Kepan koulutus 2017. Miten hyödyntää Agenda 2030 vaikuttamistyössä.

1. Miten hyödyntää Agenda
2030 -ohjelmaa
vaikuttamistyössä
28.11.2017
Katja Hintikainen, Maarit Pihkala

2. Ohjelma
• Esittäytyminen ja päivän ohjelma
• Agenda 2030 – Kenen vastuulla Suomessa ja maailmalla
• Suomen kansallinen toimeenpanosuunnitelma / Sami Pirkkala,
valtioneuvostonkanslia
• Vaikuttamisen paikkojen tunnistaminen
• Lounastauko
• Esimerkkejä vaikuttamisesta
• Työskentelyä: Mitä mahdollisuuksia Agenda 2030 tarjoaa omalle järjestöllesi?
• Yhteenveto ja lopetus

4. Agenda 2030 Suomessa
• Valtiot päävastuussa, Suomessa
koordinaatiopiste valtioneuvostonkanslia
• Agenda 2030 –ohjelmaa Suomessa
toteuttaa neljä hallitusta.
• Tarvitaan hallituskaudet ylittävää näkemystä
ja toimia.
• Tarvitaan näkemystä universaaliuden
toteuttamiseen: kansallinen < - > globaali
• Mukaan tarvitaan niin poliittiset päättäjät,
yritykset, järjestöt kuin kansalaiset.
• Kansainvälisesti seuranta tapahtuu YK:n
High Level Political Foorum –kokouksessa.

5. Mitä tekee EU?
• Euroopan unioni tuki neuvottelujen aikana vahvasti Agenda 2030 –ohjelman
aikaansaamista.
• EU pyrkii jalkauttamaan Agenda 2030 sen eri politiikkoihin. Esim. ulkosuhteissa
Agendaa toimeenpannaan EU:n globaalistrategian kautta.
• EU:lla ei ole vielä omaa kokonaisvaltaista toimeenpanosuunnitelmaa Agenda 2030 -
ohjelman toteuttamiseksi kaikilla politiikanaloillaan. Komission kestävän kehityksen
tiedonannon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden
varmistamiseksi” mukaan EU tulee laatimaan pidemmän aikavälin vision kestävälle
kehitykselle osana Eurooppa 2030 -strategiaa.
• Euroopan komissiossa kestävästä kehityksestä ja Agenda 2030:sta vastaa
pääasiallisesti varapuheenjohtaja Frans Timmermans.

6. Mikä HLPF?
• High Level Political Forum on YK:n keskeinen kestävää kehitystä valvova elin.
• Päätehtävänä seurata Agenda2030 –tavoitteiden toimeenpanoa.
• Osallistujina kaikki 193 YK:n jäsenvaltiota. Myös kansalaisjärjestöillä ja muilla toimijoilla
vahvat osallistumismahdollisuudet. Suomen delegaatiossa tänä vuonna Kepan,
kehyksen ja Planin edustajat. Lisäksi yritysedustajat Neste ja Finnair.
• Ei konkreettista päätös tai koordinointivaltaa.
• Jakaa tietoa toimeenpanotavoista ja maiden onnistumisista sekä analysoi kriittisesti
haasteita ja vastoinkäymisiä.
• HLPF on vielä kokeiluvaiheessa. Tulevat vuodet näyttävät, onko siitä kestävän
kehityksen politiikan keskeiseen rooliin.
• Suomi ollut aktiivinen: vapaaehtoinen maaraportti 2016, seuraava 2019.
• Kansalaisyhteiskunnan ”varjoraportit” isossa osassa haastamassa maaraportteja.

7. Vuosi Teema Tarkasteltavat tavoitteet
2016 Leaving no one
behind
Kaikki
2017 Eradicating
poverty and
promoting
prosperity in a
changing world
1. Ei köyhyyttä
2. Ei nälkää
3. Terveyttä ja hyvinvointia
5. Sukupuolten tasa-arvo
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
14. Vedenalainen elämä
2018 Transformation
toward
sustainable and
resilient societies
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
15. Maanpäällinen elämä
2019 Empowering
people and
ensuring
inclusiveness and
equality
4. Hyvä koulutus
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
10. Eriarvoisuuden vähentäminen
13. Ilmastonmuutoksen torjunta
16. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
HLPF keskittyy vuosittian
seuraamaan erityisesti tiettyjä
tavoitteita.
Mitä tapahtuu vuoden 2019
jälkeen, ei ole vielä tiedossa.

