Psykososiaaliset kuormitustekijät ja niiden arviointi työpaikoilla: Työsuojel...Työterveyslaitos
Työsuojeluhenkilöstö: liian suuri työmäärä ja heikko tiedonkulku kuormittavat työpaikoilla. 85 % työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikalla on vähintään jossain määrin liian suuri työmäärä tai liian kova työtahti, vastaavasti 78 % vastaajista katsoi työpaikalla esiintyvän jatkuvia keskeytyksiä. Minna Toivanen 2016.
Etätyö ja sosiaalisen median käyttö työpaikoilla: Työsuojelupaneeli 4Työterveyslaitos
Miten työsuojelu toteutuu, kun töitä tehdään etänä ja viestit virtaavat somessa? Etätyö ja sosiaalisen median käyttö tuovat uusia haasteita työpaikoille ja työsuojelutoimintaan, mitä ei ole vielä huomioitu kaikkialla. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2014.
Työsuojelun ja Työhyvinvoinnin tilanne ja tarpeet työpaikoilla: Työsuojelupan...Työterveyslaitos
Työhyvinvointi ja talous ovat työpaikkojen keskustelujen ykkösaiheet tällä hetkellä. Jaksamiseen, kiireeseen ja työilmapiiriin liittyvät asiat sekä taloudellinen tilanne puhuttavat työpaikoilla juuri nyt. Kiristyvä kilpailu ja talouden kehitys nähdään laajalti keskeisinä tulevaisuuden haasteina. Työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö näyttää sujuvan varsin hyvin. Nämä seikat ilmenivät Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelupäälliköille suunnatussa ensimmäisessä Työsuojelupaneelissa (TS-paneeli). TS-paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ajankohtaisista ilmiöistä, tarpeista ja trendeistä sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista työn tekemisen arkeen työpaikoilla. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2013.
Työsuojelupaneeli XII: Työsuojelu ja kognitiivinen ergonomia Työterveyslaitos
Kognitiivisen ergonomian eri haasteita esiintyi vähintään jossain määrin 70-90 % työpaikoista. Noin puolella vastaajien työpaikoista (49 %) oli jo käsitelty niitä ja etsitty aktiivisesti ratkaisuja. Avovastausten perusteella erityisen suuri tarve on ottaa käyttöön keinoja keskeytysten ja viestitulvan hallintaan sekä tunnistaa ja ratkoa ohjeisiin ja toimintatapoihin liittyviä epäselvyyksiä.
Lääkäreille on mahdollista tehdä suositus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin, esittää selvitystyöryhmä. Tällä hetkellä arviot sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta samassa sairaudessa vaihtelevat riippuen lääkäristä, erikoisalasta tai maantieteellisestä alueesta. Suosituksen arvellaan lisäävän potilaiden yhdenvertaisuutta, tukevan lääkäreitä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja mahdollisesti vähentävän sairauspoissaoloja. Selvityksen teosta päätettiin 2017 työeläkeuudistusta koskevassa työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa.
Vuoden 2017 työeläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa päätettiin selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arvioinnista sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Työterveyslaitokselle tehtäväksi koota selvitystä varten työryhmä. Työryhmässä on ollut mukana Akavan, EK:n, SAK:n, STTK:n, Suomen Lääkäriliiton, Duodecimin, Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen, Kelan, STM:n ja Työterveyslaitoksen edustajat.
Psykososiaaliset kuormitustekijät ja niiden arviointi työpaikoilla: Työsuojel...Työterveyslaitos
Työsuojeluhenkilöstö: liian suuri työmäärä ja heikko tiedonkulku kuormittavat työpaikoilla. 85 % työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikalla on vähintään jossain määrin liian suuri työmäärä tai liian kova työtahti, vastaavasti 78 % vastaajista katsoi työpaikalla esiintyvän jatkuvia keskeytyksiä. Minna Toivanen 2016.
