnii
((11888833--1199445))..
PPaannddaannggaann FFaassiissmmee ::
 NNeeggaarraa bbuukkaann cciippttaaaann rraakkyyaatt mmeellaaiinnkkaann cciippttaaaann
oorraanngg kkuuaatt..
 NNeeggaarraa wwaajjiibb ””mmeennggggeemmbblleenngg”” ddaann mmeennggiissii jjiiwwaa
rraakkyyaatt sseeccaarraa ttoottaalliitteerr,, ddiikkttaattoorriiaall,, ddaann
nnaassiioonnaalliissmmee..

47. LLaannjjuuttaann ………………………………..
CCiirrii-cciirrii NNeeggaarraa FFaassiiss ::
aa..DDiittaannddaaii oolleehh kkeeddiikkttaattoorraann ssaattuu ppaarrttaaii yyaanngg kkaakkuu;;
bb..AAddaannyyaa ppeenniinnddaassaann tteerrhhaaddaapp ooppoossiissii;;
cc.. MMeennggaannuutt ppaahhaamm nnaassiioonnaalliissmmee yyaanngg sseemmppiitt;;
dd..SSeelluurruuhh aassppeekk kkeehhiidduuppaann wwaarrggaa nneeggaarraa ddiiaattuurr,,
ddiikkoonnttrrooll,, ddaann ddiikkeennddlliikkaann sseeccaarraa kkeettaatt oolleehh
ppeemmeerriinnttaahh ffaassiiss yyaanngg sseennttrraalliissttiiss;;
ee..MMoorraalliittaass sseerriinngg ddiiaabbaaiikkaann ddeemmii mmeennccaappaaii ttuujjuuaann
nneeggaarraa ffaassiiss;;
ff.. PPeennggaattuurraann ppeerreekkoonnoommiiaann ssaannggaatt sseennttrraalliissttiiss;;
gg.. TTuujjuuaann nneeggaarraa ffaassiiss aaddaallaahh ““IImmppeerriiuumm DDuunniiaa””..
PPeemmiimmppiinn bbeerrcciittaa-cciittaa uunnttuukk mmeemmppeerrssaattuukkaann
sseemmuuaa bbaannggssaa ddii dduunniiaa mmeennjjaaddii ssaattuu nneeggaarraa
aattaauu kkeekkuuaattaann bbeerrssaammaa..

48. TTeeoorrii IInnddiivviidduuaalliissmmee
IInnddiivviidduuaalliissmmee ddaallaamm aarrttii lluuaass aaddaallaahh
ppeerrjjuuaannggaann mmeennuujjuu kkeebbeebbaassaann aattaauu
lliibbeerraalliissmmee.. NNeeggaarraa hhaannyyaa bbeerrffuunnggssii sseebbaaggaaii
““PPeennjjaaggaa MMaallaamm””..
DDaallaamm aarrttii eekkoonnoommiiss, bbaahhwwaa
kkeebbeebbaassaann ddaallaamm kkeehhiidduuppaann
eekkoonnoommii ttiiddaakk bboolleehh ddiibbaattaassii oolleehh
ppeemmeerriinnttaahh aattaauu mmaassyyaarraakkaatt..
DDaallaamm aarrttii ppoolliittiiss,
NNeeggaarraa aaddaa uunnttuukk iinnddiivviidduu, bbuukkaann
iinnddiivviidduu uunnttuukk nneeggaarraa..

49. TTeeoorrii SSoossiiaalliissmmee
SSoossiiaalliissmmee mmeenneennttaanngg kkeemmuuttllaakkaann mmiilliikk
pprriibbaaddii ddaann mmeennyyookkoonngg ppeemmaakkaaiiaann mmiilliikk
pprriibbaaddii tteerrsseebbuutt uunnttuukk kkeesseejjaahhtteerraaaann uummuumm..
SSoossiiaalliissmmee sseebbaaggaaii ttaahhaapp ttrraannssiissii
mmeennuujjuu kkoommuunniissmmee..
PPaaddaa ttaahhaapp kkoommuunniissmmee,, hhaakk mmiilliikk
pprriibbaaddii,, kkeellaass--kkeellaass,, ddaann nneeggaarraa bbeennaarr--
bbeennaarr ddiihhaappuuss;;
SSaarraannaa--ssaarraannaa pprroodduukkssii ddiimmiilliikkii sseeccaarraa
bbeerrssaammaa--ssaammaa nneeggaarraa ttaannppaa kkeellaass..

