17.10.2019 Eurassa metsä- ja luontoalan toimijoille järjestetyn yhteistyöneuvottelun Pyöreän pöydän neuvottelu materiaali Sarjassa yhdistettynä: Avaus: Helena Herttuainen - Suomen metsäkeskus FSC-sertifiointi ja HCV-alueet: Markus Nissinen - MTK metsälinja Luontokohteiden nykytila: Risto Vilen - Satakuntaliitto Monimetsä -hanke jatkuu: Jarmo Uimonen - Suomen metsäkeskus Pyöreän pöydän esitykset Alueellisen metsäohjelman kirjauksiksi: sihteerinä neuvottelussa toimi Tapio Nummi - Suomen metsäkeskus

1. Lounais-Suomi
17.10.2019
Helena Herttuainen
Pyöreän pöydän
neuvottelu

2. • Jos ympäristötukeen ohjataan 6 miljoonaa (1 milj. eur luonnonhoidonhankkeisiin),
alustavia tavoitelukuja:
› SMK valmistelu 2600 ha (vuoden 2019 tavoite 2200 ha)
› Toimijoiden valmistelu 600 ha (vuoden 2019 tavoite 400 ha, toteuma 31.8. yht. 377 ha)
› SMK valmistelu noin +4 htv ja päätöksenteko noin +0,3 htv - > eli lisäresurssia!
› Toimijoiden tekemän työn merkitys kasvaa. Osaksi palvelutarjontaa metsänomistajille.
› Toimijoiden valmistelu, 377 ha nyt ; 20 % pinta-alasta ja noin 16 % tukisummasta.
› Toimijoiden valmistelemien ympäristötukisopimusten määrä on lisääntynyt, mutta alueelliset
erot ovat suuria.
› työtä toimijoiden perehdyttämiseen, aktivoimiseen ja pitkäjänteiseen tukemiseen on
tehostettava
› Korvaus toimijalle tehdystä työstä.
• Metsätiedon tuotannon koealamittaus 2020
› Maastomittauksen resurssitarve lisääntyy merkittävästi
› Metsävaratiedon ajantasaisuus ja laatu parantuvat
Metso-rahoitus määräaikaiseen suojeluun 2020
yhteensä noin 7 miljoonaa euroa (n. 5 milj. 2019)

3. METSO-välitys toteuma 25.9.2019
Palvelualue Maakunta
Pohjois-Pohjanmaa 15,4 1
Pohjoinen yhteensä 15,4 1
Keski-Suomi 8,14 1
Pohjois-Savo 42,4 5
Itäinen yhteensä 50,54 6
Etelä-Pohjanmaa 27,47 6
Keski-Pohjanmaa 97,3 3
Satakunta 9,9 3
Varsinais-Suomi 21,08 4
Pirkanmaa 97,02 14
Läntinen yhteensä 252,77 30
Etelä-Karjala 22,95 4
Etelä-Savo 31,9 3
Kymenlaakso 7,8 2
Kaakkoinen yhteensä 62,65 9
Kanta-Häme 42,8 9
Pohjanmaa 62,84 15
Päijät-Häme 89,81 11
Uusimaa 185,18 18
Eteläinen yhteensä 380,63 53
Pysyvään suojeluun
välitetty
761,99Ha
99Kpl
METSO-kaudella
välitetty jo noin
9 000 hehtaaria!

4. Luonnonhoito ja alueelliset metsäohjelmat 2021-2025
• Luonnonhoito metsäohjelmiin sisäänkirjoitettuna, ei erillinen liite
niin kuin aiemmin
• Kysely: https://link.webropolsurveys.com/S/35AF7FDEE6F48328
• Palvelualueiden luonnonhoidon asiantuntijat avainroolissa
› AMO:jen luonnonhoidon tavoitteiden asettelussa
› AMO-työpajojen ohjaamisessa
› Tausta-aineistojen tuottamisessa

5. Metsätalouden vesiosaajan oppimispolku
• Käynnistynyt kesäkuussa 2019
• Mukana 5 läntisen palvelualueen asiakas-/metsäneuvojaa
• Osaamisen siirtäminen kokeneilta asiantuntijoilta uusille osaajille.
• Käydään läpi vesiensuojelusuunnittelu vaihe vaiheelta aina
hankehakuun ja lopulta toteutukseen saakka
• Jokaisella opiskelijalla/parilla oma suunnittelualue
• Itseopiskelutehtäviä, skype-koulutuksia/työpajoja ja maasto-opetusta
Kuva: Jyri Pääkkönen

