Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Säästöjä kunnille ja pk-yrityksille
ENERGIAKATSELMUS
KANNATTAA
ENERGIAKATSELMUS
• tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen
energiankulutuksen jakautumisesta
• paikall...
KOHTI FIKSUA
ENERGIANKÄYTTÖÄ
Ammattilaisen tekemä energiakatselmus on varma ja luotettava
tapa löytää merkittävimmät ja ta...
KESKIMÄÄRÄISET ENERGIA-
KATSELMUKSISSA* HAVAITUT
SÄÄSTÖMAHDOLLISUUDET
* Vuosina 2008–2013 toteutetut
Motiva-mallin mukaise...
ERILAISTEN KOHTEIDEN
KESKIMÄÄRÄISET SÄÄSTÖPOTENTIAALIT
Katselmuskohteet	 lämpö	 sähkö	vesi	 kustannukset
Ravintolat	 32 %	...
VALTIO TUKEE PK-YRITYSTEN
JA KUNTIEN KATSELMUKSIA
Kunnat sekä pienet ja keskisuuret yritykset voivat saada valtion energia...
TUKEA ENERGIAKATSELMUKSEN
TEKOON ON MAHDOLLISTA MYÖNTÄÄ
YRITYKSELLE,
JONKA
PALVELUKSESSA
ON ALLE 250
HENKILÖÄ
JONKA
VUOSIL...
KATSELMUS VAATII AMMATTITAITOA
Energiakatselmuksessa huomioidaan aina kohteen erityispiirteet ja -tarpeet.
Energiakatselmo...
2000 60
PÄTEVÖITYNEET
ENERGIAKATSELMOIJAT
(HLÖ)
KATSELMUKSIA
HYVÄKSYTYSTI
RAPORTOINEITA
KATSELMOIJAYRITYKSIÄ
9800
TEHDYT J...
KATSELMUSMALLEJA
ERI TARPEISIIN
Energiakatselmukset ja -analyysit sopivat palvelu-, teollisuus- ja
energia-alan kohteisiin...
Teollisuuden energiakatselmus selvittää teollisuuskiinteistön
ja tehdaspalvelujärjestelmien energiankäytön
tehostamismahdo...
16 %
LÄMPÖ
10 %
SÄHKÖ
7 %
VESI
15 %
KUSTANNUSSÄÄSTÖ
Toimistorakennusten yleisimmät energiansäästökohteet löytyvät ilmanvai...
Ilmanvaihdon käyntiajat 1 099 2 600 900 0,3
Sisä- ja ulkovalaistus 839 1 200 3100 2,6
Vesikalusteiden virtaaman rajoitus 3...
26 %
LÄMPÖ
9 %
SÄHKÖ
9 %
VESI
16 %
KUSTANNUSSÄÄSTÖ
Teollisuuden energiakatselmuksessa suurennuslasin alla on
kiinteistötek...
Sisä- ja ulkovalaistus 796 3 000 10 400 3,4
Ilmanvaihdon käyntiajat 642 5 000 1 400 0,3
Lämmöntalteenoton mahdollisuudet 6...
13 %
LÄMPÖ
9 %
SÄHKÖ
7 %
VESI
13 %
KUSTANNUSSÄÄSTÖ
Koulujen energiankäytöstä löytyy usein viilattavaa. Isoja säästöjä voi ...
Ilmanvaihdon käyntiajat 909 1 800 500 0,3
Sisä- ja ulkovalaistus 557 300 1 100 3,3
Vesikalusteiden virtaaman rajoitukset 3...
12 %
LÄMPÖ
6 %
SÄHKÖ
7 %
VESI
9 %
KUSTANNUSSÄÄSTÖ
Sairaala on vaativa katselmuskohde toiminnan luonteensa
vuoksi. Sairaalo...
Sisä- ja ulkovalaistus 137 1 500 3 300 2,2
Ilmanvaihdon käyntiajat 119 6 000 1 900 0,3
Lämmöntalteenottomahdollisuudet 89 ...
11 %
LÄMPÖ
4 %
VESI
Uimahallien valaistuksen, ilmanvaihdon ja vedenkäsittelyn
energiatehokkuudessa löytyy monesti parantam...
Sisä- ja ulkovalaistus 33 400 2 100 5,0
Ilmanvaihdon käyntiajat 31 2 300 300 0,1
Muut energiansäästömahdollisuudet
(mm. al...
YHTEISTYÖN TULOKSENA
RAHANARVOISTA TIETOA
Selvitys tehdään katselmoijan ja tilaajan yhteistyönä. Hyvä lopputulos
vaatii mo...
