Metsäriistan ekologinen tutkimus tulevaisuudessa, Pekka Helle, Luonnonvarakeskus, Riistapäivät 2015

1. © Luonnonvarakeskus1 22.1.2015Teppo Tutkija
Pekka Helle
Luonnonvarakeskus, Oulu
Riistapäivät 2015
Metsäriistan ekologinen
tutkimus tulevaisuudessa

2. Missä nyt tutkimuksessa ollaan, miten tähän on tultu
Metsäriista – talousmetsän riista

3. Elinympäristötutkimus
Perinteitä on. Eläinyksilö ja sen välitön elinpiiri.
Metsäkuvioista maisemaan 1980-luvulla – ekologisen
tutkimuksen suuntaus
Sopii hyvin pohjoiseen missä lajit luontaisesti suurielin-
piirisiä (ajatus kypsyi eteläisemmistä viljely-ympäristöistä)
Menetelmäkehitys:
- Kaukokartoitus
- Paikkatietomenetelmät
- Eläinten telemetria
Maisema mukaan: alue-ekologiset suunnitelmat
luonnonsuojelubiologia

4. Maisemaekologian läpimurto
Metso tutkimuksen kärkenä,
riistakolmio-aineisto maailmanluokan
tietovaranto
Ent. Metla ja RKTL aktiivisia 15 vuotta
- menetelmällinen kehitystyö
Yliopistot elintärkeitä kumppaneita
Vertaisarvioitu tutkimustieto
- tutkijakontaktit
- kansainvälisyys

7. Koulutus avainasemassa
Metsäalan toimijoiden koulutustilaisuudet
Metsähallitus, Tapio, maakuntaliitot, ympäristö-
keskukset, metsästäjäjärjestöt, luontojärjestöt…

8. Metsällisen tutkimustiedon nykytaso
Tietotaso keskimäärin hyvä, toki vaihdellen kysymyksestä ja
lajista/lajiryhmästä riippuen
Mutta: se pohjau-
tuu tutkimuksiin
tasaikäisrakentei-
sen kasvatuksen
malleista ja mai-
mista.

9. 2000 2030
Aukeat
Vedet
Taimikot
Nuoret kasvatusmetsät
Varttuneet + Uudistuskypsät
Kitumaan puusto
Muut

10. Metsien käytön määrä ja mallit muuttuvat
1) Metsätase (kasvu/poistuma),
Kysyntä tukille, sellulle, paperille, energialle, myös
globaalit trendit – ja maailmanmarkkinahinnat
2) Uusi metsälaki voimaan 2014
.. lisää metsänomistajan valinnan vapautta.. mm. uudistusajan ja
-tavan suhteen

11. - Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet
poistuneet – kiertoaika itse päätettävissä
- Pienimmät sallitut alarajat puuston pohjapohjapinta-
aloissa voivat tarkoittaa jo liian harvaa metsää
esim. kanalintujen kannalta
- Erilaiset tiheikkökasvatusmallit energiapuuksi
tuottavat nykyrakenteesta poikkeavia metsiä
- Metsät voivat harventua liikaa sen vuoksi että
tuottovaatimus/ha kasvaa
- Suometsien muuttuva käsittely kun
uudistusvelvoite heikkotuottoisemmilta
soilta poistui

13. Luken valmiudet
Teknisesti hyvät, ent. Metlan ja RKTL:n kehittämät
valmiudet ja menetelmät ovat olemassa
Taktisesti hyvät, yliopistoyhteistyö elää ja voi hyvin
(toistaiseksi)
Teknistä edistystä: riistakolmioiden paikkatarkat
riistahavainnot koordinaateiksi välittömästi sähköisen
havaintojen tallennuksen yhteydessä, laser-keilaus…
Erityisesti hirvieläintutkimuksessa paljon lupaavia
mahdollisuuksia

14. Maa- ja metsätalousvaliokunta lausunnossaan
Lukesta:
"Uudistus voidaan myös nähdä mahdollisuutena tuottaa entistä
laadukkaampaa tutkimustietoa muun muassa riistan
elinympäristöistä, mikäli RKTLn ja Metlan synergiaetuja
voidaan hyödyntää entistä paremmin ja siten luoda sektorirajat
ylittäviä tutkimuskokonaisuuksia esimerkiksi paikkatieto-
osaamisen avulla."

15. Askarruttavia näkökohtia:
- ulkoisen rahoituksen saanti Lukelle välttämätöntä -
rahoittaja päättää mitä tutkitaan, onko se Luken strategian
ytimessä
- Luke on suuri, parhaimmillaan suurten hankkeiden toteut-
misessa, jossa tarvitaan paljon tukitoimijoita
- koosta johtuen tutkijavoimia voidaan roolittaa (varsinainen
tutkimus, tiedotus, hankehallinto, asiantuntijatyö ym.)
- raskaasta koneistosta johtuen reaktionopeus ei riitä nopeisiin
käänteisiin
- ”nykymaailman meno”: kaikki nopeutuu ja myös monimut-
kaistuu; mitä suurempi virasto sen enemmän aikaa kuluu
omaan aineenvaihduntaan