6. • Luontotieto kuvaa metsä- ja vesiluonnon ekologista tilaa,
monimuotoisuuden turvaamisen tarvetta
metsätaloustoimenpiteissä sekä vesien- ja luonnonhoidon
toimenpiteiden tarvetta ja toteutusta.
• Tavoite: Metsäkeskus tuottaa, ylläpitää ja jakaa 2020-
luvulla koko Suomen metsät kattavaa, ajantasaista,
laadukasta ja käytännön metsätalouteen soveltuvaa
metsä- ja luontotietoa.
Metsävara- ja luontotietojärjestelmän
uudistaminen

7. • Eriytetään Metsäkeskuksessa syntyvän luontotiedon tuotanto
omaksi prosessiksi
› Tulevaisuudessa luontotiedot omina aineistoinaan (tietotasoina).
• Mitä hyötyjä odotettavissa?
› Ajantasaistus on ketterämpää
› Tiedon ylläpito tehostuu
• Luontotiedon automaattinen paikkatietoprosessointi ja
kaukokartoituksen hyödyntäminen
› Esim. säästöpuut, kuollut puu, kerroksellisuus, eroosioherkkyys,
suojavyöhykkeet, potentiaaliset luontokohteet
Metsävara- ja luontotietojärjestelmän
uudistaminen

8. • MMM myönsi toukokuussa 2019 rahoituksen hankkeelle
'Uudistuva metsä- ja luontotieto ja palvelualusta'
› Rahoitus kattaa vuodet 2019 ja 2020 ja osa siitä on kohdistettu
uuden metsävara- ja luontotietojärjestelmän kehittämiseen
› Tämä rahoituspäätös nopeutti projektin käynnistämistä
Ja miksi juuri nyt?

9. Kamala luonto – Ihana Monimetsä

10. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus

11. FSC-sertifioinnin kontrolloitu
puu ja HCV-alueet
Lounais-Suomen monimuotoisuuden
pyöreä pöytä,
Eura 17.10.2019
Markus Nissinen
ympäristöasiantuntija
MTK-metsälinja

12. PEFC/02-44-03
Mitä tarkoittaa kontrolloitu puu (CW)?

13. PEFC/02-44-03
Riskinarviointi
• FSC -metsänhoitostandardin määrittelemillä HCV-alueilla on tiettyjä standardin
määrittelemiä arvostettavia ominaisuuksia, joita tulee turvata
• Kv. FSC teetätti riskinarvioinnin konsulttityönä
• Riskinarviointi osoitti, että ongelmia tietyissä kohteissa
• Oltava riskityökalu  kartta-analyysi -työkalu
• Auditoija hyväksyy tai hylkää
• FSC:n kontrolloidun puun riskinarviointiin perustuvat muutokset puunhankinnan
käytännöissä voimaan 27.5.2019

14. PEFC/02-44-03
Miksi FSC vaikuttaa myös PEFC-metsiin?
• Syynä FSC MIX –tavaralaji
• Osa puusta peräisin muualta kuin FSC-metsistä (kontrolloitu
puu, CW)
• Puun alkuperä pitää myös todentaa (Chain of custody)
• Mitä kontrolloitu puu edellyttää metsänomistajalta?
• Kontrolloidun puun toimenpiteet ovat puuta ostavan tai
välittävän tahon vastuulla.
• Hankintakaupassa asiasta sovitaan puun ostajan kanssa.

15. PEFC/02-44-03
FSC kontrolloidun puun pelisäännöt
Kontrolloitu puu ei saa olla
1. laittomasti hakattua
2. lähtöisin alueilta, joissa perinteisiä oikeuksia tai kansalaisoikeuksia rikotaan
3. lähtöisin metsistä, joissa metsänkäyttö uhkaa korkeita suojeluarvoja – niin
sanotut korkean suojeluarvon kohteet (HCV, high conservation value)
• Puhtaasti FSC-sertifoinnin sisäinen termi
4. lähtöisin alueilta, joissa luonnonmetsää on hakattu puuplantaasin tai muun
korvaavan maankäyttömuodon tieltä
5. sellaista, jonka perimää on muunnettu geenitekniikan keinoin

