Kasvua kestävällä johtajuudella Lotta Savinko

1. – SUOMEN EKONOMILIITTO –
– FINLANDS EKONOMFÖRBUND –
Työelämän joustot ja
palkitseminen
01.04.2014

2. Joustava työ

3. Seuranta luo joustavuutta
• Suomalainen työaika on Euroopan joustavin
• Joustavuutta haluavat kaikki
• Hyödyt kiistattomia
• Välineitä on, osataanko ja uskalletaanko niitä
käyttää?
• Seuranta välttämätöntä
3

4. Kuormittavuus
• Työturvallisuuslain muutos 2013
• Työajat vaikuttavat työkykyyn ja työhyvinvointiin
siten tuottavuuteen
• Työaikojen aiheuttavat haitta- ja vaaratekijät
työnantajan on työturvallisuuslain perusteella
selvitettävä ja arvioitava etukäteen
• Matkatyön kuormittavuus
• Mittaaminen
4

5. Riittävä palautuminen
• Ajasta ja paikasta riippumaton työnteko on hyvä
renki, mutta huono isäntä
• Matkustaminen vaatii palautumista
• Palautuminen keskeistä työhyvinvoinnin
ylläpidossa
• Palautumisen vaikeudet lisäävät työuupumuksen
ydinoireita
• Psykologinen irrottautuminen
5

6. Palautuminen: Päivittäinen lepoaika
• Päivittäinen lepoaika on työpäivän kuluessa annettava
säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika työajan
ylittäessä 6 tuntia
• Voidaan sopia lyhyemmästä, vähintään kuitenkin puoli
tuntia
• Jos tt voi esteettömästi poistua työpaikalta, lepoaikaa ei
lueta työaikaan
• Oltava tosiasiallinen mahdollisuus poistua
• Ei voida sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun
6

7. Palautuminen: Vuorokausilepo
• Annettava jokaisen työvuoron alkamista
seuraavan 24 tunnin aikana
• Vähimmäispituus pääsääntöisesti 11 tuntia
• Vähintään kuitenkin 7 tuntia
• Jaksotyössä vähimmäispituus 9 tuntia
7

8. Palautuminen: Viikoittainen vapaa-aika
• Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran
viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän
vapaa-ajan
• Mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen
• Korvataan lyhentämällä säännöllistä työaikaa yhtä
pitkältä ajalta kuin ei ole saanut vapaata
• Tt:n suostumuksella voidaan korvata rahassa ylityön
perusosaa vastaavalla määrällä
8

9. ” Mulla on klo 14.00 kampaaja”

10. Työaika
 Työaikalaki valtaosaltaan pakottava
 Työnantaja ja työntekijä eivät voi sopimalla pätevästi heikentää työntekijän asemaa
 Lain soveltamatta jättämisestä ei voida pätevästi sopia
 Työaikalakia sovelletaan kaikkeen työsuhteessa tehtyyn työhön
 Laissa erikseen todettu tilanteet jolloin työ jää lain soveltamisen
ulkopuolelle työn sisällön tai työntekijän aseman johdosta:
 Työ, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on
pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamisena.
 Työ, jota työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa
työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä.
10

11. Säännöllinen työaika
 Sovitaan työsopimuksella
 Enintään 8 h/vrk ja 40 h/vko
 Ylemmillä toimihenkilöillä tyypillisesti sovittu työsopimuksella 7,5 h/vrk ja 37,5 h/vko
 Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta
 Säännöllisen työajan (8 h/vrk ja 40 h/vko) ylittäminen korvataan erikseen
 Ylityö edellyttää työnantajan lupaa tai määräystä
 Työntekijän tapauskohtainen ylityösuostumus
 Työntekijä ei voi työsopimuksella pätevästi sitoutua tekemään kaikkea työnantajan
esittämään ylityöt
11

