Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Lemill Muokattu

875 views

Published on

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Lemill Muokattu

  1. 1. LeMill-verkkopalvelun arviointia oppimisen ja opetuksen näkökulmasta Johanna Hänninen ja Tero Paakki DIME 2008
  2. 2. <ul><li>Kehitetty Helsingin taideteollisen korkeakoulun medialaboratorion ( Taik ) johdolla </li></ul><ul><li>Palvelu aloittanut toimintansa vuonna 2006 keväällä </li></ul><ul><li>Avoin oppimissisältöjen tuottamiseen ja käyttämiseen tarkoitettu monikansallinen verkkopalvelu opettajille ja muille käyttäjille. </li></ul><ul><li>LeMill on kehitetty osana Eurooppalaista Calibrate -projektia </li></ul><ul><ul><li>pyrkii edistämään oppimateriaalien sekä opetukseen liittyvien innovaatioiden liikkumista Euroopassa </li></ul></ul><ul><li>Perustava tarkoitus on toimia avoimena oppimisaihiovarastona, josta opettajat voivat hakea oppimateriaaleja, opetusmenetelmiä ja työkaluja. </li></ul>
  3. 3. <ul><li>Suunniteltu yhdessä opettajien kanssa </li></ul><ul><li>Oppimisaihiot ja opetusresurssit päädyttiin jakamaan kolmeen osaan: sisältöihin, menetelmiin ja työkaluihin. ”Kun kaikki kolme ovat saatavilla yhdessä, syntyy käytäntö siitä, kuinka tietty asia kannattaa opettaa tai oppia.” (Leinonen, et.al. 2008, s.119). </li></ul>
  4. 4. LeMill affordanssit <ul><li>Affordanssi = millaisia käyttömahdollisuuksia palvelua käytettäessä muodostuu. </li></ul><ul><li>Tässä arvioinnissa tarkastelemme LeMill verkkopalvelun ”tarjoutumista” erilaisiin käyttötarkoituksiin. </li></ul><ul><li>Keskitymme teorian valossa lähinnä yleisiin affordansseihin (koska sovelluksissa voidaan nähdä melkein rajattomasti yksittäisiä affordansseja) opetuksen, oppimisen ja yhteisöllisen toiminnan valossa. </li></ul>
  5. 5. <ul><li>Yleisinä affordansseina voidaan pitää tarjoumia, jotka muodostuvat jaettujen merkitysten kautta. Sama affordanssi voi muodostua sekä jaetulle että yksilölliselle merkitykselle. </li></ul>
  6. 6. <ul><li>Affordanssit muodostuvat tilannesidonnaisessa käytössä. </li></ul><ul><li>Esimerkiksi yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen ja toiminnan konteksteissa muodostuu erilaisia affordansseja. </li></ul>
  7. 7. <ul><li>Tarkastelemme tässä arvioinnissa ensin affordanssiteorian valossa LeMilliä oppimisympäristönä. Oppimisympäristö on tässä katsannossa virtuaalinen tila. Oppimisympäristönä voivat toimia erilliset oppimisaihiot (teoriassa kaikki palvelussa olevat resurssit). </li></ul>
  8. 8. <ul><li>Oppimisympäristönä luokittelemme LeMillin sosiaalisen median oppimisympäristöihin kuuluvaksi. Tämä on jo affordanssi. </li></ul><ul><li>Yleisiksi affordansseiksi (mahdollista toteutua erittäin usein) voivat muodostua esim. yhteisöllinen oppiminen, erilaisten linkitysten kautta (palvelun ulkopuolelle ja sen sisällä) </li></ul>
  9. 9. Opetus ja oppimisteoreettisia näkemyksiä <ul><li>Opetus perustuu aina johonkin käsitykseen tai näkemykseen oppimisen luonteesta. Näillä viitataan oppilaiden ja opettajan toimintaan, vuorovaikutussuhteen luonteeseen sekä oletukseen uuden tiedon omaksumisesta. Eri oppimiskäsitykset eivät välttämättä sulje pois toisiaan, vaan niissä voidaan havaita yhteisiä piirteitä. </li></ul><ul><li>Näemme konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja sosiokognitiivisen näkemyksen ymmärtävän oppimisen perustana. </li></ul><ul><li>Nykyisin vallalla on käsitys yhteisöllisen oppimisen edullisuudesta tuottamaan oppimisen kompetenssia. Tällaiseen yhteisöllisyyteen vastataan sosiokognitiivisessa näkemyksessä oppimisesta. </li></ul>
