Jaana Pelkosen esitys Keski-Suomen energiapäivillä 10.2.2015 energiahuollosta ja aluetaloudesta.

1. Hiilineutraalius ja
resurssiviisaus
energia- ja
ja aluetaloudessa
10.02.2015 Jaana Pelkonen
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

2. Jos kestävyyskriisiä – jonka keskeisiä osia ovat
ilmastokriisi ja luonnonvarojen ylikäyttö – ei
saada ratkaistua, putoaa kaikelta muulta
pohja: taloudelta, hyvinvoinnilta ja vakaudelta.
Kestävät ratkaisut ovat talouden kannalta
lupaavimpia kasvualoja. Suomella on
ensiluokkaiset edellytykset vahvistaa asemiaan
nopeasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla.
Sitra on neutraali instituutio suomalaisessa
yhteiskunnassa ja riippumattomana toimijana
voi tuoda lisäarvoa resurssiviisauden ja
hiilineutraaliuden edistämiseen.
Miksi Sitra panostaa resurssiviisauteen ja
hiilineutraaliuteen?
Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 • 2
UHKA
MAHDOLLISUUS
LISÄARVO

3. 3Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
Aikamme suurimmat systeemiset haasteet ovat…
koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun
irtikytkentä luonnonvarojen kulutuksesta
ilmastonmuutokset hillintä ja pysyminen
2 asteen skenaariopolulla
Lähde: New Climate Economy - Better Climate,
Better Growth; 2014

4.  Maailman Pankin aloite, globaali hinta hiilipäästöille 23.9.2014.
 Mukana 73 valtiota, jotka edustavat 54 % globaalista kasvihuonekaasupäästöistä
(KHK-päästöt) ja 52 % BKT:sta sekä yli 1000 yritystä ja sijoittajaa
 Eurooppa-neuvosto 23.10.2014
 KHK-päästöjä vähennetään vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta 2030 mennessä,
uusiutuvan energian osuus 27 % ja energiatehokkuuden parantaminen 27 %
 USA:n ja Kiinan G2-ilmastosopimus 11.11.2014
 Kiina pysäyttää kasvihuonekaasupäästöjen kasvun 2030 mennessä. USA vähentää
päästöjään >25 % vuoden 2005 tasosta 2025 mennessä.
 Antoiko Liman COP20 lisävauhtia Pariisiin?
 Keskusteluissa mm. pitkän aikavälin rahoitus, lyhyen aikavälin satsaukset,
innovatiiviset rahoituskeinot, kahdenväliset suhteet
4Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
Viimeisimpiä trendejä ilmastonmuutoksen torjunnassa
– kansainvälinen areena

5.  Norjan öljyrahasto arvioi fossiilisia sijoituskohteitaan 2014
 Ilmastovaikutukset tulisi nostaa yhdeksi poissulkemisperiaatteeksi, jota tulisi
hyödyntää tapauskohtaisesti ilmastolle haitallisimpien yritysten kohdalla
 Vuonna 2014 rahasto poisti salkustaan 32 hiilikaivosyhtiötä ilmastoriskien takia ja
yhteensä 114 yhtiötä on poistettu portfoliosta ilmasto- ja ympäristösyistä (The Guardian
5.2.2015)
 ”Nordea poistaa jopa 40 kaivosyhtiötä sijoitussalkuistaan” (Yle 28.1.2015)
 Pohjoismaiden suurimpiin varainhoitoyhtiöihin kuuluva Nordea aikoo poistaa
sijoitussalkuistaan hiilikaivosyhtiöitä noin 100 miljoonan euron arvosta.
 Muutkin sijoittajat divestoivat fossiiliseen energiaan pohjautuvia sijoituksiaan
 Rabobank, Storebrand, Rockefeller Foundation, jne…
5Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
Viimeisimpiä trendejä ilmastonmuutoksen torjunnassa
– Sijoittajat ovat myös aktivoituneet

6. 6Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
6
• Maailman “hiilibudjetti” ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 2 asteeseen on
noin 886 GtCO2 vuosille 2000–2050. Vuonna 2011 tästä oli käytetty jo 36 %.
• Hiilibudjetissa pysymiseksi jopa 80 % nykyisistä varannoista tulisi jättää
hyödyntämättä.
Lähteet: Carbon Tracker Initiative: Unburnable Carbon, The Economist
Carbon tracker: Hiiliriski – raha pakenee Hiilestä
”Onko fossiilisten polttoaineiden esiintymien arvostuksessa hiilikupla?”
Vaikuttavia tekijöitä
• Regulaatio
• Rahoituksen saatavuus, varantojen
vakuusarvojen lasku
• Yleisen ilmapiirin muutos ja sijoittajien
kaikkoaminen
• Muut ulkoiset tekijät: kysynnän lasku,
korvaavat vaihtoehdot,
kuluttajakäyttäytymisen muutos