12. Liukuva työaika: Sopimuksen minimisisältö
 Kiinteä työaika, jolloin oltava työpaikalla
 Työajan vuorokautinen liukumaraja, enintään -/+ 3h
 Lepoaikojen sijoittaminen
 Säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä
 Saldokertymät enintään +/- 40 h
 Työntekijä määrää sovituissa rajoissa työnsä päivittäisen alkamis-ja päättymisajankohdan
 Järjestelmä korostaa työntekijän omaa valinnanvapautta
 Käytännössä edellyttää ajantarkkailulaitteiden käyttöä työajan valvonnassa
12

13. Ylityön korvaaminen
 Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään yli lakisääteisen vuorokautisen
säännöllisen enimmäistyöajan.
 Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään yli lakisääteisen viikoittaisen
säännöllisen enimmäistyöajan
 Viikoittaista ylityötä laskettaessa ei oteta huomioon vuorokautisia ylitöitä.
 Korotettu palkka tai vastaava vapaa
 Vuorokautinen ylityö 50 %:lla korotettu palkka
 Vuorokautinen ylityö 2 h:n jälkeen 100%:lla korotettu palkka
 Viikoittainen ylityö 50%:lla korotettu palkka
13

14. Ylityö
 Ylityö liukuvassa työajassa (TN 1393 – 04)
 ”Työaikalaissa ei ole erityistä säännöstä ylityön määräytymisestä liukuvassa työajassa”
 Liukuvassakin työajassa ylityötä on siten työnantajan aloitteesta säännöllisen enimmäistyöajan
(8/40 h) lisäksi tehty työ
 Kiinteä ylityökorvaus (TN 1423-07)
 Euromääräinen korvaus
 Työtehtäviensä puolesta työnantajaorganisaation muiden jäsenten asemaa, tehtäviä tai
työehtoja koskevaa ohjaus- tai päätäntävaltaa
 Ei ole työaikalain tarkoittamaa sopimisoikeutta (mm. HSEQ-
päällikkö, controller, tuoteturvallisuuspäällikkö, projektipäällikkö, logistikko ja
suunnitteluinsinööri)
14

15. Matka-aika
 Matkaan käytetty aika ei ole työaikaa, ellei sitä samalla pidetä työsuorituksena.
 Merkityksellistä mm. kuljetettujen tarvikkeiden sekä laitteiden määrä ja paino.
 Kuljetustehtävä voi muodostua työsuoritukseksi, jos kuljetus pitäisi järjestää kuljetus erikseen, jos
työntekijä ei käyttäisi matkaan omaa autoaan. (TN 1396-04)
 TaL:ssa ei määräyksiä vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaamisesta
 Korvaamisesta sovittu työehtosopimuksissa tai työnantajan matkustussäännöissä.
 Korvaamisesta riippumatta ei kuitenkaan rinnastu työaikaan.
15

16. Etätyö
 Etätyölle on ominaista, että työntekijä voi itse päättää työn alkamis- ja
päättämisajankohdan
 Työnantaja ei yleensä valvo työajan käyttöä – intressinä työn
valmistuminen ja tulokset
 Tällöin riskinä kuitenkin työmäärän liiallinen kasvu, työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen;
voikin olla oire huonosta työn organisoinnista ja liian pienistä henkilöstöresursseista
 Etätyön ehdoista sovittava
 Etätyö ja työturvallisuus
16

17. Joustavuutta vapailla
• Perhevapaat
• Opintovapaa
• Vuorotteluvapaa!!
• Omaishoitovapaa
• Osa-aikaisuus
• Säästövapaat
• Osa-aikaeläke
17

18. Työaikapankki
• Vapaaehtoinen järjestely, jossa työaikaa, ansaittuja
vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä
etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata
• Tarkoituksena edistää yritysten ja työntekijöiden
tuottavuutta, kilpailukykyä sekä henkilöstön
yksilöllisten työaikatarpeiden huomioonottamista sekä
lisätä työhyvinvointia ja työssä viihtymistä
• Palkkaturvalaki, työttömyysturvalaki
18

19. Työaikapankkisopimus
• Ketkä kuuluvat sopimukseen piiriin
• Säästettävät erät ja niiden siirtäminen ta-pankkiin
• Työaikapankin enimmäismäärät ja mahdolliset
aikamäärät
• Vapaiden pitäminen ja niiltä maksettava ansio
• Vapaiden luonne ja niiden yhteensovittaminen muitten
poissaoloperusteiden kanssa
• Järjestelmän muuttaminen ja lakkauttaminen
19

