Tämä esitys on osa DigiErko opintojani (HY, Kevät 2022)

1. 2000-luvun osaaminen:
miten se näkyy omassa
kielten opettajan
työssäni?
VINKKIPANKKI KIELTEN OPETTAJALLE
- TYÖTAPOJA, JOTKA TUKEVAT
TIETOTEKNISTEN TAITOJEN JA MUIDEN LAAJA-
ALAISTEN TAITOJEN OPPIMISTA KIELTEN
OPETUKSESSA VINKKIPANKKI KIELTEN OPETTAJALLE
Piia Tomi, Viherlaakson koulu,
DigiErko 5.3.2022

2. Mitä on 2000-luvun osaaminen? Millaista osaamista
tulevaisuudessa tarvitaan?
“Maailma muuttuu koulun ympärillä. Tämä
asettaa väistämättä vaatimuksia myös
koulun muuttumiselle, sillä koulun
keskeisenä tehtävänä on kasvattaa oppilaita
yhteiskuntaan.” Tähän muutospaineeseen
vastaa perusopetuksen opetussuunitelma.
(Norrena, J., 2016)
2000-luvun osaamiselle löytyy monia erilaisia
määritelmiä ja käsitteitä, suomalaisia
opettajia ohjaa perusopetuksen
opetussuunnitelma (OPS 2016), jossa laaja-
alainen osaaminen määritellään (vrt. 2000-
luvun ja tulevaisuuden osaaminen tai taidot)
laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan
“tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja
tahdon muodostamaa kokonaisuutta”
(Norrena, J., 2016)
“tulevaisuuden ammatit muovautuvat
teknologisen kehityksen myötä uudenlaisten
tarpeiden pohjalta” (Korhonen, T. & co, 2020)
”2000-luvun työelämässä yhä vahvempi
merkitys on laaja-alaisella osaamisella sekä
kyvyllä hyödyntää osaamista luovasti useissa
eri tilanteissa ja tehtävissä” (Korhonen, T. &
co, 2020)
toinen hyvä kooste 2000-luvun osaamisesta
(Tiina Korhosen luento DigiErkoille
29.10.2020)
tulevaisuuden kasvatuksen olemusta on
kuvattu myös seuraavasti (Krokfors & co,
2015): "If the main thing we know about the
future is that we do not know much about it,
then the key responsibility of the educator is
not to give young people tools that may be
out of date before they have been mastered,
but to help them become confident and
competent designers and makers of their
own tools as they go along." -Claxton, 2002-
KS.
SEURAAV
A DIA
KS.
SEURAAVA
DIA

3. Mitä on 2000-luvun osaaminen? Millaista osaamista
tulevaisuudessa tarvitaan?
OPS 2016 ja laaja-alainen osaaminen (POPS,
2014)
2000-luvun osaaminen (Korhonen, T., 2020)

4. Miksi digiteknologiaa kannattaa
käyttää oppimisen välineenä
kielten opetuksessa?
digiteknologian monipuolinen käyttö tukee laaja-alaisten taitojen oppimista kielten
opetuksessa
samalla kun opitaan kieltä, opitaan hyödyllisiä tulevaisuuden taitoja
digiteknologian avulla voidaan aktivoida oppimista ja tehdä oppimisesta hauskaa
kielten opetuksessa tulisi tukea ja kannustaa oppijoita digiteknologian
monipuoliseen ja luovaan käyttöön
edellisessä blogitekstissäni "Toimijuus, digitaalinen toimijuus ja tiimityö" kerroinkin
jo, mitä opettajan digipedagoginen tietämys 2000-luvun laaja-alaisten taitojen
opettamisessa pitää sisällään ja minkälaisia digiteknologisia valmiuksia opettajjan
tulisi pystyä oppilailleen opettamaan
digitaaliset oppimisympäristöt motivoivat oppilasta ja mahdollistavat
kokemuksellisen oppimisen
työkalut ja työtavat valitaan pedagogisin perustein, jotka määräytyvät, mm.
opetuksen tavoitteista ja tehtävän luonteesta.
Kuva: pixabay

