Väitöskirjani, jonka pohjalta tämä esitys on, löytyy täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0188-4

1. Hyötyvätkö opettajat
vuorovaikutustaitojen koulutuksesta?
Mittausmenetelmän kehittäminen ja käyttäminen opettajien
tunne- ja vuorovaikutusoppimisen arvioimiseksi
Kasvatustieteen päivät 2015
Markus Talvio¹, Taru Lintunen², Kirsti Lonka¹
Helsingin yliopisto ¹, Jyväskylän yliopisto²
www.markustalvio.com

2. Opettajan työn sosiaalinen
verkosto

3. Miksi vuorovaikutustaitoja
opettajille?
v
Opettajat auttavat oppilaita
osallistumaan oppimista
edistävään toimintaan
Opettajat käyttävät vuorovai-
kutustaitoja tukeakseen
oppimista edistävää ilmapiiriä
luokassa
Opettajat ovat roolimalleja
Toimijuuden
kokemus
Autonomian
kokemus
Oppilaiden sisäinen motivaatio

4. Toimiva koulu -kurssi
• maailmanlaajuinen, 26
maassa
• nelipäiväinen koulutus
• Perustuu humanistiseen
psykologiaan
• Kehittänyt tri Thomas
Gordon (1925-2002)
• www.gordontraining.co
m

5. Mihin tunne- ja
vuorovaikutusoppiminen keskittyy?
Tunne- ja vv.-
oppiminen
Itsetietoisuus
Sosiaalinen
tietoisuus
Ihmissuhde-
taidot
Vastuullinen
päätöksente
ko
Itsensä
johtaminen
Positiivisten suhteiden
luominen, ryhmässä
työskentely ja tehokas toiminta
ongelmatilanteissa
Eettisesti kestävien
valintojen tekeminen
omaan ja sosiaaliseen
käyttäytymiseen liittyen
Omien tunteiden
ja käyttäytymisen
hallitseminen
omien tavoitteiden
saavuttamiseksi
Ymmärryksen ja
empaattisuuden
osoittaminen toisia
kohtaan
Omien tunteiden ja arvojen,
samoin kuin omien vahvuuksien
ja rajoituksien tunnistaminen
(Adapted by Lintunen & Gould (2014) from Elias & al. (1997) / Casel)
Aktiivinen
kuuntelu
Tunteiden, ajatusten ja
uskomusten selkeä
ilmaisu minäviestien
avulla
ryhmätaidot
Ongelmanratkai-
sutaidot,
vastuunotto ja
yhteistyö

6. Tutkimuksen tarkoitus
• kehittää menetelmä opettajien
vuorovaikutustaitojen arvioimiseksi
• tutkia, onko Toimiva koulu tehokas koulutus
näiden taitojen oppimiseen

7. Tutkimuskysymykset
• Onko Haasteellisissa tilantaissa toimiminen –
väline validi ja reliaabeli menetelmä opettajien
vuorovaikutustaitojen mittaamiseksi?
• Oppivatko opettajat vuorovaikutustaitoja
Toimiva koulu –kurssilla?
• Kuinka opettajien vuorovaikutustaidot
kehittyivät Toimiva koulu -kurssilla?
• Onko Toimiva koulu –kurssilla pidempiaikaisia
vaikutuksia opettajien käsityksiin oppimistaan
taidoista?

8. Aineistonkeruu
Interventioryhmä
21 alakoulun
opettajaa
23 yläkoulun
opettajaa
Verrokkiryhmä
26 yläkoulun
opettajaa
Ennakkotesti
Tieto
Haasteellisissa
tilanteissa
toimiminen
Koulun
hyvinvointi-
profiili
Toimiva koulu
-kurssi Jälkitesti
Reaktiot
Tieto
Haasteellisissa
tilanteissa
toimiminen
Koulun
hyvinvointi-
profiili
Opittujen
taitojen
pysyvyyteen
liittyvä testi

9. Monivaiheiset ja -
menetelmäiset analyysit
Haasteellisissa
tilanteissa
toimiminen:
sisällönanalyysi,
latenttien luokkien
analyysi,
klusterianalyysi,
yksisuuntainen
varianssianalyysi
Ennen/jälkeen
testien analyysit:
yksisuuntainen
varianssianalyysi,
T-testit