Katselmuksen tai -analyysin
käynnistäminen
Tilaaja kiinnostuu mahdollisuudesta tehostaa
energiankäyttöään.
Tilaaja hankkii...
Aloituspalaveri
Tilaaja luovuttaa katselmoijan käyttöön olemassa
olevat, ajantasaiset, lähtötiedot.
Tilaaja organisoi kats...
Luovutustilaisuus Tilaaja arvioi ehdotettujen toimenpiteiden
toteutusta ja toteutusaikataulua ja päättää
alustavasti jatko...
ENERGIAKATSELMUKSEN
TILAAJAN MUISTILISTA
1.	 Tiedä mitä tilaat. Tutustu katselmusohjeistukseen ja kysy tarvittaessa
	 apua...
Työ- ja elinkeinoministeriö & Energiavirasto
•	 tukevat energiakatselmusten ja -analyysien tekoa sekä niissä ehdotettujen
...
www.motiva.fi/energiakatselmukset
www.motiva.fi/energiakatselmukset
Julkaisija:Motivalsisältö:MotivalKuvat:istockphotolPainos:2000kpllPainettuEU-ympäristöme...
Energiakatselmus kannattaa - säästöjä kunnille ja pk-yrityksille
Energiakatselmus kannattaa - säästöjä kunnille ja pk-yrityksille
Energiakatselmus kannattaa - säästöjä kunnille ja pk-yrityksille
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Energiakatselmus kannattaa - säästöjä kunnille ja pk-yrityksille

7,676 views

Published on

Motiva-mallin mukainen energiakatselmus on perusteellinen ja kattava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Tulokset ohjaavat taloudelliseen energiankäyttöön sekä energiatehokkuuden tavoitteelliseen ja aktiiviseen parantamiseen.

Published in: Engineering

Energiakatselmus kannattaa - säästöjä kunnille ja pk-yrityksille

  1. 1. Säästöjä kunnille ja pk-yrityksille ENERGIAKATSELMUS KANNATTAA
  2. 2. ENERGIAKATSELMUS • tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta • paikallistaa energian ja veden käytön tehostamismahdollisuudet • esittää toimenpide-ehdotukset ja selkeät laskelmat säästöistä, investoinneista, taloudellisuudesta sekä muista mahdollisista vaikutuksista • ohjaa energiankäytön ja -tehokkuuden säännölliseen seurantaan tavoitteena energiatehokkuuden ylläpito ja jatkuva parantaminen • opastaa teknistä henkilökuntaa käyttämään laitteita ja järjestelmiä energiatehokkaasti • löytää mahdollisuudet uusiutuvan energian hyödyntämiseen • auttaa vähentämään toiminnan hiilidioksidipäästöjä.
  3. 3. KOHTI FIKSUA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ammattilaisen tekemä energiakatselmus on varma ja luotettava tapa löytää merkittävimmät ja taloudellisesti kannattavimmat keinot säästää energiaa ja vähentää energiakustannuksia. Energiakatselmus on tärkeä askel kohti järkevää energiankäyttöä ja -hallintaa. Motiva-mallin mukainen energiakatselmus on perusteellinen ja kattava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Tulokset ohjaavat taloudelliseen energiankäyttöön sekä energiatehokkuuden tavoitteelliseen ja aktiiviseen parantamiseen.
  4. 4. KESKIMÄÄRÄISET ENERGIA- KATSELMUKSISSA* HAVAITUT SÄÄSTÖMAHDOLLISUUDET * Vuosina 2008–2013 toteutetut Motiva-mallin mukaiset energiakatselmukset - 12 % - 7 % - 2 % - 13 % Lämpö Sähkö Vesi € Kustannussäästöjä syntyy monesti jopa ilman investointeja. Esimerkiksi palvelualalla arviolta kolmasosan katselmuksissa havaituista toimenpiteistä voi toteuttaa pelkästään säätämällä laitteita ja järjestelmiä sekä muuttamalla toimintatapoja. Monet investoinnit maksavat itsensä takaisin alentuneina energiakustannuksina nopeasti, osa jo ensimmäisen vuoden aikana. LUE LISÄÄ: Vapaaehtoiset energia- katselmukset pk- yrityksille ja kunnille www.motiva.fi/ energiakatselmukset
  5. 5. ERILAISTEN KOHTEIDEN KESKIMÄÄRÄISET SÄÄSTÖPOTENTIAALIT Katselmuskohteet lämpö sähkö vesi kustannukset Ravintolat 32 % 23 % 3 % 22 % Koulut 16 % 5 % 6 % 15 % Hotellit 18 % 9 % 7 % 13 % Pk-teollisuus 11 % 8 % 1 % 13 % Urheiluhallit 17 % 9 % 6 % 12 % Toimistorakennukset 17 % 4 % 5 % 12 % Sairaalat 15 % 8 % 5 % 10 % Myymälät 14 % 6 % 4 % 8 % Katselmuksessa löydetyt lämmön, sähkön ja vedenkäytön säästökohteet auttavat alentamaan energiakustannuksia.
