Ydinvoima Globaalia Uhkapelia 2008 02 22

2,087 views

Published on

Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirran esitys Greenpeacen tiedotustilaisuudessa 22.2.2008.

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Ydinvoima Globaalia Uhkapelia 2008 02 22

  1. 1. Ydinvoima – globaalia uhkapeliä Lauri Myllyvirta energiakampanjoitsija
  2. 2. Vallitseva käsitys? <ul><li>STT: ”Ydinvoima ainoa keino ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi” </li></ul><ul><li>Lipponen: ”Ydinvoima välttämätön ilmastopolitiikassa” </li></ul><ul><li>Kauppalehti: ” nopeasti ja varmasti kasvihuonepäästöjä voidaan vähentää ainoastaan ydinvoiman avulla “ </li></ul>
  3. 3. Ydinvoimakeskustelusta <ul><li>Eri kyselyiden mukaan 38-47 % suomalaisista vastustaa ydinvoimaa </li></ul><ul><ul><li>Miten näkyy keskustelussa? </li></ul></ul><ul><ul><li>Tiedotusvälineet eivät enää useinkaan koe tarvetta esittää kahta näkökulmaa </li></ul></ul>
  4. 4. Sisältö <ul><li>Onko ydinvoima tarpeellista ilmastonmuutoksen torjumiseksi ? </li></ul><ul><li>Tarvitaanko Suomeen lisää ydinvoimaa ? </li></ul><ul><li>Mitä riskejä ydinvoiman voimakkaaseen lisäämiseen liittyisi? </li></ul>
  5. 5. Ydinvoimateollisuuden visio Reaktori viikossa Nykyinen tahti
  6. 6. Ydinvoimabuumi? <ul><li>Sähköntuotannon lisäys 6-9 % maailman sähkönkulutuksesta v. 2030, kaikesta loppuenergiasta 2-3 % </li></ul><ul><li>Jos korvaisi puoliksi hiiltä, puoliksi kaasua, päästövähennys 1,4 Gt eli 3-4 % verrattuna kehitykseen ilman toimia </li></ul><ul><ul><li>Todellisuudessa ei korvaa vanhoja voimaloita vaan syrjäyttää muita uusia investointeja </li></ul></ul><ul><li> Ydinvoima korkeintaankin marginaalista päästöjen vähentämisessä </li></ul>
  7. 7. Miltä tilanne näyttää? <ul><li>USA: 20 reaktorihanketta </li></ul><ul><ul><li>Moody’s: kustannukset aliarvioitu, max. 1-2 reaktoria toteutuu 2015 mennessä </li></ul></ul><ul><ul><li>Moni yritys jo säikähtänyt kustannuksia </li></ul></ul><ul><li>Iso-Britannia: tavoittelee 10-20 reaktoria </li></ul><ul><ul><li>Yksi konkreettinen hanke, ydinvoimaloiden rakentaminen ollut sallittua koko ajan </li></ul></ul><ul><li>Venäjä: tavoittelee 20 reaktoria </li></ul><ul><ul><li>Atomstroyexport ilmoitti tällä viikolla 3-kertaisista kustannuksista aiempiin arvioihin nähden </li></ul></ul><ul><ul><li>Mutta: julkista rahaa 1-2 mrd. €/reaktori </li></ul></ul><ul><li>Kiina: tavoittelee 40 reaktoria 2020 mennessä </li></ul><ul><ul><li>IEA, investoijat pitävät epärealistisena </li></ul></ul><ul><ul><li>20 reaktoria voisi toteutua </li></ul></ul>
  8. 8. Entä jos ydinvoimaa ei rakenneta? <ul><li>3000 miljardia € vapautuu investointeihin uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen </li></ul><ul><ul><li>Kustannusten nopea aleneminen  tulisi halvemmaksi vuoteen 2030 mennessä </li></ul></ul>
  9. 11. Päästövähennysmahdollisuudet vuonna 2030 Lähde: IPCC Hinnalla 70 €/tCO2 eli 16 senttiä bensalitran hintaan
  10. 12. Johtopäätökset <ul><li>Ydinvoimalla voidaan vähentää maailman ilmastopäästöjä enintään 3-4 % </li></ul><ul><li>Väite ”ydinvoima on ainoa/tärkein/välttämätön keino ilmastonmuutoksen torjumiseen” osoittaa täydellistä ymmärryksen puutetta ilmastohaasteen suuruudesta ja mittasuhteista </li></ul>
