Energiateollisuuden yleisesite "Vastuullinen tulevaisuus" on katsaus energia-alaan ja Energiateollisuus ry:ssä tehtävään työhön.

1. Vastuullinen tulevaisuus
– energia, ympäristö, yhteiskunta

2. Kohti turvallista ja hyvinvoivaa Turvallisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta rakennetaan tä-
tulevaisuutta nään. Nyt tehtävät energiaratkaisut vaikuttavat ratkaisevasti
siihen, miten ilmastonmuutosta pystytään hillitsemään ja mi-
ten suomalaisten hyvinvointi tulevaisuudessa kehittyy.
Energiateollisuus haluaa tukea kehitystä, joka ohjaa Suomea
kohti vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita, alan kotimaista
osaamista laajasti hyödyntäviä ratkaisuja. Energia-ala haluaa
olla kestävän kehityksen edelläkävijä.
Lisäämällä kotimaisten uusiutuvien ja päästöttömien energia-
lähteiden käyttöä parannetaan energiantuotannon omavarai-

3. Hiihtäjät vetävät henkeä Rivinnokan majakalla
Haukiputaalla. Hyinen sumu saapuu uhkaavana
avomereltä.
suutta, energiaturvallisuutta ja energian toimitus-
‘‘
varmuutta sekä vahvistetaan kansantaloutta.
Energia-ala
Energiateollisuuden tavoitteena on parantaa ener-
giayhtiöiden investointiedellytyksiä Suomeen.
haluaa
Energia-ala on jo vuosia ollut eri teollisuudenalois- olla kestävän
ta suurin investoija Suomessa. Kun toimintaym-
päristö on vakaa ja ennustettava, energiateolli-
kehityksen
suuden mahdollisuudet mittaviin investointeihin edelläkävijä
paranevat ja sähkön hinta pysyy kilpailukykyisenä.

4. Joulukuun aurinko jaksaa nousta vain vaivoin voimalinjojen taakse Etelä-Pohjanmaalla.
Lorem ipsum dolor est amen. Lorem ipsum dolor est amen. Lorem ipsum dolor est amen. Lorem ipsum dolor est amen.

5. Energiateollisuus ry (ET) on energia-alan
elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
Se edustaa yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat,
siirtävät ja myyvät sähköä, kaukolämpöä ja kauko-
jäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja.
Energiateollisuus vastaa jäsenyritystensä
henkilöstön työehtoja koskevasta sopimustoimin-
nasta sekä neuvoo ja kouluttaa jäseniään, tekee
selvityksiä ja välittää tietoa.
Energiateollisuus edistää Suomen elinkeinoelä-
män kilpailukykyä, kansalaisten hyvinvointia ja
alan mainetta osallistumalla energiamarkkinoiden
kehittämiseen ja turvaamalla riittävän ja häiriöttö-
män energian saannin kotitalouksille ja elinkeino-
elämälle.
• energia-alan elinkeino- ja
työmarkkinapoliittinen järjestö
• perustettu 2004
• toimialat: sähkökauppa, sähköverkko,
sähköntuotanto, kaukolämpö,
palveluntuotanto, työmarkkinat
• jäsenyrityksiä noin 250,
yhteistoimintajäseniä yli 60
• Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jäsenliitto
• palveluyhtiö Adato Energia Oy:n omistaja

6. Energia-alan edunvalvoja Euroopassa
Yhä suurempi osa energia- ja ilmastopoliittisista pää-
töksistä tehdään Euroopan unionissa. Toimivat energia-
markkinat, energian saatavuuden turvaaminen ja
ilmastopäästöjen vähentäminen ovat nousseet EU:n
toiminnan keskeisiksi painopisteiksi. Valtaosa energiaan
ja ilmastoon liittyvästä kansallisesta lainsäädännöstä
perustuu EU-lainsäädäntöön.
‘‘
Energiateollisuus
seuraa EU:n
päätöksentekoa
aitiopaikalta
Energiateollisuuden toimisto Brysselissä seuraa unionin
päätöksentekoa aitiopaikalta, luo yhteistyöverkostoja ja
tuo päätöksentekoon suomalaisen energiateollisuuden
näkemyksiä. Se myös kerää alaan liittyvää tietoa ja vä-
littää sitä Suomeen.
Brysselissä Energiateollisuus tekee yhteistyötä muiden
muassa sähköalan järjestö Eurelectricin, kaukolämmön
edunvalvontajärjestö Euroheat & Powerin ja ydinener-
gia-alan etujärjestö Foratomin kanssa.
Marjaniemen tuulivoimalat Hailuodossa houkuttelevat paikalle matkailijoita.
Lapojen tasainen humina on hypnoottista.

