Seminaarin puheenjohtaja: Pirkko Hakkarainen, verkkopalvelupäällikkö, A-klinikkasäätiö
Leena Normia-Ahlsten, kehittämispäällikkö, Työelämäosallisuus ja työllistymisen tuki -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Tuomo Seppänen, palveluesimies, Valmennustalo Reeli, Vantaan kaupunki
10. seminaari paihdepalvelujen saatavuus ja yhteistyo eri puolilla suomea pai...EHYT
Tuuli Pitkänen, Päihdeongelmien tutkimuksen dosentti, Nuorisotutkimusseura
Erikoissuunnittelija Minna Kesänen, THL
Projektipäällikkö Sanna Laine, Nuorten Ystävät ry
Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi, Sovatek-säätiö
11. seminaari nuorille suunnattu kannabistyo paihdepaivat 2021EHYT
Janne Paananen, toiminnanjohtaja, YAD Youth Against Drugs ry
Pasi Vastamäki, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
Riikka Peltola, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Jaakko Herrala; Jääkö psykiatria sotessa mopen osaan? Mikä on psykiatrian ase...THL
Jaakko Herrala; Jääkö psykiatria sotessa mopen osaan? Mikä on psykiatrian asema sotessa?
Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät 4.5.2017 - 5.5.2017
10. seminaari paihdepalvelujen saatavuus ja yhteistyo eri puolilla suomea pai...EHYT
Tuuli Pitkänen, Päihdeongelmien tutkimuksen dosentti, Nuorisotutkimusseura
Erikoissuunnittelija Minna Kesänen, THL
Projektipäällikkö Sanna Laine, Nuorten Ystävät ry
Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi, Sovatek-säätiö
11. seminaari nuorille suunnattu kannabistyo paihdepaivat 2021EHYT
Janne Paananen, toiminnanjohtaja, YAD Youth Against Drugs ry
Pasi Vastamäki, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
Riikka Peltola, projektityöntekijä, YAD Youth Against Drugs ry
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Jaakko Herrala; Jääkö psykiatria sotessa mopen osaan? Mikä on psykiatrian ase...THL
Jaakko Herrala; Jääkö psykiatria sotessa mopen osaan? Mikä on psykiatrian asema sotessa?
Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät 4.5.2017 - 5.5.2017
Sari Kehusmaa: Uudenmaan alueprofiili - I&O-kärkihankkeen aluekierrosTHL
Sari Kehusmaan esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Helsingissä 14.10.2016. THL:n tuottama alueprofiili antaa kattavan käsityksen iäkkäiden palvelujen ja omaishoidon nykytilasta ja tulevien vuosien haasteista Uudellamaalla.
www.thl.fi/iomaakunnat
Muutoksessa onnistuminen innovatiivisuuteen ja osallistumiseen kannustamalla,...Celkee Oy
Presentation by Mika Itänen in TTL seminar on 22.10.2014 regarding "Succeed in change through encouraging to innovativeness and active participation". Case city of Tampere, Employment Services.
Toimiva arki lapsille ja perheille - Pohjois-Pohjanmaan LAPE-hankkeen esittelyTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa. Pohjois-Pohjanmaan hankkeen esittely,
Tuomo Lukkari, muutosagentti.
Aktiivimallille vaihtoehtoisessa SAK:n kannustavassa työllistymismallissa työttömille määrättävät karenssit ovat nykyistä selvästi lievempiä. Malli kannustaa työtöntä, mutta ei jätä yksin. Pelottelun sijaan työtön saa tukea ja henkilökohtaista palvelua. Avaamme ehdotuksellamme keskustelun työllistymisturvasta luottamusyhteiskunnassa.
Sari Kehusmaa: Uudenmaan alueprofiili - I&O-kärkihankkeen aluekierrosTHL
Sari Kehusmaan esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Helsingissä 14.10.2016. THL:n tuottama alueprofiili antaa kattavan käsityksen iäkkäiden palvelujen ja omaishoidon nykytilasta ja tulevien vuosien haasteista Uudellamaalla.
www.thl.fi/iomaakunnat
Muutoksessa onnistuminen innovatiivisuuteen ja osallistumiseen kannustamalla,...Celkee Oy
Presentation by Mika Itänen in TTL seminar on 22.10.2014 regarding "Succeed in change through encouraging to innovativeness and active participation". Case city of Tampere, Employment Services.
Toimiva arki lapsille ja perheille - Pohjois-Pohjanmaan LAPE-hankkeen esittelyTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa. Pohjois-Pohjanmaan hankkeen esittely,
Tuomo Lukkari, muutosagentti.
Aktiivimallille vaihtoehtoisessa SAK:n kannustavassa työllistymismallissa työttömille määrättävät karenssit ovat nykyistä selvästi lievempiä. Malli kannustaa työtöntä, mutta ei jätä yksin. Pelottelun sijaan työtön saa tukea ja henkilökohtaista palvelua. Avaamme ehdotuksellamme keskustelun työllistymisturvasta luottamusyhteiskunnassa.
Lasten ja perheiden hyvinvointierot Suomessa kasvavat kasvamistaan. Samaan aikaan ennaltaehkäisevä työ näkyy ja kuuluu lähinnä vain juhlapuheissa. Rohkaisevia tekoja lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on vasta vähän, vaikka yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämisen sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevistä ulottuvuuksista on melko laaja. Tähän tilanteeseen SOS-Lapsikylä haluaa vastata tarjoutumalla kunnille kumppaniksi tämän suuren yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisemiseksi.
Osallistavan sosiaaliturvan kokeilu toteutettiin vuosina 2018–2019. Rahoituksesta vastasivat Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Tervey¬den ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kokeiluun osallistui viisi kuntaa: Kangasala, Kemijärvi, Kuopio, Raisio ja Tampere. Kunnat kehittivät THL:n ohjauksella kuntakohtaiset osallistavan sosiaalitur¬van mallit. Mallit otettiin kunnissa käyttöön vuoden 2018 ai¬kana.
Päihdepäivät 2023: 17. Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli.pptxEHYT
Huumemyrkytyskuolemat sekä huumausaineiden pitkäaikaisesta käytöstä johtuvat kuolemat ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun ajan. Huono suuntaus näyttää jatkuvan, sillä vuonna 2021 Suomessa kuoli huumeisiin 287 henkilöä. Luku on suurin koko mittaushistorian aikana. Miten palvelut voisivat vastata tähän huolestuttavaan kehityskulkuun? Huumekuolemien ehkäisemiseksi on olemassa tutkitusti tehokaita menetelmiä, mutta kaikki menetelmät ei ole suoraan kopiotavissa Suomen tilanteeseen. Seminaarissa esitetään huumekuolemien ehkäisemiseksi uusia menetelmiä, vanhojen menetelmien kehittämistarpeita, ja pohditaan, miten muualta lainatut menetelmät sopisivat Suomeen ja millaiset ovat poliisin ja etsivän työn mahdollisuudet huumekuolemien ehkäisemiseksi. Läpileikkaavana teemana läpi koko esityksen kulkee stigman purkaminen.
11.5. klo 12:30-14:30.
Puheenjohtajana toimii oikeuskemisti Pirkko Kriikku, THL, Oikeuskemiaykskkö
12.30 Avauspuheenvuoro: Liikkuuko kadulla vaarallisia aineita? Ketkä kuolevat ja mihin huumemyrkytyksissä kuollaan?
Oikeuskemisti Pirkko Kriikku, THL
12.40 Jotain vanhaa: Hoidossa ja hengissä – päihdehoitoon pääsy huumekuolemia estämässä
Ylilääkäri Margareeta Häkkinen, THL
13.10 Jotain lainattua: Käyttöhuone vai huumehaittojen ehkäisykeskus?
Erityisasiantuntija Sanna Kailanto, THL
13.30 Jotain sinistä: Piritorilla tavataan! Naapurustyön malli, polisiin ja etsivän työn näkökulma
Vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi, Helsingin poliisilaitos ja kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal
Maso, A-klinikkasäätiö,
13.55 Aika kokeilla jotain uutta
Asiantuntija Inari Viskari, THL, 20 min
14.15 Kysymykset ja loppupuheenvuoro
On haastavaa saada nykyisten päihdepalveluiden piiriin ihmisiä, joilla on kerrostunut ja pitkäaikainen päihdeongelma. Tässä seminaarissa nostetaan esiin tuoretta tutkimustietoa siitä, keitä päiväkeskustoiminta nyt tavoittaa ja mihin tarpeisiin se vastaa. Hyvinvointialue- ja kuntapäättäjien sekä alueellisten organisaatioiden tulee varmistaa myös tämän ihmisryhmän pääsy arjen tuen piiriin. Järjestöt mahdollistavat laajasti päiväkeskustoiminnan yhtenä tärkeänä väylänä palveluihin. Kolmessa juuri valmistuneessa tutkimuksessa on kerätty tietoa päiväkeskuskävijöistä sekä päiväkeskusten merkityksestä kävijöille. Päiväkeskustoiminta on erityisen ajankohtainen kysymys, koska päiväkeskukset tulevat osaksi sosiaalihuoltolain palveluita vuonna 2023.
