Koronakriisi laittoi toimintaympäristön uusiksi. Millaista strategista ajattelua nyt järjestöissä tarvitaan? Millaisin työkaluin tilanteesta selvitään? Strategiavalmentaja Petri Toikkanen puhui aiheesta 31.3.2020 pidetyssä webinaarissa.

1. Strategia
poikkeustilanteessa
Strategiavalmentaja
Petri Toikkanen
Lämpimästi
tervetuloa
Webinaari 31.3.

2. petri@osana.fi
+358 40 839 7841
@petritoikkanen
10 vuotta järjestöjen
valmennusta. Yli 25 tehtyä
strategiaa.
Tradenomi (ylempi AMK)
Kouluttaa säännöllisesti
järjestöjä strategisesta
johtamisesta
Erityisosaaminen:
strateginen johtaminen
organisaation kehitys
palveluiden ja liiketoiminnan
kehitysmenetelmät
ketterät menetelmät
järjestöjen talous- ja hallinto
Strategiavalmentaja
Petri Toikkanen

3. Missä tilanteessa
nyt olemme?

4. Tämä vuosi muuttaa
historiaa

8. Tämä ei ole musta
joutsen

9. Emme tiedä varmuudella
koronan aiheuttaman
poikkeustilan kestoa.
Tässä tilanteessa strategisen
ajattelun tulee lähteä
ajatuksesta, että tilanne
kestää pitkään ja siten myös
vaikutukset ovat suuria.

10. Pitkään
jatkunut
kehitys
muuttuu nyt
oleellisesti

11. Silloin
myös johto-
päätösten
tulee
muuttua

12. Vaikutukset eri järjestöihin
hyvin erilaisia

13. Muutoksen vaikutus
yliarvioidaan lyhyellä
aikavälillä, ja
aliarvioidaan pitkällä
aikavälillä

14. Miten tilanne vaikuttaa
nykyiseen strategiaan?

15. Tunnista muutosajurit

16. Epätasapaino tuo muutoksen ilmiöihin
Epätasapainon
tila
Voimistuu, kasvaa
Heikentyy,
marginalisoituu
Nopeutuu
Hidastuu tai loppuu
Normaalitila Tuleva kehitys

17. Valintojen aika
Epätasapainon
tila
Normaalitila Tulevaisuus

18. Vaaran paikat
tulee tunnistaa

19. Proaktiivinen muutos
Välittömästi
muutos
Hallittu
muutos
Muutoksen raja
”Kun raja ylittyy, ryhdytään toimenpiteisiin”
Arvio tilanteen
vaatimasta
nopeudesta
Seuraa
tarkasti
Varaudu ja
valmistele
Muutosajuri
Toimi
päättäväisesti

20. Millaista
polkua
tulisi
etsiä?

21. Paljon uuttaVähän uutta
Luovutaan
vanhasta
Ei luovuta
vanhasta
Analysoijat
Mukaillen Miles ja Snow, 1979
Reagoijat
Organisaation suhde strategiaan
Uudistajat
Puolustajat

22. Onnistumisen polun
löytääkseen tulee…
1) Tuntea oma organisaatio
2) Havainnoida kattavasti ympäristöä
3) Tehdä johtopäätöksiä
4) Uskaltaa toteuttaa johtopäätökset

23. 1) Tuntea oma
organisaatio
• Vahvuudet ja heikkoudet
• Olemassa oleva
osaaminen
• Perustehtävä

24. 2) Havainnoida
kattavasti ympäristöä
• Alkaa kerätä muutossignaaleja
• Antaa jollekin tehtäväksi
• Kerätä havainnot yhteen paikkaan
• Käydä tilannekuva säännöllisesti
läpi yhdessä

25. Talous Rakenteet
Osaaminen
Kolmesta näkökulmasta (vähintään)
Muutosvoima X haastaa
meidän ….. tavalla Y

26. PESTEL-analyysin viitekehys avuksi
Political
Economical
Social
Technological
Ecological
Legal
Poliittiset muutokset: Poliittiset voimasuhteet,verotus, kansainväliset
sopimukset, EU:n kehitys, poliittiset kriisit, poliittiset liikehdinnät, valtion
tukipolitiikka…
Sosiaaliset muutokset: Arvopohja, ikärakenne, muuttoliike, syntyvyys,
elämäntyylin muutokset, koulutusaste, kulutustottumukset…
Taloudelliset muutokset: Suhdannevaihtelut, toimialan trendit, inflaatio,
työttömyys, työvoiman saanti, rahan tarjonta, julkinen rahoitus,
kuluttajien ostovoima…
Teknologian muutokset: Tekniikan kehitysaste, uudet teknologiat,
verkkokauppa, internetin kehitysnäkymät, sosiaalinen media,
kuluttajaelektroniikan kehitys…
Ympäristön (ekologiset) muutokset: ilmastonmuutos, saastuminen,
jätteiden kierrätys, energian tuotanto, lajien sukupuutto….
Lainsäädännölliset muutokset: Lakien ja asetusten muuttuminen.
Yksityisyyden suoja. Tuoteturvallisuus. Lisenssit ja patentit….