  10. 10. <ul><li>Suuntauksessa merkittävänä vaikuttajana pidetään Jean Piagetia ja hänen kognitiivisen konfliktin teoriaa (esim.1988), jossa oppijoiden välillä olevien tiedollisten ristiriitojen seurauksena oppija rekonstruoi omaa tietoaan. </li></ul><ul><li>Näin tarjoutuu myös mahdollisuus oppimiseen lähikehityksen vyöhykkeellä (Vygotsky, 1978). </li></ul><ul><li>Tällaisia mahdollisuuksia oppimiseen, esimerkiksi LeMilliin yhdessä tuotettavan materiaalin teossa syntyy. </li></ul><ul><li>Piagetin mallin taustalla olevalla sosiaalisella vuorovaikutuksella on merkitystä ajattelun aktivoijana ja yhteisöllisesti jaetun ymmärryksen muodostumisessa. Virtuaaliset avoimet sosiaaliset oppimisympäristöt LeMill mukaan luettuna, tuovat ihmisiä yhteen toteuttamaan yhteisöllisen oppimisen laadukkaita pedagogisia käytäntöjä. </li></ul>
  11. 11. Pedagogisia mahdollisuuksia <ul><li>parhaimmillaan voi tarjota opetukselle uusia ulottuvuuksia ja kehittää opettajien rutiiniksi muodostuneita toimintamalleja </li></ul><ul><li>uusien sisältöjen, menetelmien ja työkalujen luominen   tiedon jakaminen muiden kanssa </li></ul><ul><li>mahdollisuudet rajattomat </li></ul>
  12. 12. Pedagoginen käytettävyys <ul><li>Toiminta oppijan ehdoilla </li></ul><ul><li>Oppijan aktiivisuus </li></ul><ul><li>Yhteisöllinen oppiminen </li></ul><ul><li>Tavoitteellisuus </li></ul><ul><li>Soveltuvuus </li></ul><ul><li>Lisäarvo </li></ul><ul><li>Motivaatio </li></ul><ul><li>Aiemman tietämyksen arvostus </li></ul><ul><li>Joustavuus </li></ul><ul><li>Palaute </li></ul>
  13. 13. Pedagoginen käytettävyys <ul><li>Toiminta oppijan ehdoilla </li></ul><ul><li>selkeä ja johdonmukainen oppimisalusta </li></ul><ul><li>aikaisempien tietojen ja taitojen huomiointi </li></ul><ul><li>Oppijan aktiivisuus </li></ul><ul><li>ryhmän vaikutus </li></ul><ul><li>oma kiinnostus </li></ul><ul><li>opettajan rooli </li></ul>
  14. 14. Pedagoginen käytettävyys <ul><li>Yhteisöllinen oppiminen </li></ul><ul><li>asiantuntija- ja oppimiskulttuuri </li></ul><ul><li>Kognitiiviset konfliktit </li></ul><ul><li>Vygotskyn lähikehityksen vyöhyke </li></ul><ul><li>sisältöjen luominen ja jakaminen, kommentointi </li></ul><ul><li>verkostoituminen samasta asiasta kiinnostuneiden kanssa (yhteisöt) </li></ul><ul><li>Tavoitteellisuus </li></ul><ul><li>selkeät tavoitteet, niin omat kuin koko ryhmänkin </li></ul>
  15. 15. Pedagoginen käytettävyys <ul><li>Soveltuvuus ja lisäarvo </li></ul><ul><li>Tärkeä kysymys pohtia: Mitä lisäarvoa LeMill tuo opetukselle? </li></ul><ul><ul><li>vaihtelua </li></ul></ul><ul><ul><li>mielikuvitusta </li></ul></ul><ul><ul><li>erilaisia toimintamenetelmiä </li></ul></ul><ul><li>Mitä LeMill antaa opettajalle? </li></ul><ul><ul><li>verkostoituminen </li></ul></ul><ul><ul><li>ammatillinen kehittyminen </li></ul></ul><ul><li>Oppimisaihiot ja perinteiset menetelmät eivät sulje toisiaan pois, vaan täydentävät toinen toisiaan </li></ul>
  16. 16. Pedagoginen käytettävyys <ul><li>Motivaatio </li></ul><ul><li>verkkotyöskentely itsessään </li></ul><ul><li>opettaja saatavilla, kun ongelmia ilmenee </li></ul><ul><li>oppilaille läheiset oppimistehtävät </li></ul><ul><li>kannustava ilmapiiri ja palaute </li></ul><ul><li>Aiemman tietämyksen arvostaminen </li></ul><ul><li>jokainen oppilas on yksilö </li></ul><ul><li>monentasoiselle oppijalla on oltava tarjolla jotain </li></ul>
