Vihreän talouden toimintamalli, Finlandia-talo 6.11.2014

1. Vihreän talouden
toimintamalli
6.11.2014
Finlandia-talo

2. Vihreä talous – Biotalous – Cleantech
(ympäristöliiketoiminta)
Vihreä talous
Cleantech
Biotalous

3. VIHREÄ TALOUS
Ihmiskunnan talous toimii maapallon ekologisten
järjestelmien asettamissa rajoissa.
Vihreässä taloudessa ihmiskunnan rakenteet ja
toimintatavat tukevat taloudellisesti, ekologisesti ja
sosiaalisesti kestävää hyvinvointia.
Vihreässä taloudessa korostuvat uusiutuvien
luonnonvarojen, resurssitehokkuuden ja
hiilineutraalisuuden lisäksi oikeudenmukaisuus ja
paikkaperustaisuus.

4. Kestämätön tilanteemme
Ekologinen
Sosiaalinen
Taloudellinen

5. Kestävyys vihreässä taloudessa
Talou‐dellinen
Sosiaalinen
Ekologinen

6. Suomen biomassa tulee väistämättä käyttöön
Edessä systeeminen muutos sekä tuotannossa että
kulutuksessa
Uusiutuvien biomassojen käyttö, suljetut kierrot, jätteiden
kierrättäminen tuottavaksi luonnonvaraksi ja resurssien tarkempi
hyödyntäminen vahvistavat paikallis- ja aluetason roolia
Mitä kenenkin pitää maaseudulla tehdä, jotta uusi asento löytyy?

7. Toimintamalli: osa 1
Siirtymän käynnistäminen:
ekologisten rajojen paikallinen
tunnistaminen ja sosiaalinen
prosessi tarvittavien askeleiden
löytämiseksi

8. Luonnonvarojen kestävän käytön
arviointi
• Biotaloudessa kestävän kehityksen perusta on
luonnonvararesursseissa,
• niiden tuotantopotentiaali ei ole vapaasti liikuteltavaa
• Paikallaan pysyvän luonnonvaratuotantoresurssin ympärille on
muodostettava optimoitu mittakaava ekologisten rajojen tunnistamiseksi
ja resurssin hyödyntämistä varten
• tällä hetkellä puuttuvien resurssien tai pääomien kehittämisen kautta,
• ja mittakaavaa kohdentamalla niin, että kestävän talouden edellyttämä kokonaisuus
saadaan tasapainoiseksi.
• Tarve korostuu erityisesti materiaalihierarkkisen (cascading)
näkökulman myötä,
• jalostamisessa edellytetään aina arvokkaimpien materiaalien priorisointia
• tarvitaan usein erityisosaamista
• voidaan järjestää toimivasti ainoastaan verkostoitumalla korkean teknologian
hyödyntäjien kanssa

9. • Mitä suuremmista massoista on kyse, sitä lähempänä
luonnonvaratuotanto-lähdettä jalostaminen on
todennäköisesti kestävää
• Mikäli sisäistä tasapainoa ja ulkoista liiketoiminnallista
verkostoitumista ei saada kuntoon, paikkaan sidotun
biotalouden hyödyntäminen on
-> vaarassa väistämättä joutua ryöstöviljelyn kohteeksi
-> pitkällä aikavälillä kestämätöntä
Suomessa laaja luonnonresurssipohja huolehdittavana
-> ’kärki’, arvokkain osa luonnonvarajalostusta ja
liiketoimintaa ei saa karata, luonnonvarojen
määräysvallan pysyttävä omissa käsissä

10. Vihreään talouteen sitoutuminen ja
kä tä töö käytäntöön i vienti ti ik lli paikallisesti
ti
K tä d Kestävyyden i tt periaatteet
t
(Natural Step)
Visio
Missio
Backcasting
Arvot
Päämäärät
Strategiset ohjelmat
Time
Nykytila Toimintasuunnitelmat

11. S i li k tä d k lt
Sosiaalinen kestävyyden kannalta
vihreän talouden toiminta edellyttää sosiaalista prosessia paikallisyhteisön
kautta. Sen ehtona on:
1) Yhteisön toimijarakenteet ja sosiaaliset suhteet, jotka mahdollistavat ja
tukevat ihmisten hyvinvointia
• Perustuu yhteisöllisten suhteiden sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sekä
jäsenten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin (itseään koskevissa asioissa)
-> lähidemokratian (kylätoiminnan ja esim. aluelautakuntien) vahvistaminen
2) Sellainen sosiaalinen toimijuus, joka mahdollistaa kollektiivisen
toiminnan ja yhteisten tavoitteiden toteuttamisen (toteuttamistapa)
-> Kyky yhdessä neuvotella ja toimeenpanna yhteisön kehittämisen tavoitteet ja
keinot perustuen siihen, että relevantit toimijat ja sidosryhmät kokevat ne:
• Ymmärrettäviksi
• Uskottaviksi eli todellisiksi, vakavasti otettaviksi,
toteuttamiskelpoisiksi
•• Legitiimeiksi eli hyväksyttäviksi
• Intressiensä suuntaisiksi