Etätyö ja sosiaalisen median käyttö työpaikoilla: Työsuojelupaneeli 4Työterveyslaitos
Miten työsuojelu toteutuu, kun töitä tehdään etänä ja viestit virtaavat somessa? Etätyö ja sosiaalisen median käyttö tuovat uusia haasteita työpaikoille ja työsuojelutoimintaan, mitä ei ole vielä huomioitu kaikkialla. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2014.
Työsuojelun ja Työhyvinvoinnin tilanne ja tarpeet työpaikoilla: Työsuojelupan...Työterveyslaitos
Työhyvinvointi ja talous ovat työpaikkojen keskustelujen ykkösaiheet tällä hetkellä. Jaksamiseen, kiireeseen ja työilmapiiriin liittyvät asiat sekä taloudellinen tilanne puhuttavat työpaikoilla juuri nyt. Kiristyvä kilpailu ja talouden kehitys nähdään laajalti keskeisinä tulevaisuuden haasteina. Työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö näyttää sujuvan varsin hyvin. Nämä seikat ilmenivät Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelupäälliköille suunnatussa ensimmäisessä Työsuojelupaneelissa (TS-paneeli). TS-paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ajankohtaisista ilmiöistä, tarpeista ja trendeistä sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista työn tekemisen arkeen työpaikoilla. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2013.
Työsuojelupaneeli XII: Työsuojelu ja kognitiivinen ergonomia Työterveyslaitos
Kognitiivisen ergonomian eri haasteita esiintyi vähintään jossain määrin 70-90 % työpaikoista. Noin puolella vastaajien työpaikoista (49 %) oli jo käsitelty niitä ja etsitty aktiivisesti ratkaisuja. Avovastausten perusteella erityisen suuri tarve on ottaa käyttöön keinoja keskeytysten ja viestitulvan hallintaan sekä tunnistaa ja ratkoa ohjeisiin ja toimintatapoihin liittyviä epäselvyyksiä.
Lääkäreille on mahdollista tehdä suositus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin, esittää selvitystyöryhmä. Tällä hetkellä arviot sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta samassa sairaudessa vaihtelevat riippuen lääkäristä, erikoisalasta tai maantieteellisestä alueesta. Suosituksen arvellaan lisäävän potilaiden yhdenvertaisuutta, tukevan lääkäreitä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja mahdollisesti vähentävän sairauspoissaoloja. Selvityksen teosta päätettiin 2017 työeläkeuudistusta koskevassa työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa.
Vuoden 2017 työeläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa päätettiin selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arvioinnista sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Työterveyslaitokselle tehtäväksi koota selvitystä varten työryhmä. Työryhmässä on ollut mukana Akavan, EK:n, SAK:n, STTK:n, Suomen Lääkäriliiton, Duodecimin, Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen, Kelan, STM:n ja Työterveyslaitoksen edustajat.
Jan Schugk: Savuton työpaikka kutsuu – miten siihen vastataan (1/2)THL
Asiantuntijalääkäri Jan Schugk, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Esitys "Savuton amis 2030? – Kohti oppilaitoksen nikotiinitonta toimintakulttuuria" -seminaarissa 17.1.2018. Seminaarin järjesti THL yhteistyössä Savuton Suomi 2030 -verkoston, Suomen Syöpäyhdistyksen ja EHYT ry:n kanssa.
Tulostähti, koetun elämänlaadun arviointiin 20.1.2016, Uusia NetworkUusia Network Oy
Tulostähti on asiakaslähtöinen menetelmä palveluiden kehittämiseen ja koetun elämänlaadun arviointiin. Tulostähti tukee asiakastyötä, jonka tavoitteena on saada palveluiden käyttäjien elämässä aikaan kestäviä muutoksia. Palveluiden kehittäjille Tulostähti tarjoaa tietoa palveluiden tuloksista sekä apuvälineen tulosperusteisen palvelustrategian toteuttamiseen. Tulostähtiä on pian jo 30 ja Suomeksi on käännetty jo kuusi:
Ikäihmisten kotipalveluun, työllistymiseen, lastensuojeluun, nuoriso- ja perhetyöhön sekä mielenterveyskuntoutumiseen tarkoitetut Tulostähdet.
