Osa I: Länsi Meri-Rastilan kaupunkiuudistus & ilmastonmuutoksen hillintä Osa II: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen huomioon maankäytön suunnittelussa

1. Täydennysrakentamisen
kuumat kysymykset
Osa I: Länsi Meri-Rastilan kaupunkiuudistus &
ilmastonmuutoksen hillintä
Osa II: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
huomioon maankäytön suunnittelussa
Kohti kestävää maankäyttöpolitiikkaa
Smartland vuosiwebinaari 1.11.2023
Reija Ruuhela (FMI) & Ilmari Talvitie (Aalto)

2. Osa I: Länsi Meri-Rastilan
kaupunkiuudistus &
ilmastonmuutoksen hillintä
Kohti kestävää maankäyttöpolitiikkaa
Smartland vuosiwebinaari 1.11.2023
Ilmari Talvitie (Aalto)

3. Länsi Meri-Rastilan kaupunkiuudistus
Asuntotuotanto
86 %
Uudistuotanto
purkukohteissa
86 %
Uudistuotanto
rakentamattomilla
tonteilla
14 %
Puurakentaminen
10–20 %
Tontilla uusiutuva
energiantuotanto
88 %
Kaupunkiuudistus:
- 35 000 k-m2
+ 149 000 k-m2
+ 2400 asukasta
Väh. 16 000 m2
maankäytönmuutoksia

4. Elinkaaripäästölaskenta
A1–A5 B6 C1–C4
Laskennallinen arvio.
Perustuu kirjallisuuteen (50+
elinkaariarviota)
Purettavilla tonteilla ei
merkittävää esirakentamista
Laskennallinen arvio. Perustuu
todelliseen energiankulutukseen.
Viitearvona matalin lukema
viimeisen viiden vuoden aikana
[2018]
Laskennallinen arvio.
Käytetään YM (2019)*
suosittelemia viitearvoja.
* YM. (2019). Rakennuksen
vähähiilisyyden arviointimenetelmä
Tuote- ja
rakennusvaihe
Käyttövaihe Purkuvaihe

5. Elinkaariskenaarioita
BAU
VE1
BAU – Kaupunkiuudistus
Perustuu kaava-alueen
suunnitelmiin.
Asumisväljyys: 44 m2
Tilatehokkuus
Kaupunkiuudistus
Aurinkolahden
uudistuotannon
asumisväljyydellä.
Asumisväljyys:
36m2
VE2 VE3
Ei purkua
Vanha
rakennuskanta
pysyy &
uudisrakentaminen
tapahtuu muualla
Vuosaaressa
Best practices
Tunnistetaan
vähähiilisimmät
vaihtoehdot
kaupunki-
uudistukselle

6. Kaupunkiuudistuksen elinkaaripäästöt
Huomioita
• Energiasektori vähähiilistyy: Tuote- ja rakentamisvaihe
muodostaa yli 50 % kaupunkiuudistuksen
ilmastovaikutuksista
→ Yli 70 %, jos maalämpö
• Maalämmöllä voidaan saavuttaa vähähiilisin elinkaari,
vaikka rakentamisen kokonaisvolyymi olisi pienempi
→ Tähtäimessä hiilineutraalius
→ Kaikki toimenpiteet on otettava käyttöön
• Rakentamisen merkitys korostuu entisestään
ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta → 11
vuotta hiilineutraaliustavoitteeseen
0
20
40
60
80
100
120
ktCO2e
BAU – Kaupunkiuudistus Maalämpö VE1 – Tilatehokkuus
VE2 – Ei purkua VE3 – Best practices

