Suomen metsäkeskuksen hallinnoiman Metsien aktiivinen ja toimiva omistus -hankkeen Porissa 5.2.2019 järjestämän Sukupolvenvaihdos- ja metsäverotilaisuuden materiaalia. Tilaisuusjärjestelyissä mukana Mhy Satakunta ja Länsi-Suomen Osuuspankki Metsätilan omistajanvaihdos - Antti Pajula, Suomen metsäkeskus

1. Pori 5.2.2019
Antti Pajula, Suomen metsäkeskus
Metsätilan omistajanvaihdos

2. Taustatietoa metsätilojen
sukupolvenvaihdoksista
• Metsänomistajien keski-ikä on jo yli 60
vuotta ja nousee koko ajan, kolmannes
metsänomistajista on täyttänyt 70 vuotta
• Uusien metsänomistajiksi tulevien keski-
ikä on yli 50 vuotta
Omistajaa vaihtaa vuosittain noin 15 000 metsätilaa
Kauppa vieraalle 18 % Sukulaiskauppa 37 %
Perintönä
tai lahjana 45 %

3. Sukupolvenvaihdoksen
päätekijät
Omistaja
Jatkaja Metsä

4. Elinaikana
oikeustoimikelpoisena
Yksinomistus
Lahja
Yhteisomistus
Kauppa
Kuoleman
jälkeen
Perinnöstä
luopuminen
Normaali
perimys
järjestys
Testamentti
Omistajanvaihdos
Osin
lahja
Täysi
hinta
Kuolinpesä

5. Luovutetaan kokonaisuuksia
1.2.2019 5
Maijalle
Metsät
Liisalle
Kaupunki-
asunto
Matille
Mökki
Rahalla tasoitetaan, kaikki saavat yhtä paljon€
Lapset säästyvät tulevilta selvittelyiltä ja riidoilta

6. Metsätilojen arvostus perintö- ja lahjaverotuksessa
• Metsätilan käyvän arvon määritys tapahtuu yleensä metsäammattilaisen
tekemän tila-arvion perusteella (summa-arvomenetelmä) metsikkökuvioittain
+ Maapohjan arvo
+ Taimikoiden arvo
+ Puustoisilla metsikkökuvioilla puuston hakkuuarvo
+ Mahdollinen odotusarvolisä
• Lopuksi tehdään tilakohtainen tukkualennus (usein noin 30 %, tukkualennus
huomioi metsän erityispiirteet sekä yleiset hoito- ja hallintomenot)
• Arvio voidaan tehdä myös ns. tuottoarvomenetelmän avulla
• Metsäsuunnitelma tai Metsään.fi - tiedot ovat hyviä apuvälineitä tila-arvion
tekemiseen ja sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tehtävien hakkuiden
suunnitteluun

7. Metsätilojen arvostus perintö- ja lahjaverotuksessa
• Alle 15 hehtaarin tiloilla (Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa
alle 30 ha ja Lapissa alle 60 ha) voidaan verotuksessa
vaihtoehtoisesti käyttää laskennallista metsämaan arvoa, joka
perustuu keskimääräisiin kauppahintoihin.
• Pinta-alana voidaan käyttää metsän vanhan pinta-alavero-
luokituksen mukaista pinta-alaa, kun käytetään metsämaan
laskennallista arvoa
• Metsämaan ja joutomaan pinta-alat löytyvät metsänomistajan
omasta esitäytetystä veroilmoituksesta tiloittain

8. Metsätilojen arvostus perintö- ja lahjaverotuksessa
V. 2019 sovellettavat metsämaan laskennalliset arvot:
- Uusimaa 5 100 €/ha - Etelä-Savo 3 900 €/ha
- Varsinais-Suomi 5 000 €/ha - Pohjois-Karjala 2 900 €/ha
- Satakunta 4 300 €/ha - Pohjois-Savo 3 100 €/ha
- Ahvenanmaa 4 400 €/ha - Etelä-Pohjanmaa 2 800 €/ha
- Keski-Suomi 3 800 €/ha - Pohjanmaa 3 100 €/ha
- Kanta-Häme 4 600 €/ha - Keski-Pohjanmaa 2 600 €/ha
- Pirkanmaa 4 400 €/ha - Pohjois-Pohjanmaa 1 800 €/ha
- Päijät-Häme 4 800 €/ha - Kainuu 1 700 €/ha
- Kymenlaakso 3 900 €/ha - Lappi 1 200 €/ha
- Etelä-Karjala 4 100 €/ha
- Joutomaan arvo koko maassa 50 €/ha