  11. 13. Sisältö <ul><li>Onko ydinvoima tarpeellista ilmastonmuutoksen torjumiseksi ? </li></ul><ul><li>Tarvitaanko Suomeen lisää ydinvoimaa ? </li></ul><ul><li>Mitä riskejä ydinvoiman voimakkaaseen lisäämiseen liittyisi? </li></ul>
  12. 14. matalaenergiatalot bioenergia tietullit joukkoliikenne vähemmän kuluttavat autot yhdyskuntarakenne energiatehokkuus, vähähiilinen sähköntuotanto energiatehokkuus bioenergia ekologinen kuluttajuus jätteet metsät maanviljely teollisuuden prosessit
  13. 15. Politikointia I - TVO
  14. 16. Politikointia I <ul><li>Sähkölämmitys aiheuttaa yli 30 % huippukulutustilanteen tehonkulutuksesta </li></ul><ul><li>Kotitaloudet ja palvelut yhteensä (ml. lämmitys) noin 70 % </li></ul><ul><li>Vaihtelevaan kulutukseen ei voi vastata ydinvoimalla </li></ul>
  15. 17. Politikointia II 0,7 TWh vs. 20 TWh…
  16. 18. Sähkönkulutusennusteet
  17. 19. Hintaoletukset epärealistisia Erikoistarjous, ei tule toistumaan Arvioita 1600 MW ydinvoimalan hinnasta ?
  18. 20. Greenpeacen teesit <ul><li>Ydinvoimalahakemuksen torjuminen vuonna 2002 olisi </li></ul><ul><ul><li>helpottanut Kioton sopimuksen päästötavoitteen saavuttamista </li></ul></ul><ul><ul><li>mahdollistanut uusiutuvan energian teollisuuden nopeamman kasvun </li></ul></ul><ul><ul><li>johtanut alhaisempaan sähkön hintaan toisella päästökauppakaudella. </li></ul></ul><ul><li>Työ- ja elinkeinoministeriön on teetettävä selvitys hankkeen todellisista hyödyistä ja kustannuksista, jotta kansanedustajat voisivat tehdä informoidun päätöksen uusista ydinvoimahakemuksista. </li></ul>
  19. 21. Mitä uutta ydinvoimakeskustelussa? <ul><li>Tavoitteena sähkön vienti Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan, ei Suomen sähköntarpeeseen vastaaminen </li></ul><ul><li>Sähkönkulutuksen kasvu ei itsestäänselvyys – energiatehokkuus lyömässä läpi </li></ul><ul><li>Uudet uusiutuvat energialähteet lyöneet lopullisesti läpi. EU:n tavoite uusiutuvien lisäämiseksi. </li></ul><ul><li>Voimakas paikallinen vastustus ydinvoimaloita ja uraanikaivoksia kohtaan </li></ul>
  20. 22. Vihreän sähkön lisäys
  21. 23. Uusiutuvien tavoite ja ydinvoima <ul><li>Katainen: ” Ydinvoimaan myönteisesti suhtautuvat maat pelkäävät, että ydinvoiman lisärakentamisesta tulee vaikeaa, kun uusiutuvien energialähteiden osuutta energian kokonaistuotannossa kasvatetaan.” -YLE keskiviikkona </li></ul>
  22. 24. Mitä maksaa? <ul><li>Energiansäästö yhteiskunnalle selvästi kannattavampaa kuin uusi kapasiteetti </li></ul><ul><li>Tuulivoima tarvitsee tukea alkuun pääsemiseksi, vuonna 2020 todennäköisesti täysin kilpailukykyistä </li></ul><ul><ul><li>Myös tuulivoima laskisi teollisuuden maksamaa sähkön hintaa syrjäyttämällä lauhdevoimaa </li></ul></ul><ul><ul><li>Esim. Saksassa raskaan teollisuuden ei tarvitse osallistua tukijärjestelmän kustannuksiin </li></ul></ul>
  23. 25. Mitä maksaa? <ul><li>Arvio: EU:n uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttaminen maksaa 3 €/hlö/viikko </li></ul><ul><li>Hinta ei voi olla ainoa kriteeri, myös tulevilla sukupolvilla on väliä </li></ul>