  6. 6. VALTIO TUKEE PK-YRITYSTEN JA KUNTIEN KATSELMUKSIA Kunnat sekä pienet ja keskisuuret yritykset voivat saada valtion energiatukea energiakatselmusten ja -analyysien toteuttamiseen. Tukea voi hakea paikallisilta ELY-keskuksilta läpi vuoden ja sitä myönnetään määrärahojen puitteissa. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet kunnat ja yritykset voivat saada harkinnanvaraista tukea myös tavanomaisen tekniikan energiatehokkuusinvestoinneille. Valtio tukee taloudellisesti erityisesti uuden teknologian käyttöönottoa. Uudella teknologialla tarkoitetaan sellaisia teknisiä ja muita ratkaisuja, joita Suomessa ei ole aiemmin sovellettu kaupallisessa mittakaavassa. Tuen suuruus vahvistetaan vuosittain. Kuntasektorin sekä mikro- ja pk-yritysten energiakatselmuksissa tuen osuus energiakatselmuksen hyväksyttävistä kustannuksista voi olla valtioneuvoston asetuksen (1063/2012) mukaan enintään 50 %. LUE LISÄÄ: energiatuki (www.tem.fi/energia/energiatuki) Vuonna 2015 voimaan astuneen energiatehokkuuslain myötä valtio myöntää energiakatselmuksiin tukea vain yrityksille, joiden palveluksessa on alle 250 henkilöä ja vuosiliikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma alle 43 miljoonaa euroa. Jos yritys voidaan luokitella suureksi yritykseksi omistussuhteiden kautta, tukea ei voida myöntää. Yritykset, jotka eivät täytä näitä määritelmiä katsotaan suuriksi yrityksiksi, joita koskee lakisääteinen velvoite pakollisiin energiakatselmuksiin.
  7. 7. TUKEA ENERGIAKATSELMUKSEN TEKOON ON MAHDOLLISTA MYÖNTÄÄ YRITYKSELLE, JONKA PALVELUKSESSA ON ALLE 250 HENKILÖÄ JONKA VUOSILIIKEVAIHTO ON ALLE 50 MILJOONAA EUROA TASEEN LOPPUSUMMA ON ALLE 43 MILJOONAA EUROA JOTA EI VOIDA LUOKITELLA SUUREKSI YRITYKSEKSI OMISTUSSUHTEIDEN KAUTTA JA TAI TAI Tuen myöntämisen edellytys on, että tuki haetaan ELY-keskukselta ennen katselmuksen toteutuspäätöstä.
  8. 8. KATSELMUS VAATII AMMATTITAITOA Energiakatselmuksessa huomioidaan aina kohteen erityispiirteet ja -tarpeet. Energiakatselmoijat keskittyvät energiankulutuksen kannalta keskeisten ja taloudellisesti kannattavien tehostamistoimenpiteiden löytämiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään tärkeimpiin, energiakustannuksiltaan merkittävimpiin toimintoihin, käyttötapoihin, laitteisiin ja järjestelmiin. Katselmoijat arvioivat toimenpiteiden toteuttamismahdollisuudet ja kuvaavat toimenpide-ehdotukset riittävän yksityiskohtaisesti jatkotoimien käynnistämiseksi. Asiantuntevien ja kokeneiden katselmoijien valinta on lähtökohta laadukkaalle energiakatselmukselle. Energiakatselmoija on energiatehokkuuden ammattilainen Pätevöityneet energiakatselmoijat ovat Motivan energiakatselmoijan peruskurssin hyväksytysti suorittaneita lämpö- ja sähköalan asiantuntijoita. Heillä on oikeus toimia vastuuhenkilöinä työ- ja elinkeinoministeriön tukemissa energiakatselmuksissa ja -analyyseissa. Jokaiseen katselmukseen on nimettävä kaksi vastuuhenkilöä, joilla on pätevyys toteuttaa Motiva-mallin mukaisia energiakatselmuksia. Suomessa on koulutettu noin 2000 energiakatselmoijaa vuosina 1992–2014. Motiva ylläpitää rekisteriä katselmuksia hyväksytysti raportoineista katselmoijayrityksistä, joita oli 60 vuonna 2015.