50. Persamaan dan perbedaan antara SSoossiiaalliissmmee ddaann
KKoommuunniissmmee
PPeerrssaammaaaann SSoossiiaalliissmmee
ddaann KKoommuunniissmmee
PPeerrbbeeddaaaann
SSoossiiaalliissmmee KKoommuunniissmmee
NNeeggaarraa mmeemmppuunnyyaaii hhaakk
ccaammppuurr ttaannggaann ddaallaamm
bbeerrbbaaggaaii sseeggii kkeehhiidduuppaann
mmaassyyaarraakkaatt.. HHaall iinnii
ddiillaakkuukkaann ddeemmii tteerrccaa--
ppaaiinnyyaa ttuujjuuaann nneeggaarraa,,
yyaaiittuu mmeemmbbeerrii KKeebbaahhaa--
ggiiaaaann yyaanngg sseebbeessaarr--
bbeessaarrnnyyaa ddaann mmeerraattaa
bbaaggii sseettiiaapp aannggggoottaa
mmaassyyaarraakkaatt..
aa.. NNeeggaarraa mmaassiihh
mmeennggaakkuuii hhaakk mmiilliikk
pprriibbaaddii aattaass aallaatt
pprroodduukkssii tteerrbbaattaass..
bb.. UUnnttuukk mmeenncciippttaakkaann
kkeesseejjaahhtteerraaaann
bbeerrssaammaa,, nneeggaarraa
mmeenngggguunnaakkaann ccaarraa--
ccaarraa ddaammaaii..
cc.. KKeebbeerraaddaaaann nneeggaarraa
ddiippeerrlluukkaann uunnttuukk
sseellaammaa--llaammaannyyaa..
aa.. NNeeggaarraa mmeellaakkuukkaann
hhaakk mmiilliikk pprriibbaaddii
aattaass aallaatt pprroodduukkssii..
bb.. UUnnttuukk mmeenncciippttaakkaann
kkeesseejjaahhtteerraaaann bbeerr--
ssaammaa sseeccaarraa rreevvoolluu--
ssiioonneerr,, nneeggaarraa
mmeenngghhaallaallkkaann sseeggaallaa
ccaarraa..
cc.. KKeebbeerraaddaaaann nneeggaarraa
hhaannyyaa sseemmeennttaarraa
wwaakkttuu ddiippeerrlluukkaann..
LLaannjjuuttaann ………………………………..

51. TTeeoorrii IInntteeggrraalliissttiikk
PPaahhaamm IInntteeggrraalliissttiikk,, bbeerraannggggaappaann bbaahhwwaa nneeggaarraa
ddiiddiirrii-kkaann bbuukkaann hhaannyyaa uunnttuukk kkeeppeennttiinnggaann
ppeerroorraannggaann aattaauu ggoolloonnggaann tteerrtteennttuu ssaajjaa,, tteettaappii
jjuuggaa uunnttuukk kkeeppeennttiinnggaann sseelluurruuhh mmaassyyaarraakkaatt
nneeggaarraa yyaanngg bbeerrssaannggkkuuttaann..
Paham integralistik Indonesia pertama kali
dikemukakan oleh Prof. Dr. Soepomo.
Merupakan aliran pemikiran yg paling sesuai dengan
karakteristik bangsa Indonesia yg kekeluargaan..
GGaaggaassaann iinnii kkeemmuuddiiaann mmeennjjaaddii ddaassaarr tteerrbbeennttuukknnyyaa
TTuujjuuaann NNeeggaarraa RReeppuubblliikk IInnddoonneessiiaa, sseeppeerrttii tteerrmmaakkttuubb
ddaallaamm PPeemmbbuukkaaaann UUUUDD 11994455 AAlliinneeaa IIVV..