  24. 26. Greenpeacen teesit <ul><li>Suomella on kaikki mahdollisuudet olla edelläkävijä energian tehokkaaseen käyttöön ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiahuollon luomisessa. </li></ul><ul><li>Näin Suomi voi </li></ul><ul><ul><li>vähentää omia päästöjään </li></ul></ul><ul><ul><li>taata energian saatavuuden </li></ul></ul><ul><ul><li>olla tehokkaimmin ratkaisemassa ilmastonmuutoksen ongelmaa kansainvälisesti </li></ul></ul><ul><ul><li>luoda liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. </li></ul></ul>
  25. 27. Johtopäätöksiä <ul><li>Sähkön kulutuksen kasvuennusteet ovat ylimitoitettuja </li></ul><ul><li>Sähkön kulutukseen ja tehontarpeeseen voidaan vaikuttaa tuntuvasti energiatehokkuudella </li></ul><ul><li>EU:n uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteiden saavuttaminen ei jätä tilaa ydinvoimalle </li></ul>
  26. 28. Sisältö <ul><li>Onko ydinvoima tarpeellista ilmastonmuutoksen torjumiseksi ? </li></ul><ul><li>Tarvitaanko Suomeen lisää ydinvoimaa ? </li></ul><ul><li>Mitä riskejä ydinvoiman voimakkaaseen lisäämiseen liittyisi? </li></ul>
  27. 29. Kaikki keskeiset ydinvoiman lisäystä pohtivat analyysit muistuttavat ratkaisemattomista ongelmista. Nämä nähdään rajoitteina tuotannon lisäämiselle. <ul><li>MIT: The Future of Nuclear Power (2003): </li></ul><ul><li>Four unresolved problems: </li></ul><ul><ul><li>1) Costs : Today, nuclear power is not an economically competitive choice. </li></ul></ul><ul><ul><li>2) Safety: nuclear power has perceived adverse safety, environmental, and health effects </li></ul></ul><ul><ul><li>3) Proliferation : nuclear power entails potential security risks. Fuel cycles that involve the chemical reprocessing of spent fuel to separate weapons-usable plutonium and uranium enrichment technologies are of special concern, especially as nuclear power spreads around the world </li></ul></ul><ul><ul><li>Waste : nuclear power has unresolved challenges in long-term management of radioactive wastes. </li></ul></ul>” To preserve the nuclear option for the future requires overcoming the four challenges described above—costs, safety, proliferation, and wastes. These challenges will escalate if a significant number of new nuclear generating plants are built in a growing number of countries.”
  28. 30. IPCC Fourth Assessment Report (2007): ” safety, weapons proliferation and waste remain as constraints .”
  29. 31. <ul><li>IEA: World Energy Outlook (2006): </li></ul><ul><li>Nuclear power can be a potentially attractive option for enhancing the </li></ul><ul><li>security of electricity supply – if concerns about plant safety, nuclear </li></ul><ul><li>waste disposal and the risk of proliferation can be solved. </li></ul>
  30. 32. Ongelmat 2000-luvulla, yli 50 vuoden käyttökokemuksen jälkeen
  31. 33. 1. Ydinvoiman kytkös ydinaseisiin vain vahvistunut <ul><li>Ydinaseiden valmistaminen nyt useampien ulottuvilla kuin koskaan aiemmin. </li></ul><ul><li>El Baradei, IAEA: ydinsodan vaara on nyt suurempi kuin koskaan. 30-40 maalla mahdollisuus valmistaa ydinase. </li></ul><ul><li>Tero Varjoranta, STUK: on vain ajan kysymys, milloin terroristit saavat käsiinsä radioaktiivisen aseen (nk. likaisen pommin) tai ydinaseen, kun ydinmateriaalin määrä maailmalla kasvaa, eikä ydinalan kauppaa pystytä valvomaan. </li></ul>
  32. 34. Ydinaseet <ul><li>Mm. Israel, Japani, Kiina, Intia ja Pakistan ovat yksi toisensa jälkeen hankkineet ydinaseen ydinvoimalaohjelman varjolla. Monet muut uhkaavat seurata perässä. </li></ul>