9. Metsätilan sukupolvenvaihdoksen eri vaihtoehdot
Vastikkeelliset luovutukset
1. Kauppa käypään hintaan (vastike yli 75 % käyvästä arvosta)
2. Lahjanluontoinen kauppa (vastike enintään 75 % käyvästä
arvosta)
3. Vastikkeellinen vaihto
• Ostajan tulee maksettavaksi varainsiirtovero (4 % vastikkeesta)
• Myyjälle tulee usein maksettavaksi luovutusvoittovero (30 - 34 %
luovutusvoitosta) pois lukien verovapaat lähisukulaisten väliset spv –
luovutukset tietyin ehdoin
• Lahjanluontoisissa kaupoissa ostajalle tulee mahdollisesti lahjavero ja
oikeus metsälahjavähennykseen
• Ostajalle syntyy metsävähennysoikeus (60 % metsätilan hankinta-
menosta), vähentää oleellisesti tulevia puun myyntien veroja

10. Metsätilan sukupolvenvaihdoksen eri vaihtoehdot
Vastikkeettomat luovutukset
1. Perintö (normaali perimysjärjestys)
2. Testamentti
3. Lahja
• Saajan maksettavaksi tulee useimmiten joko perintövero tai
lahjavero
• Luovuttajalle ei tule veroseuraamuksia
• Saajalle ei synny uutta metsävähennysoikeutta
• Mikäli luovuttajalle on jäänyt käyttämätöntä
metsävähennysoikeutta, siirtyy se uuden omistajan käyttöön
vastikkeettoman luovutuksen yhteydessä
• Isompien metsäalojen lahjoituksessa voi lahjasaajalle syntyä
oikeus metsälahjavähennykseen

11. Luovutusvoittoverosta vapaan ns. lähisukulais-
kaupan edellytykset
• Koskee verovelvollisen (metsätilan myyjän) harjoittamaan maatalouteen tai
metsätalouteen kuuluvan kiinteän omaisuuden myyntiä (ei koske irtaimeksi
omaisuudeksi katsottavan kuolinpesäosuuden myyntiä)
• Saajana (ostajana) on verovelvollisen (myyjän) lapsi, hänen lapsensa tai
tämän rintaperillinen tai verovelvollisen sisar, veli, sisar- tai velipuoli. Kaikki
edellä mainitut voivat olla ostajana yksin tai yhdessä puolisoidensa kanssa
• Omaisuus on ollut yhteensä yli 10 vuotta luovuttajan (myyjän) tai hänen ja
sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti
• Verovapaus purkautuu, jos saaja (ostaja) luovuttaa (= myy) kiinteistön
edelleen ennen 5 vuoden aikarajaa

12. Muiden vastikkeellisten luovutusten verotus
• Luovutusvoittoveroa joutuu maksamaan silloin, kun metsämaan myynnistä
syntyy luovutusvoittoa
- Metsän myyntihinta on suurempi kuin metsän hankintameno (myyjän oma
ostohinta, perintöveroarvo tai lahjaveroarvo lisättynä metsän myynnin ja
hankinnan kuluilla)
• Metsämaan myynnistä voi syntyä myös luovutustappio
• Käytetty metsävähennys lisää luovutusvoittoa tai pienentää tappiota
• Luovutusvoittoverotukseen sovelletaan suhteellista verokantaa (30 – 34 %)
• Yli 10 vuotta omistetun omaisuuden hankintameno on joko 40 %
myyntihinnasta tai omaisuuden todellinen hankintameno + kulut
• Alle 10 vuotta omistetun omaisuuden hankintameno on joko 20 %
myyntihinnasta tai omaisuuden todellinen hankintameno + kulut

