Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Pelastavatko indikaattorit maailman? Leo Kolttola

352 views

Published on

Ympäristö ja luonnonvarat -seminaari 3.3.2016, Tilastokeskus

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Pelastavatko indikaattorit maailman? Leo Kolttola

  1. 1. Pelastavatko indikaattorit maailman? Leo Kolttola Ympäristö ja luonnonvarat –seminaari 3.3.2016
  2. 2. Vuosituhattavoitteet oli menestys! -YK:n vuosituhattavoitteet 2000 – 2015 olivat suuri menestys -Esimerkkejä:  Äärimmäinen köyhyys (alle 1,25 $/päivä) • 1990 50% maailman ihmisistä • 2015 14%  Vesijohtoverkostoon liitetyt ihmiset • 1990 1,9 miljardia • 2015 4,2 miljardia  Otsonikerrosta tuhoavat aineet on käytännössä hävitetty: otsonikerros elpyy 2050 tienoilla. 3.3.2016 Leo Kolttola2
  3. 3. Nyt YK uskoo kestävään kehitykseen -Syyskuussa 2015 YK:n yleiskokous päätti asettaa vielä kovemmat tavoitteet vuodelle 2030 -Nyt haasteita asetetaan kaikille maille, ei vain kehitysmaille -17 päätavoitetta, 169 alatavoitetta -Teollisuusmaille mm. ympäristöön, tasa-arvoon ja kulutus- ja tuotantotapoihin kohdistuvia tavoitteita. -Motto: kukaan ei jää kehityksestä jälkeen 3.3.2016 Leo Kolttola3
  4. 4. Tavoitteiden toteutumista seurataan indikaattoreilla - Maailmalaajuisia tilastoindikaattoreita oli ensimmäisessä esityksessä noin 370. Tilastoasiantuntijat ovat asettaneet tavoitteeksi noin 120 indikaattoria. - YK:n tilastokomitean kokouksessa ensi viikolla käsitellään indikaattoreita, mutta lopullinen päätös niistä tehdään vasta kesäkuussa. - Tavoitteena on, että kaikki maat raportoivat YK:lle edistymisestään vähintään kaksi kertaa vuoteen 2030 mennessä. - Kansallisen seurannan tueksi maat voivat tunnistaa kansallisia indikaattoreita. - Lisäksi laaditaan YK:n alajärjestökohtaisia alueellisia raportteja. - On mahdollista, että tarvitaan alueellisiakin indikaattoreita. 3.3.2016 Leo Kolttola4
  5. 5. Tilastoviranomaisille lisää vastuuta - Tietojen kokoaminen annetaan tilastoviranomaisten tehtäväksi. - Lisää resursseja tarvitaan varsinkin kehitysmaihin. - Kehittyneissä maissa uusia tilastotietoja tarvitaan erityisesti ympäristö- ja sosiaalitilastojen alueille. - Ympäristötilinpito on hyvä tietolähde kestävän kehityksen indikaattoreille. Sitä on toistaiseksi kuitenkin olemassa vain EU:ssa asetuksen velvoittamana ja muutamassa edistyksellisessä tilastomaassa: Kanadassa ja Australiassa. - Tilastoviranomaisten kontolle annetaan myös hallinnolliset indikaattorit, jotka eivät perustu tilastoihin. Yhteistyöverkostoja on laajennettava. 3.3.2016 Leo Kolttola5
  6. 6. Sitoutuvatko poliittiset päättäjät? -YK:n tavoitteet ovat jäsenmaiden virkamiesten neuvottelutaidon tulos -Sitoutuvatko poliittiset päättäjät näihin tavoitteisiin kaikilla osa-alueilla? -Hyvät indikaattorit ovat tärkeä väline sitouttamisessa. -Liian yksityiskohtaiset indikaattorit eivät ehkä tavoita päättäjiä, jos ne ylipäätään pystytään tuottamaan 3.3.2016 Leo Kolttola6