27. Poliittiset muutokset
• Miten vaikuttaa Suomen politiikkaan?
• Mitä vaikutuksia asenneilmastoon?
• Mitä tapahtuu EU:lle?
• Millainen vaikutus on globalisaatioon?

28. Taloudelliset
muutokset
• Millainen lama tästä tulee ja kuinka pitkä?
• Mikä on laman vaikutus järjestöjen
rahoitukseen?
• Millaisia muutoksia tapahtuu ihmisten
halussa antaa rahaa hyväntekeväisyyteen?

29. Sosiaaliset muutokset
• Mitä tulee tapahtumaan yhteisöllisyydelle? Onko
edessä uusi yhteisöllisempi aika vai entistä
yksilökeskeisempi?
• Miten ihmisten sitoutuminen järjestöihin ja
vapaaehtoistoimintaan tulee muuttumaan?
• Miten ihmisten asuminen muuttuu?
• Miten sosiaalinen kanssakäyminen muuttuu?
Tuleeko etäilystä uusi normi?
• Syntyykö vastakkainasettelua erilaisten
ihmisryhmien välille?
• Miten tärkeysjärjestykset muuttuvat? Mikä
vaikutus on esimerkiksi suhtautumisessa työhön?

30. Teknologiset
muutokset
• Millaiset teknologiat tulevat
yleistymään nyt nopeammin?
• Millaisia etävalvonnan keinoja
tullaan näkemään?
• Miten ihmisten suhtautuminen
yksityisyyteen tulee muuttumaan?

31. Ekologiset muutokset
• Miten koronakriisi vaikuttaa ihmisten
suhtautumiseen kriisien hoitamiseen?
• Mitä tapahtuu ihmisten liikkumiselle ja
kuluttamiselle, kun rajoitukset poistuvat?
• Onko tämä kriisi muistutus, että olemme
osa luontoa?

32. Lainsäädännölliset
muutokset
• Alentuuko kynnys valmiuslain tai muun
poikkeuslainsäädännön käyttämiseen?
• Miten perusoikeudet tullaan määrittämään
tulevaisuudessa?
• Miten kaikessa tulevassa
lainsäädännössä huomioidaan
yhteiskunnan resilienssi?

33. Muutosvoiman arviointi
Aika-akseli, jolla muutosvoima vaikuttaa merkittävästi
Vaikutuksen
voimakkuus
1 vuoden
sisällä
3 vuoden
sisällä
yli 5 vuoden
sisällä
Pieni
Keskisuuri
Suuri

34. Millaista johtamista
nyt tarvitaan?

35. Uusiin tarpeisiin tulee
vastata nopeasti

36. Aikahorisontti
Akuutti
kriisi
3 kk
Muutoksien
suunnittelu
4-9kk
Mahdollisuuksien
horisontti
Miten
pysytään
elossa?
Miten
varmistetaan
ensi vuosi?
Miten
hyödynnetään mahdollisuudet?
Vuodet 2021-2023

37. Entä jos toteutuu -50% skenaario
Ydin.
”Tämä säilytetään
kaikin keinoin”
Normaali
toiminta.
”Säilytetään
resurssien
säilyessä”
Lisätoiminnot.
Säilyvät vain jos
kriisi
menee ohi
nopeasti

38. Nopeasti,
mutta
rauhallisesti

39. Vielä ei ole aika isoille
strategisille uudistuksille.
Mutta se aika on yllättävän
nopeasti edessä.

40. Turvallisuus
korostuu

41. Yhteistä keskustelua
ja osallisuutta

42. Tulee saada porukalle
yhteistä tekemistä. Käyttää
aika hyödyksi. Kehittyä.

43. Virheitä voi tulla. Silti
pitää uskaltaa toimia.

44. Järjestöt ovat resilientteja
organisaatioita

45. Miten me tulemme vahvempina
tästä kriisistä ulos?
Uudistumisen
momentum

46. Kriisin jälkeen rakennetaan
uudenlaista yhteiskuntaa.
Siinä on järjestöillä iso
tehtävä.

47. – Mauno Koivisto
”Ellemme varmuudella tiedä kuinka
tulee käymään,
olettakaamme että kaikki käy hyvin”

48. Kiitos. Keskustelun
aika

49. Osana
yhteistä
ratkaisua
Järjestöt muuttavat maailmaa paremmaksi.
Haluamme olla osana sitä.
Me teemme hyvin johdettuja järjestöjä. Sellaisia,
jotka pärjäävät ja joissa on kiva olla.
Uskomme, että hyvä yhteisö syntyy kun
toimitaan osallisesti, ketterästi ja vaikuttavasti.
Niin mekin toimimme. Ole sinäkin osana.
#osanaratkaisuaosana.fi