13. Muiden vastikkeellisten luovutusten verotus
• Metsämaan myynnissä kunnalle, kuntayhtymälle,
maakunnalle ja valtiolle voi käyttää 80 %:n
hankintameno - olettamaa omistusajasta riippumatta
• Metsämaan myynti tai vaihto luonnonsuojelutarkoituksiin
(ELY-keskus) on vapautettu kokonaan
luovutusvoittoverotuksesta

14. Esimerkki lähisukulaisten välisestä kaupasta
• Henkilö myy omalle lapselleen käyvältä arvoltaan 100 000 €:n arvoisen
metsätilan 76 000 €:lla yli 10 vuoden omistuksen jälkeen. Myyjällä on
toinenkin lapsi.
• Myyjälle ei maksuun luovutusvoittoveroa (yli 10 vuoden omistus takana,
ostaja lähisukulainen, metsä kiinteää omaisuutta)
• Ostajalle ei tule lahjaveroa (hinta yli 75 % käyvästä arvosta)
• Varainsiirtovero ostajalle 4 % 76 000 €:sta eli 3 040 €
• Tilakaupasta tuleva metsävähennys on 60 % hankintamenosta eli noin
80 000 €:sta = noin 48 000 €, mikä alentaa uuden metsänomistajan puun
myyntiveroa pitkässä juoksussa 14 400 €
• Toiselle lapselle lahjoitetaan 24 000 € kauppahinnasta rahana ja itselle jää
vielä 52 000 €

15. Esimerkki luovutusvoittoverotuksesta
• Metsänomistaja myy metsätilan ns. vieraalle 100 000 €:lla
• Jos metsänomistaja on omistanut metsätilan yli 10 vuotta, voi
hän käyttää hankintameno - olettamana 40 % myyntihinnasta
eli hankintameno – olettama on 40 000 €
• Luovutusvoitto 100 000 € - 40 000 € = 60 000 €
• Luovutusvoittovero 60 000 €:sta on 19 200 €
• Jos metsätilan edellisen saannon todellinen hankintameno
(kauppahinta tai perintö- tai lahjaverotusarvo + kulut) ovat yli
40 000 €, kannattaa hankintameno - olettaman sijasta käyttää
todellista hankintamenoa + kuluja

16. Salaojitetun pellon laskennallinen arvo vuonna
2019 maakunnittain
- Uusimaa 9 300 €/ha - Etelä-Savo 4 800 €/ha
- Varsinais-Suomi 10 800 €/ha - Pohjois-Karjala 4 000 €/ha
- Satakunta 9 400 €/ha - Pohjois-Savo 5 100 €/ha
- Ahvenanmaa 15 800 €/ha - Etelä-Pohjanmaa 8 700 €/ha
- Keski-Suomi 4 300 €/ha - Pohjanmaa 10 800 €/ha
- Kanta-Häme 8 900 €/ha - Keski-Pohjanmaa 7 100 €/ha
- Pirkanmaa 8 000 €/ha - Pohjois-Pohjanmaa 5 900 €/ha
- Päijät-Häme 8 100 €/ha - Kainuu 1 500 €/ha
- Kymenlaakso 7 000 €/ha - Lappi 2 000 €/ha
- Etelä-Karjala 5 500 €/ha

17. Jatkavan maatilan sukupolvenvaihdos
• Jos maatilasta tai maa- ja metsätilasta maksettu vastike ylittää
50 % käyvästä arvosta ja tila luovutetaan saajalle, joka jatkaa
tilalla maatalouden tai maa- ja metsätalouden harjoittamista,
lahjaveroa ei määrätä lainkaan
• Jos vastike on korkeintaan 50 % käyvästä arvosta,
arvostetaan metsä ja pelto 40 %:iin niiden vuotuisen tuoton
kautta lasketusta arvosta (laki varojen arvostamisesta)
- Verottajalta on erikseen pyydettävä perintö- ja lahjaverolain
ko. huojennusta koskevien pykälien soveltamista

