Fysiikan työselostusten ohjaus coachaamalla
Kehitysprojektin loppukatsaus
Ossi Pasanen
Metropolia ammattikorkeakoulu
Slideshare-versio 20.11.2014
(seminaariesitys 28.5.2014)

Mitä coaching on?
Coaching on ohjausmenetelmä, jossa henkilöä autetaan
tavoitteiden asettamisessa ja löytämään itse keinoja niiden
saavuttamiseksi.
Coachingkeskustelussa käytetään avoimia kysymyksiä, jotka
etenevät ns. GROW-mallin vaiheiden mukaan:
G (goal) Tavoitteen asettaminen
R (reality) Lähtötilanteen tunnistaminen
O (options) Vaihtoehtojen etsiminen
W (way forward) Jatkotoimista päättäminen

Projektin tavoitteet
Tavoitteena oli
auttaa opiskelijaa kehittymään työselostusten laatimisessa
kehittää opiskelijan itseohjautuvuutta (self-coaching)
vähentää työselostusten arvioinnista opettajalle syntyvää
kuormitusta ja stressiä
Toteutusidea
Työselostusten ohjaaminen ja arviointi hyödyntäen coachaavia
menetelmiä.

Toteutus
! Ohjausprosessin tukena työselostusohje, malliselostus sekä
yksityiskohtaiset arviointikriteerit ja arviointilomake.
Työselostuksen itsearvointilomake
Säilytä tämä lomake huolella siihen asti, kunnes opettaja on
arvioinut selostuksen ja merkinnyt tuloksen muistiin. Opiskelijan nimi:
Tämän itsearvioinnin täyttämiseksi sinun tulee verrata omaa
selostustasi Tuubista löytyvään selostusohjeeseen.
Laboratoriotyön nimi:
OHJEET:
1. Täytä oheiseen itsearviointilomakkeeseen omat arvosanatavoitteesi kaikkien kohtien osalta.
2. Käy selostus läpi kaikkien kohtien osalta ja vertaa sitä selostusohjeessa annettuihin neuvoihin.
Täytä arvosanat sarakkeeseen 1. itsearviointi.
3. Jos tavoitteen ja itsearvioinnin välillä on kehitettävää, niin kirjoita kyseiseen
kohtaan viivalle yksi asia, jota kehittämällä pääsisit lähemmäksi tavoitetta.
4. Jos et löytänyt mitään kehitettävää, palaa vielä tavoitteisiin ja korota yhtä vapaasti
valitsemasi osa-alueen tavoitetta yhden arvosanan verran ja palaa kohtaan 3.
5. Arvioinnin tuloksena olet saanut 1-6 kehityskohdetta selostuksellesi.
Valitse näistä ainakin yksi, jonka osalta päätät parantaa selostusta.
Käy hommiin!
6. Kun olet parantanut selostuksessa vähintään yhtä asiaa, tee itsearvionti uudestaan
eri osa-alueille, sekä arvioi lisäksi kohta "5. Laboratoriotyöskentely".
7. Laske 2. itsearvioinnin arvosanojen keski-arvo ruutuun arvosanaehdotus.
8. Pyydä lopuksi opettaja arvioimaan selostus.
Käytä arvioinnissa arvosana-asteikkoa 0-5. (0=hylätty, 5=erinomainen)
Selostuksen arvioinnin osa-alueet oma tavoite 1. itsearviointi 2. itsearviointi opettajan arvio
1. Rakenne, sisältö ja ulkoasu
(vaaditut osat, laajuus/kattavuus, selkeys, muotoseikat)
Kehitysehdotus
2. Teksti, kuvat ja taulukot
(selkeys, virheettömyys, kaikki vaadittava)
Kehitysehdotus
3. Laskut ja tulokset
(virheettömyys, kaikki vaadittava)
Kehitysehdotus
4. Päätelmät
(vertailuarvot, oma pohdinta)
Kehitysehdotus
5. Laboratoriotyöskentely
(työtavat ja mittausten onnistuminen)
Arvosanaehdotus
(keskiarvo)
Arvosanakriteerit kääntöpuolella!
+ +
+ +
+ +
+
/ 5
+
/ 5
Ð Ð

Toteutus
! Ohjaus ja arviointi tapahtui työselostuspajoissa.
Prosessi eteni seuraavasti:
1 Opiskelijalla mielessä tavoitearvosana selostuksesta.
2 Opiskelija kirjoitti selostusta sekä kotona että pajassa.
3 Kun selostus valmis, opiskelija täytti itsearviointilomakkeen.
4 Opettaja kävi selostuksen läpi yhdessä opiskelijan kanssa ja
antoi arviointikriteereihin perustuvaa suullista palautetta.
5 Opiskelijalle annettiin mahdollisuus parantaa selostusta.
6 Kun opiskelija oli tyytyväinen, tehtiin loppuarviointi.

Tulokset
Aiempiin toteutuskertoihin verrattuna saavutettiin seuraavaa:
Opiskelijat kehittyivät työselostusten laadinnassa nopeammin
kuin aiemmilla kursseilla.
Ensimmäisten selostusten jälkeen opiskelijoita ei tarvinnut
juurikaan ohjata. Itseohjautuvuus kehittyi nopeasti.
Opettajan työnkuva muuttui täydellisesti. Selostuksia ei enää
kasaantunut tarkastettavaksi, sillä arviointi tapahtui
välittömästi luokassa opiskelijan kanssa.
Koko prosessi muuttui huomattavasti selkeämmäksi ja
täsmällisemmäksi kuin aiemmin.

Havaintoja
Alussa opiskelijat olivat hyvin ihmeissään ja epäluuloisia
toteutustapaa kohtaan.
Prosessi muovautui vähitellen sulavaksi ja opiskelijoiden asenne
parantui.
Suullinen palaute oli tehokasta ja meni hyvin perille!
Opiskelijat alkoivat ymmärtää, mitä ominaisuuksia hyvältä
työselostukselta vaaditaan.
Opettajalle syntyi parempi käsitys opiskelijoiden
kirjoitusprosessista ja tavoitteista.

Yhteenveto
Edellytys opiskelijan itseohjautuvalle työskentelylle on selkeät ohjeet
siitä, mitä lopputulokselta odotetaan ja millaisin kriteerein
lopputulos arvioidaan.