12.30 Avaus
12.35 Uuden päiväkeskus -lain uhat ja mahdollisuudet. Mitä tapahtuu, kun päihtyneenäkin saa asioida?
Lea Stenberg ja Jenni-Emilia Ronkainen, Sininauhaliitto
12.55 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen kohtaamispaikkoihin vievät ja siellä syntyvät asiakaspolut.
Sari Jurvansuu, tutkija: A-klinikkasäätiö (MIPA-tutkimusohjelma)
13.15 Yleisön reflektiot: Mikä polku hämmästytti ja puuttuuko jokin?
13.20 Tauko
13.25 Päiväkeskusten kävijäprofiilit ja yhteys päiväkeskusten merkitykseen.
Henrietta Grönlund, kaupunkiteologian professori, Helsingin yliopisto
Joni Hokkanen, tutkija, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto (Osallistavat yhteisöt -osatutkimus, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke)
13.45 Kommentaattoreiden akvaariopaneeli
• Tukikohta ry, Anne Puonti, toimintavastaava
• Nurmon Sininauha, Anna Koskimäki, toiminnanjohtaja
• Tutkija Marja Hekkala, Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hanke (KoMa-hanke)
• Maallikkotutkija Eve Vuori, Lissu Social Club, Porin Sininauha ry
14.15 Loppukeskustelu
Päihdepäivät 2023: 15. Käytännön läheisiä menetelmiä arjen ehkäisevään päihde...EHYT
Ehkäisevää päihdetyötä tehdään joka päivä monissa arjen tilanteissa ja kuka tahansa voi välittää toisesta ottamalla huolen päihteiden käytöstä puheeksi. Päihteistä puhuminen voi kuitenkin olla kiusallista tai herättää ihmisessä kielteisiä tunteita. Seminaarissa pureudutaan kysymyksiin: Miksi on tärkeää, että eri tilanteissa
löydetään rohkeus ottaa asia puheeksi? Ja miten päihteistä puhutaan ihmistä kunnioittaen ja välittävästi?
12.30 Tervetuloa seminaariin
Heikki Luoto,osastopäällikkö, EHYT ry
12.35 Ehkäisevää päihdetyötä voi tehdä kuka tahansa
Jaana Markkula, kehittämispäällikkö, THL
12.55 Onkohan työkaverillani alkoholiongelma?
Kaija Ojanperä, asiantuntija, Työturvallisuuskeskus
13.15 Lapseltani löytyi pillereitä – Mitä jokaisen olisi hyvä tietää huumeista ja lääkkeiden päihdekäytöstä?
John Söderholm, psykiatri, HUS
13.35 Uudet nikotiinituotteet – miten niistä kannattaa puhua?
Katri Saarela, asiantuntija, EHYT
13.55 Mitä tapahtuu puheeksi oton jälkeen? – Oma-apuvälineet ja päihdepalvelut sote-myllerryksessä.
Henri Sipilä, palvelupäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue
Lopetuspuheenvuoro
Heikki Luoto, osastopäällikkö, EHYT ry
Päihdepäivät 2023 14. Tietoisuus ja muutostaidot mielenterveys- ja päihdetyöt...EHYT
Tervetuloa työpajaan, jonka tarkoituksena on antaa tukea ja työkaluja työssä jaksamiseen sekä ylipäätään elämässä selviytymiseen.
- Eikä vaan jaksamiseen ja selviytymiseen, vaan myös elämästä iloitsemiseen!
Tässä työpajassa saat kohdata itseäsi sekä kohdistaa huomiosi siihen, mitä sinä tarvitset voidaksesi mahdollisimman hyvin. Se, että sinä voit mahdollisimman hyvin, auttaa myös kohtaamiasi asiakkaita. Aina paras mahdollinen hyvinvointi ei kuitenkaan ole mahdollista, koska elämä tuo eteemme kaikenlaista, johon emme pysty vaikuttamaan. Ja työt on tehtävä. Haluamme antaa sinulle tämän työpajan ja parhaan osaamisemme jaksamisesi tueksi, koska
tapahtuipa elämässäsi ja työssäsi mitä tahansa, näillä työkaluilla voit vaikuttaa hyvinvointiisi. Olemme koonneet työpajan, jonka tarkoituksena on antaa sinulle hetken huohahdus ja pieni breikki siitä, mitä kaikkea elämässäsi on meneillään. Tule siis työpajaan avoimella mielellä, villasukkafiiliksellä ja anna myös älylaitteesi levähtää työpajan ajan. Toki voit halutessasi kirjoittaa muistiinpanoja, mutta tästä työpajasta saat eniten irti, tulemalla paikalle ja ottamalla anti vastaan. Kristiina Niskanen alustaa aiheesta, jonka jälkeen Ilkka Koppelomäki sekä Susanna Ahvalo avaavat itsensä johtamisen sekä tietoisuustaitojen ihmeitä. Osallistuaksesi työpajaan et tarvitse mitään tiettyä koulutusta, ammattia tai aiempaa tietoa aiheesta. Olet lämpimästi tervetullut!
12.30 Voimavarakeskeinen lähestymistapa mielenterveys- ja päihdetyössä
Psykoterapeutti Kristiina Niskanen
12.40 Itsensä muistaminen ja huolehtiminen arjen ja työn keskellä
Itsensäjohtamisen valmentaja Ilkka Koppelomäki
13.30 Itsemyötätunto ja muutos
Opettaja ja Mindfulness-ohjaaja Susanna Ahvalo
14.15 Aikaa kysymyksille
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Päihdepäivät 2023: 12. Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen menivät viina...EHYT
Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kilpailivat siitä, missä maassa alkoholihaittoja torjutaan parhaiten. Ruotsalainen kehaisee: Ruotsissa keskioluttakin saa myydä vain Systembolagetissa. Norjalainen vastaa: Meillä on Vinmonopolet eikä keskiolutta saa ostaa kioskeilta tai huoltoasemilta. Suomalainen sanoo: Meilläpä saa vahvempia oluita kaupoista ja kioskeista. Lisäksi löytyy suomalaista sisua. Niinpä meillä on huudeltu viinejä kauppoihin jo 30 vuotta.
Suomen alkoholipolitiikka on pohjoismaisittain liberaalia. Miltä Suomen käytännöt ja keskustelukulttuuri näyttävät naapurimaihin verrattuna? Mitä yhteisiä piirteitä maiden välillä on ja missä taas erotaan toisista? Millaisia vaikutuksia erilaisilla toimilla on alkoholin aiheuttamiin haittoihin eri maissa? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan kansainvälisten asiantuntijoiden johdolla.
Seminaari on englanninkielinen.
9.00 Tilaisuuden avaus
Puheenjohtaja Juha Mikkonen avaa tilaisuuden ja esittelee alkoholiasenteisiin liittyviä tuloksia EHYTin kansalais- ja ehdokaskyselyistä.
9.15 Katsaus eri pohjoismaiden alkoholipolitiikkaan
Panelistien alustukset
10:00 Paneelikeskustelu
Lauri Beekman, Executive Director, Nordic Alcohol and Drugs Policy Network (NordAN)
Emil Juslin, European Policy Officer, IOGT, Ruotsi
Mariann Skar, former Secretary General, Eurocare, Norja
Pia Mäkelä, Research Professor, THL, Suomi
10.40 Kommenttipuheenvuoro
Sami Kuusela, toimittaja
10.55. Puheenjohtajan loppusanat
Päihdepäivät 2023: seminaari 11. Yrtitä edes: Kohtaamisia ja kannabiskeskuste...EHYT
Millaista on haittoja vähentävä kannabistyö? Miten keskustella kannabiksesta päätymättä väittelemään hyödyistä ja haitoista? Mitä kaikkea yhdellä käynnillä voidaan saada aikaan? Mitä voimme oppia vertaisohjaajilta kohtaamisesta?
Kannabis on yleisimmin käytetty laiton päihde Suomessa. Kannabiksen käyttö ei ole enää vain marginaali-ilmiö, etenkään nuorten aikuisten keskuudessa, joista kannabista on vähintään kokeillut lähes puolet. Meidän kaikkien on tärkeää opetella käymään kannabiskeskusteluja.