18. Jatkavan maatilan sukupolvenvaihdos
• Esimerkki Porista verovuodelta 2019
• Metsän arvo: 10 x 104,55 €/ha x 0,4 = 418,20 €/ha
• Pellon arvo: 7 x 58,13 €/ha x 0,4 + salaojituksen arvo
366,11 €/ha x 0,4 = 309,20 €/ha
• Jatkavan maatilan edellytykset
• Oltava vähintään 5 ha peltoa/saaja, jota jatkaja itse viljelee vähintään 5
vuotta lahja- tai perintöverotuksen suorittamisen jälkeen (vuokraus ei käy)
• Luopujien on pitänyt joskus itse viljellä peltoja
• Maataloudesta on tultava vuosittain verotettavaa myyntituloa
• Jatkavien maatilojen sukupolvenvaihdosten vankin asiantuntemus löytyy
mm. ProAgriasta ja tietyistä pankeista (verotus, jatkavien viljelijöiden tuet,
luopujien eläkeasiat ym)

19. Metsävähennys
• 60 % 1.1.1993 tai sen jälkeen vastikkeellisesti hankitun
(kauppa tai vaihto) metsän hankintamenosta
- Metsän kauppahinta
+ Varainsiirtovero ja lainhuudatuskulut,
+ Kaikki muutkin metsän ostoon liittyvät, ostajan maksamat
kulut (kauppakirjan tekokulut, kaupanvahvistajan palkkio,
tila-arviokulut, maanmittauskulut, matkakulut ym.)
• Metsävähennystä voi käyttää sinä vuonna, kun jollakin ko.
metsänomistajan metsävähennykseen oikeuttavalla tilalla
syntyy verotettavaa metsätalouden pääomatuloa

20. Metsävähennys
• Metsävähennys on nykyään metsänomistajakohtainen
• Vuotuinen metsävähennys voi olla enintään 60 % metsä-
talouden pääomatulosta, joka on saatu metsävähennykseen
oikeutetusta metsästä
• Vuotuisen metsävähennyksen on aina oltava vähintään 1 500 €
- Edellyttää vähintään 2 500 €:n suuruista vuotuista
metsätalouden pääomatuloa (60 %:n säännön mukaan)

21. Metsävähennyksen tuloutus
• Käytetty metsävähennys tuloutetaan luovutusvoittoverotuksessa,
mikäli metsävähennykseen oikeutettu metsä myöhemmin myydään
• Ns. vieraalle
• Ns. lähisukulaiselle alle 10 vuoden omistuksen jälkeen
(lähisukulaiseksi luetaan oma lapsi yksin tai yhdessä puolisonsa
kanssa, lapsen lapsi, veli, sisar, veli- tai sisarpuoli)
• Tuloutus on enintään 60 % pois myydyn metsän hankintamenosta
• Metsävähennyksen tuloutusta ei tehdä, jos metsä myydään
lähisukulaiselle yli 10 vuoden omistuksen jälkeen tai metsä vaihtaa
omistusta perinnön tai lahjoituksen kautta.
• Metsävähennystä ei tulouteta myöskään silloin, kun metsä liitetään
yhteismetsään osuuksia vastaan tai metsä myydään suojelualueeksi
ELY-keskukselle

22. Metsävähennysesimerkki
• Metsänomistaja ostaa hankintamenoltaan 100 000 €:n arvoisen
metsäpalstan
• Metsävähennykseksi tulee 60 % hankintamenosta eli 60 000 €
• Metsänomistaja myy ko. tilalta pystyleimikon, josta saa tuloa samana
verovuonna 40 000 €
• Metsänomistaja käyttää metsävähennystä 60 % 40 000 €:sta eli 24 000 €
• Metsävähennystä jää käyttämättä seuraavien puun myyntien yhteyteen
60 000 € - 24 000 € = 36 000 €
• Metsävero 40 000 €:n puuerän myynnistä on 4 800 €, kun se ilman
metsävähennyksen käyttöä olisi 12 400 €

23. Perintö
• Perunkirjoitus on tehtävä 3 kuukauden kuluessa henkilön kuolemasta
• Perukirja on toimitettava 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta vainajan
viimeisen asuinpaikan verotoimistoon
• Perunkirjoituksessa on oltava paikalla vähintään pesän ilmoittaja ja 2
uskottua miestä
• Jos kuolinpesä todennäköisesti myy metsäpalstan ns. vieraalle, kannattaa
metsäpalstan myynnissä toimia nopeasti tai arvostaa metsä
perunkirjoituksessa mahdollisimman lähelle tulevaa kauppahintaa, koska
perintövero on lähisukulaisilla selvästi alempi kuin luovutusvoittovero
- Perintöverossa on nykyisen verotuskäytännön mukaan 3 - 4 vuoden
oikaisumahdollisuus henkilön kuolemasta (aikaisemmin vain 1 vuotta
henkilön kuolemasta)