52. 44..BBeennttuukk NNeeggaarraa DDaann BBeennttuukk KKeenneeggaarraaaann
JJiikkaa ddiittiinnjjaauu ddaarrii ssiiffaatt hhuubbuunnggaann ddaann ccaarraa
ppeennggeelloollaaaann ssuuaattuu nneeggaarraa bbaaiikk kkee ddaallaamm mmaauuppuunn kkee
lluuaarr,, mmaakkaa ddaappaatt ddiibbeeddaakkaann aannttaarraa ““BBeennttuukk NNeeggaarraa””
ddeennggaann ““BBeennttuukk KKeenneeggaarraaaann””..
PPeerriihhaall PPeennggeerrttiiaann CCoonnttoohh
BBeennttuukk
AAppaabbiillaa hhuubbuunnggaann aattaauu iikkaattaann
NNeeggaarraa
iittuu
““mmeerruuppaakkaann ssuuaattuu nneeggaarraa””
 NNeeggaarraa KKeessaattuuaann
 NNeeggaarraa SSeerriikkaatt
BBeennttuukk
KKeenneeggaarraaaa
nn
AAppaabbiillaa hhuubbuunnggaann aattaauu iikkaattaann
iittuu
““ttiiddaakk mmeerruuppaakkaann ssuuaattuu
nneeggaarraa””
 PPeerrsseerriikkaattaann
NNeeggaarraa
 DDaaeerraahh MMaannddaatt,,
ddllll..
BBeennttuukk NNeeggaarraa

53. LLaannjjuuttaann ………………………………..
BENTUK
NEGARA
NEGARA
KESATUAN
NEGARA
SERIKAT
NNeeggaarraa KKeessaattuuaann,, aaddllhh
nneeggaarraa mmeerrddeekkaa ddaann
bbeerrddaauullaatt yygg ppeemmeerriinnttaa--
hhaannnnyyaa ddiiaattuurr oolleehh ppee--
mmeerriinnttaahh ppuussaatt.. NNeeggaarraa
KKeessaattuuaann aaddaa sseennttrraa--
lliissaassii && ddeesseennttrraalliissaassii..
Negara Serikat, mrp bentuk gabungan
beberapa negara bagian (tidak berdau-lat)
yg menyerahkan sebagian urusannya
kepada pemerintah pusat yg menyang-kut
kepentingan bersama dlm beberapa
urusan.

54. PPaaddaa nneeggaarraa
sseerriikkaatt,, jjaabbaattaann
KKeeppaallaa NNeeggaarraa
bbaaggiiaann aannttaarraa
llaaiinn :: GGuubbeerrnnuurr
((AASS,, AAuussttrraalliiaa))..
NNeeggaarraa
IInnddoonneessiiaa
SSeerriikkaatt ((2277 DDeess
11994499 ss..dd.. 1177
AAggss 11995500))..
LLaannjjuuttaann ………………………………..
Pemerintah Pusat Negara Serikat :
- Pemegang Kedaulatan ke luar
- Berperan thd negara bagian
NEGARA
BAGIAN
A
NEGARA
BAGIAN
B
NEGARA
BAGIAN
C
NEGARA SERIKAT

55. Konfederasi, mrp
gabungan beberapa
negara yg
anggotanya masing-masing
berdaulat
penuh baik ke
dalam/ke luar.
Ikatan tsb dibuat
atas dasar
perjanjian baik
tentang politik LN,
pertahanan dsb.
BBeennttuukk KKeenneeggaarraaaann
PPeemmeerriinnttaahh PPuussaatt
PPeerrsseerriikkaattaann NNeeggaarraa ::
-- KKuurraanngg bbeerrppeerraann tthhdd nneeggaarraa aannggggoottaa
-- HHaannyyaa mmeerruuppaakkaann llaammbbaanngg
NEGARA
ANGGOTA
A
NEGARA
ANGGOTA
B
NEGARA
ANGGOTA
C
PPEERRSSEERRIIKKAATTAANN NNEEGGAARRAA

56. LLaannjjuuttaann ………………………………..
BBeennttuukk--
bbeennttuukk
KKeenneeggaarraaaann
PPaaddaa
UUmmuummnnyyaa ::
1. Koloni
2. Protektorat
3.Mandat
4. Trustee (Perwalian)
5. Dominion
6.Uni
a. Uni Personil;
b. Uni Riil;
c. Uni Zui Generalis.