  9. 9. 2000 60 PÄTEVÖITYNEET ENERGIAKATSELMOIJAT (HLÖ) KATSELMUKSIA HYVÄKSYTYSTI RAPORTOINEITA KATSELMOIJAYRITYKSIÄ 9800 TEHDYT JA TUETUT MOTIVA-MALLIN MUKAISET ENERGIAKATSELMUKSET JA- ANALYYSIT (KPL)
  10. 10. KATSELMUSMALLEJA ERI TARPEISIIN Energiakatselmukset ja -analyysit sopivat palvelu-, teollisuus- ja energia-alan kohteisiin. Energiakatsastus sopii erityisesti pienen palvelualan rakennuksen energiakatselmointiin. Kiinteistön energiakatselmus on yleisimmin käytetty katselmusmalli, joka soveltuu tavanomaisella tai vaativalla tekniikalla varustetulle palvelurakennukselle. Kiinteistön käyttöönottokatselmus on hyödyllinen apu uuden tai teknisiltä osiltaan peruskorjatun rakennuksen energiankäytön optimointiin. Kiinteistön seurantakatselmus soveltuu aiemmin katselmoidun kiinteistön energiatalouden tehostamiseen.
  11. 11. Teollisuuden energiakatselmus selvittää teollisuuskiinteistön ja tehdaspalvelujärjestelmien energiankäytön tehostamismahdollisuudet. Teollisuuden energia-analyysi keskittyy tehdaspalvelujärjestelmien ja kiinteistötekniikan lisäksi tuotantoprosessin energiatehokkuuden parantamiseen. Prosessiteollisuuden energia-analyysi on energiaintensiiviselle teollisuudelle suunnattu kaksivaiheinen sovellus energia-analyysista. Voimalaitoksen energia-analyysi on tehty voimalaitosten energiantuotannon taloudellisten tehostamismahdollisuuksien arviointiin. Kaukolämpökatselmus selvittää kaukolämmön tuotannon, siirron ja jakelun energiatehokkuuden parantamismahdollisuudet.
  12. 12. 16 % LÄMPÖ 10 % SÄHKÖ 7 % VESI 15 % KUSTANNUSSÄÄSTÖ Toimistorakennusten yleisimmät energiansäästökohteet löytyvät ilmanvaihdon lämmityksen säädöistä ja käyntiaikojen muutoksista sekä energiatehokkaammasta valaistuksesta. Energiansäästötoimet leikkaavat toimistorakennusten energiankuluja keskimäärin 15 prosenttia. TOIMISTORAKENNUKSET Toimistorakennusten energiakatselmuksissa* havaittu keskimääräinen säästöpotentiaali
  13. 13. Ilmanvaihdon käyntiajat 1 099 2 600 900 0,3 Sisä- ja ulkovalaistus 839 1 200 3100 2,6 Vesikalusteiden virtaaman rajoitus 319 600 800 1,4 Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat 307 900 1 600 1,9 Sähköiset lämmitykset 243 900 1 000 1,1 Lämmöntalteenoton mahdollisuudet 219 3000 14 000 4,8 Säätöjen parantaminen 196 1 200 4 700 3,9 Muut sähkölaitteet 161 1 600 1 000 0,6 Sisälämpötilan alentaminen 151 1 500 1 600 1,1 Tariffin ja jännitetason tarkistus ja loistehon kompensointi 135 2 200 1 300 0,6 Yleisimmät toimistorakennusten energiakatselmuksissa havaitut energiansäästötoimet Havaitut energiansäästötoimet* Ehdotettu energian- säästötoimeksi yhteensä, krt Keskimääräinen kustannus- säästö, €/a Keskimääräinen investointi, € Keskimääräinen takaisinmaksu- aika, a Vuosina 2000–2014 on katselmoitu noin 570 toimistorakennusta. Kaikkiaan Suomessa on energiakatselmoitu yhteensä 1 296 toimistorakennusta vuosien 1992–2014 aikana. * vuosina 2000–2014 toteutetuissa energiakatselmuksissa
