Terve koululainen -hankkeen verkkoluento 10.11.2016 Astmalapsen ja nuoren liikunta Asiantuntijana järjestöjohtaja Mervi Puolanne Hengitysliitosta

1. Tervetuloa!
Teemana tänään: Lasten ja nuorten astma sekä liikunta
Asiantuntijana: Mervi Puolanne, Hengitysliitto

3. Turvallisinta on,
että lapsi ja nuori
liikkuu.
Riittävästi ja
monipuolisesti.
TEKO − Terve koululainen
Rahoitus: STM (2010-2012) ja OKM (2013-2016)

4. 4
terveurheilija.fi
tervekoululainen.fi

5. Rajaa etusivun kuva
viivaan asti.
Lisää etusivun kuva.
Lasten ja nuorten astma sekä liikunta
Terve koululainen -webinaarisarja syksyllä 2016/10.11.2016
Järjestöjohtaja, THM, ft Mervi Puolanne, Hengitysliitto ry

6. Hengitysliitto
Hyvässä hengessä. Jo 75 vuotta.
Edistämme hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää.
6
Valtakunnallinen liikuntajärjestö. Vuonna 2017, jo 30 vuotta.

8. Keuhkojen limakalvon tulehdussairaus
Vaihteleva ja itsestään tai hoidon vaikutuksesta
laukeava keuhkoputkien ahtautuminen
Tyyppioireet:
 yskä
 lisääntynyt limaneritys
 hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus
 toistuvat keuhkoputken tulehdukset
6-10 %:lla lapsista on astma (yleisin pitkäaikaissairaus)
 Jokaisessa luokassa vähintään yksi astmaa
sairastava koululainen
80 %:lla lapsista allerginen astma
ASTMA

9. Normaali keuhkoputki
Keuhkoputki, jonka limakalvon
on tulehtunut
Tulehtunut limakalvo erittää
limaa
Tulehtunut ja limaa erittävä
keuhkoputki supistuu
Lähde: Astmaopas, Hengitysliitto

10. Lähde: Endeavors – The University of North Carolina at Chapel Hill

11. Astmatesti
http://hengitys.fi/astma/lasten-astma/tee-lasten-astmatesti/

12. 1
ASTMAN HOITO
Kansallinen astmaohjelma 1994-2004 ja allergiaohjelma 2008-2018
Tavoitteet:
 Keuhkojen toiminta mahdollisimman normaali
 Oireet mahdollisimman vähäisiä  oireeton arki
 Sairauden pitkäaikainen hallinta ja pahenemisvaiheiden
estäminen
 Turvataan iän mukainen opiskelu-, toiminta- ja työkyky
 Hyvä omahoito

13. Lääkeinhalaattoreja

14. ASTMAN LÄÄKEHOITO
 Yksinkertainen, yksilöllinen
 Hoitavan ja avaavan lääkkeen ero
 Sivuvaikutukset
 Sopiva inhalaatiolaite: jauheinhalaattori,
ponnekaasuaerosoli ja tilanjatke (paikallisten
haittavaikutusten ehkäisy, suunhoito!)
 Oikea lääkkeenottotekniikka, ohjaus, harjoittelu
 Tilanjatkeen puhdistus

15. RASITUSOIREEN MÄÄRITELMÄ
”Fyysisesti rasittava liikunta aiheuttaa
tilapäisesti ilmateiden vastuksen
lisääntymisen.”
Andersson S.D. (1993)

16. EIA / EIB
 EIA (Exercised induced
asthma)
= rasituksen jälkeen
ilmaantuva keuhko-
putkien supistuminen eli
rasitusoirereaktio
 todetaan lähes kaikilla
astmaa sairastavilla
toistuvassa ja riittävässä
rasituksessa
 EIB (Exercised induced
bronchochonstriction)
= ainoastaan
rasitukseen liittyvä
keuhkoputkien
supistuminen
 vain harvoilla astmaa
sairastavilla

17. PATOFYSIOLOGIA?
Lisääntynyt keuhkotuuletus
jäähdyttää ja kuivattaa ilmateitä
aiheuttaa muutoksia keuhkoputkia ja ilmateitä
verhoavan nestevaippaan
vapauttaa välittäjäaineita
 ilmatiet supistuvat, limakalvot
turpoavat, limaneritys lisääntyy

18. ASTMAN RASITUSOIREISTON
DIAGNOSOINTI
Kriteerit
– FEV1 (PEF –arvo) laskee 10 % (tiukka kriteeri)
– FEV1 laskee 15% tai enemmän (yleisin kriteeri) ennen liikuntaa
mitatuista arvoista (rasitus=VO2max 60-85%)
 VÄLITÖN REAKTIO 4-6 min liikunnan
aloittamisesta
 ”BASELINE” 30-60 min
 MYÖHÄISREAKTIO (3-9) useita tunteja
liikunnasta
REFRAKTORIPERIODI