24. Perintövero 1.1.2017 alkaen (I veroluokka)
• I - veroluokkaan kuuluvat perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi,
ottolapsi, lapsen lapsi, vanhemmat, isovanhemmat,
ottovanhemmat, aviopuolison lapsi tai lapsen lapsi
• Lisäksi puolisovähennys 90 000 € ja alaikäisyysvähennys
60 000 €
Perintö, € Vero alarajalla, € Vero ylimenevältä osin (%)
20 000 – 40 000 100 7
40 000 – 60 000 1 500 10
60 000 – 200 000 3 500 13
200 000 – 1 000 000 21 700 16
1 000 000 – 149 700 19

25. Perintövero 1.1.2017 alkaen (II veroluokka)
• II - veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat
Perintö, € Vero alarajalla, € Vero ylimenevältä osin (%)
20 000 – 40 000 100 19
40 000 – 60 000 3 900 25
60 000 – 200 000 8 900 29
200 000 – 1 000 000 49 500 31
1 000 000 – 297 500 33

26. Esimerkki perintöveron laskemisesta
• Henkilö kuolee ja häneltä jää perinnöksi kahdelle lapselle
yhteensä käyvältä arvoltaan 100 000 €:n arvoinen
metsäomaisuus
• Molempien lasten perintöosuuden käypä arvo on
50 000 €
• Perintöveroa menee yhteensä 2 x 2 500 € = 5 000 €
• Perintöveron osuus on 5,0 % perityn metsäomaisuuden
käyvästä arvosta
• II – veroluokassa perintöveroa menee 12 800 €
(12,8 % perityn metsäomaisuuden käyvästä arvosta)

27. Lahja
• Lahjaveroilmoitus on tehtävä, jos saadun lahjan käypä arvo on 5 000 € tai
enemmän
• Ilmoitus on tehtävä myös silloin, jos on saanut samalta lahjanantajalta
kolmen vuoden kuluessa useita lahjoja ja lahjojen yhteenlaskettu käypä
arvo on 5 000 € tai enemmän
• Lahja huomioidaan perintöverotuksessa, jos lahjanantaja kuolee kolmen
vuoden kuluessa lahjan antamisesta
• Lahjan saajan on tehtävä lahjaveroilmoitus 3 kk:n kuluessa saamisesta
• Lahjassa ja testamentissa voidaan sulkea lahjansaajien puolisoiden avio-
oikeus pois erillisellä määräyksellä, kaupassa ei voida sulkea
• Lahja on lähtökohtaisesti ennakkoperintöä
• Jos lahjan ei haluta olevan ennakkoperintöä, tulee se mainita lahjakirjassa

28. Lahjavero 1.1.2017 alkaen (I veroluokka)
• I - veroluokkaan kuuluvat perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi,
ottolapsi, lapsen lapsi, vanhemmat, isovanhemmat,
ottovanhemmat, aviopuolison lapsi tai lapsen lapsi
Lahja, € Vero alarajalla, € Vero ylimenevältä osin (%)
5 000 – 25 000 100 8
25 000 – 55 000 1 700 10
55 000 – 200 000 4 700 12
200 000 – 1 000 000 22 100 15
1 000 000 – 142 100 17

29. Lahjavero 1.1.2017 alkaen (II veroluokka)
• II - veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat
Lahja, € Vero alarajalla, € Vero ylimenevältä osin (%)
5 000 – 25 000 100 19
25 000 – 55 000 3 900 25
55 000 – 200 000 11 400 29
200 000 – 1 000 000 53 450 31
1 000 000 – 301 450 33