Kannabiskeskustelu alkaa kohtaamisesta. Yrtitä edes -seminaarissa kuulet nuorten kokemuksia kohtaamisista ja saat tietoa ja käytännön menetelmiä siihen, kuinka kannabiksesta voi keskustella nuoren aikuisen kanssa ja samalla tukea nuoren itsetuntoa ja identiteetin kehittymistä.
klo 9.00 Avaussanat
Eeva-Kaisa Hohenthal, Toiminnanjohtaja, YAD ry
klo 9.05 Kasvun kausia: Itsetunnon vahvistaminen kohtaamisessa
Reetta Salminen, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, Kasvun kausia
klo 9.25 Käynti kerrallaan: Jokainen kohtaaminen on tärkeä,
Tuomas Perkiö, Hanketyöntekijä, Walk in -terapia, Lasten ja nuorten keskus
klo 9.45 Mitä haluat kasvattaa? Menetelmiä kannabiksesta keskusteluun
Riikka Peltola, Projektityöntekijä, Hamppupelto-hanke, YAD ry
klo 9.55 Kohtaamisia -video ja tauko
klo 10.10 Vertaisuus kohtaamisessa: Mitä voimme oppia vertaisohjaajilta kohtaamisesta
Teemu Hannula, Yksilövalmentaja, Autismisäätiö
klo 10.30 Yrtitä edes: Haittoja vähentävä kannabistyö
Tihu Tiittanen ja vertaisohjaajat, Hamppupelto-hanke, YAD ry
klo 10.50 Kysymykset puhujille ja loppusanat
Päihdepäivät 2023 seminaari 8. Talousvaikeudet haastavat koko perheen hyvinvo...EHYT
Riippuvuuden aiheuttamat talousvaikeudet näyttäytyvät eri tavoin asiakkaan arjessa. Lapsuudessa koettu köyhyys saattaa lisätä riskiä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Yksi kuntoutumisen askeleista on omien arvojen ja rahasuhteen tarkastelu. On tärkeää, että talousvaikeuksissa olevia perheitä kohtaavilla ammattilaisilla on riittävät valmiudet ottaa raha-asiat puheeksi, keinoja tukea rahankäytön suunnittelussa sekä ohjata eteenpäin. Asiakkaan kohtaamisessa ammattilaisen oma rahasuhde nousee esiin. Pitkittyessään talousvaikeudet heikentävät mielenterveyttä ja vaikuttavat koko perheen ja lasten hyvinvointiin. Erityisen herkkiä vaikutuksille ovat perheen vauvaikäiset.
Seminaari avaa suomalaisten vanhempien kokemuksia talousvaikeuksista, niiden moninaisia taustoja ja vaikutuksia. Ammattilaiset saavat keinoja, miten ottaa asiakkaan talous puheeksi ja kuinka tukea koko perheen arjen sujuvuutta ja mielenterveyttä.
Klo 15.00-15.05 Tilaisuuden avaus
Seminaarin avaa MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen
Klo 15.05-15.30 Rahasta voi ja pitää puhua
Takuusäätiön kehittämiskoordinaattori Maria Rumpunen johdattelee kuulijoita pohtimaan omaa rahasuhdettaan: Mistä suhde rahaan muotoutuu, mitkä tekijät muokkaavat sitä ja miten raha vaikuttaa meistä jokaiseen? Omat henkilökohtaiset arvomme ja asenteemme rahaan ovat taustalla, kun kohtaamme talousvaikeuksissa olevia asiakkaita ja otamme raha-asiat puheeksi. Tule kuulemaan Takuusäätiön asiantuntijan täsmävinkit, miten otat asiakkaan kanssa raha-asiat puheeksi.
Klo 15.30-15.55 Köyhyyden moniulotteiset vaikutukset perheissä
Jyväskylän yliopiston sosiaalityön väitöskirjatutkija Aino Sarkian tutkimusperustainen puheenvuoro lapsiperheköyhyydestä, perheiden omakohtaisista kokemuksista ja köyhyyden moniulotteisista vaikutuksista lapsen ja perheen hyvinvointiin
Klo 15.55-16.05 Tauko
Klo 16.05-16.35 “Nähkää erityisesti se perhe kokonaisuutena” –
taloudellisia haasteita kokevien vanhempien tuen tarpeet ja toiveet ammattilaisille
MIELI ry:n YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen ja projektisuunnittelija Minna Magnusson (Ylivelkaantuneiden perheiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tuki) esittelevät ylivelkaantuneiden ja maksuvaikeuksia kokeneiden perheiden vanhempien ääntä hankkeessa kerätyn kyselyaineiston pohjalta:
- Miten talousvaikeudet ovat vaikuttaneet perheiden hyvinvointiin, vanhemmuuteen ja voimavaroihin?
- Millaisia avun ja tuen tarpeita perheillä on?
- Mitä vanhemmat toivovat ammattilaisilta?
- Miten huomioida paremmin koko perheen mielenterveys talousasioiden yhteydessä?
Keskustelua käydään yhdessä Yhden vanhemman perheiden liitto ry:n asiantuntijan Helka Beltin kanssa, jolla on omakohtainen kokemus siitä, miltä tuntuu velkaantua nuorena vanhempana, elää pitkään pienituloisena velallisena ja selvitä lainoista matalapalkkatyössäkin.
Klo 16.35-16.55 Taloudellinen stressi vauvaperheessä -
Jonna Lehikoinen, yhteisöhoidon ohjaaja ja projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
Päihdepäivät 2023 seminaari 7. Hyvän mielen kunta- ja MIVA (Mielenterveysvaik...EHYT
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden mielenterveyttä ja toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä osana muuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Käytännönläheiset työkalut tukevat kuntia innostamaan eri sektoreita yhteistyöhön ja konkretisoimaan toimenpiteitä. Hyvän mielen kunta -kokonaisuus tarjoaa juuri tällaisia työkaluja. Se auttaa esimerkiksi kartoittamaan kunnan nykytilanteen, suunnittelemaan toimenpiteitä ja johtamaan työtä.
Seminaarissa tutustumme Hyvän mielen kunnan kokonaisuuteen ja kuulemme esimerkkejä siitä, kuinka työkaluja on otettu käytäntöön. Lisäksi tutustumme mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointiin ja mahdollisuuksiin hyödyntää sitä osana kuntien työtä.
Seminaari sopii kaikille mielenterveys- ja päihdetyöstä kiinnostuneille. Aikaa on varattu myös keskusteluun.
Hyvän mielen kunta ja Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi: hankkeiden tuotokset ja työkalut kuntien käyttöön
Puheenjohtaja Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.00 Seminaarin avaus ja johdattelua aiheen äärelle
Meri Larivaara, strategiajohtaja, MIELI ry
15.10 Hyvän mielen kunta: tarkistuslista johtamisen tukena
Timo Lehtinen, aikuiset ja työelämä -osaston johtaja, MIELI ry
15.30 Hyvän mielen kunta: työkalupakki kuntien käyttöön
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
Hanna Heikkilä, alue- ja järjestötyön päällikkö, EHYT ry
15.55 Haastattelu: Miten Hyvän mielen kunta toimii käytännössä?
Haastateltavana Laura Sillanpää, ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori, Kouvolan kaupunki
16.15 Hyvän mielen kuntaan voi perehtyä verkkokurssilla
Erja Brusila, asiantuntija, MIELI ry
16.30 Mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnilla parempia päätöksiä
Taina Laaksoharju, asiantuntija, MIELI ry
6. Alkoholinkäyttö ja alkoholihaitat suomalaisten elämässäEHYT
Seminaari on suunnattu kaikille niille, joita kiinnostaa uusin tutkimustieto suomalaisten alkoholin käytöstä sekä niistä aiheutuvista haitoista ja vähentämisen keinoista. Seminaarissa saat perustiedot alkoholin käytöstä ja haitoista suomalaisten elämässä sekä siitä, miten juominen on ”normalisoitunut” osaksi elämäntapaa. Lisäksi tarjotaan tietoa siitä, miten alkoholin käyttö haittoineen liittyy eriarvoisuuteen sekä mitä ovat kansainväliseen tutkimusnäyttöön perustuvat toimet alkoholihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ja miten ne soveltuvat Suomen oloihin.
klo 15.00 Avaussanat
klo 15.05 Miten alkoholin riskikäyttö, humalajuominen ja kokonaiskulutus ovat muuttuneet Suomessa 2000-luvulla?
erikoistutkija Janne Härkönen, THL
klo 15.30 Miten, missä ja kenen kanssa me suomalaiset juomme? Juomatapatutkimuksen tuloksia.
tutkimusjohtaja Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö
klo 15.55 Alkoholi ja eriarvoisuus: Miten alkoholinkäytön haitat jakautuvat iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan?
tutkimusprofessori Pia Mäkelä, THL
klo 16.20 Mitkä keinot tehoavat alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä? Kansainvälisen vaikuttavuustutkimuksen tuloksia ja toimien soveltuvuus Suomeen.
erikoistutkija Katariina Warpenius, THL
klo 16.50 Keskustelua ja päätössanat
Päihdepäivät 2023 seminaari 3 3. Järjestämisvastuun muutoksen ja lainäädännön...EHYT
Päihde- ja mielenterveyslain uudistuessa ja uusien hyvinvointialueiden tultua voimaan, päihdepalveluissa on tapahtumassa muutoksia. Seminaarissa tarkastellaan uudistuksia palveluiden ja erityisesti asiakkaiden näkökulman kannalta. Tärkeimpänä näkökulmana on päihdepalveluiden järjestämisvastuun muutoksen ja päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistuksen vaikutukset päihdepalveluihin ja asiakkaiden asemaan. Seminaarissa asiantuntijat pitävät aluksi puheenvuoroja, jonka jälkeen on vuorossa paneelikeskustelu, johon myös yleisö voi osallistua.
Seminaarin kohdeyleisönä ovat päihdetyön toimijat, ammattilaiset, vapaaehtoistoimijat, opiskelijat,
päätöksentekijät, asiantuntijat, kokemusasiantuntijat, vertaiset ja tutkijat.