12. Kyky yhdessä neuvotella ja toteuttaa kehittämistavoitteet ja keinot niiden
saavuttamiseksi , jolloin voi rakentua sosiaalisesti kestävä, yhteisön haltuun
ottama ja yhteisön oman toimijuuden kautta toteutuva, systeemisesti itseään
korjaava prosessi
Maakunta
Kunta
Toimijat

13. Vihreän talouden ratkaisuja ja välineitä
kylätasolla
• Kyläsuunnitelmaan perustuvalla kyläkaavalla voidaan tuottaa sellainen
toimintaympäristö, joka mahdollistaa paikallisemman energian- ja
ruuantuotannon
• Kestävä asuminen – ekokylien opit: rakentaminen maaston mukaan,
ekologiset materiaalit, passiivienergian käyttö (maakellarit), kompostoivat
kuivakäymälät, harmaiden vesien ekologinen käsittely, aurinkopaneelit,
tuulivoima
• Sekä kyläkohtaiset että kiinteistökohtaiset ratkaisut – tapauksesta
riippuen
• Toimiva infra – erityisesti laajakaista
• Palvelut: paikalla tuotetut (kylien rooli), liikkuvat, digitaaliset, täsmä- ja
etäjärjestelyt

14. Toimintamalli: osa 2
Talous ja liiketoiminta

15. Vihreä talous
• Ilmaantumassa keskitetyt markkinat ja hajautetut, paikallisiin
ratkaisuihin perustuvat markkinat (esim. energia)
• Todennäköistä hybridiratkaisu: keskitetyt järjestelmät hyödyntävät
karkeammalla seulalla suurtuotannon edut, hajautetut hyödyntävät
kokonaisresurssin tarkemmin, lyhyet aluetalouden ketjut
joustavampia ja mukautuvampia
• Viisaus on näiden kehittämisessä oikeisiin kohtiin, jotka oivallettava
kullakin alueella
• Maaseudulla mahdollistuu hinnanmuutosten, kiertotalouden ja
uuden teknologian avulla suurempi omavaraisuus, talouden
kerrannaisvaikutukset ja vahvempi aluetalous

16. Vihreä talous maaseudulla
- tapaus Sodankylä
Alueella tapahtuva tuotanto Alueella tapahtuva kulutus
Omavaraisuus
Alueella tuotetaan yli
oman kulutukseen
• Kaivosteollisuus
• Matkailu
Alueella tapahtuva
kulutus,
joka tuotetaan
muualla
Alueella tuotetaan
omaan kulutuksen
• Paikallisenergia
• Lähiruoka
• Tiede ja tutkimus
• Perinteinen alkutuotanto
• Lähes kaikki tavarat
ja palvelut
• Rakennusmateriaalit
• GreenCare / matkailu

17. Energia
Polttoaineet Puumassat
Agrokeskus
Vihermassat
Vesi
Kierrätysmassat
Aurinko
Geo
Lämpö
Sähkö
Kaasu Energia
R i ki t
Kilpailukyvyn osatekijöitä:
-resurssitehokkuus
teknologia
Resurssien kierto
Terminaali
Paikalliskysyntä
K läläiset - - lyhyet toimitusketjut
- yhteisöllinen käyttäytyminen
Ulkopuolinen
kysyntä
Kyläläiset
Elintarvike
Lihantuotanto Maidontuotanto Viljellyt tuotteet Luonnontuotteet

18. • Agrohub on
agrokeskusverkoston
tukipalvelu, mahdollistaa
l j ik i t i
Agrokeskus
- luottamus
- tuotanto
laajemman erikoistumisen
• Toimiva logistiikka ja
tietojärjestelmä
mahdollistavat suuremman
- pienimuotoinen jalostus
- omavaraisuus
- myynti
-tuo lisävarallisuutta kylälle
mittakaavan edut
• Maaseudun hajautetun
uuden paradigman
hd lli t j
- hyödynsaajia kyläläiset
- omistavat tuottajat
- paikallinen
kierrätys / järjestelmät
Ulkopuolinen kysyntä
Resurssien kierto
Yritys/
mahdollistaja
• Suljetut kierrot,
nollapäästöt
• Sektoroidusta massa-
Paikallinen julkinen
ja yksityinen kysyntä
”Omavaraisuus”
Matkailu
Kylä
-kysyntä Kylä
asukas
tuotannosta optimoituun,
toimialat leikkaavaan ja
resursseja säästävän
toimintaan
AgroHub = tukipalveluyksikkö
Yksityinen
paikallis-kysyntä
Arvo /
logistinen
verkko
-virtuaalinen/fyysinen
- tukku/varasto
-Jalostusintegraatio
-myynti/markkinointi
• Innovatiivinen yhteisöllinen
toimintaprosessi kasvattaa
maaseudun alueBKT:a
(erikoistuotteet –alueen ulkopuolelle)
Liiketoiminnallinen ksikkö • Luonnonvarapotentiaalin
toteuttamiskonsepti
• Uuden omistajuuden
Kylä
Julkinen
kysyntä
Erikoistuote
Kylä
yksikkö
kautta oikeuden mukainen
ansainta ja yhteisöllisyys
• Energian varastointi- ja
säätöverkosto, kaupallinen
Erikoistuote-kysyntä