30. Esimerkki lahjaveron laskemisesta
• Henkilö lahjoittaa kahdelle lapselleen yhteensä käyvältä
arvoltaan 100 000 €:n arvoisen metsäomaisuuden
- Molempien lasten saaman lahjan käypä arvo on 50 000 €
- Lahjaveroa menee yhteensä 2 x 4 200 € = 8 400 €
(8,4 % lahjaksi saadun metsäomaisuuden käyvästä arvosta)
• II – veroluokassa veroa menisi 20 300 € (20,3 % lahjaksi
saadun metsäomaisuuden käyvästä arvosta)
• Jos lahjoittajina olisivat puolisot yhdessä (4 kpl 25 000 €:n
suuruista lahjaa), lahjaveroa menisi yhteensä I – luokassa
6 800 € (6,8 %)

31. Metsälahjavähennys
- Tuli voimaan vuoden 2017 alussa
Metsälahjavähennyksen tavoitteet:
- Metsänomistajien elinaikanaan tekemien sukupolvenvaihdosten
lisääminen
- Metsänomistajien keski-iän alentaminen
- Kuolinpesämuotoisen metsänomistuksen vähentäminen
- Metsätilojen keskikoon kasvattaminen
- Puun markkinoille tulon lisääminen
- Yritysmäiset, isommat puhtaat metsätilat mukaan
sukupolvenvaihdoshuojennusten piiriin
- Aikaisemmin huojennukset ovat koskeneet vain jatkavia
maatiloja ja yrityksiä

32. Metsälahjavähennys
Metsälahjavähennyksen sisältö:
- Lahjana (ei perintönä) saadun tai lahjanluonteisena kauppana ostetun
metsätilan maksetusta lahjaverosta voi vähentää tietyn osuuden
seuraavan 15 vuoden aikana metsätalouden tuloverotuksen kautta
- Huojennuksen alarajana on ns. arvostamislain mukainen metsätilan
30 000 euron arvo (= 10 x metsän keskimääräinen kuntakohtainen
vuotuinen tuotto)
- Jos tuotto alhainen (Pohjois-Suomi ja saaristokunnat), on alaraja 100 ha
- Esimerkkejä alarajasta
- Kärkölä 16 ha - Kitee 23 ha - Salo 25 ha
- Viitasaari 28 ha - Pielavesi 30 ha - Lapua 43 ha
- Kannus 65 ha - Pyhäntä 85 ha - Pudasjärvi 100 ha

33. Metsälahjavähennys
- Vähennyspohja on 30 000 euron raja-arvon ylittävästä osasta maksettu
lahjavero x 2,4 eli hyvitys on 72 - 81 % rajan ylittävästä lahjaverosta
- Vähennys tehdään metsätalouden tuloverotuksessa metsänomistajan
kaikkien metsien metsätalouden puhtaasta pääomatulosta
- Puunmyyntituloista, kemera-tuista, vakuutuskorvauksista ym.
vähennetään ensin kaikki vuosimenot, poistot, metsävähennys ja
varaukset ja vasta sen jälkeen lasketaan ja tehdään metsälahjavähennys
- Verovuonna tehtävä metsälahjavähennys on enintään 50 % metsätalouden
puhtaasta pääomatulosta, kuitenkin enintään 195 000 € ja vähintään 1 500 €
- Tilan tai sen osan (yli 10 %) vapaaehtoinen luovutus 15 vuoden aikana
johtaa edun menetykseen eli tehdyt metsälahjavähennykset tuloutetaan
korotettuna 20 %:lla
- 30 000 euron alaraja on osakaskohtainen ja lahjan pilkkominen johtaa
suurempaan alarajaan

34. Metsälahjavähennysesimerkki
Esimerkki 1, 90 hehtaarin metsätila Kokemäellä, veroluokka I, yksi
lahjansaaja
- Metsätilan käypä arvo 300 000 €, maksettu lahjavero 37 100 €
- Metsän arvo arvostuslain muk. Kokemäellä 1 222,50 €/ha (= 122,25 x 10)
- 30 000 euron raja-arvo tarkoittaa noin 25 hehtaarin metsätilaa
- Kyseisen metsän arvo on arvostuslain mukaan 90 ha x 1 222,50 € =
110 025 €
- Metsälahjavähennyspohja muodostuu seuraavanlaiseksi:
- (110 025 € - 30 000 €)/110 025 € x 37 100 € x 2,4 = 64 762 €
- Maksetusta lahjaverosta voi saada takaisin enintään 19 429 € eli 52 %
(30 %:n verokannan mukaan laskettuna)

