Lotta Hämeen-Anttila; Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistaminen
•
2 likes•1,428 views
Lotta Hämeen-Anttila; Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistaminen, Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät 4.5.2017 - 5.5.2017
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Lotta Hämeen-Anttila; Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistaminen
Similar to Lotta Hämeen-Anttila; Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistaminen (20)
More from THL
More from THL (20)
Lotta Hämeen-Anttila; Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistaminen
- 1. Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistaminen Psykiatristen alojen johtajien neuvottelupäivät Tampereella 4.5. – 5.5.2017 Lotta Hämeen-Anttila
- 2. Käynnissä olevan HE-valmistelun sisällöstä • STM:ssä on jatkettu itsemääräämisoikeuslainsäädännön valmistelua. Käynnissä oleva valmistelu koskee entistä laajempaa asiakas- ja potilasryhmää. • Tarvittavat muutokset tehdään myös mielenterveys- ja päihdehuoltoon ja niiden palveluihin. 9.5.2017 2
- 3. Valmisteluprosessista • Koska pohjalla on pitkä työryhmätyö, raportteja ja niistä pyydettyjä lausuntoja, valmistelu käynnistettiin virkamiesvalmisteluna. • Valmistelussa käytetään sekä käytännön asiantuntijoita, että perustuslakiasiantuntijoita. Tärkeää on kuulla valmistelun aikana sekä asiakkaiden ja omaisten että työntekijöiden näkemyksiä. • Lausuntokierros ennen kuin HE menee eduskuntaan. • USEITA ERILAISIA KUULEMISTILAISUUKSIA JA KUULEMISTAPOJA! 9.5.2017 3
- 4. Itsemääräämisoikeus-työryhmä • Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän tekemään ehdotuksensa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista sekä päihde- ja mielenterveyspalveluja koskeviksi säännöksiksi. 9.5.2017 4
- 5. Alatyöryhmissä käsiteltäviä asioita • päihde- ja mielenterveyspalvelut • oikeuspsykiatria • rajapinnat lastensuojeluun • muutosten vaikutus kehitysvammahuoltoon 9.5.2017 5
- 6. Työryhmän tavoitteet • Tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä siten, että itsemääräämisoikeudesta ja sen rajoittamisesta olisi kattavasti säädetty kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden osalta. 9.5.2017 6
- 7. Työryhmän tavoitteet • Tavoitteena on vahvistaa moniammatillista yhteistyötä ja ennaltaehkäisevää työskentelytapaa sekä palvelujen saatavuutta ja kehittämistä siten, että uudistukset vähentävät tarvetta turvautua itsemääräämisoikeuden rajoituksiin. 9.5.2017 7
- 8. Työryhmän tavoitteet • Tavoitteena on samassa yhteydessä uudistaa päihde- ja mielenterveysongelmaisia henkilöitä koskevaa lainsääntöä siten, että heidän palvelunsaamisensa turvataan yhdenvertaisin periaattein muiden asiakas- ja potilasryhmien kanssa. 9.5.2017 8
- 9. Työryhmän tehtävät • Tehtävänä on laatia hallituksen esityksen muotoon laaditut esitykset lainsäädännön uudistamisesta. • Ehdotusta tehtäessä tulee ottaa huomioon kansainväliset ihmisoikeussopimukset, perustuslain asettamat vaatimukset ja itsemääräämisoikeuden rajoituksia sekä päihde- ja mielenterveyslainsäädäntöä koskevat sosiaali- ja terveysministeriössä tehdyt selvitykset ja raportit sekä niihin perustuvat säädösehdotukset samaten kuin sosiaali- ja terveysministeriölle tehdyt aloitteet ja 14.3.2017 järjestetyn työseminaarin päätelmät. 9.5.2017 9
- 10. Seminaarin aiheita: • asiakkaan ja potilaan omien toiveiden toteutuminen hoitoa ja huolenpitoa toteutettaessa • vaihtoehdot rajoitustoimenpiteiden käyttämiselle ja tahdosta riippumattomalle hoidolle • asiakkaan ja potilaan itsemääräämisen edistäminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen • henkilöstön sitouttaminen uudistuksiin. 9.5.2017 10
- 11. Aikataulu • Työryhmän aikataulu? • kiireinen… • Koko prosessin aikataulu? • maltillinen = uusi lainsäädäntö voimaan 2019 9.5.2017 11
- 13. SHL 24 § Päihdetyö • Päihdetyöllä vähennetään ja poistetaan päihteisiin liittyviä hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä sekä tuetaan päihteettömyyttä. • Tässä laissa tarkoitettuun sosiaalihuollon päihdetyöhön kuuluu: • 1) ohjaus ja neuvonta; • 2) päihteiden ongelmakäyttäjille, heidän omaisilleen ja muille läheisilleen suunnatut sosiaalihuollon erityispalvelut; • 3) muut 14 §:n mukaiset päihteettömyyttä tukevat tai päihteiden ongelmakäytön vuoksi tarvittavat sosiaalipalvelut. • Raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut. • Sosiaalihuollossa tehtävä päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa. 9.5.2017 13