19. LÄÄKEHOITO LIIKUNNASSA
ENNALTAEHKÄISY!
käyttö ennen vaikutusaika
liikuntaa
lyhytvaikutteinen 10-20 min 1-2 h (3-6 h)
Pitkävaikutteinen 20-40 min 2-12h
tarvittaessa anti-inflammatoriset lääkkeet (edellisten yhteydessä tai
yhdistelmä lääkkeet)
oireenmukainen lääkitys = avaava lääkitys/heti oireiden ilmaannuttua
REFRAKTAARIPERIODI - AVAAVA LÄÄKITYS!
HAASTE: AJANTASALLA OLEVA LÄÄKITYS!

20. hengästyminen
?
hengenahdistus

21. Sairauden aiheuttama liikkumattomuuden kierre
Krooninen
keuhkosairaus
Keuhkosairaudet ja liikunta. Heikki Tikkanen, Liikuntalääketiede, Duodecim 2005, 333-347.
heikentynyt
rasituksensieto
eristäytyminen
LIIKKUMATTOMUUS
hengenahdistus
rasituksessa
huono fyysinen
suorituskyky
parantunut
rasituksensieto
aktiivisuuden
lisääntyminen
LIIKUNNALLINEN
KUNTOUTUS
rasitusoireiden
vähentyminen
kohentunut fyysinen
suorituskyky

22. RASITUSOIREISTOON REAGOINTI
 tyypilliset ja ei-tyypilliset oireet
 astmakohtauksella
 ylihengittämisellä
(shokilla)

23. AJURIN ASENTO HELPOTTAA HENGITYSTÄ
Hengenahdistuksessa
käytetyt niskahartiaseudun
apuhengityslihakset rentoutuvat
Painovoima tukee
tärkeimmän hengityslihaksen,
pallean, työtä ja auttaa
pidentämään uloshengitystä
Huulirakohengitys
(vastusta vastaan puhallus)
Auttaa vaikeutunutta
uloshengitystä avaamalla
keuhkoputkia

24. RASITUSOIREISTON OIREET
TYYPILLISET
• hengenahdistus
• hengitysteiden
vinkuminen
• yskä
• kurkun käheytyminen
• rintakipu
• painon tunne rinnassa
• huono kestävyys
• hidas palautuminen
kuormituksesta
EI-TYYPILLISET
• tunne tavallisesta
suuremmasta
hengästymisestä ja
väsymyksestä
• vatsakipu
• tukehtumisen tunne

25. RASITUSOIREISTON EHKÄISY
 hyvä hoitotasapaino
 optimaalinen lääkitys!
 oikea lääkkeenottotekniikka (myös
rasitusoireessa)
 kausi-influenssarokotus
 taloudellinen hengitystekniikka
 sisäilma: lämmin, kostea, pölytön, terve,
allergeenivapaa
 allergeenit, huom! hajusteet
 talviolosuhteiden hallinta
 ”astmageenisen” liikunnan välttäminen
 refraktoriperiodin hyväksikäyttö
 hyvä fyysinen peruskunto

26. mitattu ilman lämpötila, astetta
tuulennopeus,m/s
erittäin
kylmä
paleltumisvaara suuri paleltumis-
vaara
Viimaindeksi kertoo tuulen ja lämpötilan
yhteisvaikutuksen, lähde: Osczevski & Bluestein, 2005
0 -5 -10 -15 -20 -25 -30 -35 -40 -45
1 -1 -7 -12 -18 -23 -29 -34 -40 -45 -51
2 -3 -8 -14 -20 -26 -32 -38 -43 -49 -55
4 -4 -11 -17 -23 -29 -35 -41 -47 -54 -60
6 -6 -12 -18 -25 -31 -37 -44 -50 -56 -63
8 -7 -13 -19 -26 -32 -39 -46 -52 -58 -65
10 -7 -14 -20 -27 -34 -40 -47 -54 -60 -67
12 -8 -14 -21 -28 -35 -41 -48 -55 -62 -68
14 -8 -15 -22 -29 -35 -42 -49 -56 -63 -70
16 -9 -16 -23 -29 -36 -43 -50 -57 -64 -71
18 -9 -16 -23 -30 -37 -44 -51 -58 -65 -72
20 -9 -17 -24 -31 -38 -45 -52 -59 -66 -73

27. ILMAN LÄMPÖTILA JA HENGITYSOIREET
Pakkasta –1 °C:n ja –12 °C:n välillä
nenän limakalvot turpoavat (vesinuha)
limaneritys lisääntyy
suuhengitys
Pakkasta –20 °C
hengitysoireita ilmaantuu
saattaa laukaista tulehdusreaktion
Pakkasta –15 °C:n ja –25 °C:n välillä
 laukaisee hengenahdistusta,
yskää, hengitysteiden vinkumista
Holmer 2002, Stocks ym. 2004