  7. 7. Valtioneuvoston kanslia johtaa toimeenpanoa - Hallitusohjelma: vuoden 2016 aikana laaditaan kansallinen suunnitelma YK:n toimintaohjelman toteuttamiseksi. - Eduskunnan käsittelyssä: ”Suomen kehityspoliittinen linjaus”. - Kansallisessa suunnitelmassa tunnistetaan Suomen vahvuudet ja heikkoudet ja esitetään ratkaisuja kestävän kehityksen vahvistamiseksi Suomen politiikassa. - Parlamentaarisesti muodostettu Kehityspoliittinen toimikunta ja pääministerivetoinen Kansallinen kestävän kehityksen toimikunta. - Tilastokeskus mukana lukuisissa muissakin indikaattorihankkeissa. Tarvitsemmeko strategian tälle alueelle? 3.3.2016 Leo Kolttola7
  8. 8. Edes vihreä BKT ei riitä
  9. 9. BKT:n lisäksi muita mittareita -BKT ei ole hyvinvoinnin mittari -Miten kehityksen kestävyyttä voidaan mitata? -Stiglitzin – Senin – Fitoussin komitea (2009) esitti muutoksia kansantalouden tilinpitojärjestelmään ja sosiaalitilastojen täydentämistä – näitä muutoksia on jo paljon tehty. -Kestävän kehityksen mittaamiseksi esitettiin juuri sellaisten mittaristojen kehittämistä, mitä YK nyt tekee. -Suomalainen työryhmä (2010): Bkt ja kestävä hyvinvointi. Yksi luku ei riitä suomalaisen yhteiskunnan tilan kuvaamiseen.
  10. 10. Media noteeraa edelleen vain BKT:n - 1990-luvun alussa ”vihreä bkt” oli paljon esillä mediassa ja siihen kohdistui suuri toiveita. - Sen jälkeen on luotu paljon uusia ympäristötilastoja, sosiaalialan tilastoja ja ympäristötilinpito. - Ne eivät silti juurikaan saa julkisuutta. - Kansantalouden tilinpidostakin julkisuutta saa vain BKT. Kauppalehti 5.3.1991 3.3.2016 Leo Kolttola10
  11. 11. YK ottaa uudet tilastot käyttöön - YK:n indikaattorit merkitsevät sitä, että uudet tilastotiedot otetaan käyttöön. - Tavoitteiden asettaminen on poliittinen kompromissi. - Politiikka heijastuu myös indikaattoreiden valintaan - Vaikka teoreettisesti perusteltuja indikaattorikehikoita on luotu, on selvää, että poliittiset päättäjät haluavat luoda itsensä näköiset indikaattoritkin. - Indikaattoreiden suunnittelijoiden ja käyttäjien välille pitäisi saada enemmän vuorovaikutusta. - YK:n kestävän kehityksen indikaattorit heijastavat sitä, että politiikkakin on globaalistunut: eivät vain saasteet ylitä rajoja, vaan myös sosiaaliset ongelmat ja talouskriisit. 3.3.2016 Leo Kolttola11
  12. 12. Missä Suomi on hyvä, missä huono? Stressitesti OECD-maille 12
  13. 13. Pohjoismaat ja Sveitsi OECD:n kärjessä -Christian Krollin (2015) mukaan OECD-maista Ruotsia, Norjaa, Tanskaa, Suomea ja Sveitsiä voidaan pitää valmiina kestävän kehityksen tavoitteisiin. -Suomi saa SDG-indeksissä arvon 7,52. -Ruotsi parhaana maana saa arvon 7,86. -Meksiko viimeisenä arvon 4,91. -13/34 indikaattorissa Suomi on parhaan viiden joukossa -Suomi on viiden huonoimman joukossa vain kahdessa indikaattorissa.
  14. 14. Sukupuolten tasa-arvo: ristiriitainen kuva - Toiseksi eniten naisia parlamentissa - Miesten ja naisten palkkaerot silti suuria 3.3.2016 Leo Kolttola14
  15. 15. Vähän ja lievempää köyhyyttä - Köyhyyskuilu 3.3.2016 Leo Kolttola15 - Köyhyysaste
  16. 16. Kulutamme paljon energiaa ja materiaaleja Figure 2.4 Domestic extraction of natural resources, Kilos per Euro GDP, 2013 Source: Eurostat 3.3.2016 Leo Kolttola16 Raportista: Making the environment account – Nordic accounts and indicators For analysing and integrating and the economy. TemaNord 2016:507 (tulossa)
  17. 17. Kiitos! Leo Kolttola leo.kolttola@tilastokeskus.fi Ympäristö ja luonnonvarat –seminaari 3.3.2016 3.3.2016Leo Kolttola17

×