7. Sähköntuotannossa tarvitaan viisaita valintoja
Talvet ovat pohjoisessa kylmiä, etäisyydet pitkiä ja teollisuutemme energia-
intensiivistä. Suomessa käytetäänkin kaikista EU-maista eniten sähköä ja toi-
seksi eniten kokonaisenergiaa asukasta kohden. Siksi Suomen kannalta on
keskeistä, että sähköä tuotetaan monipuolisesti ja kustannustehokkaasti.
Energiatoimialaan kohdistuu runsaasti muutospaineita. Tärkeitä kehitystä
ohjaavia tekijöitä ovat fossiilisten energialähteiden ehtyminen, ilmaston-
muutoksen torjunta sekä energian kilpailukykyinen hinta ja saatavuus.
Sähkön osuuden energian loppukulutuksesta odotetaan nousevan vuoteen
2050 mennessä nykyisestä reilusta neljänneksestä noin puoleen. Kehitykseen
vaikuttaa muun muassa fossiilisten polttoaineiden korvautuminen sähköllä lii-
kenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä.
Energiateollisuus on mukana luotsaamassa Suomea viisaisiin valintoihin, jotta
sähkön hinta on tulevaisuudessakin kilpailukykyinen ja päästöt samanaikaises-
ti vähenevät. Lähtökohdat ovat lupaavat. Suomessa on paljon energiaosaamis-
ta, jota hyödyntämällä haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi.
Energiateollisuuden tavoitteena on, että sähköntuotanto on Suomessa hiili-
neutraalia vuoteen 2050 mennessä. Tavoite voidaan saavuttaa käyttämällä
monipuolisesti kaikkia päästöttömiä tuotantomuotoja, kuten ydin-, bio-, vesi- ja
tuulivoimaa, sekä hyödyntämällä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia.
‘‘
Suomessa on paljon energiaosaamista,
jota hyödyntämällä haasteet voidaan
kääntää mahdollisuuksiksi

8. Vesi ja valo tekevät taidetta hiekkarannalla Haukiputaalla.

9. Suomi on kaukolämmön edelläkävijä
Kaukolämpö on Suomen kaupunkien ja taajami- Kaukolämmön tuotanto tarjoaa paljon mahdolli-
en yleisin lämmitysmuoto. Suomessa lähes 80 suuksia kotimaisten uusiutuvien energialähteiden
prosenttia kaukolämmön tuotannosta perustuu käytölle. Tulevaisuudessa erityisesti puuenergia
energiatehokkaaseen lämmön ja sähkön yhteis- voi korvata kivihiiltä, maakaasua ja muita fossiili-
tuotantoon. Yhteistuotannossa säästetään kol- sia polttoaineita kaukolämmön tuotannossa.
mannes polttoaineesta verrattuna siihen, että
lämpö ja sähkö tuotettaisiin erillisissä tuotanto-
laitoksissa.
Panostukset kaukolämpöön ovat
‘‘
kannattaneet. Kaukolämpö on Suo-
messa koko EU-alueen edullisinta Kaukolämpö on
ostovoimaan suhteutettuna. Ener-
Suomessa koko EU-alueen
giateollisuuden tavoitteena on yl-
läpitää ja vahvistaa Suomen edel- edullisinta
läkävijäasemaa kaukolämmön
hyödyntäjänä.

10. Älykkäästi sähköä verkosta Luotettava sähkön saanti on toimivan yhteiskunnan pe-
rusedellytys. Se parantaa niin kansalaisten arkea kuin
teollisuuden kilpailukykyäkin.
Suomen sähköverkossa on vähän katkoja tai häiriöitä.
Hyvä toimitusvarmuus edellyttää kuitenkin panostuksia:
verkkoa on huollettava, kehitettävä ja uusittava niin, että
haitat sähkön käyttäjille ovat mahdollisimman pienet.
Energiateollisuus pyrkii luomaan sähköverkonhaltijoille toi-
mintaympäristön, joka kannustaa sähköverkkojen kehittä-
miseen. Verkon uusiminen ja energian käytön tehostami-
nen vaatii investointeja.

11. Hiljaisuus täyttää Koillismaan lumisen vaaramaiseman. Vain pakkanen paukkuu.
Tulevaisuuden sähköverkko on älykäs. Etäluet- Energiateollisuus edistää osaltaan liikenteen säh-
tavien sähkömittarien avulla sähkön käytöstä ja köistämistä. Sähkömoottori on polttomoottoria
verkon toiminnasta saadaan tietoa tunneittain. tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi. Kun säh-
Älykäs sähköverkko ohjaa kodinkoneiden ja lait- kö tuotetaan päästöttömästi, liikenteessä syntyy
teiden käyttöä niin, että asiakas voi hyödyntää vähemmän kasvihuonekaasuja. Suomessa liiken-
sähkön hintavaihteluja. Samalla voidaan parantaa teen sähköistämiselle on hyvät valmiudet.
sähkön tuotannon ja käytön välistä
‘‘
tasapainoa. Älykäs verkko mahdol-
listaa myös sen, että sähkönkäyttä- Tulevaisuuden
jä voi tuottaa energiaa omiin tarpei-
siinsa ja myydä ylimääräisen sähkön
sähköverkko
markkinoille. on älykäs