- 14. THL 28 § Päihdetyö • Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö, jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää tai poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. • Tässä laissa tarkoitettuun päihdetyöhön kuuluu: • 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, joka koskee päihteettömyyttä suojaavia ja sitä vaarantavia tekijöitä sekä päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä; sekä • 2) päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelut. • Terveydenhuollossa tehtävä päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa. • Päihdetyöstä säädetään lisäksi päihdehuoltolaissa (41/1986) ja sosiaalihuoltolaissa. (30.12.2014/1303) 9.5.2017 14
- 15. SHL 25 § Mielenterveystyö • Mielenterveystyöllä vahvistetaan yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavia tekijöitä sekä poistetaan ja vähennetään mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä. • Tässä laissa tarkoitettuun mielenterveystyöhön kuuluu: • 1) sosiaalipalveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki; • 2) yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa; • 3) sosiaalihuollon mielenterveyspalvelut, joilla tarkoitetaan 14 §:n mukaisia yksilön mielenterveyttä tukevia sosiaalipalveluja. • Sosiaalihuollossa tehtävä mielenterveystyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. 9.5.2017 15
- 16. THL 27 § Mielenterveystyö • Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen mielenterveystyö, jonka tarkoituksena on yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen sekä mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden vähentäminen ja poistaminen. • Tässä laissa tarkoitettuun mielenterveystyöhön kuuluu: • 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki; • 2) yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa; • 3) mielenterveyspalvelut, joilla tarkoitetaan mielenterveydenhäiriöiden tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta. • Terveydenhuollossa tehtävä mielenterveystyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden kunnassa tehtävän sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. • Mielenterveystyöstä säädetään lisäksi mielenterveyslaissa (1116/1990) ja sosiaalihuoltolaissa. (30.12.2014/1303) 9.5.2017 16
- 17. THL 32 § Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö • Kunnan perusterveydenhuollon tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on oltava terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä tämän lain mukaisia terveydenhuoltopalveluja järjestäessään, sen lisäksi mitä tässä laissa muualla säädetään, sellaisessa yhteistyössä sosiaalihuollon ja lasten päivähoidon kanssa, jota tehtävien asianmukainen hoitaminen sekä potilaan hoidon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve edellyttävät. • Jos sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, päätösten tekeminen tai sosiaalihuollon toteuttaminen edellyttävät terveydenhuollon palveluja, on terveydenhuollosta vastaavan kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevan terveydenhuollon ammattihenkilön osallistuttava sosiaalihuollon toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen. (30.12.2014/1303) 9.5.2017 17
- 18. SHL 2 § 2 mom. • Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa tai kun asiakas muutoin tarvitsee sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluja on sovellettava niitä sosiaali- ja terveydenhuollon säännöksiä, jotka asiakkaan edun mukaisesti parhaiten turvaavat tuen tarpeita vastaavat palvelut ja lääketieteellisen tarpeen mukaisen hoidon. 9.5.2017 18
- 19. Sama asia SHL-oppaassa: • Riippumatta siitä, onko toiminta organisoitu sosiaali- vai terveydenhuollon toimintayksikköön, • kysymys on terveydenhuollosta, jos henkilö saa palveluja lääketieteellisin perustein ja • sosiaalihuollon palveluista silloin, kun palvelu perustuu sosiaalihuollon lainsäädännössä säädetyin edellytyksin arvioituun palvelutarpeeseen ja palvelun myöntämisen kriteereihin. • Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että terveydenhuollon hoitotakuu ei koske ainoastaan opioidiriippuvaisten hoitoa, vaan sitä on sovellettava kaikkiin päihdehoitoa tarvitseviin asiakkaisiin. 9.5.2017 19
