AMOK. Mitä tarkoittaa, tausta, nykypäivä. Aggressiivisuus

1. POHDINTA: AMOK-JUOKSU
-VÄKIVALTA-AMOK
– juoksut Suomessa?

2. MERKITYS
Puhuttaessa äärimmäisistä väkivallan teoista ja niiden
taustoista esiin tulee usein AMOK-juoksu. Termi on
käännös alun perin Malesialaisesta/Indonesialaisesta
sanasta mengamuk. Kyseistä tilaa kuvailtiin Malesiassa
ensimmäisen kerran vuonna 1770.
Termillä tarkoitetaan harvinaista äkillistä ja silmitöntä
raivon ja väkivaltaisen käyttäytymisen tilaa. Yleensä se
päättyy satunnaisen vastaantulijan/tulijoiden
kuolemaan.
Jüriloo

3. HANTU BELIA
Paikalliset selittivät tapahtumaa spiritismin kautta
tiikerisielun, hantu belia, tunkeutumisena ihmiseen, tahdosta
riippumattomana toimena, pahan sielun valtauksena.
Harvinaisuudesta huolimatta tapahtumaa on kuvattu myös
länsimaissa ja termi on alkanut nousta yleisemmäksi
erityisesti koulusurmien yhteydessä.
Erityistä Malesian tapauksissa on ollut ennakoimattomuus.
Hyökkääjät eivät ole osoittaneet ennen tapahtumaa
huolestuttavia merkkejä tai aiempaa väkivaltaa. Yleisimmin
tappavat hyökkäykset ovat tapahtuneet teräasein satunnaisin
kohtein ja päättyen tekijän kuolemaan. Yleisimmin
tapahtumapaikat ovat olleet väkijoukossa, väen
ympäröimänä.
Jüriloo

4. Eräs teoria hyökkäyksiä kohtaan on ollut kulttuurinen
häpeä itsemurhaa kohtaan.
Teoriaa tukevat maakohtaisuus (missä itsemurha on ollut
stigma). Hengissä selvinneet ovat usein menettäneet
tajuntansa (amnesia).
Ensimmäiset kuvaukset tapahtumista kirjoitti
brittiläinen tutkimusmatkailija Captain James Cook joka
kohtasi amok itse vuonna 1770 matkallaan. Cook kuvasi
tapahtumaa erityisesti välinpitämättömänä,
väkivaltaisin käytöstavoin, ilman syytä ja sokeasti
tappaen ja pahoinpidellen kyläläisiä ja eläimiä
raivoisassa hyökkäyksessä.
Jüriloo

5. Amok liitetään vahvasti miesten kunniaan, naisten
tekemät tapaukset ovat tuntemattomia. Tekoa voidaan
kuvata maailmasta pakenemisena (yleensä seurauksena
oma kuolema) ja pelon ja kunnioituksen hakemiseen.
Itsemurhan tekeminen kunnioittamaksi uskotaan
saaneen miehet järjestämään tilanteita missä joku
toinen voisi tappaa heidät.
Jüriloo

6. Tilanne voi laueta masennuksen tai korkean aggressiivisen
käyttäytymisen pohjalta. Nykyisin amok-juoksuiksi voi
myös rinnastaa poliiseihin kohdistuvat ”itsemurha
yritykset”.
Amok on luokiteltu DSM-IV TR eli psykososiaaliset ongelmat
(psychopathological behavior)
(DSM-IV jakaa amok kahteen osaan joista toinen yleisempi
puoli: Beramok = masennus (depression) ja suru (sadness)
tuloksena menetyksestä ja sen jälkeinen alakuloinen
prosessi (the subsequent brooding process). Menetykset
liittyy mutta ei ole rajoittunut tiettyihin kriteereihin.
Beramok liittyy mielenterveys ongelmat, masennus jne.)
(Vrt. myös Suomessa tapaukset: perhesurmat,
koulusurmat, varsinkin nuorten tekemät satunnaiset
puukotukset kadulla (mielenterveys ongelmat))
Jüriloo