35. Hallintaoikeuden pidättäminen metsän lahjoituksessa
• Metsän omistus siirtyy uudelle omistajalle, metsän
hallintaoikeus jää lahjoittajalle tai esimerkiksi välisukupolvelle
• Hallintaoikeuden pidätys voi olla elinikäinen tai määräaikainen
• Oikeus omaisuuden käyttöön, oikeus vuotuisen tuoton
nauttimiseen, oikeus kieltäytyä suostumasta kiinteistön
myyntiin
• Hallintaoikeuden haltija ei saa toimillaan alentaa omaisuuden
arvoa (”ylihakkuut”, metsäsuunnitelma hyvä pohja)
• Hallintaoikeuden haltija saa puukauppatulot sekä maksaa
metsänhoitokulut ja metsäverot

36. Hallintaoikeuden pidättäminen
alentaa lahjaveroa
Elinikäinen hallintaoikeus (sisältää riskejä)
• Metsätilan tuottoprosentti (5 %) kerrotaan lahjoittajan iän
mukaisella kertoimella seuraavasti:
Ikä kerroin
Alle 44 12
45 - 52 11
53 - 58 10
59 - 63 9
64 - 68 8
Ikä kerroin
69 - 72 7
73 - 76 6
77 - 81 5
82 - 86 4
87 - 91 3
92 ja yli 2

37. Hallintaoikeuden haittoja
• Jos hallintaoikeuden haltija ei ole oikeustoimikelpoinen,
joudutaan metsäasioissa asioimaan maistraatin kanssa
• Hallintaoikeus vaikuttaa pysyvään hoitoon joutuvan henkilön
hoitomaksuun täydellä painolla (arvostuslain mukainen tuotto
metsämaahehtaaria kohti)
• Metsänomistaja ei saa vähentää metsäverotuksessa omia
kulujaan, hänellä ei ole hankintatyön verovapautta
• Hallintaoikeuden haltija ei voi käyttää metsävähennystä
5 v. 3,99
10 v. 6,71
15 v. 8,56
20 v. 9,82
Määräaikainen hallintaoikeus
• Metsätilan tuottoprosentti
(5 %) kerrotaan
ns. diskonttauskertoimella

38. Esimerkkejä hallintaoikeuden pidättämisen
vaikutuksesta lahjaveroon
• 60-vuotias henkilö lahjoittaa kahdelle lapselleen yhteensä
käyvältä arvoltaan 100 000 €:n arvoisen metsäomaisuuden
- Jos hän pidättää elinikäisen hallintaoikeuden, alenee lahjan
arvo 9 x 5 % = 45 %. Lahjavero alenee 8 400 €:sta 3 900 €:oon
- Jos hän pidättää määräaikaisen (15 v.) hallintaoikeuden, alenee lahjan
arvo 8,56 x 5 % = 42,8 %. Lahjavero alenee 8 400 €:sta 4 120 €:oon
- Jos hän pidättää määräaikaisen (10 v.) hallintaoikeuden, alenee lahjan
arvo 6,71 x 5 % = 33,55 %. Lahjavero alenee 8 400 €:sta 5 045 €:oon

39. Elinikäisestä hallintaoikeudesta luopuminen
• Hallintaoikeuden haltija voi luopua elinikäisestä hallintaoikeudesta
luovuttamalla hallintaoikeuden lahjakirjalla metsänomistajille (irtaimen
omaisuuden lahjoitus)
• Toimenpiteestä tulee metsäomistajille useimmiten maksettavaksi
lahjaveroseuraamus
• 80-vuotias metsänomistaja luopuu pidättämästään elinikäisestä
hallintaoikeudesta (metsänomistajina kaksi lasta) koskien 100 000 €:n
arvoista metsäpalstaa
• Koko lahjan arvo on 25 % (= 5 x 5 %) 100 000 €:sta eli
25 000 € eli 12 500 €/lapsi
• Lahjaveroa menee lapsilta yhteensä 2 x 700 € = 1 400 €