  17. 17. Pedagoginen käytettävyys <ul><li>Joustavuus </li></ul><ul><li>helposti käytettävissä ja saatavilla eri tilanteissa </li></ul><ul><li>oman kiinnostuksen suuntaaminen </li></ul><ul><li>Palaute </li></ul><ul><li>erittäin tärkeä oppimisen kannalta </li></ul><ul><li>LeMillissä voi kommentoida tuotettuja sisältöjä </li></ul>
  18. 18. Tekninen käytettävyys <ul><li>Saavutettavuus </li></ul><ul><li>Opittavuus ja muistettavuus </li></ul><ul><li>Toiminta käyttäjän ehdoilla </li></ul><ul><li>Ohjeet </li></ul><ul><li>Graafinen ulkoasu </li></ul><ul><li>Luotettavuus </li></ul><ul><li>Johdonmukaisuus </li></ul><ul><li>Käytön tehokkuus </li></ul><ul><li>Muistettavien asioiden määrä </li></ul><ul><li>Virhetilanteet </li></ul>
  19. 19. Yhteenvetoa teknisestä käytettävyydestä <ul><li>LeMill on avoin kaikille </li></ul><ul><li>Graafinen ulkoasu selkeä ja yksinkertainen, jopa tylsä </li></ul><ul><li>Etusivu antaa yksinkertaisen kuvan, mutta loppujen lopuksi sovelluksesta jää aika sekava kuva </li></ul><ul><li>Suht helppokäyttöinen, kun tutustuu palveluun tarkemmin </li></ul><ul><li>Ohjeet englanninkielisiä, aiheuttaako ongelmia esim. oppilaille? </li></ul>
  20. 20. Yhteenvetoa teknisestä käytettävyydestä <ul><li>Palaute-lomake plussaa </li></ul><ul><li>Toimii suht luotettavasti, suurin luotettavuuskysymys itse sisällöt </li></ul><ul><li>Vähän muistettavia asioita </li></ul><ul><li>Jonkin verran virhetilanteita: parhaillaan oleva ongelma, jossa linkitykset LeMill sivustoilla olevien objektien välillä eivät ole näkyneet ja sisällöt näyttävät ainakin osittain kadonneen </li></ul>
  21. 21. Haasteita <ul><li>Miten saada LeMill kasvatus- ja opetussektorin henkilöstön tietoisuuteen? </li></ul><ul><li>Miten saada opettajat käyttämään LeMilliä tiedon jakamiseen ja opetuskäyttöön? </li></ul><ul><li>Sisältöjen luotettavuus </li></ul><ul><li>Sivuston kehittäminen, mm. </li></ul><ul><ul><li>sisältöjen ryhmittäminen </li></ul></ul><ul><ul><li>suomenkieliset ohjeistukset </li></ul></ul>
  22. 22. LeMill mielikuvakarttana
  23. 23. Kirjallisuutta <ul><li>Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. 2004. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY. Jaakola, Nirhamo, Nurmi & Lehtinen 2005. Erilaiset oppimisaihiot osana joustavaa kokonaisuutta. Teoksessa Ilomäki, L. (toim.) Opi ja onnistu verkossa - aihiot avuksi. Helsinki: Opetushallitus. Leinonen, T., Toikkanen, T., Purma, J. & Poldoja, H. 2008. LeMill - Uuden sukupolven opettajayhteisö tuottaa oppimisaihioita yhdessä. Teoksessa: Ilomäki, L. (toim.) SÄHKÖÄ OPETUKSEEN! Digitaaliset oppimateriaalit osana oppimisympäristöä. Vammala. Vammalan kirjapaino Oy. http:// www.oph.fi /julkaisut/2008/ sahkoa_opetukseen.pdf Siljander, P. 2002. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki: Otava Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena. Valtanen, J. 2005. Ongelma ongelmaperustaisessa oppimisessa. Teoksessa Poikela, E. & Poikela S. (toim.) Ongelmista oppimisen iloa. Ongelmaperustaisen pedagogiikan kokeiluja ja kehittämisiä. Tampere: Tampere University Press. Vygotsky, L. S., 1978. Mind in society: The development of higher psychological processes. M. Cole, V. John-Steiner, S. Scribner, & E. Souberman (toim). Cambridge, MA: Harvard University Press. </li></ul><ul><li>Piaget, J., 1988. Lapsi maailmansa rakentajana. Juva. WSOY. </li></ul>

×