Seminaari tuo sisältönsä ja toteutustapansa myötä eri toimijat laajasti yhteen seminaarin teeman tarkasteluun.
Päihdepäivät 2023 Seminaari 2. Helppo Raha - Slideshare.pdfEHYT
Seminaarissa käsitellään uusia ja osin vaikeastikin ymmärrettäviä digi- ja rahapelaamiseen liittyviä ilmiöitä kuten digipeleistä tienaamista, kryptosijoittamista ja digi- ja rahapelaamisen rajapintoja. Näitä ilmiöitä yhdistää median ja somen hypetys ja markkinointi ns. nopeasta helposta rahasta ja ne vetoavat erityisesti nuoriin miehiin. Seminaarin puhujat ovat johtavia käytännön työn tekijöitä ja asiantuntijoita omalla alallaan.
Seminaari on tarkoitettu sote-alan ammattilaisille (erityisesti nuorten ja nuorehkojen miesten kanssa työskenteleville), tutkijoille ja kaikista uusista digi-ja rahapelaamisen ilmiöistä kiinnostuneille. Seminaarin jälkeen osallistuja ymmärtää perusasiat näistä uusista ilmiöistä ja niiden haittapotentiaalin sekä saa vinkkejä siihen, miten haittoihin voi puuttua.
klo 12.00 Tervetuloa seminaariin
Krista Schulman, koulutussuunnittelija, EHYT ry
klo 12.05 Helppoa rahaa digi- ja rahapelien maailmassa: miksi ja keitä helppo raha houkuttaa?
Sanni Behm, projektipäällikkö, Peluurin Restart
klo 12.35 Kryptovaluutat pelissä ja pelinä
Jani Kinnunen, tutkijatohtori, Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö, Tampereen yliopisto
klo 13.05 Rahapelit, online-sijoittaminen ja kryptovaluutat - uusi Bermudan kolmio?
Tanja Sihvonen, viestintätieteen professori, Vaasan yliopisto
13.35 Paneelikeskustelu
Krista Schulman, EHYt ry ja puhujat
klo 14 seminaari päättyy
Päihdepäivät 2023: 1. Aidon kohtaamisen rakennusaineet Työpajassa on tarkoitus avata arvostavan ja kunnioittavan kohtaamisen merkitystä toiminnallisten menetelmien avulla. Osallistujat huomaavat työpajassa käytettävien menetelmien tuomat reaktiot, tunteet ja hyödyt niin itsessään kuin muissakin. Työpajamenetelmiä on helppo integroida osaksi omaa ja työyhteisön työtapoja. Lisäksi seminaarissa kuullaan tutkijatohtori Riikka Perälän alustus palveluiden saavutettavuudesta.
Järjestäjä: Kalliolan klinikka oy ja Helsingin kaupunki
Korvaushoitoa on ollut tarjolla opioidiriippuvaisille jo kahdenkymmenen vuoden ajan, ja korvaushoidossa olevien asiakkaiden joukossa alkaa olla yhä enemmän niitä, joiden elämäntilanne on sellainen, että hoidon lopettaminen on ajankohtaista. Hoitojärjestelmämme ei kuitenkaan aktiivisesti näytä tukevan korvaushoidon lopettamista, vaikka korvaushoidon lopettamiseen tulisi panostaa samalla intensiteetillä kuin hoidon aloitukseen.
Kokemusasiantuntijat ovat tuoneet esille nykyiseen palvelujärjestelmäämme liittyviä haasteita, joista yksi keskeinen näyttää liittyvän siihen, ettei korvaushoidon lopettamista suunnitteleville asiakkaille ole luotuna selkeää prosessia. Korvaushoidossa työskentelevien ammattilaisten näkemykset vahvistavat haasteen. Kokemusasiantuntijoiden mukaan hoidossa oleville ei myöskään puhuta siitä, että hoito on mahdollista tuetusti ja suunnitelmallisesti lopettaa. Toisin sanoen korvaushoidon aloitusvaihe on hyvin strukturoitu, mutta lopetusvaihe ei.
Korvaushoidon onnistunut lopettaminen on uudenlainen vaihe identiteetin muutostyölle, ja asiakkaat tarvitsevat lopettamisen jälkeen kuntoutusta ja tukea uudenlaisessa elämäntilanteessaan.
Hoitojärjestelmäämme olisi aika tarkastella kriittisesti korvaushoidossa olevien asiakkaiden osalta ja ryhtyä luomaan korvaushoidon prosessiin selkeä rakenne myös hoidosta irti haluaville asiakkaille. Hoidossa oleville tarvitaan lisäksi nykyistä enemmän psykososiaalista tukea lääkehoidon rinnalle.
Seminaarissamme haluamme puhua siitä, että korvaushoidon lopettaminen on monen päihdekuntoutujan tavoite. Korvaushoidon ei aina tarvitse olla loppuelämän kestoinen hoito, vaan siitäkin on mahdollista onnistuneesti irrottautua. Korvaushoidon onnistunut lopettaminen on prosessi, ja haluamme tässä seminaarissa tuoda kahden eri palvelunjärjestäjän näkökulmia ja kokemuksia aiheesta sekä antaa äänen korvaushoidon lopettaneille henkilöille.
Seminaari on suunnattu korvaushoidossa ja päihderiippuvaisten parissa työtä tekeville ammattilaisille, korvaushoidossa oleville asiakkaille sekä aiheesta kiinnostuneille.
13:00 Seminaarin avaussanat
Puheenjohtaja Amanda Tammivirta, liiketoimintajohtaja, Kalliolan Klinikka oy.
13.05 Korvaushoidosta irrottautuminen: Näkökulmia kumppa
Päihdepäivät 2022: Harrastustoiminta ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edist...EHYT
Järjestäjä: Elämäni Sankari ry, Suomen Syöpäyhdistys ja Mieli ry
Koronapandemian aikana urheiluharrastussektori on kokenut kovia ja erityisesti lapsille / nuorille suunnatut urheiluharrastustoiminnan rajoitteet ovat vaikuttaneet negatiivisesti lasten terveeseen kehitykseen. Seminaari antaa osallistujilleen hyvän ja ajankohtaisen kokonaiskuvan siitä, miten urheiluharrastukset toimivat ehkäisevän työn ja hyvinvoinnin edistämisen mahdollistajana. Seminaari vastaa ajankohtaiseen osaamistarpeeseen vapaa-ajan toimintaympäristöissä tapahtuvasta ehkäisevästä työstä ja terveyden edistämisestä. Seminaarin osallistujat oppivat ymmärtämään kokonaisuuksia ja näkemään ehkäisevän työn mahdollisuudet terveyden edistämistyössä. Uusien materiaalien, verkkokoulutusten ja eri toimintamallien avulla opitaan hyödyntämään olemassa olevia materiaaleja sekä jalkauttamaan niitä ”kentälle”. Seminaari nostaa myös esiin ja tarjoaa ratkaisumahdollisuuksia kasvaviin haasteisiin digi- ja rahapelaamiseen sekä mielenterveyteen liittyen.
13.00 Johdanto teemaan ja tilaisuuden avaus.
Seminaarin puheenjohtaja, Henrik Norrena, Elämäni Sankari ry
13.05 Asiantuntijan pohjustus aiheeseen UKK-Instituutin johtajan ja tohtorin näkökulmasta
Tommi Vasankari, UKK-Instituutti
13.25 Seminaarin puheenjohtaja Henrik Norrena ohjaa keskustelun nykytilanteeseen ja vallitseviin käytäntöihin.
Miten vastaamme toimintaympäristössä havaittuihin haasteisiin? Mitä toimintoja ja työkaluja on tarjolla?
13.25 Selvitys 12-17 -vuotiaiden joukkueurheilun parissa toimivien urheiluseuratoimijoiden tiedoista
ja asenteista sekä päihteiden käyttöä ja rahapelaamista ehkäisevästä ja digipelaamisen haittoja ehkäisevästä toiminnasta urheiluseuroissa (EHYT ry 2022)
Tom Korolainen, LitM, liikunnanopettaja
13.45-13.50 Tauko
13.50 Ehkäisevän työn verkko-koulutusmateriaali valmentajille ja seuratyöntekijöille sekä kohtaavan työn ja hyvinvoinnin haasteista / mahdollisuuksista vapaa-ajan toimintaympäristöissä
Teemu Koskimäki, hankekoordinaattori, Elämäni Sankari ry
14.10 Nuuskaton urheilu toimintamalli – kokemuksia toimintaympäristöön jalkautuksesta
Heidi Kolehmainen, hyvinvoinnin edistämisen asiantuntija, Pohjois-Savon Syöpäyhdistys
14.30 Nuorelle urheilijalle turvallisuutta ja kasvun mahdollisuuksia Nuori mieli urheilussa -toiminnan avulla
Johannes Parkkonen, päällikkö Nuorisotoiminnan yksikkö, Mieli ry
14.50 Kommenttipuheenvuoro
Juha Jäntti, Pyydetty loppupuheenvuoro valmentajalta, joka toimii ns. ”kentän äänenä”
Juha Jäntti, miesten salibandymaajoukkue/Classic miehet F-liiga.