8. Missä mennään Suomessa
• Hallitus laatinut toimeenpanosuunnitelman, joka annettiin eduskunnalle selontekona
alkuvuodesta 2017.
• Konkreettiset toimet vähäisiä ja Suomen toimien seuraukset maamme rajojen
ulkopuolella jäävät heikolle ymmärrykselle.
• Seurantajärjestelmä tarjoaa paikkoja vaikuttaa ja korjata suuntaa
• Tulevaisuusvaliokunta vastuuvaliokunta. Valiokunta teki hyvän mietinnön selonteosta
2017.
• Suomessa viimeistellään parasta aikaa kansallisia indikaattoreita. Seurantaa varten
perustettu asiantuntijaryhmä vastuussa.
• Koordinaatiopiste valtioneuvostonkanslia, kestävän kehityksen toimikunnalla vahva
rooli, samoin kehityspoliittisella toimikunnalla
• Valtiovarainministeriön johdolla valmistellaan keinoja, joilla kestävän kehityksen
tavoitteet voisivat linkittyä valtion talousarvioon.

9. “Suomi on mallimaa”
Raportti: Agenda 2030 Suomessa: Kestävän kehityksen avainkysymykset ja indikaattorit

10. “Suomi on mallimaa”
• Vanhoilla meriiteillä ei ratkaista uusia haasteita.
• Osaamista ja rakenteita on valmiina.
• Suomen haasteiksi tunnistettu esimerkiksi
• Naisiin kohdistuva väkivalta (5 Tasa-arvo)
• Työttömyys (8 Työtä ja talouskasvua)
• Ilmastotoimien riittämättömyys (13 Ilmastotekoja, 7 Edullista ja puhdasta
energiaa)
• Luonnonvarojen liiallinen kulutus (12 Kestävä kulutus ja tuotanto)
• Kehitysyhteistyö kaukana 0,7 % tavoitteesta (17 Yhteistyö ja kumppanuus)

11. Kansallinen vaikuttaa globaaliin
• Suomen tulee tukea kestävän
kehityksen tavoitteiden saavuttamista
myös muissa maailman maissa
• Kehitysyhteistyö on keino tukea
kehitysmaita, mutta se ei yksin riitä.
• Muun muassa ilmastopolitiikka,
kauppapolitiikka ja kv-veropolitiikka
sekä turvallisuuspolitiikka olennaisia
osa-alueita, joissa tehdyt päätökset
vaikuttavat tavoitteiden toteutumiseen
globaalisti.

12. Miten Agenda 2030 toteutetaan
• Kestävän kehityksen integrointi kaikkeen päätöksentekoon keskeistä, ml
hallitusohjelma, lainsäädäntö, valtion talousarvio, sektorikohtaiset strategiat
• Oppien ja kokemusten jakaminen kv-areenoilla. Avoimuus myös haasteista.
• Poliittisen tahto ja sitoutuminen
• Resurssien varmistaminen, esimerkiksi seuranta ja uudenlaisien mekanismien
kehittäminen vaatii resursseja.
• Yksityissektorin toimijoiden vastuullisuus varmistettava, yksityisten investointien
kestävyys.
• Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen Agenda 2030 –ohjelman
toimeenpanoon vaatii avoimia ja osallistavia prosesseja ja julkista keskustelua.

13. Kansalaisyhteiskunnan osallistaminen
• Kestävän kehityksen toimikunta
• Agenda 2030 juurruttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja politikkaan
• Monialainen jäsenistö, mukana myös kansalaisjärjestöjä. Pj pääministeri Juha
Sipilä, vpj Kimmo Tiilikainen
• Tukena toimii kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli
• Kansallisen seurannan asiantuntijaryhmä (vnk:n vetämä)
• viimeistelee indikaattoreita, päivittää niitä
• tulee kehittämään seurannan kokonaisuutta
• mukana mm Kepa, Kehyksen, SLL ja WWF:n edustajat, kaikki ministeriöt
edustettuina sekä mm THL, VATT, SYKE
• HLPF-delegaatio
• Järjestöillä oma agenda-verkosto: ennen kaikkea tiedonvaihtoa, sähköpostilista,
kokouksia tarpeen mukaan, yhteistyötä tilanteen mukaan (tilaisuuksia, julkaisuja,
tiedotteita tms)