- 20. THL 50 a § Terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen yhteistyö • Sosiaalipäivystystä on järjestettävä ympärivuorokautisen terveydenhuollon yhteispäivystyksen yhteydessä • Kiireellisen hoidon edellyttämän arvion yhteydessä terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi, onko potilaalla ilmeinen sosiaalihuollon tarve. Jos tarve on ilmeinen, potilas on ohjattava hakemaan sosiaalipalveluja tai potilaan suostumuksella otettava yhteyttä sosiaalihuoltoon. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä ilmoitus sosiaalihuoltoon, jos potilas on kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii • Sosiaalipäivystyksessä potilaalle on tarvittaessa annettava sosiaalihuoltolain 29 §:ssä tarkoitettu kiireellinen ja välttämätön apu • Sosiaalipäivystys osallistuu tarvittaessa psykososiaalisen tuen antamiseen kiireellisissä tilanteissa • Jatkohoidon turvaamiseksi osana terveydenhuollon päivystystä ja sosiaalipäivystystä toteutetaan mielenterveys- ja päihdetyön päivystys. 9.5.2017 20
- 21. Mielenterveys- ja päihdetyön päivystys, perustelut • Kiireellistä terveydenhuollon antaman hoidon tarvetta lukuun ottamatta – näihin asiakasryhmiin kuuluvien henkilöiden hoidon ja palvelujen saanti usein tarpeettomasti viivästyy – asiakkaat ohjautuvat epätarkoituksenmukaisen palvelun piiriin • Hoitoon ohjautumisen viivästyessä ongelmat vaikeutuvat ja niistä aiheutuu suurempia kustannuksia kuin jos hoitoon ohjauksesta huolehdittaisiin aina niissä tilanteissa, joissa apua tarvitseva henkilö kohdataan, vaikka välittömälle hoitoon pääsylle ei olisi edellytyksiä • Käytännössä asiakkaat jääneet usein vaille tarvitsemaansa apua 9.5.2017 21
- 22. Päihdehuoltolaki Tahdosta riippumaton hoito •terveysvaaran perusteella enintään 5 vrk – terveyskeskukset ja yleissairaalat •lyhytaikainen hoito väkivaltaisuuden perusteella enintään 5 vrk •hoito väkivaltaisuuden perusteella enintään 30 vrk hallinto-oikeuden päätöksellä – sosiaalihuollon toimintayksiköt 9.5.201722
- 23. Alaikäisen hoito • Päihdehuoltolain mukaan alaikäinen voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan päihdehoitoon terveysvaaran perusteella samoin edellytyksin kuin täysi-ikäinen, mutta väkivaltaisuuden perusteella ainoastaan erityisestä syystä • Lastensuojelulain mukaan alaikäinen voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle laitoshoitoon • Mielenterveyslain mukaan alaikäinen voidaan ottaa tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon mielisairauden ohella myös vakavan mielenterveyden häiriön vuoksi 9.5.201723
- 24. Päihdehuoltolain perustelut • hoidon turvaaminen, jos välitön hengenvaara tai saamassa vakavan terveydellisen vaurion • perheeseen tai muihin läheisiin kohdistuva väkivaltaisuus – vuoteen -95 saakka osa perheen sisäisestä väkivallasta luettiin asianomistajarikoksiksi, joihin poliisi ei voinut puuttua – poliisin säilöönottoajat liian lyhyet päihdekierteen katkaisemiseksi – 5 vrk hoidolla (vakavissa tapauksissa 30 vrk hoidolla) tavoitteena katkaisu ja hoitomotivaation herättely – tavoitteena sosiaalityön tehostaminen, koska • perheen sisäisten ristiriitojen mahdollisimman varhainen selvittäminen on tehokkainta • laitoshoito ei riitä muutokseen, jos laitoshoidossa olleen henkilön entiset olosuhteet jatkuvat hoidon jälkeen 9.5.201724
- 25. Ruotsi • Lag om vård av missbrukare i vissa fall 1982 • Hoitoaika korkeintaan 6 kk • Päihteiden käytön katkaiseminen ja motivointi jatkohoitoon • Potilaita vuosittain n. 700-800, hoitoaika noin 4-5 kk • Lisäksi päihdeongelmaisia hoidetaan tahdonvastaisesti mielenterveyslain mukaisesti 9.5.201725
- 26. Tahdonvastaisen päihdehoidon toimivuus? Gerdner & Berglund 2011 • Tahdonvastainen päihdehoito näyttää tehoavan, jos – se perustuu huolelliseen tutkimukseen ja – tarjotaan strukturoitua hoitoa, joka – kohdistuu sekä riippuvuuteen/väärinkäyttöön että – muihin psykososiaalisiin ongelmiin ja – hoito on pitkäjänteistä ja – siihen liittyy laadukas jälkihoito • Tehokas hoito lisää potilaan motivoitumista hoitoon ja vapaaehtoista hoitoon sitoutumista • Hoidon laadukkuus lisää tahdonvastaisen hoidon oikeutusta – hoidon antamista voidaan perustella vain, jos se auttaa ihmistä kuntoutumaan 9.5.201726