15.00 Seminaarin päätös puheenjohtaja Henrik Norrena
Päihdepäivät 2022: Stigmaa purkavat sanat ja kuvatEHYT
Järjestäjä: A-klinikkasäätiö
Sanat eivät koskaan ole pelkkiä sanoja. Eivätkä valokuvat vain valokuvia. Sanat ovat valtaa, valokuvat ovat valtaa. Pohdimme eri alojen ammattilaisten kanssa kieltä ja valokuvia todellisuuden rakentajana ja tulkitsijana sekä kielen arvolatautuneisuutta. Keskiössä ovat päihteidenkäyttäjiä ja -käyttöä kuvaavat sanat ja valokuvat. Miksi on väliä sillä, millaista kieltä tai millaista kuvastoa käytämme ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen. Millaiset sanat ja valokuvat purkavat päihteidenkäyttäjiin ja -käyttöön liitettyä stigmaa eli häpeäleimaa? Entä millaiset sanat ja kuvat syventävät stigmaa? Pohdimme esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön verkostossa eli EPT-verkostossa syntynyttä huoneentaulua käsitteistä, visuaalista viestintää stigman purkajana ja rakentajana sekä sitä, miten kiinnittää kieleen huomiota arjen toiminnassa.
10.00 Mistä puhumme, kun puhumme stigmasta puheessa, tekstissä ja kuvissa
Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
10.05 Sanojen hyvät, pahat ja rumat – Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa tehty termityö
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
10.30 Miten asioista ja ihmisistä puhutaan matalan kynnyksen päihdetyössä
Aino Rukkila, kehittämiskoordinaattori, ja Serafiina Grefberg, vertainen, A-klinikkasäätiö/Osis
10.50 Tauko
11.00 Lopetetaan leimaavien kuvien käyttö
Inari Viskari, asiantuntija, THL
11.20 Kuvat valokuvaajan ja journalismin näkökulmasta
Markku Niskanen, kuvatoimituksen päällikkö, Helsingin Sanomat, ja Annika Rauhala, valokuvaaja
11.45 Keskustelua ja yhteenvetoa
12.00 Seminaari päättyy
Päihdepäivät 2022: Stigmaa purkavat sanat ja kuvat Inari ViskariEHYT
Järjestäjä: A-klinikkasäätiö
Sanat eivät koskaan ole pelkkiä sanoja. Eivätkä valokuvat vain valokuvia. Sanat ovat valtaa, valokuvat ovat valtaa. Pohdimme eri alojen ammattilaisten kanssa kieltä ja valokuvia todellisuuden rakentajana ja tulkitsijana sekä kielen arvolatautuneisuutta. Keskiössä ovat päihteidenkäyttäjiä ja -käyttöä kuvaavat sanat ja valokuvat. Miksi on väliä sillä, millaista kieltä tai millaista kuvastoa käytämme ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen. Millaiset sanat ja valokuvat purkavat päihteidenkäyttäjiin ja -käyttöön liitettyä stigmaa eli häpeäleimaa? Entä millaiset sanat ja kuvat syventävät stigmaa? Pohdimme esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön verkostossa eli EPT-verkostossa syntynyttä huoneentaulua käsitteistä, visuaalista viestintää stigman purkajana ja rakentajana sekä sitä, miten kiinnittää kieleen huomiota arjen toiminnassa.
10.00 Mistä puhumme, kun puhumme stigmasta puheessa, tekstissä ja kuvissa
Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
10.05 Sanojen hyvät, pahat ja rumat – Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa tehty termityö
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
10.30 Miten asioista ja ihmisistä puhutaan matalan kynnyksen päihdetyössä
Aino Rukkila, kehittämiskoordinaattori, ja Serafiina Grefberg, vertainen, A-klinikkasäätiö/Osis
10.50 Tauko
11.00 Lopetetaan leimaavien kuvien käyttö
Inari Viskari, asiantuntija, THL
11.20 Kuvat valokuvaajan ja journalismin näkökulmasta
Markku Niskanen, kuvatoimituksen päällikkö, Helsingin Sanomat, ja Annika Rauhala, valokuvaaja
11.45 Keskustelua ja yhteenvetoa
12.00 Seminaari päättyy
Päihdepäivät 2022: Mitä mä teen tän asiakkaan kanssa – ilmoitusvelvollisuudes...EHYT
Järjestäjä: EPT-verkoston huumetyöryhmä
Miten huumeita käyttävän asiakkaan kohtaamiseen vaikuttaa työntekijän ilmoitusvelvollisuudet ja -oikeudet? Mitä asialle voisi tehdä? Asiaa pohditaan ja siihen haetaan ratkaisuja ilmoitusvelvollisuuden yleisestä, työntekijän sekä asiakkaan näkökulmasta.
10.00–10.05 Seminaarin avaus ja teeman esittely.
Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja, Irti Huumeista ry
10.05–10.35 Yleistä ilmoitusvelvollisuudesta ja -vastuusta. Milloin pitää ilmoittaa ja kenelle? (lastensuojeluun? poliisille? terveydenhuoltoon?)
HUOM! Sairastapauksen vuoksi Mirka Vainikka esittää Pia Pulkkisen, Helsingin kaupungin päihdepalveluiden päällikön diaesityksen.
10.40–11.05 Työntekijän haasteet ilmoittamisessa/ilmoittamatta jättämisestä.
Robert Koski, projektipäällikkö, HDL Tukialus -hanke
11.10–11.15 Tauko
11.15–11.40 Asiakkaan näkökulmat teemaan
Juha-Pekka Pääskysaari, ohjaaja, Sininauha Oy
11.45–12.00 Yhteenveto, yleisökysymykset kaikille ja seminaarin lopetus
Mirka Vainikka, Irti Huumeista ry
Päihdepäivät 2022: Vangista tavikseen - rikollisuudesta irtautumisen monet h...EHYT
Vangista tavikseen - rikollisuudesta irtautumisen monet haasteet
Järjestäjä: Kriminaalihuollon Tukisäätiö, Rikosseuraamuslaitos
Vankilasta vapautuvat ovat yhteiskunnassamme erityisen huonossa asemassa. Vapautuminen on haavoittuva nivelvaihe, joka voi pudottaa uudestaan marginaalin vangiksi. Vankilataustainen kantaa usein leimaa, stigmaa ja häntä tarkastellaan vahvojen stereotypioiden kautta. Tämän lisäksi yhteiskuntaan sopeutumiseen vaikuttavat aikaisemmat huonot kokemukset ja negatiivinen minäkuva.
Vapautuvien vankien asunnottomuus on Suomen mittakaavassa aivan omaa luokkaansa. Työllistyminen on haastavaa ilman asuntoa, koulutusta, työkokemusta ja vahvasti leimattuna. Vapautuva vanki tarvitsee erityisen suunnitelman ja tukea haastavaan nivelvaiheeseen. Tämä edellyttää vahvaa yhteistyötä valtion, kuntien ja kolmannen sektorin välille. Tätä haavoittuvaa nivelvaihetta tarkastellaan seminaarissa vertaistyön kautta.
Seminaari on tarkoitettu sosiaali-, terveys- ja ohjausalan ammattilaisille.
10.00 Pohjustus aiheeseen Mia Juselius
- Kaksi kokemusasiantuntijaa on jokaisen osion mukana koko seminaarin ajan.
1. Vankilan sopeuttavia toimia klo 10.05
- Klo 10.05 Koevapaus tueksi nivelvaiheeseen: kokemusasiantuntijat sekä rikosseuraamusesimies Teija Nurmiluoto, Helsingin vankila,
- Klo 10.25 Kuntoutusta vankilan sijaan – sakkovankihanke: kokemusasiantuntijat sekä erityisasiantuntija Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos,
2. Vapautumisen monet mahdollisuudet 10.45
- Klo 10.35 Päihteet odottaa portilla; päihteiden käyttö hallintaan: kokemusasiantuntijat sekä projektipäällikkö Marko Karuvaara
- Tauko 5 minuuttia.
- Klo 11.10 Mihin mä sit meen? Asunnottomuus uuden elämän esteenä: kokemusasiantuntijat sekä vapautuvien asumisen asiantuntija Mia Juselius
- Klo 11.25 Arkeen kiinni – koulutuksen ja työelämän kautta: kokemusasiantuntijat sekä oppimisvalmennuksen asiantuntija Anna Taavitsainen
- Klo 11.40 Kenen kanssa mä pyörin? Sosiaaliset suhteet ja liittyminen yhteiskuntaan. Kokemusasiantuntijat sekä vastaava ohjaaja Hanna Myyrä, Nuorten toiminta ja Juntu-hanke
- Klo 11.55 Kommentteja/kysymyksiä. Voimme vastailla tulleisiin kysymyksiin myös jälkikäteen.