7. BAU Kaupunkiuudistus & raja-arvot
Huomioita:
• Helsingin kaupunki asetti kesällä 2023 konkreettisen
tavoitteen rakennusten hiilijalanjäljen ohjaukselle. Hyvä!
• Raja-arvossa rakentamisen ilmastovaikutukset jaetaan
tasaisesti 50-vuodelle. Vaihtoehtoisia tapoja löytyy:
→ Esim. Torontossa otettu käyttöön erillinen raja-arvo
sekä rakentamis- että käyttövaiheelle 1
Suositukset:
• Kuntien tulisi asettaa myös ns. vapaaehtoinen
matalahiilisyyden luokka 2. Kuluttajien vihreä signalointi
voi luoda kilpailua vähähiilisyydestä → Vihreät
investoinnit luo kiinteistölle arvoa 3,4
• Kuntien tulisi asettaa myös rakentamisen kädenjäljen
tavoitearvo, joka voi perustua esim. Tontin pinta-alaan
tai maankäytön muutoksiin rakennettavalla alueella 5
1 Torontossa erikseen raja-arvo rakentamiselle
2 Vapaaehtoinen matalahiilisyyden luokka käytössä Tanskassa
3 Vimpari, 2023; 4 Fuerst et al., 2016; 5 Talvitie et al., 2023
-10,0
-5,0
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
kg/a/m2
Hiilijalanjälki Hiilikädenjälki Jalanjäljen raja-arvo
Matalahiilisyyden luokka Kädenjäljen raja-arvo

8. Kirjallisuus:
Fuerst, F., Oikarinen, E., & Harjunen, O. (2016). Green signalling effects in the market for energy-efficient residential buildings. Applied
Energy, 180, 560–571. https://doi.org/10.1016/j.apenergy.2016.07.076
Länsi Meri-Rastilan asemakaava: https://ptp.hel.fi/DataForms/planreport/Default.aspx?id=12570
Talvitie, I., Kinnunen, A. E., Amiri, A., & Junnila, S. (2023). Can future cities grow a carbon storage equal to forests? Environmental Research
Letters. https://doi.org/10.1088/1748-9326/acc677
Tanskan raja-arvosta: https://im.dk/Media/637602217765946554/National_Strategy_for_Sustainable_Construktion.pdf
Toronton raja-arvosta: https://secure.toronto.ca/council/agenda-item.do?item=2023.PH3.19
Vimpari, J. (2023). Impact of ground source heat pumps on house sales prices in Finland. Energy Efficiency, 16(2), 4.
https://doi.org/10.1007/s12053-023-10084-x
YM. (2019). Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-029-3
Aineisto:
Länsi Meri-Rastilan asemakaava: https://ptp.hel.fi/DataForms/planreport/Default.aspx?id=12570
SeutuData’21: https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/paikkatiedot/seutudata/

9. Osa II: Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen huomioon
maankäytön suunnittelussa
Kohti kestävää maankäyttöpolitiikkaa
Smartland vuosiwebinaari 1.11.2023
Reija Ruuhela,
Ilmastoasiantuntija

10. Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä – suuri muutos
on vielä estettävissä, mutta muutokseen on myös
varauduttava.
Suomi lämpiää noin 1,6-kertaa nopeammin kuin
maapallo keskimäärin.
10
Väistämätön - sopeutuminen
Estettävissä - hillintä
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/274wdpJuuTxc1mxKtmnuFm

11. Ilmastonmuutos + kasvava kaupunki
=> kaupungeissa lämpösaarekeilmiö vahvistaa lämpötilan
nousua
+
Rantanen ym., 2023

12. Kaupungin lämpösaarekeilmiö
Urban Heat Island (= UHI)
• Kaupunkialueella lämpimämpää kuin ympäröivällä
maaseudulla
• UHI seurausta kaupunkirakenteesta
• UHI syntyy:
• Rakennusten, liikenteen ja teollisuuden tuottamasta
hukkalämmöstä
• Auringon säteilyenergia varastoituu kaupungin
rakenteisiin, josta se vapautuu lämpönä ympäröivään
ilmaan
• UHIsta on sekä hyötyä että haittaa
• Vähentää lämmitysenergian tarvetta talvisin
• Lisää jäähdytysenergian tarvetta kesäisin
• Tiivistämisrakentaminen ja tummat pinnat voimistavat
kaupungin lämpösaarekeilmiötä!
https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/lamposaarekeilmion-ymmartaminen-tukee-kaupunkisuunnittelua

13. Ilmastonmuutos + kasvava kaupunki
=> kaupungeissa lämpösaarekeilmiö vahvistaa lämpötilan nousua
+
Rakentamisen hiilijalanjälkitavoitteet ja
asemakaavan vähähiilisyys -tavoitteet
liittyvät globaalin ilmastonmuutoksen
hillintään
Miten minimoidaan kaupungin kasvun ja
rakentamisen aiheuttama pienilmaston
lämpeneminen?
Ja miten samalla ehkäistään haitallisia
terveysvaikutuksia ja luodaan terveellistä
kaupunkiympäristöä kaupunkilaisille?