Esityksen sisältö perustuu kokemukseeni ja tekemääni selvitykseen isojen yritysten terveys- ja hyvinvointijohtamisesta, jossa havaitsin selvät askeleet miten yritykset ottavat työkykyjohtamisen haltuunsa. Esityksen lopusta pääset katsomaan halutessasi myös aiheesta tekemäni webinaarin.
Hyvinvointiin liittyvästä johtamisesta käytetään paljon eri termejä ja sisältö termien alla vaihtelee yrityksestä toiseen. Mitä näiden termien takana on? Mitä työkykyjohtamisella yleisesti ottaen tarkoitetaan? Minkälaisissa eri vaiheissa yritykset ottavat työkykyjohtamisen haltuunsa ja mitkä ovat haasteet?
EeMAP: Comments to Energy Efficient Mortgages - Juho Maalahti, NordeaGBC Finland
1. Commercial and residential buildings represent an important opportunity for mitigating climate change through increased energy efficiency, as they account for 40% of primary energy consumption and 30% of CO2 emissions in the EU.
2. Nordea Bank recognizes opportunities to create positive environmental impacts through green products that encourage energy efficiency and cleaner energy consumption among homeowners.
3. As about half of Nordea's lending is for households, and it has a 30% market share of the Finnish mortgage market, the bank is well positioned to influence energy use given most household loans are for properties in urban areas.
EeMAP: Story so far – James Drinkwater, WorldGBCGBC Finland
This document summarizes the progress and timeline of the EeMAP initiative, which aims to leverage mortgages to improve the energy efficiency of European buildings. It discusses that mortgages represent a large portion of EU banking and notes key financial institutions' support. Consumer research found energy efficiency is an important factor for Italian homebuyers. The initiative will pilot guidelines in 2018 and collect anonymized loan performance data to demonstrate lower risk to lenders. National workshops will provide feedback to refine proposals before the June pilot launch.
EeMAP: Sustainable Finance in Finland - Elina Salminen, Finance FinlandGBC Finland
The document discusses sustainable finance in Finland. The Financial Sector Entities (FFI) in Finland represents 180 member organizations in the financial sector with 26,000 employees. In 2017, the FFI Board decided to support limiting global warming to below 2 degrees Celsius and to collaboratively develop climate change indicators for reporting. An ad hoc working group was formed to draft a sustainable development commitment and guidelines on indicators. The FFI also generally supports projects combating climate change and sees integrating a green supporting factor into capital regulations as a way to influence matters, but cautions it needs more assessment first.
EeMAP: Energy Efficient Morgages Initiative - Marie Louise Andersen, EMF/ECBCGBC Finland
This document summarizes the Energy Efficient Mortgages Initiative. It discusses how improving the energy efficiency of housing stock can provide benefits to borrowers, lenders, investors and society. The initiative aims to create a pan-European private financing mechanism to encourage energy renovations through incentives linked to mortgages. This would support the EU's energy savings targets. The mechanism would offer interest rate discounts for new highly efficient buildings or existing buildings that improve their efficiency. Technical committees are examining data and guidelines to support piloting energy efficient mortgage products.
This document discusses two phases of sustainability and well-being certification for buildings. The first phase focuses on resource efficiency through metrics like energy, water, and materials use. The second phase focuses on occupant well-being through assessing air quality, light, nourishment, activity, comfort, and mental well-being. The WELL building standard addresses these factors through preconditions and optimizations. Certification requires assessing current performance, developing improvement plans, implementing actions, and ongoing monitoring to enhance occupant satisfaction, retention, and financial outcomes.
BUILD UPON: Luca Bertalot - Road Map for an Energy Efficient MortgageGBC Finland
Buildings are responsible for 40% of EU energy consumption and 36% of CO2 emissions. 75-90% of the existing building stock will still be standing in 2050, so improving energy efficiency is key to meeting EU energy and emissions targets. This document proposes a pan-European financing mechanism to incentivize households to retrofit buildings for energy efficiency through financial incentives linked to mortgages. This would support private investment in energy efficiency improvements estimated to be €100 billion per year, helping the EU meet its 2020 energy savings target.