19. Toiminnallisia innovaatioita vihreän
talouden maaseudulla
• Aineettomat luonnonvarat: GreenCare luonnonvarojen
arvoketjujen pidentäjänä ja tehostajana
• Alihyödynnetyt luonnontuotteet kestävästi hyödynnettäviksi

20. Luontovoima- ja luontohoivapalvelut
• Luontoa käytetään hyvinvoinnin edistämisessä ja elämänlaadun
parantamisessa: toimintaympäristö, toiminnan väline tai kohde
• Toiminta lisää yhteisöjen hyvinvointia omavaraisuuden ja
omavoimaisuuden ohella.
•• Vihreän talouden yhteisössä on palveluihin tarvittavat fyysiset ja henkiset
resurssit.
• Edellyttää tiivistä yhteistyötä elinkeinojen välillä
•• Valjastaa metsä-, pelto- ja kasvimaita palvelutuotantoon
ja tuotteistaa kylän lähiluonnon aineettomia arvoja. Antaa alueille
ja paikoille uusia merkityksiä.
• Edellyttää maankäytössä toimintojen
yhteensovittamista.
• Green Care ja agrometsätalouden ammattilaisia
tarvitaan palveluympäristöjen suunnittelussa
(palvelumuotoilussa).

21. Vihreän talouden kyläyhteisö
Vihreähoivapalvelut
(kunnan järjestämisvastuulla:
Hevostalli- it oma tai yhteisölle tai yrityksille
ulkoistettu palveluyksikkö, esim.
perhekoti, palvelutalo,
k t tt t ö j )
yritys
Luontais-hoitoyritys
kuntouttava työpaja)
”Sote-yksikkö”
Matkailu-yritys
Maa
Kyläympäristö Vihreävoimapalvelut
Maa-metsätila
Porotila
p
(yhteisö, yritykset, järjestöt)
Lähiluonto

22. Luonnontuotteet: materiaalihierarkian
kärkeä
• Luonnontuotteet alihyödynnettyjä – valtava potentiaali
• Agroforestryssa eli agrometsätaloudessa uusiutuvia luonnonvaroja
hyödynnetään maatalouden ja metsätalouden rajapinnalla:
integroidaan maatalouden ja metsätalouden elementit joko
maantieteellisesti tai ajallisesti.
• Voidaan harjoittaa erilaisilla intensiteeteillä.
• Ekstensiivisessä eli puoliviljelyssä viljelijä ei voi sulkea pois muita
sadon hyödyntäjiä jokamiehenoikeuden vuoksi.
•• Viljelijän ja metsänomistajan maankäyttösopimukseen tarvitaan
julkista tukea, koska viljelijä ei saa investoinneistaan kaikkea hyötyä
itselleen.
Ratkaistavaa
• Puoliviljelyn ja jokamiehenoikeuden suhdetta syytä täsmentää.
• Puoliviljelyn tukemiseen ei ole olemassa sopivaa rahoitusmuotoa.

23. Toimintamalli: osa 3
Kuka tekee mitä?

24. EU valtio
Maakunta
Kehittämisrahat
Kehittämisohjelmat
Koulutus, kurssitus
P i t k t
Rakenteet
Kehittämisen
painopisteet
Painotukset
Sparraus,
Toiminta,
Kunta
rakenteet,
investoinnit,
hankkeistus
Ideointi,
neuvottelut
Kylä

25. EU valtio
 Maakunnalliset painopisteet
 Hankkeistus
 Kehittämisvarojen allokointi Maakunta
 Tiedotus, yhteydet,
palvelukokoukset
 Alueelliset resurssit ja
mahdollisuudet
 Alueellinen tiekartta,
avaininvestoinnit
 Sparraus, avustus, yhteydet,
verkottaminen
Kunta
 Yhteydet ohjelmiin,
hankkeistaminen
 Operatiivinen taso
 Lähidemokratia, yhteisöllisyys,
palvelut, yhteydet,
Kylä
koneet, laitteet, rakenteet,
tuotannolliset rakenteet

26. Mitä voi tehdä heti?
• Selkeä tahtotila ja johdonmukaisia tekoja
• Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen
• Kotimarkkinat luotava (pk-yrityksille) – Suomi on hajautettujen ratkaisujen
laboratorio
• Voimakas takatuuppaus rohkeilla julkisilla hankinnoilla
• Lupakäytäntöjen jouduttaminen
•• Maaseudun infra kuntoon – edellytys raaka-aineiden kuljetukselle ja
jalostuksen liiketoiminnalle
• Energia-avustukset ja kotitalousvähennys oivallisia keinoja muuttaa
käytäntöjä ja synnyttää kotimaista kysyntää kestäville ratkaisuille
• Paikallisen päätöksenteon ja vastuunoton vahvistaminen (kylätaso)
• Hajautetun teknologian skaalaaminen: kokeilut ja demonstraatiot

27. Vihreä talous