5. ARVIONNIST
A (1/2)
• opetussuuunnitelman myötä arviointi on myös muuttunut (POPS, 2014)
• arvioinnista, tavoitteista ja työtavoista keskustellaan aktiivisesti oppijoiden kanssa ja oppijat arvioivat omaa
ja toistensa työskentelyä ja edistymistä, ja kehittävät toimintaansa sen perusteella (itse– ja
vertaisarvioinnit)
• oppilaan arviointi perustuu monipuolisiin näyttöihin ja siinä huomioidaan koko oppimisprosessi, ei pelkkää
lopputulosta
• arviointi on jatkuvaa ja kannustavaa, ja se on ikään kuin läsnä kouluarjessa koko ajan
• arvioinnissa voidaan hyödyntää digitaalisia työvälineitä ja eri oppimisympäristöihin arviointitiedon
kerääminen on helppoa
• “päättöarvioinnin tulisi tarjota luotettavaa tietoa sekä aineenhallinnasta että opintojen aikana tapahtuneesta
kasvusta laaja-alaisten oppimistavoitteiden suunnassa” (Hildén, R, 2016)
• uudistetut perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit otettiin käyttöön elokuussa 2021
“Arvioinnin yhdenvertaisuus on herättänyt huolta sekä opetusalan ammattilaisissa että huoltajissa.
Päättöarvioinnin tarkemmat kriteerit lisäävät arvioinnin yhdenvertaisuutta sekä arvosanojen
vertailukelpoisuutta.
(https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppilaan-oppimisen-ja-osaamisen-arviointi-ja-uudetpaattoarvioinnin-
kriteerit, 5.3.20222)

6. ARVIOINNISTA
(2/2):
kuvakaappaus
tekemistäni
kalvoista, joita itse
käytän kielten
tunneillani
keskustellessani
oppilaitteni kanssa
arvioinnista ja
oppimisesta

7. PILVIPALVELUIDEN
KÄYTTÖ OPETUKSESSA
(1/2)
• materiaalipankki, kurssialusta
• yhteistuottaminen (jaettu dokumentti, Whiteboard/JamBoard)
• tehtävien antaminen, palauttaminen ja palauttteen/arvioinnin antaminen (Teams,
Class Notebook, Google Classroom)
• portfoliotyöskentely
• chat ja videopuhelut (Teams, Meet): keskustelu opettajan ja/ tai vertaisten kanssa,
pienempi kynnys kysymiseen (vrt. Wilma)
• etäopetus, verkko-opetus, hybridiopetus

8. PILVIPALVELUIDEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA
(2/2):
kuvakaappauksia omista työtiloistani Class Notebook ja Teams

9. PROJEKTITYÖSKENTELY
“projektioppiminen on kokonaisvaltaista, ja jokaisen projektin tekemisen lähtökohtana on yhteistyön tekeminen”
(Norrena, J., 2016)
KIELTEN PROJEKTIT
• käymme yhdessä aina läpi opiskelun tavoitteet, sisällöt,
työtavat ja arvioinnin ennen työhön ryhtymistä
 oppijat osallistutetaan suunnitteluun, oppilaat voivat päästä
vaikuttamaan, esimerkiksi projektin aiheeseen ja työtapoihin
 monet projektit mahdollistavat “ulos luokkahuoneesta” –ajattelun
toteuttamisen ja avautumisen koulun ulkopuliseen yhteisöön
 merkityksellisyyttä projekteihin lisätään yhdistämällä projektit jollain
tapaa oppijoiden omaan kokemuspiiriin
 annetaan tilaa uteliaisuudelle, elämyksellisyydelle ja luovudelle
• yksi esimerkki kielten projektityöstä, jonka toteutan
8.luokan englannissa tänä keväänä: Travel Journal
(Matkapäiväkirja) tästä pääset kurkistamaan lopuksi
tehdään itse- ja vertaisarviointi, esimerkiksi tällaisella
lomakkeella katso tästä
MONIALAISET PROJEKTIT (esim.
innovaatioprojektit)
• mahdollistuvat monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa,
niissä tavoitteena on laaja-alainen osaaminen ja ne ovat
parhaimmillaan, kun niissä yhdistyy “erilaiset näkökulmat
ja monenlainen osaaminen” (Sormunen, K. & co., 2020),
meidän koulussamme edistetään STEAM -oppimista
(Science, Technology, Engineering, Arts & Mathematics)
• yksi parhaimmista monialaisista, joihin olen itse päässyt
osallistumaan, on kuvataiteen ja englannin
integraatiokurssilla toteuttamamme projekti, jossa oppilaat
käsittelivät ennakkoluuloja, joita ulkomaalaisilla on
suomalaisista ja toteuttivat ne englanninkielisen
sarjakuvan muotoon (Comic Life 3 sovelluksen avulla),
sarjakuvakivasta tuli hauskoja ja kootut sarjakuvakirjat
ovat edelleenkin meillä tallella ja lueskelemme niitä usein

