Professori Raimo Lovion esitys Lähienergialla työtä ja bisnestä -seminaarissa 15.5.2014 uuden energiapolitiikan mahdollisuuksista ja kotimaisen energian hyödyistä Suomen hyvinvoinnin ja talouden kannalta.

1. Työtä ja kasvua
kotimaisia vahvuuksia korostavalla
energiapolitiikalla
Raimo Lovio, Professori
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Suomen Lähienergialiitto 15.5.2014

2. Kotimaisen edun näkökulma EU:n
energia- ja ilmastotavoitteisiin
• Suomalaisten EU-keskustelua leimaa myytti siitä, että EU
vaatii ilmastopolitiikan nimissä Suomelta paljon jollei
mahdottomia
• Tosiasiassa on juuri Suomen edun mukaista toteuttaa hyvin
2020 tavoitteet ja vaatia kunnianhimoisempia tavoitteita
vuodeksi 2030
• Miksi? Koska Suomessa
– (1) työpaikkojen luomisen resepti on hukassa ja
– (2) koska energia-alan cleantech on kehitettävissä todelliseksi
vahvuusalueeksi
– (3) koska yritykset tarvitsevat kotimarkkinoita kasvualustaksi
– (4) koska EU-säädökset luovat markkinoita Suomen viennille

3. Esimerkki kansallisesta tavoitteenasettelusta:
Liikenteen biopolttoaineiden edistäminen:
nestemäiset mm. puuhun ja jätteisiin pohjautuvat
polttoaineet, biokaasu ja hybriditeknologiat
(sähköautot)

4. Taloustilanne: Korkman, Pohjola ja
Holmström 25.2.2014
”Käsillä oleva kriisi on osaltaan jopa
vaikeampi kuin 1990-luvun lama,
koska tuottavuuden kasvu on
pysähtynyt ennen kokemattomalla
tavalla ja ideoista sen
vauhdittamiseksi on puutetta –
kasvun ”resepti” on hukassa.”

6. Mahdollisuuksia
• Ulkomaille suuntautuva miljardikysyntä
voidaan suunnata Suomeen.
• Valtava määrä suomalaisia resursseja jää
nyt hyödyntämättä.
• Työpaikkoja kotimaisen tuotannon ja
teknologiaviennin kautta

8. Lähienergialiiton kannanotto
• Uusiutuville energiamuodoille edelleen
kansallisesti sitovat tavoitteet
• Energiatehokkuudelle myös tavoite, koska
fossiilisten radikaali vähentäminen ei ole
muuten mahdollista
• Yleinen päästötavoite pitäisi olla
kunnianhimoisempi
• Tavoitteiden lisäksi konkreettisia
toimenpiteitä, nyt!

9. EU:n 2030-tavoitteet
• Komission ehdotus: 40 % päästöt, uusiutuvat EU-
tasoisesti 27 % ja ei energiatehokkuustavoitetta.
• Miksi päästövähennystavoite ja päästökauppa yksin ei
riitä ohjauskeinoksi?
– Päästökauppasektori ei kata kaikkea
– Kauppakorkeakoulun prof. Matti Liskin mukaan
sähkömarkkinoilla päästöoikeuksien hinnan tulee olla
tavattoman korkea ennen kuin se aiheuttaa muutoksia
tuotantorakenteessa. Korkea hinta vähentäisi teollisuuden
kilpailukykyä ja rasittaisi kuluttajia.
– Uudet teknologiat vaativat kehittämistukea joka
tapauksessa alkuvaiheessa muodossa tai toisessa (vrt.
biopolttoaineiden jakeluvelvoite)

11. Energian kokonaiskulutus, loppukäyttö ja CO2-
päästöt 1990 – 2013* (Tilastokeskus 24.3.2014)

12. Rakennusten energiatehokkuuden
parantaminen keskeiseksi osaksi
elvytyspolitiikkaa
• Siirtyminen kohti matalaenergiarakentamista
uusissa kohteissa ja energiaremontointi
• Älykäs energian käyttö ja verkot
• Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen
uusiutuvilla
• Energiatodistusten parempi markkinointi

13. Uusiutuvat energiamuodot etenevät jo, mutta
niitä voidaan vauhdittaa lisää

14. Puun ja öljyn, hiilen ja maakaasun käyttö
energialähteinä 1960 - 2013* (TJ)
0
100,000
200,000
300,000
400,000
500,000
600,000
1960
1962
1964
1966
1968
1970
1972
1974
1976
1978
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
Öljy
Puu
Hiili
Maakaasu
Vahvat investointisuunnitelmat selluntuotannon laajennukseen,
puupohjaisten nestemäisten polttoaineiden tuotantoon ja metsähakkeen
käyttöön CHP-tuotannossa

16. 2013: 400
miljoonan
euron
investoinnit
ilman isoja
tukia

17. 17
Visio:
2020
1 miljoona
lämpöpumppua
8 TWh/a uusiutuvaa
energiaa (RES) talon
ympäriltä
markkinaehtoisesti

18. Kapasiteetin pitäisi noin 10-kertaistua vuoteen
2025 mennessä (tavoite tuulelle 9 TWh)
Joulukuussa 2013 tuulivoiman osuus
ennätykselliset 1,8 % sähköstä

19. Passiivinen ja aktiivinen
aurinkolämpö ja -sähkö
– Talojen parempi
suunnittelu ja
hybridiratkaisut
– Lämpökeräimet
taloisssa tai
kentillä
– Aurinkosähkön
verkkoon
saaminen helpoksi
ja kohtuullisesti
korvatuksi
ISOJA AURINKOSÄHKÖKOHTEITA
• Astrum-liikekeskus, Salo, teho: 322
kW
• ABB Oy, Helsinki: 181 kW
• Lappeenrannan teknillinen yliopisto
LUT: 169,5 kW
• Vaisala Oyj, Helsinki: 101 kW
• Kauppakeskus Skanssi, Turku: 70 kW
• Kiilto Oy, Lempäälä: 66 kW
• Helsingin kaupungin ympäristökeskus:
60 kW
• Espoon kaupungin varikko, Mankkaa:
55,2 kW
• Vacon Oyj, Vaasa: 55 kW
• Porin uimahalli: 52,50 kW

20. Biokaasua mm. liikenteeseen
• Liikennebiokaasun tuotantokapasiteetti Euroopassa vuoden
2012 lopussa oli noin 9 TWh/v. Vuonna 2012 jalostettua
biokaasua tuotettiin noin 2,3-2,5 TWh, josta noin puolet
käytettiin liikenteessä (Ruotsi johtava maa) ja puolet sähkön
ja lämmön yhteistuotannossa (Saksa johtava maa).
• Suomessa liikennebiokaasua tuotettiin vuonna 2012
viidessä jalostamossa yhteensä 4 GWh. Tankkauspaikkoja
oli 18, joista 2 yksityisiä.
• Vuoden 2013 aikana julkisia tankkauspaikkoja on otettu
Suomessa käyttöön neljä lisää, joten biokaasun
tankkauspaikkoja oli joulukuussa 2013 yhteensä 22, joista
20 julkista. Niiden sijainnit löytyvät Suomen
Biokaasuyhdistyksen tankkausasemakartastosta

21. Politiikan rooli
• Markkinahintaisen energian harha:
infrastruktuuri, lupaprosessit, verot ja tuet,
päästökauppa jne. vaikuttavat
energiajärjestelmään -> puhtaasti
markkinaehtoista energiaa hyvin vähän
• Muutos on jo käynnissä. Nykyistä politiikkaa
voidaan selvästi parantaa.