02 Suvi Sojamo Foresight Friday: Kestävä vedenkäyttö ja tulevaisuuden mahdollisuudet 7.9.2018

1. Globaalit vesihaasteet ja Suomi
Suvi Sojamo, FT
Aalto-yliopisto
Kestävä vedenkäyttö ja tulevaisuuden mahdollisuudet
Foresight Friday: 7.9.2018 Sitra

2. Miltä näyttävät globaalit
vesihaasteet?
Miltä näyttävät veden käyttö ja
hallinta Suomessa?
Mitä keinoja meillä on
vesihaasteiden
ratkaisemiseksi?

3. Miltä näyttävät globaalit
vesihaasteet?

4. 40-60% maailman väestöstä
kärsii vuosittain vesipulasta
(Kummu et al. 2016)
2.1 miljardilla ihmisellä ei ole
turvallista juomavettä
kotonaan, 4.5 miljardilla ei
riittävää sanitaatiota
(WHO & UNICEF 2017)
80% jätevesistä lasketaan
puhdistamattomina vesistöihin
(UN-Water 2017)
Vesi-infrastruktuuriin on 13.6
miljardin dollarin
lisäinvestointitarve 2030
mennessä
(OECD 2016)
Vesistöt hukkuvat
muoviroskaan ja haitta-
aineisiin - merissä on
nykykehityksellä enemmän
muovia kuin kaloja 2050
mennessä(WEF & Ellen McArthur Foundation 2016)
Vesivaroihin kohdistuva
paine kasvaa: megatrendeinä
ilmastonmuutos,
kulutustottumusten muutos,
kaupungistuminen ja
väestönkasvu
 Seurauksina: inhimillinen
kärsimys, ekosysteemien
romahtaminen, elinkeinojen
romahtaminen, hallitsemattomat
muuttoliikkeet ja yhteiskuntien
epävakauden lisääntyminen
Aineksia globaaleihin ja paikallisiin vesikriiseihin

5. Kummu et al. 2016 Hoekstra and Mekonnen 2012
Vedenkulutus sektoreittain
92%
3.6 %
4.4 %
Maatalous Kotitaloudet Teollisuus
69%
12%
19%
Vedenkäyttö sektoreittain
Maatalous Kotitaloudet Teollisuus
FAO 2016
Globaali vedenkulutus on muutosten edessä

6. Kummu et al. 2016
Vesipulan syitä luontainen niukkuus tai ylenmääräinen käyttö
Kummu et al. 2016

7. Korkea aika toimia
•”The world is not on track.” UN Water
SDG 6 Synthesis Report 2018
•Globaali vesikriisi on hallinnan ja
politiikan kriisi: kuinka muuttaa tieto
poliittiseksi tahdoksi, resurssoinniksi ja
toiminnaksi?

8. Miltä näyttävät veden käyttö ja
hallinta Suomessa?

9. Kestävän vedenkäytön ja vesivarojen hallinnan mallimaa?
+ pitkäjänteistä vesiensuojelutyötä
ja vesivarojen hallintaa
+ parhaiden saatavilla olevien
teknologioiden hyödyntäminen
+ veteen liittyvien riskien hallinta
+ vahva lainsäädäntö ja hyvä
hallinto
+ suotuisat luonnonolosuhteet
Sojamo, Ahopelto, Marttunen, Belinskij, Veijalainen ja
Keskinen (2017). Vesiturvallisuus – mikä sen
merkitys on Suomelle? Vesitalous 6/2017:20-24.
- hajakuormituksen ja yksittäisten
tuotantolaitosten
vesistövaikutusten hallinnassa
edelleen kehitettävää
- pintavesistä hyvää heikommassa
ekologisessa tilassa 35 %
jokipituudesta, 15 % järvipinta-
alasta ja 75 % rannikkovesien
kokonaispinta-alasta
Suomen ympäristökeskus 2018 (2018) Pintavesien
ekologinen ja kemiallinen tila. http://www.ymparisto.fi/fi-
FI/Vesi/Pintavesien_tila

10. Suomen vesiturvallisuuden uhkia
• Vesi-infrastruktuurin korjausvelka
kasvaa
• Maatalouden peruskuivatus
heikentyy
• Vesiosaaminen hallinnossa
vähenee
Trendi
Shokki
Sisäinen
(mihin voidaan
vesisektorilla vaikuttaa)
Ulkoinen
(mihin ei voida
vesisektorilla vaikuttaa)
• Vesien rehevöityminen ja
samentuminen
• Haitta-aineet vesistöissä
lisääntyvät
• Monimuotoisuus vähenee
• Ilmastonmuutos voimistuu
• Vieraslajit leviävät
• Suomen vesivaroihin kohdistuva
kansainvälinen paine kasvaa
• Digitalisaatio lisää haavoittuvuutta
• Onnettomuudet
• Suuren padon murtuma
• Öljytankkerionnettomuus
• Inhimilliset virheet
• Vesihuoltolaitokset
• Teollisuuslaitokset
• Sään ääri-ilmiöt (myrskyt, tulvat,
kuivuus)
• Sähkökatkot
• Tietoliikennehäiriöt
• Kyberhyökkäykset
• Euroopan unionin hajoaminen
• Terrori-iskut
Winland-hanke 2016

11. Vesijalanjälkemme jää myös vesikriiseistä kärsiville alueille
Vesipulan ja suomalaisten kulutuksen vesijalanjäljen hot spot –alueita
Water Footprint Network/Nikula 2012: Suomen vesijalanjälki-raportti
47%53%
Vesijalanjäljen jakautuminen
Vedenkulutus ulkomailla
Maatalous 89%
Kulutustuotteet 6%
Kotitaloudet 5%
Maatalous 74%
Kulutustuotteet 26%
Vedenkulutus Suomessa
Suomalaisten kulutuksen vesijalanjälki
• 7 326 mrd/l/a
• 1 414 m3/a/hlö
• 3 878 l/d/hlö
Globaali keskiarvo 1 358 m3/ a/hlö

12. Mitä keinoja meillä on
vesihaasteiden
ratkaisemiseksi?

13. Tarvitaan eri toimijat yhteen tuovia lähestymistapoja – esim.
Vesivastuusitoumus
•Haaste yrityksille arvioida ja kehittää
veden käytön vastuullisuutta koko
arvoketjujen matkalla
•Työkalut ja kansainväliset ohjeistukset
vesivastuullisuuden viidelle askeleelle
•Suomalaisten tutkimuslaitosten,
ministeriöiden ja WWF:n perustama
keväällä 2017
•Osa kansallista Kestävän kehityksen
yhteiskuntasitoumusta ja YK:n
Agenda2030:n toimeenpanoa
1. Vesiriskien kartoitus
2. Vesivastuustrategian
laadinta
3. Arvoketjujen
vesivastuullisuuden
arviointi
4. Kestävän veden käytön
ja hallinnan kehittäminen
yhteistyössä sidosryhmien
kanssa
5. Vesivastuullisuuden
seuranta, arviointi ja
raportointi

14. Vesivastuullisuus on osa Suomen
vesialan kansainvälistä strategiaa
•Tavoite 1.4 Vesivastuullinen tuotanto ja
kulutus
•Keino 1.6 Vesivastuusitoumukset ja
kumppanuudet
•Tehtävää jokaiselle yhteiskunnan
toimijalle - toimeenpanosuunnitelmaa
työstetään syksyllä 2018

15. Kysymyksiä,
kommentteja?
suvi.sojamo@aalto.fi
@SuviSojamo
p. +358-50-3254415
www.winlandtutkimus.fi
sitoumus2050.fi → Vesivastuusitoumus