Täydennysrakentaminen_Talvitie

1. Täydennysrakentamisesta
syntyvät ilmastopäästöt vs.
hiilineutraaliustavoite
Tutkimustuloksia & keskustelua
PhD Cand. Ilmari Talvitie
28.09.2022

2. 1. Minne täydennysrakentaminen
painottuu Pääkaupunkiseudulla
vuoteen 2050?
2. Rakennusmateriaalien
ilmastopäästöt
3. Asuinrakentamisen ilmastopäästöt ja
hiilineutraaliusarvio
4. Voidaanko puurakentamisella
saavuttaa rakentamisen
hiilineutraaliusarvio?
5. Yhteenveto
Esityksen rakenne

3. Minne täydennysrakentaminen
painottuu
Pääkaupunkiseudulla?

4. Rakennuskanta: 2015; 2030; 2050

5. 0
5000
10000
15000
20000
25000
Kerrostalot Pientalot Toimistot Palvelutalot Toimitilat
PK-seudun täydennysrakentamisen
jakauma vuoteen 2050
1.000
kem2
Kerrostalot
63%
Pientalot
22%
Toimistot
10%
Palvelutalot
1%
Liiketilat
4%
49%
27%
22%
1%
Kauniainen
Vantaa
Espoo
Helsinki

6. Rakennusmateriaalien
ilmastopäästöistä

7. Päärakennusmateriaalien ilmastopäästöt
214
325
395
297
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
Puu Teräs Betoni Tiili
• Kirjallisuuden nojalla
tutkitaan neljän
päärakennusmateriaalin
ilmastovaikutuksia
• Puulla on pienimmät
ilmastopäästöt muihin
rakennusmateriaaleihin
verrattuna
*Amiri et al., 2022
kg
CO2e
n=51 tutkimusta

8. 5 %
85 %
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Kerrostalot Pientalot
Puun osuus Muu osuus
Puun markkinaosuus asuinrakentamisessa
*Nykänen et al., 2017

9. Mitä jos tuleva rakennuskanta rakennetaan
nykyisillä markkinaosuuksilla?
0
5000
10000
15000
20000
25000
Kerrostalot Pientalot
Puu Muu
25%
1.000
kem2

10. Asuinrakentamisesta syntyvät
ilmastopäästöt

11. 243.2 ktCO2e
0.0
50.0
100.0
150.0
200.0
250.0
300.0
PKS keskiarvo
asuinrakentamisen
ilmastopäästöistä per annum
Turun tieliikennepäästöt
vuonna 2020
Uudenmaan maatalouspäästöt
2020
Asuinrakentamisen ilmastopäästöt vuosittain
kt
CO2e
Lähde: SYKE (2022)

12. Onko asuinrakentaminen ‘hiilineutraalia’?
kt
CO2e
0.0
1000.0
2000.0
3000.0
4000.0
5000.0
6000.0
Perusskenaario Teollisuuden hiilineutraaliusarvio
1 254 ktCO2e
Verrattavissa
Pääkaupunkiseudun
liikenteen päästöt vuonna
2021 (HSY):
1 126 ktCO2e
Hiilineutraaliusarvio: FIGBC (2020)

13. Nykyiset rakentamisen
suunnitelmat eivät
kykene saavuttamaan
hiilineutraaliutta.
Voidaanko puun käytön
lisäämisellä kiriä tämä
väli?

14. 49%
Puu Muu
25%
Lisätään puun käyttöä!
• Lisätään puun käyttöä Ympäristöministeriön
puurakentamisohjelman mukaisesti
• Puukerrostalohankkeiden markkinaosuus
kasvaa:
• 2022: 21 %
• 2025: 46 %
• Puurakenteisten pientalojen markkinaosuus
pysyy samana (85%)
Vanha
Uusi

15. 243.2 ktCO2e
205.0
210.0
215.0
220.0
225.0
230.0
235.0
240.0
245.0
Puun käyttö pysyy maltillisena Puun käyttö kasvaa
Asuinrakentamisen ilmastopäästöt per
vuosi
kt
CO2e
-10 %

16. 0.0
1000.0
2000.0
3000.0
4000.0
5000.0
6000.0
Nykyinen maltillinen puurakentaminen
Teollisuuden hiilineutraaliusarvio
Puurakentamisen kasvuskenaario
Voidaanko puun käytön lisäämisellä
saavuttaa rakentamisen hiilineutraaliutta?
kt
CO2e
854 ktCO2e
400 ktCO2e
Oletetaan, että puutalot
varastoivat arviolta noin 150
kgCO2e per kem2
(Amiri et al., 2020).
Kompensoiko välimaaston?

17. Kykeneekö puurakennusten hiilivarasto
kompensoimaan tarvittavan määrän?
0
200
400
600
800
1000
1200
Tarvittava
päästökompensaatio
Puurakennusten CO2e–
varasto
854
1079
kt
CO2e
Ympäristöministeriö (2019)
huomauttaa, ettei
puurakentamisesta syntyvää
hiilivarastoa tulisi käyttää
päästökompensaationa

18. Yhteenveto
• Pääkaupunkiseudun
asuinrakennuskanta kasvaa yli 20
milj. kerrosneliömetriä vuoteen
2050 mennessä
• Nykyisellään PKS
täydennysasuinrakentamisesta
koituvat ilmastopäästöt ovat
merkittävän suuruiset
• Puun käytöllä voidaan saavuttaa
merkittäviä päästövähennyksiä
asuinrakentamisessa, muttei
rakentamisen hiilineutraaliutta
• Mitä keinoja tulisi käyttää nyt,
jotta rakentamisen hiilineutraalius
voitaisi saavuttaa? Onko tämä
edes saavutettavissa?

19. aalto.fi
Kiitos!

20. Lähteet
Amiri, A., Ottelin, J., Sorvari, J., & Junnila, S. (2020). Cities as carbon sinks—Classification of wooden buildings. Environmental Research Letters,
15(9), 094076. https://doi.org/10.1088/1748-9326/aba134
Amiri et al., (2022). Climate mitigation by wooden construction in Europe. Manuscript in preparation.
FIGBC (2020). Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma. Saatavilla: https://figbc.fi/wp-content/uploads/sites/4/2022/05/BuildingLife-
Hiilineutraalin-rakennetun-ympariston-toimintaohjelma-3-painos-5_2022.pdf
HSY. (2022). Kasvihuonekaasupäästöt. Saatavilla: https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/kasvihuonekaasupaastot/
Nykänen, E., Häkkinen, T., Kiviniemi, M., Lahdenperä, P., Pulakka, S., Ruuska, A., Saari, M., Vares, S., Cronhjort, Y., Heikkinen, P., Tulamo, T., &
Tidwell, P. (2017). Puurakentaminen Euroopassa LeanWOOD. VTT Technical Research Centre of Finland.
Syke. (2022). Kuntien ja alueiden KHK päästöt. Saatavilla: https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi
Ympäristöministeriö. (2019). Method for the whole life carbon assessment of buildings. Publications of the ministry of the environment 2019:23
Ympäristöministeriö. (2022). Puurakentamisen ohjelma. Saatavilla: https://ym.fi/puurakentaminen