  33. 35. Ydinaseet <ul><li>Vuosina 2002-2006 paljastui yli 300 radioaktiivisen materiaalin salakuljetusyritystä, suurin osa Euroopassa. Yritykset kaksinkertaistuivat näinä vuosina. </li></ul><ul><ul><li>Al-Qaida ollut aktiivinen </li></ul></ul>
  34. 37. 2. Ydinjätekysymys ratkaisematta - väliaikaiset jätevarastot kasvavat <ul><li>Maailman nykyiset ydinvoimalat tuottavat vuosittain 11000 t korkea-aktiivista ydinjätettä, joka on eristettävä elollisesta luonnosta sadoiksi tuhansiksi vuosiksi. </li></ul>
  35. 39. N YT
  36. 40. <ul><li>Science-lehdessä julkaistut tutkimukset osoittavat, että kuparisäiliön korroosio voi tapahtua vuosisadassa. Posiva oletti, että se veisi tuhansia vuosia. </li></ul>
  37. 41. Jäte vuotaisi Olkiluodosta Itämereen
  38. 42. Myös Suomessa jätekysymys auki <ul><li>Posivan Juhani Vira: Periaatepäätös ei tarkoita sitä, että ydinjätekysymys olisi ratkaistu. Metodin turvallisuuteen liittyy yhä avoimia kysymyksiä. Voi olla, että jotkut kysymykset jäävät ilman vastausta. </li></ul>
  39. 43. Uraaninlouhinnan perintö
  40. 44. Uraanikaivokset <ul><li>Tuhannet ja tuhannet ihmiset altistuvat raskasmetalleille, radonille, radioaktiiviselle pölylle </li></ul><ul><li>Vaikutuksia </li></ul><ul><li>Keuhkosyöpä </li></ul><ul><li>Munuaissairaudet </li></ul><ul><li>Veri- ja luuydinsyövät </li></ul><ul><li>Synnynnäiset epämuodostumat </li></ul>
  41. 45. Siis: Ydinvoiman ongelmat ovat yhä 2000-luvulla, yli puolen vuosisadan käyttökokemuksen jälkeen moninaiset. Ratkaisuja on vaikea nähdä. Kun tilanne on tänään tämä, niin mitä tuotantokapasiteetin kaksinkertaistaminen lyhyessä ajassa tarkoittaisi?
  42. 46. Ydinvoimabuumi: reaktorien määrä <ul><li>400-500 uutta voimalaa rakennettuna ympäri maailmaa erittäin nopeassa tahdissa </li></ul><ul><li>Ydinvoimaohjelmat ovat usein merkinneet valvonnan heikentämistä (USA, Iso-Britannia…) </li></ul><ul><li>Syntyvän ydinjätteen sekä uraanin louhinta- ja rikastusjätteiden määrä kolminkertaistuisi </li></ul>
  43. 47. Uusia ydinvoimamaita <ul><li>Ilmastonmuutoksen torjumiseksi ydinvoimaa pitäisi rakentaa niihin maihin, joissa sähkön kulutus kasvaa nopeasti </li></ul><ul><ul><li>IEA: 2/3 lisäyksestä OECD:n ulkopuolella </li></ul></ul><ul><ul><li>Kehitysmaiden ydinvoimakapasiteetti 5-kertaistuisi </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>Pakistan, Indonesia, Brasilia, Pohjois-Korea, Arabimaat… </li></ul></ul></ul><ul><li>Maanjäristykset, hurrikaanit, heikko turvallisuuskulttuuri, poliittinen epävakaus… </li></ul><ul><li>Ydinvoima edellyttää yhteiskunnan vakautta hyvin pitkällä aikavälillä! </li></ul>
  44. 48. Turvallisuuskulttuuri
  45. 49. Ydinvoimabuumi - uraanin tarve
  46. 50. Uraanikaivokset <ul><li>Ydinvoimabuumi edellyttäisi uutta uraaninlouhintaa vähintään 3 kertaa nykyisten kaivosten verran vuoteen 2030 mennessä </li></ul>
  47. 51. Väkevöintilaitokset <ul><li>Kolminkertainen määrä väkevöintilaitoksia & uusia tuottajamaita. Nyt kaupalliset rikastuslaitokset ovat Kiinaa ja Venäjää lukuunottamatta länsimaissa. </li></ul><ul><li> Ydinasekytkös </li></ul>
  48. 53. Jukka Laaksonen, STUK <ul><li>” Uraanin kysyntä kasvaa ja maailmalla ryhdytään laajamittaisesti kierrättämään käytettyä ydinpolttoainetta jälleenkäsittelylaitoksilla.” </li></ul><ul><li>“ Uraanin kierrätys lähtee ennen pitkää joka tapauksessa käyntiin. Ilman kierrätystä uraani loppuu, mutta kierrätyksen kanssa sitä riittää loputtomiin“ </li></ul>