7. 7Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset globaalisti
Sources: World Bank, OECD, IEA World Energy Investment Outlook 2014,
Ministry of Employment and the Economy
OECD: Globaalin BKT:n 0,7–2,5 % lasku vuoteen 2060
mennessä – Ilmastonmuutoksen kustannusvaikutukset
(ei terveysvaikutuksia)
Maailmanpankki: Globaalin BKT:n 2 % vuosittainen
kasvu vuoteen 2030 asti – ilmastonmuutos luo
cleantech-markkinan
IEA 2014: $48 biljoonaa energiainvestointeihin
2015–2035 mennessä, tästä $40 biljoonaa energian
tuotantoon$
Global Cleantech Group: Globaalin cleantech-
markkinan arvo yli €2 biljoonaa vuodessa€

8. 8Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
Muutos vaatii johdonmukaista ja pitkäjänteistä energia-
elinkeinopolitiikkaa ja kykyä sietää epävarmuutta
Energia
Alue-
kehitys
Teollisuus
Hiilineutraalius
Resurssiviisaus
Kilpailukyky

9. 9Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
”Emme voi ratkaista ongelmia
ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin,
kun loimme ne.”
Albert Einstein (1879-1955)

10. 10Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
Muutos vaatii johdonmukaista ja pitkäjänteistä energia-
elinkeinopolitiikkaa ja kykyä sietää epävarmuutta
Energia
Alue-
kehitys
Teollisuus
Hiilineutraalius
Resurssiviisaus
Kilpailukyky

11. 11Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
Provokaatio vai haaste?

12. 12
Osa-optimoinnista kokonaisuuksien hallintaan: Suomi
eroon kivihiilestä energian tuotannossa 2025!
1. Kivihiilen käyttö:
• Kivihiiltä käytetään noin
35–40 TWh vuodessa
• 2013 kivihiilen käyttö
energiantuotannossa
kasvoi 30 %
2. Miksi kivihiilestä
tulee luopua:
• Kokonaistaloudelliset
• Ympäristölliset
• Yhteiskunnalliset
• Imagolliset syyt
3. Millä kivihiili
korvataan:
• Energiatehokkuuden
parantaminen
• Teollisuuden
hukkalämpö
• Uusiutuvat energiat
• Maa- ja biokaasu
• Ydinvoima
Sitra • Mikko Kosonen • 20.5.2014 •

13.  Faktapohjainen tieto eri kehitysvaiheessa olevien teknologioiden kustannus-
hyötysuhteesta verrattuna perinteisiin teknologioihin.
 Mitkä teknologiat kustannustehokkaimmin johtavat vähähiilisyyteen, luovat
pitkällä tähtäimellä uusia työpaikkoja Suomeen, edistävät kasvua, parantavat
kilpailukykyä ja vaihtotasetta sekä kasvattavat energiajärjestelmän
kotimaisuusastetta.
 Tarkastelussa verrataan sekä käytössä olevia uusiutuvan energian teknologioita
että vasta kehitteillä ja nousemassa olevia cleantech-ratkaisuja keskenään.
13Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
Selvitys: Energiasektorin cleantech-teknologioiden
vaikutukset ja mahdollisuudet
Avoin keskustelu verkossa: otakantaa.fi
Asiantuntijakeskustelu energiasektorin cleantech-teknologioiden kehityksestä
ja vaikutuksista
https://www.otakantaa.fi/fi-
FI/Selaa_hankkeita/Asiantuntijakeskustelu_energiasektorin_cleantechteknologioiden_
kehityksesta_ja_vaikutuksista

14. 14Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
Tulevaisuuden energiaratkaisujen tulee pohjautua
Suomen vahvuuksiin
”Internet of energy”
Monipuolisuus
Joustavuus
Markkinalähtöisyys