10. Tiedon muutos

11. Taitojen muutos

12. Tulokset: Opettajat hyötyivät
vuorovaikutuskoulutuksesta
Haasteellisis-
sa tilanteissa
toimiminen –
menetelmä
on reliaabeli
ja validi
Toimiva koulu –
kurssin aikana
vuorovaikutukseen
liittyvät tiedot ja
taidot lisääntyivät
merkitsevästi.
Verrokkiryhmässä
muutosta ei
tapahtunut
Opettajat käyttivät
Toimiva koulu –
kurssin taitoja ja
kehittivät
valmiuksiaan tukea
oppilaiden
autonomiaa.
Yhdeksän
kuukautta
koulutuksen
jälkeen osallistujat
muistivat keskeiset
taidot ja pystyivät
kertomaan miten
olivat niitä
käyttäneet

13. Tämän tutkimuksen rajoituksia
Osallistuja-
Määrä oli pieni
Verrokkiryhmä
ei vastannut
täysin
interventio-
ryhmää
Tutkimuk-
sesta ei
selvinnyt
kuinka
opettajat
toimivat
aidoissa
tilanteissa

14. Toisaalta,
• Monimenetelmäisten analyysien avulla saatiin
yhteinäinen kuva Toimiva koulu –kurssille
osallistuneiden oppimisesta.
• Haasteellisissa tilanteissa toimiminen –
menetelmän avulla tunne- ja
vuorovaikutusoppimista voitiin tarkastella
uusista näkökulmista.

15. Johtopäätökset
• Jopa hyvin koulutetut opettajat, joiden
oppilaat menestyvät akateemisesti hyvin,
hyötyivät vuorovaikutuskoulutuksesta
• Vuorovaikutustaitojen avulla opettajat voivat
luoda luokkaan ilmapiirin, jonka avulla
hyvinvointi luokassa lisääntyy.

16. Opettajan ammatin ihmissuhteet
• Tämä tutkimus osoitti myös ne hyödyt, jotka
vuorovaikutustaidot ja tunne-ja
vuorovaikutusoppiminen saa aikaiseksi opettajan
ihmissuhteissa
Opettaja
oppilaat
vanhemmat
työtoverit
ammatillinen
verkosto

17. Kotiin vietävää...
• Tämä tutkimus osoitti
– opettajien tunne- ja vuorovaikutusosaamisen
kehittäminen on keino auttaa oppilasta
ylläpitämään ja saavuttamaan oppimistuloksia
– vuorovaikutustaitoja opiskelemalla opettaja oppii
edistämään oppilaan autonomian, toimijuuden ja
osallisuuden kokemuksia.

18. Lähteitä
Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2008). Facilitating optimal motivation and psychological well-being across life's domains. Canadian Psychology,49(1), 14-
23. Retrieved from http://search.ebscohost.com/login.aspx?direct=true&db=a9h&AN=32921258&site=ehost-live&scope=site
Durlak, J. A., Weissberg, R. P., Dymnicki, A. B., Taylor, R. D., & Schellinger,K. B. (2011). The impact of enhancing students’ social and emotional
learning: A Meta‐Analysis of School‐Based universal interventions. Child Development,82(1), 405-432. doi:101111/j.1467-
8624.2010.01564.
Elias, M. J., Zins, J. E., Weissberg, T. P., Frey, K. S., Greenberg, M. T., Haynes, N. M., . . . Shriver, T. P. (1997). Promoting social and emotional
learning:Guidelines foreducators. Alexandria, VA: Associationfor Supervision and Curriculum Development.
Gordon, T. (2003). Teacher effectiveness training.New York: Three rivers press.
Hakkarainen, K., Palonen, T., Paavola, S., & Lehtinen, E. (2004). Communities of networked expertise : Professional andeducational perspectives.
Oxford: Elsevier.
Jennings,P. A., Frank, J. L., Snowberg, K. E., Coccia, M. A., & Greenberg, M. T. (2013). Improving classroom learning environments by cultivating
awareness and resilience in education (CARE): Results of a randomized controlled trial. School PsychologyQuarterly,28(4),
374.
Kirkpatrick, D. L., & Kirkpatrick, J. D. (2006). Evaluatingtrainingprograms: The four levels (Third ed.). San Francisco, CA: Berrett-Koehler
Publishers,Inc.
Konu, A. (2005). School well-being profile. Retrieved from http://www10.edu.fi/hyvinvointiprofiili/info-eng.html