14. Voimakas (tai pahempi) kuumarasitus heinäkuussa (UTCI, päiviä) nykyisessä ja tulevassa
“tyypillisessä” ilmastossa ja erilaisilla kaupunkikehitysskenaarioilla
Nykyinen kaupunki
Tiiviimpi kaupunki 2035
Kaupunki 2035
Aika
Tiiviimpi
kaupunki
Siljamo & Votsis et al., under preparation

15. Kohtalainen kuumarasitus (h) heinäkuussa ja
sitä selittäviä tekijöitä
• Tiheästi rakennetussa
kaupungissa lämpörasitus on
suurempaa
• Meri viilentää
• Viheralueiden viilentävä
vaikutus näkyy mallissa vasta
kun niitä on paljon
• Viheralueiden viilentävä
vaikutus ulottuu melko kauas
niistä
• Mitä korkeammat rakennukset,
sitä suurempi lämpörasitus
• Hyvin korkeilla pienenee
Siljamo & Votsis et al., under preparation

16. • Merellä selkeästi
viilentävä vaikutus
16
Kontula
Kannelmäki
• Voimakas kuumarasitus
• Alueet ovat melko rakennettuja ilman
suurempia viheralueita.
• Segregaatio: ankaran kuumarasituksen
alueella on keskimääristä enemmän vuokra-
asuntoja, asuntojen koot ovat pienempiä ja
ikä-ihmisiä ja työttömiä on keskimääräistä
enemmän
• Voimakasta
kuumarasitusta, mutta
myös viileämpiä alueita
Tuukka Rautio
Vuosaari

17. • Suuret puistot vs. yksittäiset puut?
• Laajat viheralueet vaikuttavat alueen pienilmastoon
merkittävästi
• Pienessä mittakaavassa myös yksittäisillä puilla on
vaikutusta ihmisen kokemaan suoraan
kuumarasitukseen
• Varjo / suora auringonpaiste
• Vaikuttavat tuuleen vain vähän
• Hyvä suunnittelu tarjoaa mahdollisuuksia termisesti
mukavan kulkureitin valintaan säätilanteen mukaan:
• Varjoa kuumana päivänä
• Aurinkoa viileänä päivänä
• Huom! Myös viihtyvyys ja mielenterveysnäkökulma
Tarkemman resoluution mallitus voi auttaa yksityiskohtaisessa
suunnittelussa
Fröhlich et al., 2018 & 2019
SkyHelios-mallitus, Freiburg:
terminen mukavuusindeksi PT,

18. Miten ilmastonmuutos ja lämpösaarekeilmiö tulisi ottaa
huomioon kaupunkisuunnittelussa?
❖ Ilmastokriteerit selkeämmin mukaan päätöksentekoon:
• Rakentamisen vaikutukset kaupunki-ilmastoon
• Muuttuvan kaupunki-ilmaston vaikutukset ihmisten terveyteen ja
hyvinvointiin
• Haettava optimaalista kaupunkirakenteen tiiviyttä sekä
ilmastonmuutoksen hillinnän että sopeutumisen kannalta
❖ Tutkimuksesta tietoa yleispiirteiseen kehitykseen – yleiskaava /
osayleiskaava
• Mallien avulla voidaan arvioida erilaisten vaihtoehtoisten tulevaisuuden
skenaarioiden vaikutuksia lämpötilaan ja ihmisen kokemaan termiseen
mukavuuteen
• Kaupunkikehitysskenaariot, sosioekonomiset skenaariot,
ilmastoskenaariot => kaupunki-ilmasto => terveysvaikutukset
❖ Kohdennetut mallitukset kaupunginosa- / kortteli- / rakennustasolle -
asemakaava
• Rakentamisvaihtoehtojen vaikutukset pienilmastoon
➢ sekä uudis- että täydennysrakentamisessa
➢ rakennusten korkeus, sijoittelu, pintamateriaalit yms
➢ kadut, viheralueet, puistot ja puut

19. Kiitos!
Kysymyksiä?