  49. 54. Ajautuminen kohti plutoniumtaloutta <ul><li>Rikkaat uraaniesiintymät käyvät vähiin ja keskittyvät </li></ul><ul><li>Uusia kaivoksia pitäisi avata lähes vuosittain </li></ul><ul><li> Jälleenkäsittely muuttuisi nopeasti kannattavaksi. </li></ul><ul><li>Tarvittaisiin yli 30 jälleenkäsittelylaitosta, jos kaikki jälleenkäsiteltäisiin & u seita satoja Sellafieldin kokoisia plutonium-uraanipolttoaineen (MOX) valmistuslaitoksia. </li></ul><ul><li>Ydinaseisiin ja likaisiin pommeihin kelpaavan materiaalin käsittely ja kuljetukset monikymmenkertaistuisivat. </li></ul>
  50. 55. Jälleenkäsittely <ul><li>Mittavat radioaktiiviset päästöt ilmaan ja veteen </li></ul><ul><li> Syöpäklusterit </li></ul><ul><li>Rokkasho, Japani: 15000 syöpäkuolemaa* (käsittelee noin 20 ydinvoimalan jätteet) </li></ul><ul><li>Plutoniumin erottaminen prosessissa  vaikea estää katoamisia </li></ul>*Fairlie, I. 2008: Estimated Radionuclide Releases and Collective Doses from the Rokkasho Reprocessing Facility
  51. 56. <ul><li>20 mi k rogram maa plutoniumia keuhkoissa riittää aiheuttamaan syövän </li></ul><ul><li>Ydinaseeseen riittää 8 kg plutoniumia – Suomessa toimivien ydinvoimaloiden päivän tuotanto </li></ul>Plutonium: M aailman vaarallisin aine?
  52. 57. Suuntaus kohti vaarallisempia reaktoreita <ul><li>Myös OL3 voi käyttää jälleenkäsiteltyä plutonium-uraani-polttoainetta  kasvattaisi riskejä </li></ul>
  53. 58. Korkea-aktiivisen ydinjätteen määrä moninkertaistuisi <ul><li>N. 400 Posivan hanketta </li></ul>
  54. 62. <ul><li>Olisiko muutaman prosentin päästövähennysten saavuttaminen globaalin uhkapelin kiihdyttämisen arvoista? </li></ul>
  55. 63. Suomen valinnoilla on merkitystä <ul><li>Olkiluoto 3 on ollut ydinvoimateollisuuden tärkein markkinointityökalu viime vuosina, kaikilla mantereilla </li></ul><ul><li>Ranskan Sarkozy kiertänyt Pohjois-Afrikan, Lähi-Idän, Kiinan, Brasilian… </li></ul><ul><li>Suomalaiset poliitikot ajaneet ydinvoimaa osaksi ilmastokeskustelua sekä omin lupineen että valtion nimissä </li></ul><ul><li>Uudet hankkeet myös vahvan kansainvälisen kiinnostuksen kohteena </li></ul>
  56. 64. Jukka Laaksonen, STUK <ul><li>“ On järkyttävää, miten nämä kehitysmaat ovat innostuneet asiasta. Meilläkin on käynyt chileläisiä, turkkilaisia, egyptiläisiä, saudeja, arabiemiraatteja, malesialaisia, vietnamilaisia, indonesialaisia ja thaimaalaisia, jotka kehuvat ryhtyvänsä pian rakentamaan ydinvoimaa.” </li></ul><ul><li>“ Suomen ydinvoimapäätöksen jälkeen STUK on suorastaan ruuhkautunut eri maiden ydinvoimaturistien tulvaan.“ </li></ul>
  57. 65. Greenpeacen teesit <ul><li>Ydinvoiman lisääminen on globaalia uhkapeliä, josta suomalaisten kannattaa sanoutua irti. Uusi kansainvälinen ydinvoimabuumi johtaisi ympäristön pilaantumiseen, ydinaseiden hallitsemattomaan leviämiseen ja kasvattaisi radioaktiivisen jätteen aiheuttamaa uhkaa tuhansille tuleville sukupolville. </li></ul>
  58. 66. Kiitos!
  59. 67. Ydinpolttoaineen tuotantoketju Jätekiveä Jäteliejua Jätettä Jätettä Ydinjäte Uraanin louhinta Malminrikastus Konversio Polttoaineen valmistus Ydinvoimala Väkevöinti Ydinaseet Köyhdytetty uraani 

×