  14. 14. 26 % LÄMPÖ 9 % SÄHKÖ 9 % VESI 16 % KUSTANNUSSÄÄSTÖ Teollisuuden energiakatselmuksessa suurennuslasin alla on kiinteistötekniikan lisäksi keskeisten käyttöhyödykkeiden energiatehokkuus. Pk-teollisuuden energiakatselmuksissa todetut säästötoimet liittyvät usein valaistukseen, ilmanvaihdon lämmitykseen ja käyntiaikojen muutoksiin sekä lämmön talteenottoon. Myös paineilmajärjestelmistä löytyy usein merkittäviä säästöjä. PK-TEOLLISUUS: KIINTEISTÖT JA TEHDASPALVELUJÄRJESTELMÄT Teollisuuden energiakatselmuksissa* havaittu keskimääräinen säästöpotentiaali
  15. 15. Sisä- ja ulkovalaistus 796 3 000 10 400 3,4 Ilmanvaihdon käyntiajat 642 5 000 1 400 0,3 Lämmöntalteenoton mahdollisuudet 613 15 400 54 100 3,5 Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat 337 2 400 1 800 0,8 Muut sähkölaitteet 227 12 700 25 400 2,0 Sähköiset lämmitykset 202 1 600 2 900 1,8 Paineilmajärjestelmät 182 5 300 9 800 1,8 Sisälämpötilan alentaminen 177 3 300 900 0,3 Ilmanvaihtojärjestelmä 167 11 700 41 300 3,5 Säätöjen parantaminen 161 2 900 4 400 1,5 Yleisimmät teollisuuden energiakatselmuksissa havaitut energiansäästötoimet Havaitut energiansäästötoimet* Ehdotettu energian- säästötoimeksi yhteensä, krt Keskimääräinen kustannus- säästö, €/a Keskimääräinen investointi, € Keskimääräinen takaisinmaksu- aika, a Vuosina 2000–2014 on tehty yhteensä 486 teollisuuden energiakatselmusta. Kaikkiaan Suomessa on toteutettu yhteensä 623 teollisuuden energiakatselmusta vuosien 1992–2014 aikana. * vuosina 2000–2014 toteutetuissa energiakatselmuksissa
  16. 16. 13 % LÄMPÖ 9 % SÄHKÖ 7 % VESI 13 % KUSTANNUSSÄÄSTÖ Koulujen energiankäytöstä löytyy usein viilattavaa. Isoja säästöjä voi saavuttaa etenkin tehostamalla ilta- ja viikonloppukäytön energiatehokkuutta. Energiakuluja on mahdollista leikata keskimäärin 13 prosentilla. Oikein toteutettuna energiansäästö ei heikennä viihtyvyyttä tai sisäilman laatua. KOULUT & OPPILAITOKSET Koulujen ja oppilaitosten energiakatselmuksissa* havaittu keskimääräinen säästöpotentiaali
  17. 17. Ilmanvaihdon käyntiajat 909 1 800 500 0,3 Sisä- ja ulkovalaistus 557 300 1 100 3,3 Vesikalusteiden virtaaman rajoitukset 378 400 600 1,4 Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat 211 500 500 1,0 Tariffin ja jännitetason tarkistus ja loistehon kompensointi 183 1 100 1 000 0,9 Säätöjen parantaminen 163 1 100 5 800 5,5 Lämmöntuotto - kaukolämmön sopimusteho 131 1 900 1 600 0,8 Lämmöntalteenottomahdollisuudet 128 1 800 5 300 3,0 Sisälämpötilan alentaminen 113 900 900 1,0 Sähköiset lämmitykset 104 400 500 1,3 Yleisimmät koulujen katselmuksissa havaitut energiansäästötoimet Havaitut energiansäästötoimet* Ehdotettu energian- säästötoimeksi yhteensä, krt Keskimääräinen kustannus- säästö, €/a Keskimääräinen investointi, € Keskimääräinen takaisinmaksu- aika, a Vuosina 2000–2014 on katselmoitu 580 koulua ja oppilaitosta. Kaikkiaan Suomessa on katselmoitu yhteensä 1 615 koulua ja oppilaitosta vuosien 1992–2014 aikana. * vuosina 2000–2014 toteutetuissa energiakatselmuksissa
  18. 18. 12 % LÄMPÖ 6 % SÄHKÖ 7 % VESI 9 % KUSTANNUSSÄÄSTÖ Sairaala on vaativa katselmuskohde toiminnan luonteensa vuoksi. Sairaaloiden energiankäyttöä voi tehostaa heikentämättä toimintaedellytyksiä. Eniten säästökohteita löytyy valaistuksesta, ilmanvaihdosta ja lämmöntalteenotosta. SAIRAALAT Sairaaloiden energiakatselmuksissa* havaittu keskimääräinen säästöpotentiaali