28. Hengitysilman lämmittimet

29. OHJEET LIIKUNTAAN TALVELLA
 pidä sisäänhengitettävät lääkkeet toimintakunnossa ja
helposti saatavilla
 suojaa tarvittaessa kasvot kylmältä (erityisesti suu,
nenä, posket, kaula)
 käytä hengitysilmanlämmitintä
 pidä lämmintä juotavaa mukanasi
 opettele hengitystekniikka kohtalaisessa rasituksessa
 opettele huulirakohengitys ja uloshengityksen
pidentäminen hengenahdistuksen hallitsemiseksi
 vältä pakokaasuja ja muita ilmansaasteita
 ota kaveri mukaan lenkille

30. ENNEN LIIKUNNAN ALOITTAMISTA
• perussairauden tilanne = astman hoitotasapaino
• hengitysteiden infektiot
• fyysinen kunto? kunto pahenemisvaiheen jälkeen?
• ylipaino?
• liikuntaympäristö?
• iho-ongelmat?
• valmiudet hoitaa rasitusoireistoa/ ”astmakohtaus”
(huulirakohengitys, uloshengityksen pidentäminen,
rentoutuminen, lääkkeenotto)
• lääkkeet aina helposti saatavilla

31. LIIKUNTALAJIT
Kestävyys-, voima-, liikkuvuus-, tasapaino
intervalliharjoittelu (HIT)
juoksu  pyöräily  uinti

32. SÄÄNNÖLLISEN LIIKUNNAN HYÖDYT
• kohentaa suorituskykyä ja keuhkofunktioita -> vastustuskyky paranee ->
parantaa kykyä selviytyä hengitystieinfektioista
• parantaa rasituksen sietokykyä: nostaa oirekynnystä -> vähentää
rasitusoireiston/hengenahdistuksen vaikeusastetta ja esiintymistä
(keuhkoputkien supistumisherkkyyttä)
-> lisää harjoituksen sietoa -> vähentää rasituksen pelkoa
• vähentää lääkkeen kulutusta ja tarvetta sekä terveyspalveluiden käyttöä
• tehostaa keuhkotuuletusta -> tehostaa liman poistumista hengitysteistä
• harjoittaa hengityslihaksia
• parantaa ryhtiä ja rintakehän liikkuvuutta
Eichenberger, P.A., Diener, S.N. et al Sport Med (2013) Effects of exercise training on airway hyperreactivity in asthma:
a systematic review and meta-analysis 43; 1157, doi 10.1007/s40279-013-0077-2

33.  terveyteen liittyvä elämänlaatu paranee
 koettu hyvinvointi lisääntyy
 sairauden hallinnan tunne lisääntyy
 pystyy samaan kuin ikätoverit
 arjesta selviytyminen helpottuu
 rentouttaa ja virkistää
 lisää motivaatiota huolehtia omasta kunnosta
Carson, K.V, Chandratilleke, M.G, et ala (2013) Physical training for asthma, Cochrane
Database of Systematic Reviews, DOI: 10.1002/14651858.CD001116.pub4
SÄÄNNÖLLISEN LIIKUNNAN HYÖDYT

34. MUUTAMIA
ERITYISKYSYMYKSIÄ

36. YLIPAINO
 Painon laskiessa
 Keuhkoputkien reagointiherkkyys
 Astman hoitotasapaino
 Hengitysfunktiot
 Hengenahdistusta esiintyy
 Lisälääkityksen tarve
 Pahenemisvaiheita esiintyy

37. Tietoa hengityssairaiden liikunnasta
http://www.hengitysliitto.fi/fi/keuhkosairaudet/hengityssairaan-liikunta
http://www.hengitysliitto.fi/fi/julkaisut/opastilaus, Hengitä ja hengästyopas
HUS Astma nuori
http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/iho-ja-allergiasairaala/astma_nuoret/Sivut/default.aspx
Töissä terveenä – ammatinvalinta
http://www.ttl.fi/fi/tyoura/toissa_terveena/sivut/default.aspx
Astmatesti
http://hengitys.fi/astma/astmatesti/tee-astmatesti/
Hengityslehti
http://www.hengitysliitto.fi/fi/julkaisut/hengitys-lehti
Terveydenhuollon ammattilaisille: Hengityskanava
http://www.hengityskanava.fi/
Rintala P, Huovinen T, Niemelä S. (2012): Soveltava liikunta
Parkkari J. (2011): Liikunnan turvallisuus.
Kirjassa: Fogelholm M, Vuori I, Vasankari T, toim. Terveysliikunta. 2. uud. p. HKI: Duodecim, 236-246.
Tärkeitä lähteitä