2. Hengellinen uudistus
∗ Jumalanpalveluselämä ja yhteisöllinen srk-fb-sivut
∗ https://www.facebook.com/groups/211323145711519/
∗ Jumalanpalveluselämän kehittämisessä on kyse hengellisestä
uudistuksesta; kyseessä ei ole temppu ja kuinka se tehdään-juttu.
∗ Rukous keskeinen asia, kun rakennetaa yhteisöllistä
jumalanpalveluselämää.
∗ Rukousta täytyy olla koko ajan. Messun rukouksen täytyy nousta
seurakuntalaisten todellisuudesta.
∗ Messun suunnitteluun ja rakentamiseen liittyy arviointi ja
suhteuttaminen toimintaympäristöön – sekä benchmarking.
∗ Ihmisillä täytyy myös olla mahdollisuus kuulua pienryhmiin;
tarjottava mahdollisuus kasvaa kristittynä ja mahdollisuus
mielekkäisiin tehtäviin.
3. Oikea asenne
∗ Oikea asenne: tulee rukouksesta sekä työntekijöiden
ja seurakuntalaisten yhdessä tekemisestä - luo iloa ja
innostusta.
∗ Rukous, yhteisöllisyys ja ilo kantavat vaikeuksien yli.
∗ Peruuttelu ja taakse katsominen pitää hylätä.
∗ Meillä on tilat, osaava henkilökunta ja
seurakuntalaiset sekä vapaus seurakuntatyössä.
∗ Puuttuu into tehdä hyvää seurakuntatyötä.
∗ Rukoillaan sitä.
4. Osaavat työntekijät
∗ Työntekijöiden osaamisesta ja jaksamisesta on
välttämätöntä pitää huolta.
∗ Koulutettu työntekijä kykenee toimimaan vaihtelevissa ja
haasteellisissa tilanteissa ja toimimaan ihmisten kanssa
nämä huomioon ottaen.
∗ Työntekijöiden ohjaus- ja johtamistaidot pitää olla hyvät,
kun työtä lähtee kehittämään.
∗ Pidetään opiskelijoita työssäoppimassa – työyhteisö pysyy
ajan tasalla.
∗ Opiskelijan ohjaus ja seurakuntalaisten ohjaus ovat
yhteismitallisia.
5. Sitoutuminen kirkon uskoon
∗ Olemme sitoutuneita oman kirkon uskoon.
∗ Kirkon tehtävänä olla uskollinen Jeesukselle Kristukselle.
∗ Muotojen osalta jumalanpalvelusjärjestyksessä noudatamme
käsikirjaa.
∗ Messun toimittamisessa epämuodollisia ja välittömiä.
∗ Musiikissa monipuolisia musiikkilajien ja soitinten, kuorojen,
bändien osalta; barokista rokkiin, virrestä gospeliin, uruista
erilaisiin lyömäsoittimiin, etc.
∗ Jumalan ylistäminen ei ole muodosta kiinni.
∗ Jumalanpalveluksessa havainnollistavia elementtejä: kastepuu,
kirkkovuoden kuvia niin paljon kuin vain on, seimi, Pääsiäisenä
ristin kolme naulaa, orjantappurakruunu, kolme ristiä.
∗ Prosessiota useammin.
6. Patrik Hagman
∗ Kirkon tulee luopua vanhoista rakenteista ja pyrkiä epämuodollisuuteen: luopua
toiminnastaan viranomaisena, asiantuntijan asemastaan ja roolistaan
moraalisena asiantuntijana.
∗ Kirkko voi ottaa kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin; asioissa, missä kirkolla on
kokemusta tehdä asiat hyvin.
∗ Työntekijät asiantuntijoina uskon asioissa; kertoa maailmalle millainen Jumala
on. Ylhäältä tulevien ohjeiden sijasta kirkon täytyy toimia yhdessä ihmisten
kanssa.
∗ Kirkon pitäisi vastata , mitä merkitsee olla kristitty? Mikä tekee ihmisen elämästä
kristityn elämää? Arvioitava uskoamme ja kirkkomme perinnettä.
∗ Oman kirkkomme tulevaisuuden voi nähdä toteutuneena Ruotsin ja Englannin
kirkoissa.