15. 15Sitra • Mari Pantsar • 24.11.2014 •
UUSIUTUVIA
ENERGIARATKAISUJA
VAIHTOTASE KUNTOON
UUSIA TYÖPAIKKOJA
Hiilineutraali Suomi
*) Uusi energiapolitiikka -ryhmä, 2014
Korvaamalla fossiilista tuontienergiaa
(8,5 mrd €/v) kotimaisella energialla
parannetaan vaihtotasetta
Uusiutuvan energian innovaatiot luovat
ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja tuovat
tuloja sekä hyvinvointia Suomeen
Kotimaisen uusiutuvan energian ympärille
voi syntyä työpaikkoja
30 000 vuoteen 2020 mennessä
50 000 vuoteen 2030 mennessä
90 000 vuoteen 2050 mennessä *)

16. 16Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
Muutos vaatii johdonmukaista ja pitkäjänteistä energia-
elinkeinopolitiikkaa ja kykyä sietää epävarmuutta
Energia
Alue-
kehitys
Teollisuus
Hiilineutraalius
Resurssiviisaus
Kilpailukyky

17. 17Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
Kaupunki voi olla kokoaan suurempi mahdollistaja
globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisuille
“Cities are important players when it comes to tackling climate change.
They produce some 80% of greenhouse gas emissions,
but are also best-placed to change the attitudes and behaviour of citizens and businesses.”
(Eurocities Network)

18. 18Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
Cleantechin kehittämiseksi ja testaamiseksi tarvitaan
kotimarkkinoita ja referenssialustoja
Valtioneuvoston cleantech-strategia
Hanke
Smart
Clean
Suunnitteluhanke
Visio ja kokonaistavoite
Aikataulu
Rahoitus
Toteutusmalli
Kaupunkien elinkeino- ja ilmasto-ohjelmat
Organisaatio
&&
Referenssi-
alue
Smart
Clean

19. 19Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
Sitra • Lari Rajantie • 24.9.2014 • Sitra • Mari Pantsar • 14.10.2014 •

20. McKinsey & Company | 20
Kiertotaloudessa on kolme keskeistä tapaa lisätä ja ylläpitää arvoa
LÄHDE: Ellen MacArthur Foundation CE team
1 Metsästys ja kalastus; 2 Raaka-aineena maanviljelyn tuotannon ja kulutuksen jälkeinen jäte; 3 Materiaalin tai osien hyödyntäminen toisessa arvoketjussa osana sen tuotantoa; 4 Puhdas tuotantojäte hyödynnetään
tyypillisesti joko tuotantolaitoksessa tai suljetussa kierrossa materiaalitoimittajan kanssa. Siksi kaikkea tuosta jätteestä ei näy jätetilastoissa. Lisäksi tuotannon tehostaminen vähentää myös tuotannon hukkaa ja parantaa
kannattavuutta. Toimenpiteenä se on jo yrityksen huomion kohteena, miksi sitä ei ole otettu mukaan raportin tarkasteluun; 5 Vaikka kiertotalous kattaa myös esimerkiksi ilmansaasteet, tämän raportti keskittyy kiinteään
jätteeseen
Biokemiallinen
hyödyntäminen
Alku-/välituotteen
valmistaja
Lopputuotteen
valmistaja
Palveluntarjoaja
Biologiset materiaalit Tekniset
materiaalit
Kuluttaja Käyttäjä
Kaatopaikka / läjitys
Biosfääri
Viljely tai
keräys1
Uudelleenkäyttö tai
jälleenmyynti
Säilytäminen
/ ylläpito
KeräysKeräys
Kaivokset/materiaalien
valmistus
Biokemiallisen tuotteen
ekstraktointi2
Palautta-
minen
Käyttö toisella
tavalla
Biokaasu
Anaerobinen
hajottaminen ja
kompostointi
Energian talteenotto
I
II
Hukan
vähentäminen5
Prosessien
tehokkuus4
Kierrätys raaka-
aineeksi tai
kompontentiksi
IV
Uudistus tai
uudelleenvalmistus
III
Kierron
tiukentaminen
Toinen
arvoketju
V
Hyödyntäminen
toisessa
arvoketjussa3
Kaksi tapaa tämän
raportin fokuksessa:
▪ Hukan vähentäminen
tuotteiden käyttöiän
lopussa, jotta niissä
olevista raaka-aineet
ja arvo saadaan
hyödynnettyä
▪ Kierron parantaminen
korkeammin arvoa
säilyttäville tasoille

