Alkuseminaarin Mikko Salasuon ja Ari Ewvarayen esitykset

2. 2
Korona teki nuorten tyytyväisyyteen klommon, mutta
suurin osa säästynee pahemmilta vaurioilta
Mikko Salasuo
Talous- ja sosiaalihistorian dosentti
Vastaava tutkija
Nuorisotutkimusverkosto

3. 3
Korona teki nuorten tyytyväisyyteen klommon,
mutta…
Tutkimustieto koronan vaikutuksista lapsiin ja nuoriin on vajavaista:
tutkimusten valmistuminen viiveellä, oikeiden kysymysten
tunnistaminen, marginaalien tavoittaminen ja pitkäaikaisvaikutusten
tunnistaminen.
Aiemmista yhteiskunnallisista kriiseistä tiedetään, että lapset ja nuoret
pystyvät helpoiten sopeutumaan uutteen tilanteeseen ja suuri osa
toipuu nopeasti poikkeustilanteista.
On myös tutkimustietoa siitä, että yhteiskunnallisen kriisin ajoittuminen
(timing) nuoruuden kriittiseen vaiheeseen voi määrittää kielteisesti
koko myöhempää elämänkulkua – myös ylisukupolvisesti, kuten 1990-
laman pitkät jäljet perheissä.

4. 4
Korona teki nuorten tyytyväisyyteen klommon,
mutta…
Edellisiin huomion perustuen teen tässä puheenvuorossa huomiota lasten ja
nuorten kokemuksista korona-aikana.
Puheenvuoron perustana on Nuorisotutkimusverkoston syksyllä 2020
toteuttama ”Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä” tutkimus, jonka
tulosten arvelen tavoittavan (edelleen) varsin hyvin ison kuvan nuorten
kokemuksen poikkeusoloista (N=1001, 12-25-vuotiasta nuorta).
Tutkimus uusitaan toukokuussa 2021, joten aiheesta saadaan lisää tietoa
vielä tämän vuoden aikana.
On erikseen syytä alleviivata, ettei tutkimuksessa käytetyin määrällisin
menetelmin tavoiteta marginaaleja: tulokset kertovat siis yleisellä tasolla
nuorten kokemuksista korona-aikana.

5. 5
Lahtinen & Myllyniemi 2021

6. 6
Lahtinen & Myllyniemi 2021

7. 7
Haikkola & Kauppinen 2020

8. 8
Lopuksi
Suuri osa nuorista on kokenut korona-ajan kielteisesti ja se on haitannut erityisesti
sosiaalista elämää, mutta lasku esimerkiksi elämäntyytyväisyydessä ja
tyytyväisyydessä vapaa-aikaan on varsin vähäinen.
Suurella osalla nuorista on luotettavia aikuisia ja kavereita, joiden kanssa jakaa
korona-ajan kielteisiä kokemuksia ja selvitä poikkeusoloista.
Kokonaiskuva on varsin myönteinen ja palvelujärjestelmä vaikuttaa toimineen
nuorten kokemusten perusteella olosuhteisiin nähden hyvin.
Korona-ajan ongelmat kasautuvat tietyille nuorille – emmekä vielä tiedä tarkalleen,
millaisia seurauksia poikkeusoloilla on ollut:
- Nuorten miesten ”toimettomuus” ja uudet käytännöt?
- Koronan ajoittuminen elämänkulun kriittiseen kohtaan?
- Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemusten vahvistuminen?

10. Turvallinen nuoruus –
turvallinen yhteiskunta
Ari Evwaraye, SM
19.5.2021
@aevwaraye

11. Suomi on maailman turvallisin maa ja
sellaisena haluamme myös pysyä
Pääministeri Marinin hallituksen ohjelma 2019

12. Mikä turvallisuus?
• Rikokset, häiriöt, onnettomuudet ja tapaturmat
- esim. väkivalta, kiusaaminen, liikenneonnettomuudet,
vapaa-ajan tapaturmat  ”arjen turvallisuus”
• Turvallisuuden tunne
- pelot ja huolet eri asioita kohtaan
- vaikuttavat käyttäytymiseemme riippumatta siitä,
miten todennäköisiä uhat ovat
• Avun saanti
- miten saamme apua ja millaista apua saamme, kun
turvallisuutemme on uhattuna, miten nopeasti
- oma pääoma avun saamisessa, mahdolliset esteet