20. Työaikakirjanpito
• Työaikakirjanpitoa koskevat määräykset ovat pakottavaa oikeutta
eikä niitä voi jättää noudattamalla edes toimihenkilön kanssa näin
sopimalla
• Kirjattava kaikki tehdyt työtunnit, ylityötunnit ja niistä suoritetut
korvaukset työntekijöittäin
• Työntekijällä oikeus saada kirjallinen selvitys omista merkinnöistä
• Luottamusvaltuutetun, yhteyshenkilön, luottamusmiehen oikeus
tarkistaa
20

21. 21
Harmaan ylityön aiheuttamat
taloudelliset menetykset
Ikä 30 45
Kuukausipalkka 4500 5 500
Omalla ajalla tehty työ/vko 3 3
Eläköitymisikä 65 65
Bruttoansionmenetys
lopputyöuralla
200 000 € 140 000 €
Vaikutus eläkkeeseen 240 €/kk 200 €/kk

22. One size fits all?
• Joustavat työaikajärjestelyt parantavat
työtyytyväisyyttä ja henkilöstön lojaalisuutta
• Parantavat tuottavuutta ja työn tuloksellisuutta
• Erilaiset työt, erilaiset toteutukset
• Luottamus ja vastavuoroisuus
• Työaikamallien kustannukset
22

23. Maailma,
jossa palkkoja
ei vedetä
hatusta.

24. Jos teen työni hyvin…
Mitä toivoisin tapahtuvan
Saan palkankorotuksen tai palkkion
Saan isomman työpöydän
Saan lisää töitä
Saan kiitosta työtovereiltani
Saan tunnustusta pomoltani
Saan kiitosta asiakkailtamme
✔
✔
Mitä tapahtuu
Saan palkankorotuksen
Saan isomman työpöydän
Saan lisää töitä
Saan kiitosta työtovereiltani
Saan tunnustusta pomoltani
Tunnen itseni tyytyväiseksi
✔
✔

25. Kokonaiskompensaatioa
atio
Kokonais-
kompensaatio
Aloitepalkkiot
Edut
Tulospalkka
Peruspalkka
Mahdollisuus
kehittyä, koulutu
s,
työn sisältö
Arvostus,
palaute työstä
+/-
Mahdollisuus
vaikuttaa, osalli
stuminen
Työsuhteen
pysyvyys, työaj
an järjestelyt
Erikoispalkkiot
(Lähde: Palkitsemisen tutkimusohjelma, Aalto -yliopisto, Vartiainen, Hakonen, Hulkko)

26. 26
Mitä tehdään?
Työn vaativuus
Miten tehdään?
Pätevyys ja
suoriutuminen
Palkan osat
Mitä
saadaan
aikaan?
Tulos
Yksilöllinenpalkkaus
Tulososa
Henkilökohtainen osa
yrityskohtainen järjestelmä,
josta yritys päättää
osaaminen, vuorovaikutus ja yhteistyö,
itsenäisyys ja harkinta, työn laatu,
tuloksellisuus ja tavoitteellisuus,
johtaminen,
muu sovittu peruste
vaativuudeltaan samasta ja
samanarvoisesta työstä maksetaan
samaa palkkaa
vaativuusluokittelun avulla määritellään
tehtäväkohtaisen palkan osuus –
vähimmäispalkka
Työn vaativuusosa

27. Mistä palkka muodostuu?
 Peruspalkka
 Palkankorotukset
Yleiskorotus
Meriitit
 Ylityöt
 Matka-aika
 Tulospalkkaus
 Luontoisedut ja verovapaat henkilökuntaedut
27

28. Palkkapolitiikka
 Palkkapolitiikka määrittelee organisaation periaatteet, joihin palkkaus
perustuu. Se kertoo, millä tavalla työntekijä voi vaikuttaa
palkkakehitykseensä, ohjaa esimiehiä palkkaukseen liittyvissä ratkaisuissa
ja määrittelee palkkauksen hoitoon liittyvät vastuut.
28