3. Työkykyohjelmaa toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja
työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kesken
TEM:n toimenpiteet
STM:n toimenpiteet
Tulevaisuuden
Sote-keskus
Työn ja työhyvinvoinnin
kehittämisohjelma
1. Työkyvyn tuki
2. Tuetun työllistymisen
menetelmät
3. Ammattilaisten
osaamisen
vahvistaminen
4. Palvelujen ja etuuksien
yhteensovittaminen
1. TE-palveluiden
uudelleen muotoilu
2. Hankinnoilla työllistämisen
vauhdittaminen
3. Yhteiskunnallisten
yritysten strategian
valmistelu
4. Työkykykoordinaattori-
resurssien vahvistaminen
YHDYSPINNAT
Mielenterveys-
strategia
Ikäohjelma
Kuntoutus-
uudistus
Sosiaaliturvan
uudistus
Työkykyohjelma
Kuntien
työllisyys-
kokeilut
YHDYSPINNAT
TYP-
monialainen
yhteispalvelu
Ohjaamot
STM TEM
4. • Lisätä osatyökykyisten työttömien työllistymisen edellytyksiä, työ- ja
toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta
• Luoda monialainen palvelukokonaisuus, jossa osatyökykyisten
työttömien työkyvyn tuen tarve tunnistetaan ja jossa palvelut ja
palvelupolut toimivat asiakaslähtöisesti
• Kehittää ammattilaisten osaamista siten, että he tuntevat työkyvyn
tuen palvelukokonaisuuden ja osaavat hyödyntää sitä asiakkaan
parhaaksi
• Tuottaa tietoa osatyökykyisten työttömien palveluiden ja etuuksien
yhteensovittamiseksi sekä lainsäädännön kehittämisen tueksi.
• → 22 kuntaa ja kuntayhtymää toteuttaa kehittämishankkeita
STM:n hallinnonalan Työkykyohjelman
tavoitteet
7. 1. Vahvistetaan ja selkeytetään sosiaalihuollon työllistymistä
tukevaa palvelupolkua TE-hallinnon palvelujen rinnalla.
2. Otetaan käyttöön laatukriteereihin perustuva tuetun
työllistymisen työhönvalmennus ja arvioidaan sen toimeenpanoa,
soveltuvuutta ja vaikuttavuutta.
3. Kokeillaan ns. alihankintamallia vammaisten henkilöiden
työllistymistä tukevassa toiminnassa ja työtoiminnassa.
Tuettu työllistyminen –
toimenpidekokonaisuuden tavoitteet
8. • Työhön sijoittumista edistävien toimien käytön lisäämistä
sosiaalihuollossa
• Työllistymistä tukevien sosiaalipalvelujen selkeyttäminen
• Sosiaalihuollon, Kelan, TE-palvelujen, kunnan työllisyyspalvelujen,
työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun ja ohjaamojen
yhdyspinnan ja työnjaon selkeyttämistä ja mallintamista, yhteistyöstä
ja sen rakenteista sopimista
Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan
palvelupolun vahvistaminen
9. Sosiaalihuollon työllistymistä tukevat palvelut
Useita oikeudellisia epäkohtia, kuten mm. keitä palveluun
ohjautuu, millä perusteella. Palvelun sisällössä paljon vaihtelua
Edellytykset palveluihin pääsyssä monimutkaiset, palvelut myös
sekoittuvat keskenään. Lainsäätäjän tarkoitus avoimille
työmarkkinoille etenevästä polusta ei ole käytännössä täyttynyt.
Pääosa siirtymistä tapahtuu työtoiminnasta muuhun virikkeitä
antavaan toimintaa, palkkatyöhön ohjaavaa yksilöllistä tukea on
harvoin tarjolla
15. Kuntouttava työtoiminta Vantaalla
• Kuntouttavalla työtoiminnalla parannetaan pitkään jatkuneen työttömyyden
perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä
työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä edistetään hänen mahdollisuuksiaan
osallistua koulutukseen ja työ- ja elinkeinoviranomaisen tarjoamaan
julkiseen työvoimapalveluun (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta)
• Maksimiaika yleensä 12kk per paja (integroidussa kuntouttavassa työtoiminnassa 24kk
samassa toiminnassa). Valmennustaloissa voidaan tarvittaessa asiakaslähtöisistä
perusteista joustaa yli 12kk samalla pajalla esim. osatutkintojen suorittamisen tai
muun perustellun syyn vuoksi.
• Työtoimintajaksosta sopimus yleensä 3 kk kerrallaan (ensimmäinen jakso aina 3
kk), max. 2 vuotta lain mukaan
• Työtoimintaa vähintään 4 t/pv, 1-4 päivänä viikossa max 178 pvää vuosi.
• Työvuorot ovat pääsääntöisesti ma – pe klo 8 - 12 tai ma – to iltapäivällä klo 11 - 15
16. Kuntouttavan
työtoiminnan asiakasmäärät
• 2014 asiakkaita oli yhteensä 952 (kasvua edellisvuodesta 22,5 %)
• 2015 asiakkaita oli yhteensä 1249 (kasvua edellisvuodesta 28,4%)
• 2016 asiakkaita oli yhteensä 1293 (kasvua edellisvuodesta 3,52%)
• 2017 asiakkaita oli yhteensä 1503 (kasvua edellisvuodesta 16,24%)
• 2018 asiakkaita oli yhteensä 1761 (kasvua edellisvuodesta 17,16%)
• 2019 asiakkaita oli yhteensä 1722 (laskua edellisvuodesta -2%)
• 2020 asiakkaita oli yhteensä 1 3 3 7 ( l a s k u a - 7 , 5 % )
18. Kuntouttava työtoiminta
• Noin 1/3 puhuu äidinkielenä muuta kuin suomea tai ruotsia
• Pääosa asiakkaista ohjautuu TYP-palveluiden ja muiden monialaisten palveluiden
kautta -> 1.3.2021kuntakokeilun omaohjaajat lähettäjinä
• Toiminta on pääosin kunnan omaa järjestämää palvelua:
• Valmennustalot Reeli, Luxi ja Koutsi
• Integroidut palvelut
• Nuorisopalveluiden työpajat
• Ostopalvelut
• Henkilöstö n 80-90 henk.
20. Suomen kielen opetus
valmennustaloilla
Jokaisella valmennustalolla (Koutsi, Reeli ja Luxi) on suomen kielen opettaja, joka järjestää
asiakkaille sekä ryhmä- että yksilöopetusta. Sen lisäksi suomen kielen opettaja on mukana
työpajoilla keskustelemassa ja aktivoimassa suomen kielen käyttämistä.
Aihepiirit ovat työelämään ja arkeen liittyviä asioita asiakkaiden osaamistaso huomioiden
21. Valo-valmennus ja
opinnollistaminen
valmennustaloilla
• Valo-valmennus:
Asiakkaalla on mahdollisuus suorittaa perus- tai ammattitukinnon osa- tai kokotutkintoja.
Oppilaitos kirjoittaa asiakkaalle todistuksen suoritetuista opinnoista, jotka näytetään arjen
ympäristössä.
• Opinnollistaminen Paikko-järjestelmässä:
On toinen tapa tunnistaa pajan osaamisia. Maksullinen palvelu, johon Vantaa on ostanut lisenssin.
Työpaikossa tunnistetaan ensin oppimisympäristö sen mukaisesti mitä asioita ko. ympäristöissä voi
tehdä.
Työyksikön puolelta kirjoitetaan osaamistodistus asiakkaalle niistä asioista, jotka hän osaa.
22. Integroidut
• Kuntouttavaan työtoimintaan voi osallistua myös
integroiduissa paikoiss. Toiminta sopii henkilöille,
jotka kykenevät työskentelemään itsenäisesti ja
ovat lähellä avoimia työmarkkinoita.
• Kuntouttavan työtoiminnan
asiakkaat työskentelevät erilaisissa avustavissa
tehtävissä kaupungin toimialoilla sekä
erilaissa säätiöissä, yhdistyksissä, järjestöissä,
valtiolla ja seurakunnissa esim. vanhustenhuollon
palveluyksiköt, päiväkodit, hautausmaa.
• Kilpailutettuja yhteistyökumppaneita, joita tällä
hetkellä seitsemän (7)
• Yksilö- ja ryhmätoimintaa
• Toimintaa järjestetään Vantaan, Helsingin ja
Espoon alueella
• Toimintaa järjestetään erilaisilla työpajoilla mm.
Keittiö, toimisto- ja puhtauspalvelut
• Lisäksi erilaisia ryhmiä mm. Ict-maahanmuuttajille,
S2-ryhmiä, lähellä työelämää oleville henkilöille
suunnattuja ryhmiä
Ostopalvelut
23. Nuorisopalveluiden kuntouttava
työtoiminta
• Nuorille henkilöille järjestetään kaupungin omana toimintana (ostopalvelun lisäksi) kuntouttavaa
työtoimintaan nuorten työpajoilla. Työpajoina on keittiö-, kädentaito-, kodinkunnostus-, kulttuuri- ja
liikuntapaja.
• Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 2–3 päivänä viikossa, 6 tuntia päivässä.