21. 21Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
Resurssiviisas Suomi
Mahdollisimman vähän
JÄTETTÄ
Mahdollisimman vähän
CO2-PÄÄSTÖJÄ
YHDEN MAAPALLON
ELÄMÄ
Fossiiliset polttoaineet korvataan
uusiutuvilla ilmastonmuutoksen
hillitsemiseksi
Kiertotaloutta edistämällä materiaalit,
jätteet ja sivuvirrat ja niiden arvo säilyy
kierrossa
Uusiutuvien sekä uusiutumattomien
materiaalien kulutus
globaalisti kestävällä tasolla

22. 22Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
Muutos vaatii johdonmukaista ja pitkäjänteistä energia-
elinkeinopolitiikkaa ja kykyä sietää epävarmuutta
Energia
Alue-
kehitys
Teollisuus
Hiilineutraalius
Resurssiviisaus
Kilpailukyky

23. 23Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
Suomalaisten yritysten mielestä:
75%
Suomalaisista yrityksistä pitää hiilineutraaliutta
tärkeänä strategisen kilpailukyvyn lähteenä nyt
tai tulevaisuudessa (Taloustutkimus, 2015)
Suurimmat esteet hiilineutraaliuden tavoittelemiselle:
38% Ei selkeätä taloudellista hyötyä
32% Rahoituksen puute
27% Lainsäädäntö ja poliittisen tuen puute

24. Teollisten symbioosien tuoma muutos
Enemmän lisäarvoa vähäisemmällä luonnonvarojen käytöllä
Sitra • Jukka Noponen • 10.03.2014 • 24
Jätteen
määrä
Resurssi-
tehokkuus
Osaamis-
intensiivisyys
Jätteen
määrä
Resurssi-
tehokkuus
Osaamis-
intensiivisyys
teknologia palvelut
Liikevaihto €€€ €€Liikevaihto €€€
loppukäyttöalkutuotanto

25. Katse koko liiketoimintamalliin ja sen vaikutuksiin
BIOKAASUN
TUOTANTO
LAITOSSUUNNITTELU
Puhdistaminen
JAKELU
Kaato-
paikka-
kaasu
Kaasu-
käyttöiset
jäteautot
KULJETUSYRITYKSET
Sitra • Jukka Noponen • 10.03.2014 • 25

26. Climate Leadership Council
Main projects
• Low carbon roadmap/building block development
for companies
• Supporting the clean tech developments in the
capital area of Finland
• Supporting World Bank Carbon Price initiative
• Development and piloting climate and carbon risk
analysis methods
• CLC utilises the results of Sitra Carbon-neutral
Industry Focus Area: and develops collaboration
with relevant national and international partners
J Keronen, Climate Leadership Council

27. 27Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
Kilpailukykyinen Suomi
LUONNONVAROJEN
tehokas ja älykäs käyttö
KASVUA JA VIENTIÄ
innovaatioista
ENERGIASYMBIOOSI
voimavarana
Cleantech- ja smart-liiketoiminta Suomen
teollisuuden kivijalkana
Lisäarvoa kestävästä biotaloudesta ja
joustavasta energiajärjestelmästä
Energia ei pelkästään teollisuuden
kulueränä, vaan työllisyyden, kasvun ja
hyvinvoinnin luojana

28. Vähähiilisyys ja resurssiviisaus
28Sitra • Tiina Kähö • 12.1.2015 •
Sitran ehdotus hallituskauden
tavoitteeksi:
Lainsäädännöllä edistettävä vähähiilistä ja
resurssiviisasta energiantuotantoa ja
liikennettä.
Kärkihanke:
Suomi toteuttaa cleantech-
yrityksille kansainvälisen
mittaluokan referenssialueita
viennin vauhdittamiseksi
Julkiset hankinnat tukemaan uusien
cleantech-innovaatioiden käyttöönottoa
Riskirahoitusmekanismi
helpottamaan uusien cleantech-
ratkaisujen käyttöönottoa
Kiertotalouden kotimarkkinat tukemaan
talouskasvua
Kannusteet nopeuttamaan
kiertotalouden ratkaisujen
syntymistä ja yleistymistä

29. Suomi voi olla kokoaan suurempi edelläkävijä
ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen hupenemisen torjumisessa
sekä kannattavan cleantech-liiketoiminnan
ja kestävien elämäntapojen synnyttäjänä
29Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •
Maailma tarvitsee edelläkävijöitä

30. sitra.fi
Facebook.com/SitraFund
@SitraFund
Rakennamme huomisen menestyvää Suomea