1. Petri Katko
Muurame
Yhteisen jumalanpalveluksen
toteuttaminenMuutoksen haasteita ja toimivaa toimintaa
lapsille.
”Jumalanpalveluselämän kehittämisessä on kyse hengellisestä uudistuksesta.
Kyseessä ei ole temppu ja kuinka se tehdään-juttu.”
Simo Lampela, lääninrovasti, Muuramen seurakunta
Alla on keskusteluaiheita karkeasti jaettuna isoista teemoista aina käytännön
toteutukseen. Keskustelun aiheet, työskentelyn ohjaaminen ja painopisteet
valitaan koulutettavan ryhmän oman tarpeen mukaan.Metodit myös kohderyhmän
mukaan.
LAAJAT HAASTEET
-Kuinka messun ympärille syntyy yhteisöllisyyttä?
-Kuka omistaa messun? Miten se näkyy?
- Onko muutoksen nälkä tarpeeksi suuri?
-Muutosta hidastaa: asenne, resurssipula, ajanhallinnan vaikeus,
työntekijäkeskeisyys
- Muutosta edistää: keskeneräisyyden hyväksyminen, ilo, palvelumieli
- Millainen on seurakuntakäsitys? Onko jokaisella oikeasti oma
tehtävänsä seurakunnassa?
-Hengellinen uudistuminen: rukous, luottamus, johdatus, herätys
Koulutustilaisuuden metodit:
ERI YHTEISÖJEN HAASTEET
- Millaisista yhteisöistä tullaan mukaan messuun?
- Onko työyhteisöllä tavoitteena yhteinen jumalanpalvelus?
- Haluanko itse olla mukana messussa?
- Vastuun jakaminen
- Työntekijöitten jaksaminen
- Asenneongelmat: ammattilaiset osaavat paremmin vs.
seurakuntalainen osaa oikeasti

2. - Työntekijän koulutus ja rekrytointi.
- osaamisen kohdentaminen tarpeen mukaan
- Messun arviointi ja suhteuttaminen toimintaympäristöön.
(paikallinen, yhteiskunnallinen, globaali)
- Kaikki ovat tervetulleita messuun. Onko se totta käytännössä?
Koulutustilaisuuden metodit:
TOTEUTTAMISEN HAASTEET
- Kuinka samassa messussa voivat viihtyä kaikenikäiset.
- Messun toteutus nousee seurakuntalaisten todellisesta elämästä:
seurakuntalaiset esillä messussa paljon, puheenvuorot,
rukoilijat, ehtoollisavustus, musiikin ja luovan toiminnan
toteuttajat, kirkkokahvien järjestäjät, ovella
vastaanottamassa, kolehtia keräämässä, mukana kaikissa
käytännön tehtävissä.
- Ajankäyttö yhteisessä suunnittelussa ja toteuttamisessa
- Mitkä tekijät luovat osallisuuden tunteen ja käytännön?
- Tehdäänkö oikeasti yhdessä alusta asti?
- Uudet roolit yhteisessä työskentelyssä, vastuun jakaminen
työntekijän ja seurakuntalaisten välillä.
- Kenellä on avaimet?
- Mitkä tekijät synnyttävät vieraanvaraisen messun?
Koulutustilaisuuden metodit:
IDEOITA MESSUNTOTEUTTAMISEEN LASTEN KANSSA
Tervetulleena
Messuun osallistuvan huomioiminen heti ulko-ovelta on tärkeää. On hyvä, että messussa on oma
henkilö lapsia varten. Hän voi varata etukäteen messusta pieniä lapselle sopivia tehtäviä ja tarjoaa
näitä tehtäviä lapsille jo sisään tullessa. Myös lapset voivat olla ovella tervehtimässä kirkkoon tulijoita
ja jakaa messun ohjelmia.
Kirkkokahveilla on hyvä huomioida myös pienille maistuvat syömiset.
Luovuudelle tilaa
Messun osioissa on tilaa monenlaiselle luovalle ja taiteelliselle esitykselle. Kiitoksen, ylistyksen ja
rukouksen eri teemat voivat tulla näkyviksi vaikkapa lasten tanssi- tai jumpparyhmän esityksessä.
Käytännön toteutuksessa on hyvä huomioida tarvittavat äänentoiston tekniikka sekä kirkkotilassa
tarvittava avoin tila. Myös uusiin kirkkovieraisiin on syytä varautua, kun lapset tuovat messuun
mukanaan vanhempansa.
Raamatun teksteistä ja pyhän teemoista voidaan tehdä piirrettyä tai valokuvattua taidetta, jota
esitellään saarnan tai rukousten aikana.
Liturgin hommissa
Mieti erikseen missä liturgisissa osissa lapsi voisi olla mukana. Esimerkiksi sunnuntain teeman

3. luonnehdinta messun alussa on helppo lukea. Lähettämissanat messun päätteeksi on hienoa kuulla
lapsen suusta. Tähän tehtävään voit pyytää vaikka pienen ryhmän lausumaan lähettämissanat yhteen
ääneen.Pappi voi ottaa ehtoolliselle avustajaksi lapsen, joka pitää leipälautasta.
Suntion hommissa
Varaa messun alkuun pieni kirkonkello, jota lapsi voi soittaa messun alkamisen merkiksi.
Myös oikeitten kirkonkellojen soittamiseen voit ottaa lapsen mukaan.
Ota lapset mukaan kirkkokahvien valmisteluihin, pöydän kattamiseen, tarjoiluun ja siivoamiseen.
Lapset voivat jakaa esirukouslappuja ja kyniä penkkeihin ja kerätä laput.
Lapset voivat kerätä kolehdin yhdessä suntion tai vanhempiensa kanssa.
Kirkkotilan valmisteluissa ja siivoamisessa lapset voivat toimia suntion apuna.
Mukana messussa
Jos seurakunnassa ei ole pyhäkoulua, voi lapsille tehdä pienen tehtävävihkon ko. sunnuntaihin
liittyen.Tehtävävihkon sisältö seuraa messun kaavaa ja liturgi/saarnaaja voi ottaa puheissaan
huomioon joitain erityisiä vihkosta löytyviä asioita.
Jos kirkossanne on kastepuu, johon kiinnitetään kastettujen nimet, voivat lapset olla tekemässä
tämän. Tähän voi kutsua mukaan myös kastetun lapsen vanhempia ja kummeja.
Lapsia voi ottaa mukaan aikuisten juttuihin. Kuoroissa tai soittoryhmissä voi olla mukana lapsia
yhdessä aikuisten kanssa.
Kiitoksen ja ylistyksen kohdissa lapset voivat osallistua riemuun heiluttamalla erivärisiä huiveja, jotka
jaetaan messun alussa lapsille.
Erivärisillä huiveilla voi osoittaa osallisuuttaan rukouksissa, kun lapsella on käytössä monenvärisiä
huiveja. Esim. Tietty väri liittyy tiettyyn aiheeseen ja sitä heilutetaan, kun halutaan osoittaa, että on
kokenut samaa.
Aikuisille jaettavan esirukouslapun sijaan lapselle voidaan antaa värikäs lasihelmi, jonka voi pudottaa
esim. läpinäkyvään vesiastiaan esirukouksen aikana.