∗ Kirjassaan Efter folkkyrkan hän esittelee teologiaa, jota kansankirkkojen tulee
lähestyä tulevaisuudessa.
∗ Kirkolla ei ole teologista käsitystä siitä, miksi se on olemassa?
7. Patrik Hagman
∗ Työntekijöitä tarvitaan seurakunnan työn mahdollistajina. Tämän lisäksi
heitä tarvitaan tehtävissä, joihin tarvitaan vihkimys tai erityistä osaamista.
∗ Päivitettävä kirkko- ja seurakuntanäkemystämme, joka lähtee liikkeelle
jumalanpalveluksesta, mutta myös sieltä, missä eri tavoin tehdään Jumalan
valtakuntaa näkyväksi.
∗ Kirkossa ei voi tulevaisuudessa tehdä jakoa ”meidän” ja ”heidän” välillä.
Kirkon on verkostoituva sinne, missä tehdään kristillisiä asioita.
∗ Tehtävänä olla uskollinen Kristukselle. Kristukselta lähteviä asioita ovat
kaste ja ehtoollinen.
∗ Stanley Hauerwas sanoo, että ehtoollinen luo kirkon. Se antaa kirkolle ajan
ja paikan, missä Kristus on läsnä. Tässä hän tukeutuu kirkon vanhaan
opetukseen. Kirkko elää jumalanpalveluksissa, messuissa.
∗ Luterilaisessa kirkossa on ja tapahtuu paljon toivoa antavia asioita; kirkon
täytyy ymmärtää, mitä tärkeää sillä on, ja kuinka arvokas se on.
∗ LLL
8. Vastuunkantajat haaste
∗ Edelleen haaste on vastuunkantajien mukaan kutsuminen: eri
piirit ja solut toimivat vastuunkantajina, isoset, jne.
∗ Seurakuntalaiset kantavat suuremman vastuun työstä: tämä on
tehtävä niin kauan kuin meillä on olemassa työntekijöitä, jotka
voivat auttaa uuden seurakunnan rakentamisessa.
∗ Osa seurakuntalaisten työtoveruudesta toimii hyvin ja pappina
voi tulla valmiiksi suunniteltuun tilaisuuteen: seurakuntalainen
työtoverina kantaa vastuun vastuunkantajien hankkimisesta ja
tehtävien jakamisesta.
∗ Osassa olemme vielä matkalla. (Helgoandin ja Haapajärven mallit
ovat hyviä messun osalta ja me olemme matkalla sitä kohden.)
∗ Seurakuntalaisille pitää tarjota mahdollisuus hyvin erilaiseen
osallisuuteen alkaen siitä, että seurakuntalainen tulee mukaan ja
istuu penkissä ja rukoilee jatkuen siihen, että osallistuu
vastuunkantajana eri tehtäviin messussa.
∗ Aina on välttämätöntä ottaa huomioon lapset, nuoret, jne.
9. Hyvä vastaanotto
∗ Modeuksen ”jälleennäkemisen ilo” on hyvä kuva
vieraanvaraisesta seurakunnasta.
∗ Tulijalle annetaan joko ohjelmalehtinen tai virsikirja ja
sunnuntain ohjelma ja hänet toivotetaan tervetulleeksi.
∗ Uusi tai harvoin käyvä - tervetulotoivotus ja parempikin
huomioon ottaminen on tärkeää.
∗ Hyvä ajatus on, että jumalanpalveluksessa ja
kirkkokahveilla on joku / jotkut, joiden tehtäväksi on
uskottu uusien kanssa seurustelu.
∗ Kirkkokahvit ovat olennainen osa yhteisöllisyyden
rakentamista ja sisään sulkevaa sekä vieraanvaraista
seurakuntaa.
∗ Työntekijät ja luottamushenkilöt osallistuvat messuun.
∗ Messussa on itselläkin hyvä olla.
10. Opetus
∗ Opetuksen messussa täytyy olla selkeää, Kristukseen
keskittynyttä, uskonelämää ruokkivaa ja lähimmäisen
rakkauteen rohkaisevaa.