57. ((IInnddiikkaattoorr))
HHaassiill YYaanngg DDiihhaarraappkkaann ::
 MMeenngguurraaiikkaann ppeennggeerrttiiaann NNeeggaarraa KKeessaattuuaann
RReeppuubblliikk IInnddoonneessiiaa
 MMeennddeesskkrriippssiikkaann ffuunnggssii NNeeggaarraa KKeessaattuuaann NNeeggaarraa
RReeppuubblliikk IInnddoonneessiiaa
 MMeennggaannaalliissiiss ttuujjuuaann NNeeggaarraa KKeessaattuuaann RReeppuubblliikk
IInnddoonneessiiaa..
 MMeennddeesskkrriippssiikkaann sseemmaannggaatt kkeebbaannggssaaaann,,
nnaassiioonnaalliissmmee ddaann ppaattrriioottiissmmee ddaallaamm kkeehhiidduuppaann
bbeerrmmaassyyaarraakkaatt,, bbeerrbbaannggssaa ddaann bbeerrnneeggaarraa..

58. PPeennggeerrttiiaann NNKKRRII
FFuunnggssii && TTuujjuuaann NNKKRRII
NNEEGGAARRAA
KKEESSAATTUUAANN
RREEPPUUBBLLIIKK
IINNDDOONNEESSIIAA
FFuunnggssii
TTuujjuuaann
SSeemmaannggaatt KKeebbaannggssaaaann
NNaassiioonnaalliissmmee
PPaattrriioottiissmmee

59. NKRI adalah negara kepulauan yyaanngg tteerrbbeennttaanngg ppaaddaa
0066..008800 LLiinnttaanngg UUttaarraa ((LLUU)) –– 1111..115500 LLiinnttaanngg SSeellaattaann ((LLSS))
ddaann 9944..445500 –– 114411..005500 BBuujjuurr TTiimmuurr ((BBTT)) yyaanngg ddiiaappiitt oolleehh dduuaa
bbeennuuaa ((AAssiiaa ddaann AAuussttrraalliiaa)) sseerrttaa dduuaa ssaammuuddrraa ((IInnddoonneessiiaa
ddaann PPaassiiffiikk))..
55..PPeennggeerrttiiaann NNKKRRII
TToonnggggaakk sseejjaarraahh bbeerrddiirriinnyyaa NNKKRRII ::
• BBeerrddiirriinnyyaa BBuuddii UUttoommoo ((11990088)) ssbbgg ttoonnggggaakk ppeerriinnttiiss..
• LLaahhiirrnnyyaa KKoonnggggrreess PPeemmuuddaa IIII ppaaddaa ttaannggggaall 2288
OOkkttoobbeerr 11992288 sseebbaaggaaii ttoonnggggaakk ppeenneeggaass..
• DDiipprrookkllaammiirrkkaannnnyyaa kkeemmeerrddeekkaaaann IInnddoonneessiiaa ttggll 1177
AAgguussttuuss 11994455 sseebbaaggaaii ttoonnggggaakk ppeennddoobbrraakk..

60. 66.. FFuunnggssii DDaann TTuujjuuaann NNKKRRII
Berdirinya NKRI,
memiliki fungsi
yaitu, sebagai
pengatur
kehidupan
dalam negara
untuk
menciptakan
tujuan-tujuan
negara.
Fungsi-fungsi negara scr
umum mencakup :
• Sebagai Stabilisator .
• Mengusahakan
kesejahteraan dan
kemakmuran rakyat.
• Mengusahakan
pertahanan untuk
menangkal kemung-kinan
serangan dari luar.
• Menegakkan keadilan.

61. LLaannjjuuttaann ………………………………..
Tujuan negara, ditujukan utk mengarahkan segala
kegiatan dan sekaligus menjadi pedoman dlm
penyusunan & pengen-dalian alat kelengkapan
negara serta kehidupan rakyatnya.
Fungsi dan sekaligus tujuan NKRI
yaitu mencakup :
• Melindungi Segenap Bangsa
Indonesia dan Seluruh Tumpah
Darah Indonesia,
• Memajukan Kesejahteraan
Umum,
• Mencerdaskan Kehidupan
Bangsa,
• Ikut Melaksanakan Ketertiban
Dunia yang Berdasarkan
Kemerdekaan, Perdamaian
Abadi, dan Keadilan Sosial.
BBaaggii NNKKRRII,,
bbaahhwwaa ffuunnggssii
nneeggaarraa
sseekkaalliigguuss mmrrpp
ttuujjuuaann nneeggaarraa
yyaanngg iinnggiinn
ddiiccaappaaii sseessuuaaii
PPeemmbbuukkaaaann
UUUUDD 11994455..