24. Kuntouttava työtoiminta
etävalmennuksena 1/2
• Ajalla 3/20-7/20 ja 12/20- 4/21 järjestettiin asiakkaille kuntouttava työtoimintaa etätoimintana. Kokonaisuuteen kuului
sosiaaliohjaajan ja uravalmentajan kontaktoinnit puhelimen kautta. Lisäksi työpajat järjestivät etätehtäviä
asiakkaille.
• Kuntouttava työtoiminta etävalmennuksena syksyllä 2020:
Asiakkaiden kanssa keskustellaan siitä, että kuntouttava työtoiminta voidaan tilanteesta riippuen järjestää
lähitoimintana, hybridinä tai etätoimintana.
Suurin osa asiakkaista on lähitoiminnassa. Osa asiakkaista on hybdiritoiminnassa, jossa he vuorottelevat
lähitoiminnan ja etätoiminnan välillä. Osa asiakkaista on pelkästään etätoiminnassa.
Asiakkaalle annetaan etäkuntouksen mahdollisuus tarvittaessa valmennustalolla tai ostopalveluissa, jos:
asiakas kuuluu riskiryhmään
asiakkaalla on sairas lapsi kotona
asiakkaalla on omaehtoinen tai pakollinen karanteeni
jos asiakkaalla lieviä flunssaoireita, mutta pystyt kuitenkin osallistumaan toimintaan
jos asiakkaalla on pelkotila, tai muu perusteltu syy
25. Kuntouttava
työtoiminta etävalmennuksena 2/2
Integroidussa kuntouttavassa työtoiminnassa (esim. koronasulun vuoksi) asiakkaat siirtyvät
etätoimintaan tai lähitoimintaan valmennustalolle tai uuteen integroituun paikkaan
Etäkuntoutuksessa ohjaaja antaa asiakkaalle ohjeet ja/tai harjoitteet, joita tehdään kotona
työtoimintapäivänä. Asiakkaan tulee palauttaa annetut tehtävät määräajassa ja tämä katsotaan
silloin toimintapäiväksi.
Etäkuntoutuspäivälle/-päiville määritellään tavoitteet ja seuranta lähipäivän tapaan ja asiakkaan
tulee olla tavoitettavissa toimintavuoron aikana
Etäkuntoutus ei vakuutussyistä anneta fyysisiä tehtäviä.
Etäkuntoutuspäivä on sama kuin sopimukseen kirjattu toimintapäivä.
Etäkuntoutuksesta voidaan sopia vain jos asiakkaalla on siihen kotonaan tarvittavat välineet ( esim.
puhelin kontaktinpitoa varten).
27. Etkumo Ryhmässä max. 16 kuntouttavan työtoiminnan
asiakasta, joilla kotona tietokone ja toimiva nettiyhteys.
Toimintapäiviä 3pv/vk ja 4h/pvä kolmen kuukauden
ajan.
Toiminta hybridimallilla; pääsääntöisesti etänä
tietokoneen kautta käyttäen teamsia sekä
googlen classroomia (tämä yhteinen alusta, jossa
jaetaan materiaalia, tehtäviä sekä
kommentointia) lisäksi muutamia lähipäiviä
kokonaisuuden alussa ja lopussa.
28. Etkumo Isossa roolissa päivittäinen ryhmäkeskustelu sekä
itsenäisissä tehtävissä omakohtainen pohdiskelu.
Tavoitteena:
1.Voimaantua, oppia tunnistamaan ja sanoittamaan
omia vahvuuksia ja jo hankittua osaamista.
2.Avata omaa ajattelua näkemään vaihtoehtoja.
Tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia.
3. Kartoittaa opiskelu- ja työllistymispolkuja
yhteistyössä uravalmennuksen kanssa.
4.Päivittää työhakemisen taitoja ja ansioluettelo.
5.Vertaistuki ryhmäläisiltä.
29. Sosiaaliohjaus kuntouttavassa
työtoiminnassa
• Kuntouttava työtoiminta käynnistyy asiakkaan tapaamisella esim.
valmennustalolla, jossa tutustutaan työtoimintapaikkaan ja
laaditaan sopimus kuntouttavasta työtoiminnasta
• Sosiaaliohjaaja on tukena kuntouttavan työtoiminnan ajan, auttaa
arjen ongelmatilanteissa ja sekä ylläpitää motivaatiota
• Auttaa pohtimaan tulevaisuuden tavoitteita, ohjaa
oikeisiin palveluihin ja laatii jatkosuunnitelmaa yhteistyössä muiden
työntekijöiden kanssa
30. Uravalmennus kuntouttavassa
työtoiminnassa
• Uravalmentaja antaa sekä yksilö- että ryhmävalmennusta asiakkaille
• Tavoitteena on asiakkaan työllistyminen, opintoihin siirtyminen tai muu
vaihtoehto, joka edesauttaa asiakkaan työllistymistä
• Uravalmentaja pyrkii aktiivisesti etsimään asiakkaalle
sopivia työllistymismahdollisuuksia sekä kannustaa asiakasta havaitsemaan omia
vahvuuksiaan
• Uravalmentaja tekee yhteistyötä työpaja- ja sosiaaliohjaajien sekä TE-toimiston
ja TYPin kanssa
32. Tulevaisuuden näkymiä
• Haasteena tuottaa monipuolista ja vetovoimaista kuntouttavaa työtoimintaa
asiakkaille lähipalveluna, hyvien kulkuyhteyksien päässä
• Vaikuttavuuden lisääminen jatkossa -> asiakkaista yhä isompi osa siirtyy työhön,
koulutukseen tai muuhun työllistämistä edistävään toimenpiteeseen
• Epidemian tuomat haasteet palveluiden tarjoamisessa
• Uuden lain tuomat vaikutukset käytäntöön- Kuka ja miten järjestetään
• Työllistymisen kuntakokeilun tuomat muutokset kuntouttavaan työtoimintaan
• Yritysten ja oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen
33. 23
Tunnista, Ennaltaehkäise, Ohjaa ja Tue moniammatillisesti osatyökykyisiä
TEOT-hanke 2021-2022
budjetti on1,9 milj.€, josta valtionavustusta valtioneuvoston työkykyohjelmasta 1,6 milj.€.
TEOT-hanke haluaa tuoda palveluverkoston toimijat helpommin löydettäväksi ja lähestyttäväksi asiakkaille
sekä suunnatta rajalliset voimavarat niihin osatyökykyisten asiakasryhmiin, jotka eniten hyötyisivät
saamastaan tuesta – tavoitteena työllistyminen ja kuntoutuminen.
Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, jotka vastaavat asiakasprosessin eri vaiheisiin. Erityisen kriittisenä
nähdään se, että alkuvaiheen palvelutarpeen tunnistaminen, kartoittaminen sekä ohjaus tehdään
yhdenmukaisesti, jotta ohjaus toimii.
37. A-klinikkasäätiö 38
A-klinikkasäätiö pähkinänkuoressa
• Yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon toimija (1955-)
• Järjestötyötä säätiön nimissä http://a-klinikkasaatio.fi/
• Hoitopalvelut yhtiöitetty: A-klinikka Oy on säätiön 100 %
omistama yhteiskunnallinen yritys https://www.a-klinikka.fi/
• Päihteet ja mielenterveys, pelaaminen, muut psykososiaaliset
ongelmat
• Valtakunnallista ja alueellista toimintaa.
• Apua, tukea ja hoitoa kasvokkain ja verkossa.
39. A-klinikkasäätiö 40
Taustaa
• Alkoholihaitat aiheuttavat Suomessa
noin 1,6 miljardin euron välittömät
kustannukset (Stockwell ym. Finnish alcohol policy at
the crossroads. Stockwell, 2019)
• Suomessa on 564 000 alkoholin
riskikäyttäjää (THL).
• Päihteiden ja lääkkeiden samanaikainen
käyttö lisääntyy.
Alkoholikuolemat lisääntyneet +6,5 %
Huumekuolemat lisääntyneet +12,6 %
(Lähde: THL, Päihde-tilastollinen vuosikirja 2019
Opioidien käyttäjiä Suomessa v. 2017
23 500-29 500.
Lähde: duodecimlehti.fi, duo 15450
40. A-klinikkasäätiö 41
Taustaa
• Kannabis on suosituin huume.
• Kannabiksen käyttö kasvaa
sukupolvittain. 1980-luvulla
syntyneistä 42 % ilmoitti kokeilleensa
kannabista ainakin kerran elämässään.
(THL:n huumekysely vuodelta 2018)
• Suomalaisista lähes 80 prosenttia on
pelannut viimeisen vuoden aikana jotain
rahapeliä.
Koko väestöstä 24 % on kokeillut
kannabista.
Lähde: THL 2020
Suomen 15-74-vuotiaasta väestöstä
11 % on riskipelaajia (400 000).
Lähde: THL 2020
Noin 112 000:lla (3 %) on
rahapeliongelma. Heistä
peliriippuvaisia on noin 52 000.
Lähde: THL 2020
41. A-klinikkasäätiö 42
Taustaa
→ Päihteiden käytöllä on vaikutusta työ- ja toimintakykyyn.
→ Päihteiden käyttö on riski työelämästä syrjäytymiselle.