16. PEFC/02-44-03
Kontrollitoimenpiteissä kohdennettuja tarkastuksia
• Pyritään tunnistamaan todelliset HCV-alueet ja niiden arvokkaat elinympäristöt.
• FSC-sertifioinnin HCV-kriteerejä
• Vähintään 50 ha yhtenäinen alue Keski- ja Etelä-Suomessa
• 20 ha hemiboreaalisella, 100 ha pohjoisboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä
• Esim. runsaslahopuustoinen kg-metsä ja turvemaa
• eri-ikäisrakennetta ja >7-10 m3/ha lahopuuta
• Esim. luonnontilainen suo, luonnontilalta erottuvat lehdot, rantametsät jne.
• Tarkistusten apuna Tarkistusten priorisointikartta
• Metry tilasi, Tapio toteutti
• Suurimmasta osasta talousmetsien leimikoista ei muodostu HCV-alueita
• Tarkistukset paikkatieto ja/tai maasto
• Jos kohde todetaan FSC-sertifioinnin kriteerien mukaiseksi HCV-alueeksi, hakkuu
mahdollinen usean elinympäristön osalta peitteisin menetelmin

17. Kontrollitoimenpiteet
1. Leimikkosuunnitelman vertaaminen tarkistusten priorisointikarttaan
2. HCV-alueen mahdollisuuden poissulkeminen paikkatiedon tai
maastotarkistuksen perusteella
3. Suojeluarvoiltaan merkittävän metsän käsittely toteutetaan siten, että se
ylläpitää tai parantaa ominaisuuksia, joihin metsän suojeluarvo perustuu

18. PEFC/02-44-03
Ajatuksia
• FSC:n ulkopuolisille metsänomistajille HCV-alueita ei ole.
• Metsänomistajalla oltava aina kaikki tieto metsistään ja mahdollisuus tiedon
korjaamiseen.
• Teollisuus on sitoutunut FSC-sertifiointiin, ja vastaa kaikesta HCV-alueisiin
liittyvästä toiminnasta
• Kartta-aineistoa käytetään vain potentiaalisten HCV-alueiden tunnistamiseen CW-
pelisääntöjen mukaisesti.
• Tiedotus ja koulutus
• Kustannukset

19. PEFC/02-44-03
Mietteitä
• Vaikutukset puukauppaan
• Vaikutukset tilakauppaan
• Vaikutukset luonnonhoitoon
• Vaikutukset METSO:on
• Vaikutukset FSC-sertifiointiin

20. Maakuntakaavan S- ja SL-alueet
SL-alueita 154 kpl, 42 978 ha
SL-kohteita, 83 kpl, alle 10 ha/kohde
S-alueita 66 kpl, 20 039 ha
S-kohteita 19 kpl, alle 10 ha/kohde
Luontoarvojen päivitys -> tavoite:
Satakunnan maakuntakaavan S- ja SL-alueiden
nykytilan arviointi ja tiedon päivittäminen
mahdollisista elinympäristömuutoksista johtuen

21. S- ja SL-alueiden nykytilan arviointi
Toukokuu 2019:
- maastokohteiden valintaprosessi: paikkatieto,
tehdyt luontoselvitykset, tietokannat ym.
- jako toteutuneisiin ja toteutumattomiin
- Pääosin toteutumattomia kohteita kertyi 126
kpl, yht. n. 6000 ha
- maastotyön tueksi laadittiin luokittelu kohteiden
nykytilan ja muutosten arvioimiseksi

22. Maastojakso 3.6.- 16.8.2019
• kohteita käytiin tarkistamassa 108/126 kpl
• lopuista saatu lisätietoa tai suojeltu kesän aikana
S- ja SL-alueiden nykytilan arviointi

23. S- ja SL-alueiden nykytilan arviointi
Raportti 17.8. -> 1.11.2019
• 122 kohteesta kohdekuvaukset
• kohdekuvaus: yleiskuvaus alueesta, keskeiset
luontoarvot, luokittelu, rajaus ja mahdollinen
tarkennus, kuvia, uhanalaisia luontotyyppejä ja lajeja,
suositus kaavamerkinnäksi esim. S->SL, ym.
• kohteet kunnittain: kuntakartta
• luonnosvaihe lokakuun loppu 2019

