Webinaari Katse nuoriin! 11.2.2021, Mikko Hulkkosen esitys

1. Nuorten mielenterveys- ja
päihdepalveluiden kehittäminen
Tulevaisuuden sote-keskus –ohjelmassa
Varsinais-Suomessa
Mikko Hulkkonen
Hyvinvointijohtaja, Varsinais-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen vastuuvalmistelija
@hulkkonenmikko

2. Varsinais-Suomen alueelliset erityispiirteet 1
• Varsinais-Suomessa palvelujen haasteet liittyvät keskeisesti
siihen, että erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun
sijaishuollon laitospalveluja käytetään runsaasti suhteessa
perustason palveluihin.
• Samaan aikaan esimerkiksi varhaisen vaiheen
perhepalveluja käytetään vähemmän kuin maassa
keskimäärin.
• Tästä syystä maakunnan alueen LAPE-palvelujen
asukaskohtaiset, yhteenlasketut nettokäyttökustannukset
ovatkin maan kolmanneksi suurimmat ja palvelujen
kustannusten osuus alueen kaikista sosiaali- ja
terveyspalvelujen nettokäyttökustannuksista oli 8,1 prosenttia
eli maan suurimpia.
• Samaan aikaan esimerkiksi nuorisopsykiatristen
avohoitokäyntejä oli maan keskitasoa vähemmän ja varhaisen
vaiheen perhepalveluja käytetään vähemmän kuin maassa
keskimäärin.
• Vähän ylikunnallisia johtamis- tai palvelurakenteita, vaikka
palvelukokonaisuudessa on kyse monijärjestäjämallista.

3. Varsinais-Suomen alueelliset erityispiirteet 2
• Varsinais-Suomessa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä on
vahvasti erikoissairaanhoitopainotteinen, pirstaleinen ja koordinoimaton.
• Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut on hallinnollisesti sijoitettu terveydenhuollon,
sosiaalihuollon ja sivistystoimen alaisuuteen, eikä mikään yksi taho vastaa näiden palvelujen
kokonaiskoordinaatiosta. Jako perus- ja erityispalveluihin on jyrkkä.
• Perustasolla on huono kyky hoitaa mielenterveysongelmia, mikä ruuhkauttaa
erikoissairaanhoitoa, josta taas intensiivinen avohoito lähes puuttuu
palvelujärjestelmästä. Mielenterveyspalveluiden puutteita joudutaan paikkaamaan
osin lastensuojelupalveluilla.
• Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa ovat 9-kertaistuneet viimeisen 20
vuoden aikana, ja tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon tarkkailulähetteellä
siirtyneiden 0 - 17-vuotiaiden määrä on 5,5-kertaistunut.
• Silti Varsinais-Suomessa lasten- ja nuorten psykiatrian avopalveluja käytetään THL:n
maakunnallisen arviointiraportin mukaan vähän suhteessa muuhun maahan, vaikkakin lähetteet
lasten- ja nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon ovat voimakkaasti lisääntyneet viime
vuosien aikana. Tämä johtuu erityisesti lisääntyneestä hoitoon hakeutumisesta.
• Varsinais-Suomessa on sen sijaan kohtuullisen hyvät resurssit
kouluterveydenhuollossa. Kouluympäristöihin jalkautuvilla työmalleilla ja -tekijöillä
on pyritty parantamaan palvelujärjestelmän kykyä vastata lasten ja nuorten
mielenterveys- ja päihdepulmiin varhain.
• Kouluille jalkautuvista työntekijöistä, ns. psykiatrisista sairaanhoitajista, on kokemuksia useista
maakunnan kunnista (esim. Raisio, Rusko, Naantali, Kaarina, Salo, Somero), viimeiseksi Turusta,
jossa toimintamallin käyttöönoton myötä lähetteiden määrä väheni erikoissairaanhoitoon 35
prosenttia vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

4. Järjestämissuunnitelman
mukaiset painopisteet
LAPE-palveluissa
Varsinais-Suomen järjestämissuunnitelman
LAPE-kehittämisen painopisteet

5. Perhekeskukset ja varhainen tuki arjessa
kehittämisen kohteet
osana Tulevaisuuden sote-keskushanketta
Perhekeskuspilottien
edistäminen
Monialaisen johtamisen ja
johtamisrakenteiden
valmentaminen
Perhekeskustoimintamallin
konseptointi osaksi
tulevaisuuden sote-keskusta
Puheeksi ottamisen menetelmät
osaksi jokapäiväistä toimintaa
peruspalveluissa
Sähköisen perhekeskuksen
jatkokehitys
Mikko Hulkkonen
Keskeisempien palvelupolkujen
tehostaminen ja jalkautumisen
edistäminen

6. Nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja
päihdepalvelujen kehittäminen
osana Tulevaisuuden sote-keskushanketta
Jononpurkutiimi
pullonkaulayksiköiden tueksi
Jalkautumisen edistäminen (esim.
oppilashuollon ja psykiatristen
sairaanhoitajien yhteistyö)
Portaittaisen ”kokonaispalvelumallin”
rakentaminen
Menetelmäkoulutukset
kognitiivisen lyhytterapian
menetelmiin peruspalveluissa
Erva-tason koordinaatio:
menetelmäkoulutukset ja
seuranta
Mikko Hulkkonen

7. Länsirannikon osaamis- ja tukikeskuspilotti (OT)
osana rakenneuudistushanketta
Ympärivuorokautiselle yhtäaikaiselle
psykiatrian ja lastensuojelun sijaishuollon
hoidolle malli: ns. yhdistelmäyksikkö
Kansallinen ja erva-tason kehittämistyö:
uuden palvelukokonaisuuden määrittelyä ja
lainsäädännön valmistelua
Vaativan avopalvelun osaamistiimimalli ja
konsultaatiotuki (esim. erityiskysymyksiin)
Palvelujen käyttötietojen ja
kustannusten selvittäminen
Linkitys: Turun yliopiston lastensuojelun
työelämäprofessorihanke, Vasson
lastensuojelun erillishanke; Sote-Akatemia
& Turun ja Itä-Suomen yliopistojen haku
sosiaalityön valtion tutkimusrahoitukseen
Mikko Hulkkonen

8. Lapsiperhepalvelujen kehittämisen painopisteet palvelutasoittain
osana Tulevaisuuden sote-keskusta
• 1) Palvelujen kohdentamisen
parantaminen väestötasoisen
puheeksioton, seulonnan ja arvioinnin
priorisoinnin avulla
• 2) Perustason ”vahvistaminen”
keskeisimpien palveluketjujen
systematisoinnin ja osaamisen
vahvistamisen avulla
• 3) Monialaisen palvelutarpeen
haltuunotto jalkautumisen ja
verkostotyön koordinaatiota ja
toiminnanohjausta tehostamalla
• 4) Uusi integratiivinen palvelutaso
kaikkein vaativimmille palvelutarpeille
Universaalitason lastenneuvola,
kouluterveydenhoito ja oppilashuolto
Perhekeskusmallin hoidolliset
palvelut
Erityistason
palvelut:
erikoissairaanhoito
ja lastensuojelu
Vaativat
palvelut (mm.
OT)