→ Päihteiden käyttöön liittyvä stigma vaikeuttaa pääsyä takaisin työmarkkinoille.
→ Mielenterveyssyyt ovat merkittävin työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä.
→ Perusoikeus: jokaisella ihmisellä on oikeus työhön.
→ Tuettu työllistäminen on tärkeä elämänvaihe, jossa tarvitaan erilaisia
tukimuotoja.
→ Työ on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti merkityksellistä:
• työn arvostus
• hyvinvointivaltion palvelut vs. huoltosuhde
→ Yhteistyötä tarvitaan, jotta myös heikommassa työmarkkina-asemassa oleville
tarjotaan mahdollisuus työllistyä.
43. A-klinikkasäätiö 44
Yhteiskehittämistä ja strategiaa
• Vantaan kaupunki ja A-klinikkasäätiö ovat yhteiskehittäneet sosiaalisen
työllistämisen sähköistä tukipakettia
• Video: Vantaan Reelin palveluesimies Tuomo Seppänen kertoo
yhteiskehittämisestä https://www.youtube.com/watch?v=pz2FRvBOv-Y
• Videoselitys: Tuomo Seppänen kertoo, miten yhteistyö Vantaan Reelin ja
A-klinikkasäätiön kanssa käynnistyi ja mitä se merkitsee ohjaajille ja
heidän asiakkailleen.
• Yhteiskehittämisen avainsanoja:
• Osallisuus, yhdenvertaisuus, digitalisaatio, työ- ja toimintakyky,
työllistyminen, kestävä kehitys, arvot, oikeudet, elämänvaihe
45. A-klinikkasäätiö 46
Mikä sähköinen tukipaketti?
Sosiaalisen työllistämisen sähköinen
tukipaketti on kaksiosainen:
1. Tuetun työllistämisen piirissä oleville
asiakkaille/kansalaisille/työntekijöille
suunnattu sivusto unto.elämänvaihe.fi
2. Tuettua työllistämistä harjoittaville
suunnattu verkkokurssi Ota puheeksi
työelämänvaihe (vielä kehitysversiona työn
alla)
46. A-klinikkasäätiö 47
unto.elämänvaihe.fi
• Sähköisen tukipaketin tavoitteena on integroitua osaksi
kasvokkaista työtä ja osaltaan edistää elämänhallintaa,
ehkäistä ja vähentää päihdehaittoja sekä edistää työ- ja
toimintakykyä.
• Tavoitteena on tehdä yhteistyötä erilaisten
organisaatioiden kanssa, ja arvioida sekä kehittää
integroidun tuen sisältöjä.
• Yhteistyökumppaneiksi toivotaan kuntia, järjestöjä ja
valtion sektorilaitoksia sekä kaikkia työnantajia, joilla on
henkilöstöä tuetussa työssä.
• Unto-sivusto on vapaasti hyödynnettävissä itsenäisesti tai
ohjatusti yhteisenä käyttöliittymänä.
47. A-klinikkasäätiö 48
unto.elämänvaihe.fi
• Tukipaketin kehittämiseen Reelin
kanssa on osallistunut myös säätiön
Paikka auki -työntekijöitä:
• Mikko Laukonsuon mukaan
unelmat ovat kuntoutumisen
tiellä tärkeitä – hän kehitti
erityisesti Itsetuntemus-osiota.
• Tarmo Rouhiainen on erityisesti
kuvannut videoita – ja hän on
täällä tänään mukanamme.
52. A-klinikkasäätiö 53
Toimintakyvyn mittaaminen
Muutos toimintakyvyn yhdellä osa-alueella
vaikuttaa muiden osa-alueiden
kehitykseen. Toimintakyky paranee
tutkitusti päihdehoidon aikana.
Paradise24fin-lomake sopii erinomaisesti
myös tuetun työllistämisen piirissä oleville.
• Lomakkeen voi ohjata tekemään
itsenäisesti tai avustettuna.
Lisätietoa lomakkeen taustasta:
Lisätietoa Tietopuussa
Paradise24fin lomake sähköisenä
Päihdelinkissä
Paradise24fin lomake pdf muodossa
Päihdelinkissä
53. A-klinikkasäätiö 54
Esimerkki sisällöstä: pohdintatehtävät
Unto-palvelu sisältää teemaan
liittyviä pohdintatehtäviä, joista
osa on itsenäisesti tehtäviä, osa
työyhteisössä tehtäviä. Joissakin
pohdintatehtävissä kehotetaan
keskustelemaan asiasta oman
tukihenkilön kanssa.
54. A-klinikkasäätiö 55
Verkkokurssi tuetun työn osaajille
Tuetun työllistämisen piirissä on ammattilaisia hyvin monenlaisista taustoista.
Sähköisen tukipaketin toinen osa tähtää ammattilaisten oman osaamisen
lisäämiseen tavoitteisiin pääsemiseksi.
Tuetun työllistämisen erilaiset toimijat voivat tarvita tietoa ja vinkkejä siihen,
miten verkkoa ja erityisesti Unto-verkkosivustoa voisi hyödyntää osallistavana
työkaluna työ- ja toimintakyvyn kehittämisessä.
Ota puheeksi työelämänvaihe -verkkokurssi on vielä kehitysvaiheessa, ja sen
valmistumisesta tiedotetaan mm. otapuheeksi.fi sivulla.
56. A-klinikkasäätiö 57
Syrjäyttääkö digi?
THL:n FinSotekysely: kohderyhmänä 20 vuotta täyttäneet. Otos: 10 000, n= 45 %
Koettuja esteitä sote-verkkopalvelujen käytössä:
• Henkilökohtaista tapaamista ei voi korvata sähköisellä yhteydenotolla (yli 60
% vastanneista samaa mieltä).
• Käyttöehdot ovat liian hankalat (46 % samaa mieltä).
• Viidennes koki, ettei omannut riittäviä taitoja sähköisten palveluiden
käyttämiseen.
• 15 % ei ollut käytössä tietokonetta ja internetyhteyttä.
• Ikä selitti voimakkaasti esteiden kokemista, myös maakunnittain eroja.
Lähde: Hyppönen, H. ym. Kansalainen – pystyn itse? Kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä
palveluista kansalaisille. Tutkimuksesta tiiviisti 2, tammikuu 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos, Helsinki
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135932/URN_ISBN_978-952-343-040-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
57. A-klinikkasäätiö 58
Verkkopalvelujen käyttö väestössä
Selvästi parhaimpana sähköisten
palvelujen hyödyntämistapana pidetään
niiden käyttämistä kasvokkaisten
palvelujen tukena.
Tästä väittämästä oli samaa mieltä 46 %
(v. 2017 luku oli 44 %).
A-klinikkasäätiön tutkimussarja verkkopalvelujen käytöstä
(2013, 2015, 2017, 2019). Kohderyhmä: 18-79-vuotiaat (online-paneeli)
Teemana päihteet, muut riippuvuudet ja mielenterveys
Taloustutkimus 2013, n=1195
Taloustutkimus 2015, n=1089
Kantar TNS 2017, n=1011
Kantar TNS, 2019, n=1008
58. A-klinikkasäätiö 59
Väestön valmius käyttää verkkoapua
A-klinikkasäätiön tutkimussarja verkkopalvelujen käytöstä
(2013, 2015, 2017, 2019). Kohderyhmä: 18-79-vuotiaat (online-
paneeli) Teemana päihteet, muut riippuvuudet ja mielenterveys
• Yli puolet (57 %) olisi itse valmis kokeilemaan
internetistä löytyviä itsehoito- tai oma-
apupalveluja omaan ongelmaan liittyen (kasvanut
vuodesta 2017).
• 68 % olisi valmis hakemaan tietoa, tukea tai apua
sähköisistä palveluista, jos läheisellä olisi
ongelmia (kasvanut vuodesta 2017).
Suomen Gallup 2013, n=1195
Suomen Gallup 2015, n=1089
Kantar TNS 2017, n=1011
Kantar TNS, 2019, n=1008
59. A-klinikkasäätiö 60
Asiakastyö ja digitalisaatio
Tuetun työllistämisen piirissä olevien kansalaisten tukemisessa kannattaa hyödyntää
digitalisaatiota.
→ Unto palvelee ammattilaisen ja tuetusti työllistetyn yhteisenä käyttöliittymänä
elämänvaiheen tukemisessa
Esimerkkejä hyödyistä:
• vahvistaa tuetun työntekijän digi-taitoja ja oma-apua
• kiinnittää asiakkaan toimintaan/palveluihin kohtaamisten välillä (voi antaa
tehtävänantoja, hyödyntää sisältöjä ja pohdintatehtäviä)
• tukee työ- ja toimintakyvyn edistämistä
61. A-klinikkasäätiö 62
Pyydämme palautetta Untosta
Tehdään yhdessä unelmista totta.
Tuetaan ihmisiä heidän pyrkiessään
kohti toivomaansa työ- ja toimintakykyä.
Unto kasvaa ja kehittyy.
Meille voi lähettää ruusuja ja risuja,
kehittämisideoita ja yhteistyötoiveita
sähköpostilla
otapuheeksi@a-klinikka.fi