29. Sopimusten termejä
 Yleiskorotus
Kaikille maksettava %-määräinen korotus palkkaan
Säilyttää palkan ostovoiman
 Paikallinen erä
Tavoitteena korjata paikallisia epäkohtia
%-osuus työntekijäryhmän palkkasummasta
Kohdistetaan neuvottelujen perusteella
 Perälauta
Jos paikallisen erän kohdennuksesta ei päästä sopimukseen,
kohdistetaan yleiskorotuksena kaikille
29

30. Henkilökohtainen osa ja oikeudenmukaisuus-
pärstäkerroin vai tekeminen?
Huomio
 Suorituksen mittaamiseen
 Arviointiin ja sen vaikutukseen palkkaan
 Palaute/arviointikeskusteluihin
Esteitä
 Toimimaton järjestelmä
 Henkilökemiat
 Osaamisen puute
30

31. Kannustava palkkaus
 Palkitsemisjärjestelmä osa johtamisjärjestelmää
 Joustavuus, tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus välttämättömiä
Johdonmukainen palkkapolitiikka
Palkkaporrastukset kunnossa
 Samanpalkkaisuus-periaate: samasta työstä ja samasta pätevyydestä sama
palkka
Työn vaativuuden periaate eli vaativammasta työstä enemmän
palkkaa kuin vähemmän vaativasta työstä.
Pätevyyden periaate eli henkilön parempi pätevyys antaa enemmän
palkkaa kuin vähäisempi pätevyys.
31

32. Rahapalkan lisäksi
Luontoisedut
• Asuntoetu
• Ravintoetu
• Autoetu
• Puhelinetu
• Työsuhdematkalippu
Verovapaat henkilökuntaedut
• Terveydenhuolto
• Virkistystoiminta
• Henkilökunta-alennus
• Tietoliikenneyhteys
• Merkkipäivälahjat tms.
Huom! Ylityöt ja matkustus
Aineettomat edut
- Joustavat työajat
- Vaikutusmahdollisuudet
- Osaamisen kehittäminen

33. Palkkausjärjestelmät
Kannustava ja oikeudenmukainen palkkausjärjestelmä huomioi kolme palkan
perusosaa:
 tehtävän vaativuuden
 henkilökohtaisen ammattitaidon
 työn tuloksellisuuden
 IPE
 HAY
 Palkkavaaka
 TES:ien palkkausjärjestelmät
33

34. Tulospalkkio
 Ekonomeista 67 % on tulospalkkaus yksityisellä sektorilla
 Täydentää peruspalkkausta, sidottu suoritukseen, organisaatiokohtainen
 Tulos- ja voittopalkkiot, synteettiset optiot, voitonjakoerät sekä erilaiset osakepohjaiset järjestelmät
Parhaimmillaan:
 Palkitseminen on selkeää
 Palkitsemisen elementtejä on riittävästi
 Palkitseminen on kestävää
Tärkeää ymmärtää mihin sitoutuu
34

35. ”Mä oon vaan täällä töissä”

36. Ihmiset johtajan tärkein väline
 Hyvä johtaminen on työpaikan yhteistoiminnan ja sen edellytysten johtamista
 Esimiehen tärkein tehtävä on varmistaa, että työn organisointi ja työn tekemisen
edellytykset ovat kunnossa.
 Esimiehen tehtävänä on luoda alaisilleen onnistumisen edellytykset kirkastamalla oman tiimin
työn tarkoitus ja työtehtävien välinen yhteys koko yrityksen tavoitteisiin
 Esimiehen velvollisuuksiin kuuluu huolehtia välineistä työnjaosta ja yhteisistä pelisäännöistä.
 Oman esimerkin vaikutus
 Tosiasioiden tietäminen ja tunnustaminen
36

37. – SUOMEN EKONOMILIITTO –
– FINLANDS EKONOMFÖRBUND –
Työelämän laadusta huolehtiminen on osa
vastuullista ja järkevää yritystoimintaa ja
kestävää johtajuutta.
Kiitos!