  19. 19. Sisä- ja ulkovalaistus 137 1 500 3 300 2,2 Ilmanvaihdon käyntiajat 119 6 000 1 900 0,3 Lämmöntalteenottomahdollisuudet 89 4 200 20 100 4,7 Vesikalusteiden virtaaman rajoitukset 61 3 100 1 900 0,6 Sähköiset lämmitykset 39 1 100 1 000 1,0 Säätöjen parantaminen 31 2 100 8 500 4,1 Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat 24 1 100 3 700 3,3 Muut sähkölaitteet 17 2 800 3 000 1,1 Ilmanvaihtojärjestelmät 16 28 000 393 100 14,1 Tariffin ja jännitetason tarkistus ja loistehon kompensointi 16 3 200 3 700 1,1 Yleisimmät sairaaloiden katselmuksissa havaitut energiansäästötoimet Havaitut energiansäästötoimet* Ehdotettu energian- säästötoimeksi yhteensä, krt Keskimääräinen kustannus- säästö, €/a Keskimääräinen investointi, € Keskimääräinen takaisinmaksu- aika, a Vuosina 2000–2014 on katselmoitu 70 sairaalaa. Kaikkiaan Suomessa on katselmoitu yhteensä 189 sairaalaa vuosien 1992–2014 aikana. * vuosina 2000–2014 toteutetuissa energiakatselmuksissa
  20. 20. 11 % LÄMPÖ 4 % VESI Uimahallien valaistuksen, ilmanvaihdon ja vedenkäsittelyn energiatehokkuudessa löytyy monesti parantamisen varaa. Säästöjä syntyy myös säätämällä veden lämpötiloja ja virtaamia sekä tehostamalla sauna- ja pesutilojen energiankäyttöä. UIMAHALLIT Uimahallien energiakatselmuksissa* havaittu keskimääräinen säästöpotentiaali 9 % KUSTANNUSSÄÄSTÖ 6 % SÄHKÖ
  21. 21. Sisä- ja ulkovalaistus 33 400 2 100 5,0 Ilmanvaihdon käyntiajat 31 2 300 300 0,1 Muut energiansäästömahdollisuudet (mm. allasveden lämpötilan alentaminen, allastilan olosuhteiden muutokset yms.) 23 2 100 3 100 1,5 Vesikalusteiden virtaaman rajoitus 22 2 700 500 0,2 Ilmavirran puolittaminen tai pienentäminen 15 3 200 2 000 0,6 Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat 14 2 100 1 400 0,7 Muut sähkölaitteet 13 500 400 0,7 Tariffin ja jännitetason tarkistus ja loistehon kompensointi 11 3 700 700 0,2 Lämmöntuotto - kaukolämmön sopimusteho 11 2 400 300 0,1 Lämmöntalteenottomahdollisuudet 10 2 100 11 400 5,5 Yleisimmät uimahallien katselmuksissa havaitut energiansäästötoimet Havaitut energiansäästötoimet* Ehdotettu energian- säästötoimeksi yhteensä, krt Keskimääräinen kustannus- säästö, €/a Keskimääräinen investointi, € Keskimääräinen takaisinmaksu- aika, a Vuosina 2000–2014 on katselmoitu yhteensä 32 uimahallia. Kaikkiaan vuodesta 1992 lähtien Suomessa on katselmoitu yhteensä 81 uimahallia ja kylpylää. * vuosina 2000–2014 toteutetuissa energiakatselmuksissa
  22. 22. YHTEISTYÖN TULOKSENA RAHANARVOISTA TIETOA Selvitys tehdään katselmoijan ja tilaajan yhteistyönä. Hyvä lopputulos vaatii molempien työpanosta ja saumatonta yhteispeliä. Katselmuksen tilaaja tuntee omat palvelut ja toiminnot parhaiten ja on tarpeellinen apu katselmuksen kenttätyöosuudessa. Energiakatselmoija tuo katselmukseen tarvittavan energiatehokkuusasiantuntemuksen sekä kokemuksen. Katselmuksen tuloksena syntyy raportti, jossa on esitetty tiedot energiankulutuksesta ja sen jakautumisesta. Raportti sisältää ehdotukset kohteeseen soveltuvista energiankäytön tehostamistoimenpiteistä ja investoinneista. Siinä on myös eritelty toimenpiteiden energiansäästövaikutukset, kustannukset ja takaisinmaksuajat. Lopuksi tilaaja ja katselmoija arvioivat yhdessä raportin ja toimenpide-ehdotukset ja tilaaja päättää jatkotoimenpiteiden toteuttamisesta.