62. 77..SSeemmaannggaatt NNaassiioonnaalliissmmee ddaann PPaattrriioottiissmmee
aa.. NNaassiioonnaalliissmm
ee
NNaassiioonnaalliissmmee aaddaallaahh ffaahhaamm kkeebbaannggssaaaann yygg
ttuummbbuuhh
kkaarreennaa ;;
 AAddaannyyaa ppeerrssaammaaaann nnaassiibb ddaann sseejjaarraahh sseerrttaa
kkeeppeennttiinnggaann uunnttuukk hhiidduupp bbeerrssaammaa,,
 SSbbgg ssuuaattuu bbaannggssaa yygg mmeerrddeekkaa,, bbeerrssaattuu,,
bbeerrddaauullaatt,, ddeemmookkrraattiiss,, ddaann mmaajjuu ddii ddaallaamm ssuuaattuu
kkeessaattuuaann bbaannggssaa ddaann nneeggaarraa,, sseerrttaa
 CCiittaa--cciittaa bbeerrssaammaa gguunnaa mmeennccaappaaii,, mmeemmeelliihhaarraa,,
ddaann mmeennggaabbddiikkaann iiddeennttiittaass,, ppeerrssaattuuaann,,
kkeemmaakkmmuurraann,, ddaann kkeekkuuaattaann aattaauu kkeekkuuaassaaaann
nneeggaarraa bbaannggssaa yyaanngg bbeerrssaannggkkuuttaann..

63. LLaannjjuuttaann ………………………………..
MMaanniiffeessttaassii FFaahhaamm
NNaassiioonnaalliissmmee ::
1. Kesadaran Seseorang Bahwa Dirinya Merupakan
Anggota Atau Warga Negara Bangsanya;
2. Kebanggaan Seseorang Akan Negara Bangsanya;
3. Kecintaan Seseorang Akan Negara Bangsanya;
4. Kesetiaan & Ketaatan Seseorang Thd Negara
Bangsanya;
5. Perjuangan Seseorang Bagi Kepentingan Negara
Bangsanya;
6. Kerelaan Berkorban Bagi Nagara Bangsanya

64. LLaannjjuuttaann ………………………………..
Nasionalisme :
DDaallaamm aarrttii sseemmppiitt,, yyaaiittuu ppeerraassaaaann kkeebbaannggssaaaann aattaauu
cciinnttaa tteerrhhaaddaapp bbaannggssaannyyaa yyaanngg ttiinnggggii aattaauu bbeerrlleebbiihh--
lleebbiihhaann,, sshhgg mmeemmaannddaanngg bbaannggssaa llaaiinn lleebbiihh rreennddaahh
((CChhaauuvviinniissmmee))..
DDaallaamm aarrttii lluuaass,, yyaaiittuu ppeerraassaaaann cciinnttaa aattaauu bbaannggggaa
tthhdd ttaannaahh aaiirr && bbaannggssaannyyaa sseennddiirrii ddggnn tteettaapp
mmeenngghhoorrmmaattii bbaannggssaa llaaiinn kkaarreennaa mmeerraassaa sseebbaaggaaii
bbaaggiiaann ddaarrii bbaannggssaa llaaiinn ddii dduunniiaa..