∗ Vastattava kysymykseen, mikä tekee ihmisen elämästä
kristityn elämää?
∗ Viime aikoina lähettämisen yhteydessä olen rohkaissut
rukoilemaan tulevana viikkona yhden ihmisen puolesta ja
olemaan yhteydessä tai käymään yhden ihmisen luona.
∗ Ollut osa lähettämistä ja kristityn tehtävää tulevana
viikkona.
∗ ”Menkää maailmaan, rukoilkaa, olkaa yhteydessä
yksinäisiin, soittakaa, käykää katsomassa!”
11. Rakkauden lahjat
∗ Tarvitsemme uusia tapoja lahjoittaa: hyvän tekeminen lisää hyvinvointia.
∗ Ihmisillä on halu lahjoittaa enemmän seurakuntatyölle kuin mitä tapahtuu.
∗ Kolehtiin uusia mahdollisuuksia antaa – käteinen on häviävä vara:
tekstiviestit, erilaiset automaatit, pankkisiirrot, säännöllinen lahjoittaminen.
∗ Ihmisille mahdollisuuden lahjoittaa ruokaa apua tarvitseville. Jouluna ja
pääsiäisenä on jaettu kylän kauppiaiden ja Leijonien kanssa apua
tarvitseville perheille. Leipä, ja muu ruoka, taloudellinen avustaminen,
neuvonta ovat olleet jo pitkään diakonian arkea.
∗ Keräämme tavaralahjoituksia ystävyysseurakunnille ja toimitamme ne
perille: tavara tukee näiden kirpputorien kautta niiden taloutta ja antavat
mahdollisuuden ystävyysseurakunnille antaa diakonia-apua ihmisille.
∗ Meidän olisi hyvä luoda seurakuntalaisille säännöllinen mahdollisuus
lahjoittaa seurakuntatyöhön.
12. Back to Church Sunday
∗ Briteillä on ollut ”Back to Church Sundays” vuodesta 2004
alkaen. Seurakuntalaiset kutsuvat jonkun ystävän / ystäviään
kirkkoon. Tulokset rohkaisevia, mutta edellyttää, että
seurakunta on vieraanvarainen.
∗ Michael Harvey, Unlocking the Growth Trust. Mobilising every
church member to invite.
∗ Hän työskentelee kirjan periaatteiden toteuttamisen hyväksi .
∗ Mikä estää meitä pappeja ja seurakuntalaisia kutsumasta ihmisiä
jumalanpalvelukseen – häpeäkö?
∗ Fredrik Modeus: jumalanpalveluksen kehittäminen on koko
seurakuntaelämän kehittämistä. Se vaikuttaa kaikkeen alkaen
suhteesta Jumalaan jatkuen suhteeseen lähimmäiseen,
seurakuntaan, Pyhään Henkeen, jne.
13. Mission Action Plan
∗ Englannin kirkossa seurakunnilla ja hiippakunnilla on Mission Action
Planit: työ on suunniteltu alhaalta ylös niin että se palvelee seurakuntien
tavoittavaa toimintaa.
∗ MAP:it ulottuvat rekrytoinnista alkaen seurakunnan perustyön
suunnitteluun ja jumalanpalveluselämään sekä seurakuntalaisia
tavoittaviin hankkeisiin.
∗ Kirkko on olemassa maailman elämän tähden, lähetettynä maailmaan,
suuntautumaan ulospäin ja viemään sanomaa Jumalasta ja Vapahtajasta.
∗ Tärkeää nostaa messu seurakuntaelämän keskukseksi. Se on paikka,
jossa Kristus on luvannut olla läsnä ja antaa itsensä yhä uudestaan
kirkolleen.
∗ Sieltä seurakuntatyö alkaa ja sinne se päättyy; sieltä jokainen kristitty saa
voimaa elääkseen kristittynä maailmassa.
∗ Tässä kaipaan selkeää linjanvetoa hiippakunnalta (piispoilta) ja kaikilta
kirkon toimijoilta. On aivan välttämätöntä sitoutua yhteiseen työhön.
∗ Voisimme vaikka toimia kristittyinä yhdessä kahdeksannen käskyn
hengessä.