14. Vaikuttamisen paikat

15. Ajankohtaista: indikattorit
• Ks. http://kestavakehitys.fi/seuranta
• Indikaattorien kokonaisuudesta vastaa asiantuntijaryhmä. Kullakin “korilla” on oma
vastuutaho, joka on ministeriö tai muu julkishallinnollinen taho.
• Nyt julkaistu ensimmäinen “kori” Luonnon ja ympäristön tila, sen data ja pohjatulkinta.
(ks verkkosivu kestavakehitys.fi)
• Kommentointi tarjoaa järjestöille mahdollisuuden käydä keskustelua ja tarjota
ratkaisuja.
• Jää nähtäväksi, miten data lopulta hyödynnetään. Toivottavaa olisi saada selkeä linkki
poliittiseen päätöksentekoon, esim talousarvioesityksen laadintaan.

16. Ajankohtaista: talousarvio
• Miten Agenda 2030 ja valtion talousarvio voidaan linkittää toisiinsa?
• Valtiovarainministeri Petteri Orpo käynnistänyt prosessin. 20.11 oli sidosryhmätilaisuus,
jossa etsittiin ideoita ja evästyksiä. Mukana mm kestävän kehitysken toimikunnan
järjestöjäseniä. Lue Vm:n tiedote.
• Esillä mm. Lue Kepan blogi.
• TAE osaksi muuta seurantajärjestelmää, ml indikaattoritieto
• Tunnistettava kestävälle kehitykselle haitalliset budjettikohdat
• BKT:lle vaihtoehtoiset mittarit
• Asteittain kehittäminen
• Konkreettista toteutustapaa pohditaan parhaillaan vm:n virkamiesten toimesta.
Keväällä ministeri mukaan ja valtioneuvosto keskustelee mallista maalis-huhtikuussa
(mahdollisesti julkisen talouden suunnitelman yhteydessä). Huom! Aikataulu päivittyy.
• Vuoden 2019 TAE:n pitäisi jo sisältää jotain uudistuksia.

17. Kokemuksia vaikuttamistyöstä
• Kepa on hyödyntänyt Agenda 2030 –ohjelmaa erityisesti olemassa olevien tavoitteiden
edistämiseen.
• Laaja kuulemiskierros kansallisesta toimeenpanosuunnitelmasta tarjosi useita lausunnon
antamistilaisuuksia >> nostettiin esiin Kepan perusviestit kehitysyhteostyön, verojen,
yritysvastuun, ilmaston, globaalikasvatuksen saralta. (ks. Kepan lausunnot)
• Eduskunta on käsitellyt Agendaa ajankohtaiskeskustelussa sekä selonteon kahdessa
käsittelyssä.
• tapaamisia kansanedustajien kanssa ennen ajankohtaiskeskustelua
• spiikkareiden lähettäminen
• Twitter-seuranta keskusteluista
• Osallistuminen toimikuntiin ja työryhmiin/työpajoihin
• Järjestöjen oma Suomi ja Agenda 2030 –raportti
• Ensimmäinen osa julkaistu toukokuussa 2017
• Toinen osa tekeillä, tulossa 2018
• Englanniksi HLPF-kokoukseen

18. Pohdittavaksi
Kun mietit omaa vaikuttamistyötäsi, kiinnittä huomiota:
• Oman tulokulman rajaaminen. Mikä on järjestösi näkökulma? Mistä asioista
osaatte ja haluatte puhua?
• Agenda 2030 -ohjelma ei ole täydellinen. Mikä siinä on kannatettavaa? Mitä ei
kannata purematta niellä?
• Valtion hallinnon resurssit eivät ole juurikaan lisääntyneet, mitä kannataa vaatia.
Mikä on mahdollista? Voisiko järjetöt tukea valtion hallintoa?

19. Koulutuksen tavoitteet – kuinka
onnistuimme
Osallistujat oppivat tuntemaan Agenda 2030 -ohjelman arviointi -ja seurantajärjestelmän
sekä indikaattorit.
Osallistujat oppivat hyödyntämään järjestelmää omien vaikuttamistavoitteidensa esiin
nostamisessa.
Osallistujat tutustuvat Agenda 2030 verkkokurssiin ja verkostoituvat päivän aikana saman
tyyppistä työtä tekevien järjestöjen kanssa.