24. S- ja SL-alueiden nykytilan arviointi

25. S- ja SL-alueiden nykytilan arviointi

26. Luonnonarvojen säilyneisyys vaihtelee eri elinympäristötyypeillä
Taantumisen syitä Satakunnassa
• meren saaristo ja rannikko: merilinnusto taantuu kaikkialla,
huvilarakentaminen
• sisävedet ja rannat: umpeenkasvu, kosteikkolinnuston yleinen
taantuminen
• suot: reunojen ojitus kuivattaa lähes kaikkia kohteita, muutamalla
kohteella turvetuotantoa, suolinnuston taantuminen
• metsät ja puustoiset korvet: hakkuut, ojitukset
• lehdot ja lähteiköt: hakkuut, ojitukset, vedenotto
• perinnebiotoopit: hoidonpuute ja umpeenkasvu

27. Luonnonarvojen säilyneisyys vaihtelee eri elinympäristötyypeillä
• lähes kaikilla kohteilla on tapahtunut ainakin lievää laadullista
taantumista esim. soiden hidas kuivuminen, linnuston taantuminen
• metsäisillä kohteilla osia alueista on harvennettu tai jopa
avohakattu. Ympäröivän alueen avohakkuut johtaneet haitalliseen
reunavaikutukseen. Rantalehdot säästyneet keskimäärin parhaiten.
• kallio- ja harjumetsiäkin on hoidettu tai avohakattu.
• ketojen ja niittyjen pitkälle mennyttä umpeenkasvua useilla
kohteilla. Pieni osa tyydyttävällä tasolla.
• muutamalla kohteella luonnontila on myös parantunut. Esim. järveä
kunnostettu, vanhan metsän lahopuuston määrä lisääntynyt ja
majava tehnyt monimuotoisen patoaltaan.
Ympäristömuutoksista maakuntakaavan kohteilla:

29. Havaintoja/Tapio Nummi
• Luonnossa vain muutos on pysyvää
• Metsälaki ei ole näillä alueilla voimassa
• Ovatko nykyiset keinot riittäviä estämään tahattomat
elinympäristöjen heikentämiset (mki- ja
ojitusilmoitukset, paikkatietojärjestelmät)?
• Onko maanomistajan informointia tehty riittävästi?
• SL merkintä turvaa kohteen? ja maanomistajan
oikeusturvan paremmin kuin S-merkintä
• Annetaanko luonnon muuttua vai tehdäänkö
ennallistamistoimia?

30. Pyöreän pöydän neuvottelu 17.10.2019 L-S
Monimetsä II –jatkoaskel luonnonhoitoon
2019 toimenpiteet erityisesti metsänomistajille suunnattuja

31. • Laatuloikka luonnonhoitoon –lenkit metsänomistajille
› n. 2h kestäviä lenkkejä (rauhallisesti kävellen ja keskustellen)
› Kerrotaan talousmetsien luonnonhoidon keinoista (Monimetsä –
tarkistuslistan asioista), mukana myös muita toimijoita (mm.
firmat, Mhy) keskustelemassa metsänomistajien kanssa.
› Esitellään toteutettuja luonnonhoidon keinoja erilaisissa
metsänkäsittelyissä.
› Pohditaan leimikkotasolla erilaisia ratkaisuja ja mahdollisuuksia
luonnonhoidon huomioimiseen.
› Metsikön eri kehitysvaiheissa käytettävien keinojen esiin
nostaminen.
› 17 lenkkiä pidetty, osallistujia n. 200 (n. 250 ilmoittautunutta).
Jokaisella palvelualueella on järjestetty vähintään 2 tilaisuutta.
› Kerätään palaute ja kokemukset ensi vuotta varten.
Monimetsä II –jatkoaskel luonnonhoitoon
2019 toimenpiteet erityisesti metsänomistajille suunnattuja

32. • Kerrotaan talousmetsien luonnonhoidon keinoista
käytännönläheisesti (tiedon lisääminen).
• Kannustetaan metsänomistajia pohtimaan omia luonnonhoidon
tavoitteita.
• Lisätään metsänomistajan kiinnostusta ja kykyä tunnistaa
monimuotoisuuden turvaamisen mahdollisuuksia omassa
metsässään.
• Järjestetään metsänomistajille matalan (osallistumis)kynnyksen
tilaisuus, jossa voi keskustella ja kysyä talousmetsien
luonnonhoidon eri teemoista ja keinoista metsäammattilaisilta.
Miksi laatuloikka luonnonhoitoon lenkkejä
järjestetään metsänomistajille