7. • Amok on usein kuvattu kulttuurisidonnaiseksi syndroomaksi, jota
muokkaa vahvasti kulttuuriset tekijät. Tiedossa on myös muita
epänormaaleja käyttäytymismalleja joita yllättävät tilanteet
saattavat laukaista.
• Tästä esimerkkinä on esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa Latah, jossa
esimerkiksi pelästymiset, shokit saattavat aiheuttaa
epänormaalia käytöstä kuten kiljumista, kiroilemista, tanssimista
tai kontrolloimatonta naurua. Tosin Latah on pitkään mielletty
personaallisuuden piirteeksi kuin sairaudeksi.
• Ympäri Aasiaa onkin tehty samanlaisia havaintoja eri nimin
(Jumpin Frenchmen of Maine).
Jüriloo

8. • Lähteet:
• Jüriloo, A. Toistuvat raivokohtaukset
http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo96186.pdf
• http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC181064/
• Tarkemmat lähteet kts:
• http://en.wikipedia.org/wiki/Running_amok
• Carr JE, Tan EK (November 1976). "In search of the true amok: amok as viewed with the Malay culture". Am J Psychiatry 133 (11): 1295–9.
PMID 984220. "Origin of the Phrase "Run Amok"". Vacca Foeda Media. Retrieved 7 July 2013. "amok". Merriam-Webster, Incorporated. 2013.
Retrieved 7 July 2013. "Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fourth Edition, Text Revision (DSM-IV-TR)" 1. 2000.
doi:10.1176/appi.books.9780890423349.7060. ISBN 0-89042-334-2. |chapter= ignored (help) Hempel, A. A., Levine, R. D., Meloy, J. D., &
Westermeyer, J. D. (2000). Cross-cultural review of sudden mass assault by a single individual in the oriental and occidental cultures. Journal of
Forensic Sciences, 45(3), 582–588. Van Loon, F. H. G. (1927). "Amok and Latah". Retrieved March 30, 2013 from PsychINFO. [1] "Pusat Rujukan
Persuratan Melayu: hantu belian" (in Malay and English). Malaysia: Dewan Bahasa dan Pustaka. Retrieved 6 November 2011. hantu belian Saint
Martin, Michael (1999). "Running Amok: A Modern Perspective on a Culture-Bound Syndrome". Journal of Clinical Psychiatry 1 (3): 66–70.
ISSN 0160-6689. PMC 181064. PMID 15014687. Saint Martin, M. (1999, June 1). Running Amok. Retrieved 1 April 2013 from PMC.[2]
http://www.medterms.com/script/main/art.asp?articlekey=23464 (Jackson, Y. (Ed.).(2006). Encyclopedia of multicultural psychology. University
of Kansas: Sage Publications) Alexanra Ringe, Carrie McLaren. "Curious Mental Illnesses Around the World". stayfreemagazone.org. Retrieved
March 25, 2013. Martin, Manuel L. Saint. "Running Amok: A Modern Perspective on a Culture-Bound Syndrome". NCBI. Retrieved March 25, 2013.
Saint Martin ML (June 1999). "Running Amok: A Modern Perspective on a Culture-Bound Syndrome". Prim Care Companion J Clin Psychiatry 1 (3):
66–70. PMC 181064. PMID 15014687. Gaw AC, Bernstein RL (August 1992). "Classification of amok in DSM-IV". Hosp Community Psychiatry 43 (8):
789–93. PMID 1427677. "Medical Anthropology: Culture-bound syndromes". Retrieved 2009-04-29.[dead link] van der Post, Laurens, The Dark Eye in
Africa (London, 1955), p.51-52 Hurley, Vic (1936). "Chapter 14: Juramentados and Amuks". Swish of the Kris; The Story of the Moros. E.P. Hutton.
Archived from the original on February 15, 2005. Retrieved April 17, 2011. Tarling, Nicholas (1992). The Cambridge History of Southeast Asia: The
Nineteenth and Twentieth centuries. Cambridge University Press. p. 231. ISBN 0-521-35506-0. Retrieved May 25, 2009.