19. Lähteitä
Konu, A., Lintonen, T., & Autio, V. (2002). Evaluation of well-being in schools – A multilevel analysis of general subjective well-being.
School Effectiveness & School Improvement, 13(2), 187-200. doi:10.1076/sesi.13.2.187.3432
Konu, A., & Lintonen, T. (2006). Theory-based survey analysis of well-being in secondary schools in finland. Health Promotion International,
21(1), 27-36. doi:10.1093/heapro/dai028
Konu, A., & Rimpelä, M. (2002). Well-being in schools: A conceptual model. Health PromotionInternational,17(1), 79-87. Retrieved from
http://search.ebscohost.com/login.aspx?direct=true&db=a9h&AN=25583849&site=ehost-live&scope=site
Leroy, N., Bressoux, P., Sarrazin, P., & Trouilloud, D. (2007). Impact of teachers' implicittheories and perceived pressures on the
establishmentof an autonomy supportive climate. European Journalof Psychologyof Education - EJPE (Instituto Superior De Psicologia
Aplicada),22(4), 529-545. Retrieved from http://search.ebscohost.com/login.aspx?direct=true&db=ehh&AN=28832877&site=ehost-
live&scope=site
Lintunen, T. (2006). Social and emotional learning in the school physical education context. In F. Boen, B. De Cuyper & J. Opdenacker
(Eds.), Currentresearch topics in exercise and sport psychologyin Europe (1.th ed., pp. 25-33). Leuven: Lannoo Campus.
McCutcheon, A. L. (1987). Latent class analysis.Beverly Hills: SAGE.
Muthén, L. K., & Muthén, B. (2009). Categoricallatent variable modeling usingmplus: Cross-sectional data. Los Angeles, CA: Statmodel.

20. Lähteitä
Rogers, K. (1970). On becoming a person: A therapeists' view of psychotherapy.Boston, MA: Houghton Mifflin.
Rogoff, B. (1990). Apprenticeshipin thinking:Cognitive developmentin social context. New York: Oxford University Press.
Talvio, M., Lonka, K., Komulainen, E., Kuusela, M., & Lintunen, T. (2015). The development of teachers’ responses to challenging
situations during interaction training. Teacher Development, 19(1), 97-115.
Talvio, M., Ketonen, E. & Lonka, K. (2014). How Long Lasting are the Effects of Training on Interaction Skills? Teachers’ Sample. Proceedingsof
2014 InternationalConference on Advanced Education and Management (ICAEM2014), 125-131.
Talvio, M., Lonka, K., Komulainen, E., Kuusela, M., & Lintunen, T. (2012). The development of the dealing with challenginginteraction (DCI)
method to evaluate teachers’ social interaction skills. Procedia:Social and BehavioralSciences, 69, 621-630.
Talvio, M., Lonka, K., Komulainen, E., Kuusela, M., & Lintunen, T. (2013). Revisiting gordon's teacher effectiveness training: An intervention study
on teachers' social and emotional learning. Electronic Journalof Research in EducationalPsychology,11(3), 693-716.
Vygotsky, L. (1978). Mind in society. Cambridge, MA: Harvard University Press.
Weber, R. P. (1990). Basic content analysis(2nd. ed. ed.). Beverly Hills, Calif: Sage.
Wenger, W. (1998). Communities of practice: Learning,meaning and identity. Cambridge: Cambridge University Press.
Zins, J. E., & Elias, M. J. (2006). Social and emotional learning. In G. G. Bear, & K. M. Minke (Eds.), Children’s needs III (pp. 1-13). Bethesda, MD:
NASP.