33. • Säästä, hoida ja suojele metsäluontoa –webinaarisarja
› 15.10 Asiantuntija vastaa -webinaari talousmetsien luonnonhoidosta
› 7.11 Luonnonhoito hakkuissa ja metsänhoidossa, Monimetsä-
tarkistuslistan keinot
› 14.11 Luonnonhoitohankkeet ja maanomistajan oma aktiivinen
luonnonhoito
› 21.11 METSO -ohjelma, ympäristötuki, määräaikainen ja pysyvä suojelu
Webinaarit palvelevat laajaa kohdejoukkoa ja mahdollistavat
metsänomistajien osallistumisen paikasta ja ajankohdasta riippumatta.
• Talousmetsien luonnonhoito –testi (Millainen luonnonhoitaja olen)
Gimlet verkko-oppimisympäristössä valmistuu vuoden lopussa.
• Talousmetsien luonnonhoidon viestintä; metsänomistajanäkökulman
esiin nostaminen!
• Jatkohankkeen 2020-2022 suunnittelu
Monimetsä II –jatkoaskel luonnonhoitoon
2019 toimenpiteet erityisesti metsänomistajille suunnattuja

34. • 1. Metsänomistajien tietoisuuden lisääminen
› Laatuloikka luonnonhoitoon lenkit jatkuu 2-3 kpl/palvelualue
› Metsänomistajille suunnattua koulutusta, tilaisuuksia ja materiaaleja
• 2. Toteuttajien osaamisen kehittäminen
› Toimijakoulutusten jatkaminen alueilla ykköshankkeen konseptilla
› Urakoitsijoiden ja toteuttajaportaan osaamisen vahvistaminen
› Luonnonhoidon paikkatiedon hyödyntämisen osaaminen
• 3. Palveluiden kehittäminen
› Luonnonhoitoon liittyvät palvelutarpeet metsänomistajilla
› Luonnonhoidon kustannusten selvittäminen, esimerkkejä
› Selvitys luonnonhoidon neuvontatyökalun ja tarkistuslistan käyttöönotosta
• 4. Viestintä
› Monipuolista viestintää talousmetsien luonnonhoidosta, näkyvyyttä ja
viestintämateriaalin tuottaminen
Monimetsä II –jatkoaskel luonnonhoitoon 2020-2022
alustavia kehittämisteemoja/otsikoita (hankesuunnittelu käynnissä)

36. Lounais-Suomen
metsäohjelma
Environment-teema

37. Metsien suojelu
• Tavoite:
• Toimenpiteet:
› Metsokohteiden markkinointi kaavojen toteutumattomille
suojelualueille
› Kaavojen s- ja sl-alueiden neuvonta ja tiedotus
metsänomistajille

38. Luonnonhoitohankkeet
• Tavoite:
• Toimenpiteet:
› Suojelukohteiden ulkopuolisen ojituksen vaikutukset
suojelualueille, vesien johtaminen suojelualueille

39. Talousmetsien luonnonhoito
• Tavoite:
• Toimenpiteet:
› Inventointeja luontoarvoista -> minimi, joka tulee säilyttää
› Talousmetsien suuri pinta-ala -> luonnonhoidolla suuri vaikutus
monimuotoisuuteen, säästöpuut ym.
› Tekopökkelöt, pieni taloudellinen uhraus
› Puukaupan yhteydessä luonnonhoidon tarkastuslista käyttöön
› Monimuotoisuus huomioidaan erilaisissa töissä, jotka eivät
varsinaisesti luonnonhoitoa (sorakuopat, kosteikot, lammikot,….)
› Jatkuvan kasvatuksen edistäminen, erit. turvemailla
› Myrskyjen vaikutus metsiin => metsien terveyttä
vahingoittamattoman lahopuun säilyttäminen

40. Vesiensuojelu
• Tavoite:
• Toimenpiteet:
› Pohjavesialueiden ojitukset ym. erityistarkasteluun,
vesiensuojelu

41. Muuta
• Tavoite:
• Toimenpiteet:
› Metsien rooli ilmastonmuutoksessa; selvitetään tarkemmin
› Vieraslajien leviämisen ehkäisy
› Kaavat tietokantoihin kaikille toimijoille
› Puuntuottamisen ja muiden ekosysteemipalvelujen
yhteensovittaminen

42. Muut sovittavat toimenpiteet, ei
kirjata AMOon
• Toimenpiteet:
• Tehdään aloite metsäpaloalueiden saamisesta METSOn piiriin,
korvaustaso kuntoon
• Teetetään opinnäytetyö millaisia tavoitteita on suurten
kaupunkien uusissa metsäsuunnitelmissa