BUILD UPON: Monica Ardeleanu - Green homes & mortgages: quality, health and f...GBC Finland
The document discusses the benefits of green homes and mortgages, including lower costs, health benefits, and financial returns compared to traditional homes. It provides examples of green housing projects in Romania that have achieved certification. Government policies like property tax reductions for green buildings could further incentivize deep energy renovations. Moving forward, engagement is needed from mortgage underwriters, real estate appraisers, insurers and national banks to recognize the financial benefits of energy efficiency and lower total homeownership costs.
2. Esityksen kulku
• Tutkimuksen tausta
• Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista
• Yhteenveto
3. Esityksen kulku
• Tutkimuksen tausta
• Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista
• Yhteenveto
4. Tutkimuksen taustaa
Miksi kiinnittää huomiota toimitiloihin?
• Vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiin, terveyteen, tuottavuuteen – vaikka tämä on monille
selvää, tätä ei vielä automaattisesti huomioida sunnittelu- ja investointipäätöksissä
• Työntekijäkulut 90% yrityksen operatiivisista kuluista, myös toimitilat merkittävä kuluerä
• Pienikin panostus voi tuoda mittavia rahallisia hyötyjä ja lisätä tuottavuutta
• Toimitilainvestointeja voidaan arvioida terveyden, hyvinvoinnin ja tuottavuuden kautta
• People, planet, profit à melu, kylmä, ahdas,… vai terve ja tuottava?
Tutkimuksen taustaa
• Tarkastelussa: ilmanlaatu, lämpömukavuus, valaistus ja päivänvalon hyödyntäminen,
akustiikka, tilaratkaisut ja sisustus, näkymät ja luontoyhteys sekä sijainti ja palvelut
• Mukana yli 75 asiantuntijaa ympäri maailman
• Tarjoaa tunnuslukuja ja todistusaineistoa
• Antaa apuvälineiksi vinkkejä, miten toteuttaa parannukset kestävästi
• Ehdottaa tapoja mitata toimitilojen toimivuutta
TÄHÄ VOI
5. Esityksen kulku
• Tutkimuksen tausta
• Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista
• Yhteenveto
6. Tilaratkaisut
Tilaratkaisut ja työtavat
• Selkeitä eroja suhtautumisessa länsimaisessa ja aasialaisen kulttuurin välillä
• Joustavat tilat ja kannustaminen – antaa työntekijöille tunteen, että he hallitsevat
omaa työtään ja vahvistaa luottamusta sekä uskollisuutta 43
• Esitetty, että vain joka neljäs toimistotyöntekijä olisi tyytyväinen tarjolla oleviin
joustomahdollisuuksiin ja vain joka viidettä rohkaistaan etätyöskentelyyn 44
• Häiritsevä melu laskee suorituskykyä 66% (keskittyminen, yhteistyökyky, luottamus
ja luovuus 37
• Myös epävirallisilla ja rauhoittumistiloilla suuri merkitys (yhteisöllisyys,
yrityskulttuuri, sitoutuminen)
• Yhteenkuuluvuuden tunne kasvaa kun epävirallinen vuorovaikutus lisääntyy –
vähentää stressiä ja työntekijöiden TÄHÄ VOI vaihtuvuutta 47
Sijainti
Tehtävät
Materiaalit
Ergonomia
Yhteys luontoon
Vaihtoehtoiset tilat
7. Tilaratkaisut
Ulkoasu - turhuuksien turhuus vai tarpeellista tuunausta?