- 27. Ruotsin selvitysryhmän suositukset • Bättre insatser vid missbruk och beroende – Individen, kunskapen och ansvaret (SOU 2011:35) – käytettävä vain poikkeustapauksissa – tarjottava tehokkaita hoitomuotoja oikea-aikaisesti, yksilöllisen tarpeen mukaisena ja osana suunnitelmallista hoitoketjua – raja tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon: molempien lakien mukaan hoidetaan osittain samoja potilasryhmiä, mutta eri painotuksilla ja psyk. järjestelmän resurssit ja koulutustaso parempi – nuorten hoito: sovelletaanko lastensuojelulakia vai tahdosta riippumatonta päihdehoitoa? – lisää tutkimustietoa tarvitaan 9.5.201727
- 28. Mihin suuntaan olisi jatkettava Suomessa? Suojaa terveyttä ja turvallisuutta? Kuntouttavaa? Kallista? Tehotonta? Perusoikeuksien vastaista? 9.5.201728
- 29. Valmistelussa olevan lainsäädännön peruslähtökohtia • Uusi lainsäädäntö korostaa, että päihdehoidossa on kyse sairauden hoitamisesta • Potilaalla on oikeus hoitoon vastaavin periaattein kuin muilla • Lailla varmistetaan hoitoon ohjautumisen sujuvuus • Päihdeäideillä muita vahvempi oikeus hoitoon • (samat periaatteet koskevat sosiaalipalveluja) 9.5.201729
- 30. Pakkohoidon osalta tarkoittaa, että • PÄIHDEHUOLLON PAKKOHOITO = SOMAATTISISTA SYISTÄ ANNETTU PAKKOHOITO • POTILAAN OMAN JA MUIDEN HENKILÖIDEN TERVEYDEN JA TURVALLISUUDEN TAKAAMINEN AKUUTTITILAINTEISSA 9.5.201730
- 31. Pitkäaikaisempi pakkohoito? • UNODC Discussion paper 2010: Tehoton hoito vastaa vankeutta • Tahdosta riippumattoman hoidon käyttöä voidaan vähentää ja välttää, jos toteutuu – riittävät vapaaehtoiset palvelut – hoito rangaistuksen vaihtoehtona – yhteisön mobilisointi (mm. työpaikkojen hoitoonohjaus jne., muu ympäristön paine) 9.5.201731
- 32. Mahdollisia uusia keinoja • vapaaehtoinen sitoutuminen pakkohoitoon • 18 vuotta täyttäneiden nuorten pakkohoito • vahvennettu oikeus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin hoitojakson jälkeen (esim. tuettu asuminen) • laissa säädetty tehostettu muiden palvelujärjestelmien käyttö kuntoutumisen aikana 9.5.201732
- 33. Koska huonolaatuiset palvelut eivät toimi… • …parannetaan asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mitä palvelua käytetään • …parannetaan henkilökunnan mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mitä palveluja annetaan • …myös pakkoa käytettäessä tiukka sääntely palvelun laadusta! • palveluketjujen seuranta • …SOTE-UUDISTUKSEN ROOLI 9.5.201733
- 34. Mielenterveyslain uudistamisen esivalmistelu • 2014 järjestöille ja asiantuntijoille uudistamistarpeita koskeva kysely, johon 54 vastausta • Arviomuistiot muutostarpeista valmiina tammikuussa 2016 – Tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa ja muussa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä – Mielenterveyslain ja päihdehuoltolain palvelut • Arviomuistiot lausunnolla keväällä 2016, lausuntoja 76 kappaletta • Suunnitelma valmistelun jatkumisesta 9.5.2017 34
- 35. Muutostarpeet - arviomuistioiden lausuntopalaute • Tahdosta riippumaton hoito – tahdosta riippumattomaan hoitoon liittyvän sääntelyn kokonaisuudistuksen tarve – mielenterveyslaki: raskas päätöskäytäntö, tarvitsee selkeyttämistä • Sisältökysymykset – tarve saada palvelujärjestelmä käyttäjäystävällisemmäksi – sote-palvelujen ohjaus 9.5.2017 35
- 36. • http://stm.fi/lausuntopyynnot • Aiemmin lausunnolla olleet: Lausuntopyyntö mielenterveyslain ja päihdehuoltolain uudistamisen esivalmisteluna laadituista arviomuistiosta. Lausuntoaika päättyy 11.4.2016. – Lausuntopyyntö – Lausuntopyyntökyselyn tekstiversio ja vastausohje – Arviomuistio: tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa ja muussa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä – Arviomuistio: mielenterveyslain ja päihdehuoltolain palvelut – Lausuntoyhteenveto – Lausuntoyhteenveto (på svenska) 9.5.2017 36
- 37. MIKÄ ON UUDEN LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE? • minkälainen uusi lainsäädäntö on? • - entistä vahvempi ja selkeä! 9.5.2017 37
- 38. Mitä tarkoittaa käytännössä? • Sosiaalihuollossa vahvempi oikeus palvelujen saamiseen kuin aiemmin. • Oikeutta ei käytännössä ole, jos oikeudesta ei tiedetä… • Terveydenhuollossa palvelupolut sen mukaisiksi kuin todellisuudessa ovat • Todellinen yhdenvertaisuus edellyttää palvelujen käyttäjien yhdenvertaista huomioon ottamista 9.5.2017 38
- 39. KIITOS