65. Mrp semangat/ssiikkaapp yyaanngg bbeerrssuummbbeerr ddaarrii
ppeerraassaaaann cciinnttaa kkeeppaaddaa ttaannaahh aaiirr ddaann
bbaannggssaa sseehhiinnggggaa mmeenniimmbbuullkkaann ssiikkaapp
ggaaggaahh bbeerraannii,, ppaannttaanngg mmeennyyeerraahh ddaann rreellaa
bbeerrkkoorrbbaann ddeemmii bbaannggssaa ddaann nneeggaarraannyyaa..
IImmpplleemmeennttaassii PPaattrriioottiissmmee DDaappaatt DDiillaakkssaannaakkaann ::
PPaaddaa MMaassaa DDaarruurraatt ((PPeerraanngg)),, ppeerrjjuuaannggaann mmeellaawwaann
ppeennjjaajjaahh ddaallaamm mmeewwuujjuuddkkaann kkeemmeerrddeekkaaaann &&
kkeeddaauullaattaann..
PPaaddaa MMaassaa DDaammaaii ((PPaasskkaa KKeemmeerrddeekkaaaann)),, mmaammppuu
mmeenniinnggkkaattkkaann kkeemmaammppuuaann ddiirrii,, mmeemmeelliihhaarraa
ppeerrssaattuuaann,, ddaann llaaiinn--llaaiinn..
bb.. SSeemmaannggaatt
NNaassiioonnaalliissmmee

66. cc.. PPeenneerraappaann SSeemmaannggaatt
KKeebbaannggssaaaann
Mrp kesadaran budi yang mmeennddoorroonngg oorraanngg
rreellaa mmeennyyeerraahhkkaann kkeesseettiiaaaann tteerrttiinnggggii kkeeppaaddaa
bbaannggssaa ddaann aattaauu nneeggaarraa bbaannggssaa..
DDii IInnddoonneessiiaa,, aawwaall sseemmaannggaatt kkeebbaannggssaaaann
ddiippeellooppoorrii aannttaarraa llaaiinn DDrr.. SSooeettoommoo,, DDrr.. WWaahhiiddiinn
SSuuddiirroohhuussooddoo,, yyaanngg ddiittaannddaaii llaahhiirrnnyyaa ((BBooeeddii
OOeettoommoo)) ddeennggaann ttuujjuuaann mmeenncceerrddaasskkaann bbaannggssaa
bbeerrddaassaarrkkaann kkeessaaddaarraann,, tteekkaadd,, ddaann uuppaayyaa
uunnttuukk mmaajjuu aattaass ddaassaarr ffaallssaaffaahh ddaann wwaawwaassaann
yyaanngg bbeerrssuummbbeerr ppaaddaa kkeepprriibbaaddiiaann nnuussaannttaarraa..

67. LLaannjjuuttaann ………………………………..
Semangat kebangsaan adalah kekuatan yang
terpokok dari setiap ideologi yang ada di
dunia
SSeemmaannggaatt kkeebbaannggssaaaann aannttaarraa llaaiinn ddaappaatt
ddiitteerraappkkaann
ddeennggaann ccaarraa ::
11.. KKeetteellaaddaannaann,, mmeerruuppaakkaann ssiikkaapp ddaann ppeerriillaakkuu
yyaanngg ppaattuutt ddiiccoonnttoohh kkaarreennaa ppeerrkkaattaaaann &&
ppeerrbbuuaattaann..
22.. PPeewwaarriissaann,, mmrrpp ccaarraa aattaauu pprroosseess ddaallaamm mmeennuu--
rruunnkkaann,, mmeemmbbeerriikkaann sseessuuaattuu kkeeppaaddaa ppiihhaakk
llaaiinn..
33.. KKeettookkoohhaann,, mmrrpp ssoossookk yygg tteerrkkeennaall ddaann
ddiisseeggaannii kkrrnn ppaannggaarruuhhnnyyaa ssaannggaatt bbeessaarr ddii
mmaassyyaarraakkaatt..

68. LLaannjjuuttaann ………………………………..
CCaarraa MMeennaannaammkkaann SSeemmaannggaatt KKeebbaannggssaaaann
1. Menyampaikan Sejarah Para Pahlawan Dalam
Mempertahankan Negara Bangsanya Atau Dalam
Memperjuangkan Eksistensi Negara Bangsanya.
22.. MMeennyyaammppaaiikkaann GGaammbbaarraann TTeennttaanngg KKeebboolleehhaann &&
KKeehheebbaattaann NNeeggaarraa BBaannggssaa IInnddoonneessiiaa..
33.. MMeennyyaammppaaiikkaann BBeerrbbaaggaaii TTaannttaannggaann NNeeggaarraa
BBaannggssaa YYaanngg PPeerrlluu DDiiwwaassppaaddaaii DDaann DDiiaannttiissiippaassii
DDeennggaann TTiinnddaakkaann--ttiinnddaakkaann TTeerrtteennttuu..