• Merkittäviä vaikutuksia sekä omien työntekijöiden että vierailijoiden hyvinvointiin,
mielialaan ja asenteeseen - myös sitoutuminen, yrityskulttuuri ja innovointi
• Pääosin subjektiivisia – suhtautuminen väreihin universaalia: jopa 90% yhteneväisyys
mielipiteissä yli ikä- ja kansallisuusrajojen 67, 68
Aktiivisuutta lisäävä suunnittelu ja liikunta
• Takuuvarmoja keinoja terveyteen ja hyvinvointiin – voidaan edistää sekä toimiston sisä-että
ulkopuolella
• Tuottavuuden ja aktiivisen elämäntavan välistä suhdetta tutkittu vasta vähän
• Työpaikkapyöräily laskee sairauspoissaoloja yhdellä päivällä per työntekijä per vuosi 76
Palvelut ja sijainti
• Palveluiden läheisyys ja hyvä sijainti helpottaa työntekijöiden elämää
• Tutkimus: 68% olisi ollut poissa töistä, jos päiväkoti ei olisi sijainnut työpaikan vieressä 73
Sijainti
Tehtävät
Materiaalit
TÄHÄ VOI
Ergonomia
Yhteys luontoon
Vaihtoehtoiset tilat
8. Ilmanlaatu
Yleisesti tutkimukset osoittavat, että hyvä sisäilma lisää tuottavuutta noin 8–11%
• Ilmanvaihdolla voidaan nostaa tuottavuutta 11% (raikas ilma, vähemmän
epäpuhtauksia) 5
• Huono sisäilma (ja korkea lämpötila) laskevat suorituskykyä 10% 6
• Noin 35% vähemmän lyhyitä sairauspoissaoloja toimistoissa 8
• Päätöksentekokyky heikkenee 11–23% CO2 -pitoisuuden noustessa 600 à 1000 ppm 10
(S1: 700, S2: 900)
CO2
Hajut
Kosteus
TÄHÄ VOI
Lämpötila
Haitalliset aineet
Ilman vaihtuvuus
9. Valaistus ja näkymät
Vaikuttaa hyvinvointiin viihtyvyyden, kommunikoinnin, tunnetilojen, terveyden,
turvallisuuden ja estetiikan kautta
• Ikkunoiden puute merkittävin tekijä tyytymättömyydessä valaistukseen 28
• Sijainti lähellä ikkunaa tai ikkunoiden suuri määrä lisää tuottavuutta merkittävästi
(suurimpina tekijöinä tosin näkymät ja yhteys luontoon)
• Ikkunoiden läheisyydessä työskentelevät saavat työpäivän aikana 173% enemmän
valkoista valoa – nukkuvat öisin 46 minuuttia enemmän kuin muut 29
- myös parempi unenlaatu ja elämänlaatu fyysisten tekijöiden osalta
• Toimistotyössä näkymät ja päivänvalo voivat selittää jopa 6,5%
sairauspoissaoloissa tapahtuvista vaihteluista 30
Laatu
Määrä
Näkymät
Heijastus
Päivänvalo
Työtehtävä
Huom! On vaikea erottaa päivänvalon ja näkymien TÄHÄ VOI vaikutusta toisistaan
10. Kustannukset
Merkittävimpiä kustannusten aiheuttajia:
1. Poissaolot
2. Henkilöstön vaihtuvuus
3. Tuottavuuden lasku
4. Terveydenhuollon kustannukset
5. Valitukset (terveydelliset, muut)
Muutamia lukuja:
• Yhdysvalloissa keskimääräinen poissaolo-% yksityisellä sektorilla 3% ja julkisella 4 % per
työntekijä – maksaa organisaatioille 2000–2500 $ per työntekijä per vuosi
• Heikon henkisen hyvinvoinnin vaikutukset mittavat – Iso-Britanniassa tämän arvioitu
synnyttävän 30 mrd £ vuotuiset häviöt (tuottavuuden lasku, rekrytointi ja poissaolot)
• Australiassa sairastelut ja poissaolot aiheuttavat 7 mrd $ ja puolikuntoiset työntekijät
23 mrd $ vuosittaiset kustannukset
TÄHÄ VOI
11. Esityksen kulku
• Tutkimuksen tausta
• Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista
• Yhteenveto