12. Tavoitteena eurooppalaiset sähkömarkkinat
Asiakkaiden valinnanmahdollisuu-
det sähkömarkkinoilla lisääntyivät,
‘‘
kun sähkökauppa avautui Pohjois-
maissa kilpailulle 1990-luvun lop-
Energia-alan yritykset
pupuolella. Suomen energia-ala haluavat olla erinomaisia
kurkottaa vieläkin pidemmälle: ta-
asiakaspalvelijoita
voitteena ovat Euroopan laajuises-
ti toimivat sähkömarkkinat. Laaja
markkina-alue ja yhteiset säännöt
edistävät kilpailua ja hyödyttävät
asiakasta.
Ostopalveluja energiayhtiöille
Pohjoismaissa on kehitetty toimiva malli, jota voi-
daan hyödyntää eurooppalaisia sähkömarkkinoi- Energia-alalle on kehittynyt muutamassa vuodes-
ta rakennettaessa. Onnistumisen taustalla on pait- sa toimivat palvelumarkkinat. Uudet yritykset tarjoa-
si vahva pohjoismainen yhteistyön perinne myös vat sähkö- ja kaukolämpöverkkojen sekä voimalaitos-
energiantuotannon monipuolisuus: eri tuotanto- ten suunnittelu-, kunnossapito- ja rakentamispalveluja
muodot täydentävät toisiaan. energiayrityksille.
Suomessa Energiateollisuus edistää vähittäismark- Energiateollisuus haluaa lisätä palvelujen tarjontaa ja
kinoiden toimintaa antamalla ohjeita ja suosituksia käyttöä: energiayrityksiä kannustetaan ostamaan pal-
sähkön myyjille ja ostajille. Näin voidaan yhtenäis- veluja ja palveluntuottajia kehittämään tarjontaansa.
tää menettelytapoja ja taata sähkön vähittäis-
markkinoiden hyvät toimintaedellytykset. Tavoite hiilineutraalista energiantuotannosta avaa pal-
veluyrityksille monia uusia kasvumahdollisuuksia. Uu-
Energia-alan yritykset haluavat myös olla erinomai- denlaista osaamista ja tekniikkaa tarvitaan esimerkik-
sia asiakaspalvelijoita. si uusiutuvia energialähteitä käyttävässä tuotannossa,

13. Syksy on saapunut kaupungin kaduille. Kellastuneet lehdet rapisevat, kun naapuri palaa ruokakaupasta kotiin.
hajautetun tuotannon laitteistojen hallinnassa Palveluntuotantomarkkinoiden toimintaa edis-
sekä sähköautojen lataus- ja mittausjärjestelmien tämällä voidaan lisätä koko energia-alan tehok-
kehittämisessä. kuutta.

14. Joessa virtaava vesi on kylmää, mutta lapsen leikkiä se ei häiritse.

15. Energia-ala työnantajana
‘‘
Energia-ala on tulevaisuuden ala. Se
työllistää tällä hetkellä noin 15 000
Ala tarvitsee osaavaa,
suomalaista eri puolilla kotimaata ja ammattitaitoista ja
myös ulkomailla.
haasteisiin rohkeasti
Uuden energiateknologian kysyn- tarttuvaa työvoimaa
tä kasvaa kiihtyvällä tahdilla, ja tut-
kimus- ja kehitystoimintaan panos-
tetaan lähivuosikymmeninä voimakkaasti. Jotta
suomalaisten energia-alan yritysten toiminta-
edellytykset voidaan turvata myös tulevaisuu-
dessa, tarvitaan osaavaa, ammattitaitoista ja
haasteisiin rohkeasti tarttuvaa työvoimaa. Turvallisen työympäristön
kehittäjä
Energiateollisuus osallistuu alan ammatillisen
koulutuksen kehittämiseen ja huolehtii siitä, että Suomessa energia-alan tapaturmat ovat harvi-
koulutus vastaa työelämän tarpeita. naisia. Ala on työturvallisuuden edelläkävijä. Se ei
kuitenkaan riitä – alan tavoite tapaturmien mää-
Energia-alalla uusien osaajien tarve on suuri. Sik- rälle on pyöreä nolla.
si on tärkeää jakaa tietoa alan mahdollisuuksis-
ta sekä ammatinvalintaa pohtiville nuorille että Energiateollisuus on luonut jäsenyrityksilleen tur-
heidän opettajilleen ja opinto-ohjaajilleen. Tule- vallisuusmallin, jonka avulla työturvallisuutta voi-
vaisuuden osaajia Energiateollisuus houkuttelee daan entisestään parantaa ja nollan tapaturman
alalle monipuolisen nuorisoviestinnän avulla. tavoite saavuttaa.

16. teksti: Viestintätoimisto Conexio Oy | graafinen suunnittelu: Zeeland Helsinki Oy | valokuvat: Kai Tirkkonen | paino: Finepress Oy
Energiateollisuus ry Brysselin toimisto
Fredrikinkatu 51–53 B, 00100 Helsinki Rue de la Charité 17
PL 100, 00101 Helsinki B-1210 Brussels, Belgium
Puhelin (09) 530 520, faksi (09) 5305 2900 Tel. +32 (0)2 209 4309
www.energia.fi Fax +32 (0)2 223 0805