  23. 23. Katselmuksen tai -analyysin käynnistäminen Tilaaja kiinnostuu mahdollisuudesta tehostaa energiankäyttöään. Tilaaja hankkii taustatietoa energia- katselmuksista ja -analyyseista Motivasta ja energiakatselmoijilta. Tilaaja määrittelee katselmuksen mahdolliset erityispainopisteet ja yhtymäkohdat mm. johtamisjärjestelmiin. Lisäksi tilaaja varaa riittävästi aikaa katselmuksen kenttätyöosuuksiin osallistumiseen ja työn aikaiseen laadunvarmistukseen. Tilaaja pohtii ennalta tapoja hyödyntää energiakatselmuksen tai -analyysin tuloksia energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen työkaluna. Katselmoija kuvaa katselmuksen sisältöä, hyödyllisyyttä, kertoo myös ohjeistuksista, toteutusperiaatteista, tilastoiduista tuloksista, tukilinjauksista yms. Katselmoijan valinta Tilaaja laatii toimintaansa ja tarpeitansa mahdollisimman yksityiskohtaisesti kuvaavan tarjouspyynnön ja kilpailuttaa valitsemansa asiantuntevat katselmoijayritykset. Tilaaja valitsee alustavasti energiakatselmuksen tai -analyysin toteuttajat. Energiatuen myöntäminen edellyttää kahden Motivan pätevöittämän vastuuhenkilön nimeämistä tukihakemukseen. Katselmoija tutustuu tilaajan tarjouspyyntöön, katselmoitaviin kohteisiin ja niiden erityispiirteisiin. Katselmoija laatii työ- ja elinkeinoministeriön katselmustoiminnan ohjeistusta ja Motivan mallikohtaisia ohjeita noudattavan tarjouksen, jossa on otettu huomioon tilaajan toiveet. Tarjouksessa on kuvattu hankkeen toteutus ja työosuudet sekä mahdollinen alihankintana ostettava työ. Tukihakemus Tilaaja toimittaa tukihakemuksen paikalliseen ELY-keskukseen. Tilaaja odottaa tukipäätöstä. Sitovat sopimukset katselmoijien kanssa voidaan tehdä vasta tukipäätöksen saamisen jälkeen. Tilaaja käynnistää katselmushankkeen. Katselmoija avustaa tarvittaessa tilaajaa tukihakemuksen täyttämisessä. Katselmuksen tilaaja Energiakatselmuksen vaiheet ja työnjako Energiakatselmoija
  24. 24. Aloituspalaveri Tilaaja luovuttaa katselmoijan käyttöön olemassa olevat, ajantasaiset, lähtötiedot. Tilaaja organisoi katselmuksen työn aikaisen laadunvalvonnan mm. hyödyntäen tukipäätöksen yhteydessä saamaansa tilaajan laadunvarmistuslomaketta. Tilaaja ja katselmoija tarkistavat ja täydentävät yhdessä lähtötiedot kohteen energiatekniikoista, toiminnoista ja niiden muutoksista sekä tulevista palvelu- ja/tai tuotantosuunnitelmista. Kenttätyö ja mittaukset Tilaajan henkilökunta osallistuu toimintojen analysointiin ja haastatteluihin. Tilaaja osallistuu kenttämittauksiin sovitussa laajuudessa. Katselmoija tutkii lämpöä, polttoaineita, sähköä sekä vettä kuluttavien toimintojen, järjestelmien ja laitteiden energiankäytön ja energiatehokkuuden. Katselmoija haastattelee teknistä henkilöstöä ja tilojen käyttäjiä sekä toteuttaa tarvittavat energiatekniset mittaukset kenttätyönä tai pitkäaikaisseurantoina. Nykytila-analyysi, potentiaalit ja toimenpide-ehdotukset Katselmoija analysoi energiankäytön ja energiatehokkuuden nykytilan, säästöpotentiaalin ja kannattavat säästötoimet lähtötietojen, mittausten, haastattelujen ja laskelmien perusteella. Lisäksi katselmoija selvittää mahdollisuudet korvata fossiiliset polttoaineet uusiutuvalla energialla ohjeistuksen mukaisessa laajuudessa. Raportointi Tilaaja arvioi alustavaa katselmusraporttia ja antaa siihen kommenttinsa ja tarkennuksensa. Katselmoija laatii työstä katselmusraportin, jossa kuvataan selkeästi kohteen energiankäytön jakautuminen, taloudellisesti kannattavat toimenpide-ehdotukset ja niiden laskentaperusteet. Katselmuksen tilaaja Energiakatselmoija Tilaaja ja energiakatselmoijat sopivat yhdessä katselmuksen toteutuksen yksityiskohdista, painotuksista ja aikataulusta. Energiakatselmuksen vaiheet ja työnjako