13. Turvallisuus ei ole kaikille sama
• riskimme kohdata erilaisia tapaturmia, onnettomuuksia tai rikoksia
riippuu siitä, keitä olemme
̶ ei ole olemassa yhtä "meidän turvallisuutta"
̶ ikä, sukupuoli, alkuperä, äidinkieli, asuinpaikka, koulutus,
sosioekonominen asema, jne.
̶ erot eri väestöryhmien välillä varsin suuria ja tietyt uhat kasautuvat
tietyille ryhmille, tekijät ja kokijat usein samoja ihmisiä
• Toisaalta ”nuoret” yksi ryhmä, jonka turvallisuuteen liittyy tunnusomaisia
piirteitä
̶ nuorten elinympäristöihin liittyvät turvallisuusuhat, kuten
koulukiusaaminen, urheilu- ja vapaa-ajan tapaturmat
̶ erilaiset kokeilut ja riskikäyttäytyminen tyypillisiä ikäkaudelle, esim.
muihin ikäryhmiin suhteutettuna moninkertainen
rikoksentekoalttius
̶ suurimmalla osalla teot ja uhriksi joutumisen kokemukset kuitenkin
vähäisiä, ”ohimenevä vaihe”
• Toisaalta ”nuoret” ovat hyvin moninainen joukko, joiden kohdalla ei ole
perusteltua puhua yhdestä turvallisuudesta, mm.
̶ sosioekonomisesti heikossa asemassa olevat, ylisukupolvisuus
̶ maahanmuuttajataustaiset sekä seksuaali- ja
sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret

14. Miten turvallinen nuoruus rakentaa
turvallista yhteiskuntaa?
1. Suomen merkittävin sisäisen turvallisuuden uhka on syrjäytyminen
- yhdessä päihteiden kanssa keskeisin tekijä useamman arjen turvallisuuden ongelman
taustalla – väkivalta, tapaturmat ja onnettomuudet, turvattomuuden tunne
- ylisukupolvisuus liittyy vahvasti syrjäytymiseen – kierre on helpoimmin katkaistavissa
nimenomaan lasten ja nuorten kohdalla
- lapsuuden ja nuoruuden traumatisoivat kokemukset – usein juuri turvallisuusongelmat –
ennustavat turvallisuusongelmia aikuisiälläkin, niin kokijan kuin tekijän rooleissa
2. Nuorten osuus erilaisista turvallisuusongelmista ei ole vähäpätöinen
- eri arvioiden mukaan esim. Suomen ikääntyminen tulee vähentämään kokonaisrikollisuutta, kun
nuoret ikäluokat pienenevät
- ”hyvän” ja ”heikon” turvallisuuden kahtiajako yhteiskunnassa näkyy ennen kaikkea nuorten parissa
- nuoret sekä nuoret aikuiset kokevat monella tavoin eniten kaikkein vakavimmista arjen turvallisuuden
uhista – raaka kodin ulkopuolinen väkivalta (pl. henkirikokset), seksuaalinen kaltoinkohtelu ja
väkivalta, viharikokset ja rasismi sekä huumeisiin liittyvä rikollisuus

15. Mitä voimme tehdä
paremmin?
• Yleinen, lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva työ –
niin viranomaistoiminta kuin kolmas sektori
̶ tähän ei sinällään lisättävää turvallisuusnäkökulmasta
̶ ”pidetään kaikki mukana”
̶ kohtaamisissa kuitenkin huomioitava turvallisuuteen
liittyvät kysymykset ja niiden ratkominen, usein ”osa
ongelmaa”
• Turvallisuusviranomaisten toiminnassa ennalta
ehkäisevä ote kaikessa tekemisessä
̶ ”häiriökeikka, jossa osallisena nuoria” → ”mitä meidän
pitää tehdä, että nämä samat nuoret eivät tule
uudelleen vastaan näissä merkeissä?”
̶ sinällään hyviä ja toimivia malleja, kuten Ankkuri-
toiminta

16. Kysymyksiä ja kommentteja?

17. Kirkkokatu 12, Helsinki
PL 26, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde 0295 480 171
www.intermin.fi
@aevwaraye