10. KIELTENOPETUKSEN
OPPIMISPELIT JA
PELILLISTÄMINEN
• oppimispelit ja opetuksen pelillistäminen lisäävät oppilaiden intoa ja motivaatiota oppimiseen
• peleillä voidaan tarjota elämyksellisyyttä oppimiseen ja viedä oppiminen lapselle tai nuorelle luonnolliseen toimintaympäristöön
(Ketamo, H., 2014)
• oppimispelejä voidaan käyttää opetuskäytössä tai opetusta voidaan pelillistää, niin että tehdään itse oppilaiden kanssa pelejä
osana opetusta (Aurava, R., 2020)
• voidaan tehdä oppilaiden kanssa, esim. tietovisoja tai sanastopelejä, esim. Quizlet, Kahoot tai koulumme WizeFloor
• myös Seppo, Minecraft Edu, qr-koodi –radat ja pakohuonepelit toimivat
• eri kustantajien digilisätehtävissä on myös jonkin verran oppimispelejä tätä nykyä
• tein esimerkiksi oppilaille sanaston oppimispelin jokunen vuosi sitten iPadin Make it –sovelluksella ja oppilaat arvostivat
vaivannäköäni ja innostuivat pelistä, vaikka peli olikin hyvin yksinkertainen (ks. kuva)
• pelit ja pelillisyys tekevät oppimisesta hauskaa! 

11. MUUT LUOVAT TUOTTAMISEN TAVAT KIELTEN
OPETUKSESSA:
laitan sulkeisiin sovelluksen nimen, jota itse olen itse käyttänyt
oppilaitteni kanssa eniten tähän tarkoitukseen
sarjakuvat
(Comic Life 3)
äänitykset
(Vocaroo)
videot (iMovie,
StopMotion)
julisteet, kortit,
kirjeet, kutsut
(Canva)
työhakemukset,
CV:t (Canva,
Word)
mainokset
(Canva, Word,
PP)
sähköiset kirjat
(Book Creator)
blogit
(WordPress,
Blogger, Google
Sites)
mind mapit
(Popplet)
sanapilvet
(AnswerGarden,
WordArt)
yhteistuottaminen
(Padlet, jaetut
dokumentit)

12. OPETTAJAN
OMAN TYÖN
ORGANISOINNI
N VÄLINEET:
Microsoft OneNote
opettajan päiväkirjana ja
muistiinpanovälineenä
(1/3)
ESIMERKIT OMASTA
TYÖSTÄNI

13. OPETTAJAN
OMAN TYÖN
ORGANISOINNI
N VÄLINEET:
Microsoft Excel
opettajan
pistelaskurina (2/3)
ESIMERKIT
OMASTA TYÖSTÄNI

14. OPETTAJAN
OMAN TYÖN
ORGANISOINNI
N VÄLINEET:
Microsoft Excel
opettajan
arviointikirjana (3/3)
ESIMERKIT OMASTA
TYÖSTÄNI

15. Lähteet:
• Aurava, R. (2020). Luento ”Opetuksen pelillistäminen” DigiErkoille 27.11.2020 Zoomin välityksellä ja luentomateriaali Teamsissä.
• Hildén, R. (2016). Kokeita vai ei? Oppimisen monipuolinen arviointi. Teoksessa Cantell, H. & Kallioniemi, A. (toim.). Kansankynttilä keinulaudalla. Miten tulevaisuudessa opitaan
ja opetetaan? Jyväskylä: PS-kustannus, 195-214.
• Ketamo, H. (2014). Opettamalla oppii. Pelit osana koulutyöskentelyä. Teoksessa Niemi, H. & Multislta, J. (toim.) Rajaton luokkahuone. Jyväskylä: PS-kustannus, 253-269.
• Korhonen, Tiina. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta. Luento ”Oppiminen, opettaminen ja arviointi digitalisoituvassa koulussa tai oppilaitoksessa” DigiErkoille
29.10.2020 Zoomin välityksellä ja luentomateriaali Teamsissä.
• Korhonen, T., Kangas, K., Hakkarainen, K., Lavonen J. & Sormunen, K. (2020). Innovaatiokasvatus ja keksimisen pedagogiikka 2000-luvun taitojen oppimisen tukena.
Teoksessa Korhonen, T. & Kangas, K. (toim.). Keksimisen pedagogiikka. Jyväskylä: PS-kustannus, 14-22.
• Krokfors, L., Kangas, M., Kopisto, K., Rikabi-Sukkari, L., Salo, L. & Vesterinen, O. (2015). Yhdessä. Luovasti. Oppien. Opetuksen ja oppimisen muutos 2016.
Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto.
• Norrena, J. (2016). Laaja-alainen osaaminen käytäntöön. Arviointi, opetuksen suunnittelu ja oppilaan ohjaaminen. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
• Opetushallituksen nettisivut, https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppilaan-oppimisen-ja-osaamisen-arviointi-ja-uudet-paattoarvioinnin-kriteerit, luettu 5.3.2022.
• POPS, 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushallitus.
• Sormunen, K., Seitamaa-Hakkrainen, P., Kangas, K., Korhonen, T. (2020). Keksintöprojektien jäsentäminen ja suunnitelun lähtökohdat. Teoksessa Korhonen, T. & Kangas, K.
(toim.) Keksimisen pedagogiikka. Jyväskylä: PS-kustannus, 26-47.