  25. 25. Luovutustilaisuus Tilaaja arvioi ehdotettujen toimenpiteiden toteutusta ja toteutusaikataulua ja päättää alustavasti jatkotoimista. Katselmoija esittelee tulokset ja toimenpide- ehdotukset tilaajalle. Katselmoija esittelee asiakkaalle olemassa olevia investointituki- mahdollisuuksia sekä yleisiä rahoitus- mahdollisuuksia mm. ESCO-palvelun periaatteet sekä pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan myötä- vaikuttamaan säästöehdotusten toteuttamiseen. Maksatusselvitys Tilaaja toimittaa energiakatselmustuen maksatusselvityksen, tilaajan laadunvalvontalomakkeen ja valmiin raportin liitteineen ELY-keskukseen. ELY-keskus maksaa tuen tilaajalle. Katselmoija toimittaa seurantatiedot Excel-tiedostolla tilaajalle maksatushakemukseen liitteeksi. Toteutus, jatkuva seuranta ja toiminnan kehittäminen Tilaaja toteuttaa ehdotettuja toimenpiteitä laatimansa aikataulun mukaisesti. Tilaaja hyödyntää energiakatselmuksen tuloksia energianhallinnan välineenä. Tilaaja omaksuu energiatehokkuuden toimintatavakseen ja pyrkii sen jatkuvaan parantamiseen. Katselmoija tarjoaa asiantuntemustaan tai energiatehokkuuspalvelujaan ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi ja energia- tehokkuuden jatkuvaksi ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Katselmuksen tilaaja Energiakatselmoija Energiakatselmuksen vaiheet ja työnjako
  26. 26. ENERGIAKATSELMUKSEN TILAAJAN MUISTILISTA 1. Tiedä mitä tilaat. Tutustu katselmusohjeistukseen ja kysy tarvittaessa apua Motivasta. 2. Mieti tarpeesi ja erityistoiveesi – kuvaa kohde huolella tarjouspyynnössä. 3. Hyödynnä valtion tuki kuntien ja PK-yritysten katselmuksille. Tilaa ja käynnistä työ vasta tukipäätöksen jälkeen. 4. Valitse asiantuntevat katselmoijat. 5. Ajoita katselmus lämmityskaudelle. 6. Toteutus on yhteistyötä – varaa riittävästi aikaa ja resursseja työhön osallistumiseen. 7. Vaadi katselmusohjeistuksen mukaista laatua. 8. Älä aikaile energiansäästötoimien toteutuksessa. Kuittaa kustannussäästöt heti käyttöösi. 9. Ota kaikki hyöty irti katselmuksesta – käytä tuloksia myös oppimiseen ja toiminnan kehittämiseen. 10. Muutokset toiminnassa vaikuttavat energiankäyttöön. Ylläpidä energiatehokkuutta ja uusi katselmus tarvittaessa.
  27. 27. Työ- ja elinkeinoministeriö & Energiavirasto • tukevat energiakatselmusten ja -analyysien tekoa sekä niissä ehdotettujen toimenpiteiden toteutusta • edistävät ja kehittävät energiakatselmus- ja analyysitoimintaa yhteistyössä alan asiantuntijoiden, Motivan, katselmusten tilaajien ja tekijöiden kanssa. Motiva Oy • edistää ja kehittää energiakatselmus- ja analyysitoimintaa yhteistyössä ministeriöiden, Energiaviraston, alan asiantuntijoiden, katselmusten tilaajien ja tekijöiden kanssa • kouluttaa katselmoijat ja myöntää katselmoijapätevyyden • neuvoo energiakatselmusten ja -analyysien tilaajia ja katselmoijia • edistää ja valvoo energiakatselmustoiminnan laatua. ELY-keskukset • neuvovat energiatukiin liittyvissä asioissa • vastaanottavat energiakatselmusten ja -analyysien tuki- sekä maksatushakemukset • päättävät energiatuen myöntämisestä • maksavat tuen tilaajalle.
  28. 28. www.motiva.fi/energiakatselmukset
  29. 29. www.motiva.fi/energiakatselmukset Julkaisija:Motivalsisältö:MotivalKuvat:istockphotolPainos:2000kpllPainettuEU-ympäristömerkityllepaperilleFi/11/1ledixionoffset120/250g Urho Kekkosen katu 4–6 A | PL 489, 00100 Helsinki | Puh. 09 6122 5000 | www.motiva.fi

×